Politiikka

”Keppana vaihdetaan neloseen, ja haitat sen kuin kasvavat” – Alkoholitaisto alkoi vilkkaana eduskunnan täysistunnossa

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman eduskunnan täysistunnossa tiistaina.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman eduskunnan täysistunnossa tiistaina.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman eduskunnan täysistunnossa tiistaina.

Normienpurkutalkoot, kansanterveydelliset vaikutukset, kaupassa myytävien alkoholien suurin sallittu vahvuus, limuviinat sekä luottamus asiantuntijoihin nousivat odotetusti esiin eduskunnan täysistunnossa paljon keskustelua herättäneen alkoholilain uudistuksen siirryttyä eduskunnan lähetekeskusteluun tiistaina.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) esiteltyä kansanedustajille uudistuksen keskeisimpiä kohtia, salissa virisi vilkas keskustelu kymmenien kansanedustajien noustessa pystyyn pyytääkseen puheenvuoroa.

Lähes kaikissa vastauspuheenvuoroissa nostettiin esiin hallituksen esityksen kohta, jonka mukaan kaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajaa esitetään nostettavaksi 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Lisäksi hallitus esittää, että kaupat saisivat jatkossa myydä myös muita kuin käymällä valmistettuja alkoholijuomia, eli niin sanottuja limuviinoja valittuun prosenttirajaan asti.

Salakavalasti keskivertokansalaisten alkoholikulutus nousee.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) korosti omassa puheenvuorossaan, että uudistuksen keskeiset kysymykset korostuvat juuri limuviinoihin sekä kaupoissa myytäviin vahvempiin oluihin.

– Tämä on keskeinen terveyspoliittinen kysymys. THL:n tilastojen mukaan suomalaiset saavat 90 prosenttia kuluttamastaan alkoholista juomalla olutta. Pelkona onkin nyt se, että vähittäiskauppojen hyllyt täyttyvät vahvemmista oluista. Pikkuhiljaa salakavalasti keskivertokansalaisten alkoholikulutus nousee, Haatainen totesi.

– Tämä on vahvassa yhteydessä siihen, että syöpä- ja maksasairaudet tulevat lisääntymään.

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) puolestaan kysyi omassa puheenvuorossaan puolestaan, miksi asiantuntijalausuntojen huomioiminen on jäänyt hallituksen esityksessä niin pieneen rooliin.

Ministeri Saarikko, tämä esitys ei ole tasapainossa.

– Maksamme jo nyt yhteisistä verorahoista vuosittain miljarditolkulla järjestyshäiriöistä, terveydellisistä ongelmista, poliisien resursseista, työstä poissa oloista. Puhumattakaan inhimillisistä vaikutuksista, joille on edes vaikea määrittää hintaa, Huovinen luetteli.

– Ministeri Saarikko, tämä esitys ei ole tasapainossa. Niille suomalaisille, joille alkoholin käyttö on jo ongelma tai on syntymässä ongelmaksi, nämä eivät ole hyviä uutisia. Keppana vaihdetaan neloseen, ja haitat sen kuin kasvavat.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen, kansanedustaja Anneli Kiljusen (sd.) mukaan hallituksen esitys on monella tapaa ristiriitainen ja epälooginen.

– Esitys pyrkii lisäämään terveyttä, mutta todellisuudessa se lisää alkoholin käyttöä. Asiantuntijat ovat ilmaisseet suurta huolta limuviinojen ilmestymisestä kauppojen hyllyille. Kuinka tulette hallituksessa vaikuttamaan siihen, ettei nuorten alkoholin kulutus lisäänny kuten asiantuntija esittävät, Kiljunen kysyi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan totesi uskovansa, että kaikki eduskuntasalissa haluaisivat Suomessa siirryttävän kohti eurooppalaista alkoholikulttuuria. Mittarina hän tälle kehitykselle arvioi muun muassa sen, siirtyykö kulutus enemmän ravintoloihin kodeista ja kaduilta.

Alkoholin hinnat laskevat, valikoima kasvaa ja rahaa jää muuhun käyttöön.

– Hallitus kuitenkin itse arvioi, että kulutus tulee päinvastoin siirtymään entistä enemmän pois ravintoloista. Tämä saattaa jopa vähentää alan työllisyyttä. Hallitus myös itse arvioi, että esityksen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt, Lindtman kertasi.

– Tämän johdosta kysynkin, kuka on kirjoittanut nämä perustelut, onko se eri henkilö kuin on kirjoittanut itse esityksen?

Ministeri Saarikko korosti omassa puheenvuorossaan uudistuksen roolia byrokratian vähentämisessä ja normienpurku talkoissa.

­– Uudistusta on pyritty tekemään jo useiden vuosien ja useiden hallitusten toimesta. Hallituksen eduskunnalle tuoman lakiesityksen ydin, on sen kirjoittaminen tähän päivään. Ihmisiin luotetaan, tarpeeton byrokratia poistetaan pitäen kuitenkin terveydestä kiinni, Saarikko perusteli.

Keskeistä on hänen mukaansa nähdä lakiuudistuksen vaikutuksen ravintola-alaan. Lakiuudistus tuokin hallituksen esityksen mukaan paljon hyötyjä elinkeinoelämään esimerkiksi verokulujen kautta. Myös esimerkiksi pienpanimoyrittäjät saisivat jatkossa myydä käymisteitse valmistettuja tuotteitaan vapaasti 12 prosentin vahvuisiin juomiin asti.

– Esityksellä kuitenkin myös turvataan Alkon monopoliasema, se tutkitusti vähentää alkoholin haittoja ja sen asemaa ei hallitus halua horjuttaa.

Yksi harvoista esitystä kokonaisuudessaan kannattavaksi kansanedustajaksi ilmoittautui kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo, joka totesi kokoomuksen ajavan rohkeaa uudistamispolitiikkaa.

– Eniten uudistuksesta hyötyy ravintola-ala ja heidän pitkäaikaiset toiveet on otettu huomioon uudistuksessa. Myös kauppa ja elinkeinoelämä hyötyisi uudistuksesta. Varsinkin nuo sadat ja sadat pikkupaikkakuntien kaupat maaseuduilla voisivat jatkossa myydä hieman monipuolisimpia tuotteita ja lisätä näin kannattavuuttaan.

Tavalliset kuluttajat olivat hänen mielestään jääneet lisäksi keskustelussa vähemmälle huomiolle.

– Alkoholin hinnat laskevat, valikoima kasvaa ja rahaa jää muuhun käyttöön, Wallinheimo perusteli.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat