x

Keravan kierrätyslaitoksella vierailleen Timo Harakan käsitys vahvistui: Kiertotaloudella ”huikeat näkymät” – Jopa Trump kiihdyttäisi sitä?

Kuva: Johannes Ijäs
Jorma Mikkonen ja Timo Harakka puivat kiertotalouden näkymiä Keravalla.

Perinteinen kierrätysratkaisu matkapuhelimille on lyödä se vasaralla mäsäksi ja kalastella siitä sen jälkeen harvinaiset maametallit talteen. Kun niitä on saatu kokoon riittävästi, tehdään harkko ja myydään se uudelleen elektroniikkateollisuudelle.

– Jatkossa ja nyt jo konsepti on se, että puhelin on kaksi vuotta käytössä, sitten se palautetaan operaattorille. Valmistaja vaihtaa kuoret, päivittää softan ja palauttaa puhelimen uudelleen markkinoille ja kännykkä pyörii näin 3–4 kierrosta.

Käytettyjen kierrätyspuhelimien markkina on nousemassa 150 miljoonaan luuriin vuodessa.

Näin kertoo Jorma Mikkonen, muun muassa ympäristöpalveluihin erikoistuneen Lassila § Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja.

Demokraatti oli kyydissä, kun kansanedustaja Timo Harakka (sd.) vieraili eilen Lassila § Tikanojan modernisoidulla kierrätyslaitoksella Keravalla.

Kiertotalous on yhä tärkeämpi tulevaisuuden ala. Sen vuoksi SDP:n vaihtoehtobudjetin elinkeino-ohjelmakin esittää 20 miljoonaa euroa kierto- ja jakamistalouden edistämiseen.

”Meillä on kohtaanto-ongelma.”

Laitoskierroksen jälkeen Mikkonen kertoo Keravan laitoksen toimistotiloissa kiertotaloudesta laajemmin. Harakka avustajineen esittää kysymyksiä. Ympäristönäkökulmien lisäksi kiinnostaa tietenkin työllisyys.

– Kierrätyksen työllistämisvaikutukset verrattuna kaatopaikkasijoittamiseen ovat 25-kertaiset ja kymmenkertaiset suhteessa jätteen polttoon, Mikkonen väittää.

Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus ympäristöliiketoiminnasta.

– 50 prosentin kierrätysaste toisi Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa, olemme edelleen 30 %:ssa, hän jatkaa.

Lassila § Tikanoja on Suomen 15 suurimman työllistävän yrityksen joukossa. Firmalla on 100 työpaikkaa auki joka päivä.

– Meillä on kohtaanto-ongelma, Mikkonen tiivistää.

Yrityksellä on vaikeuksia houkutella kantaväestöä kasvukeskuksiin tekemään esimerkiksi siivoustöitä. Firma onkin yhä enemmän ulkomaisen työvoiman varassa. Työntekijät tulevat yli 80 eri kansallisuuden parista.

Yritys on mukana myös työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran Social impact bond -mallissa. Se pyrkii saamaan nopealla tahdilla maahanmuuttajia töihin. Hankkeella on kuitenkin ollut isoja käynnistysvaikeuksia.

– Olemme henkilövaltainen ala, olemme ylpeitä, että olemme nostaneet 10 vuoden aikana eläkeikämme 63,1:een 58:sta, Mikkonen kehaisee.

Timo Harakkaa kiinnostaa, miten työkyvyn parantaminen näkyy viivan alla tuloksessa. Mikkonen on laskenut, että prosenttiyksikön väheneminen sairauspoissaoloissa tarkoittaa neljää miljoonaa euroa tuloksessa.

”Hankalaa tilanteessa, jossa EU elää.”

Suomessakin 50 vuodessa jäte on muuttunut hygieniauhasta raaka-aineeksi. Nyt tavoitellaan ja pitäisi tavoitella jätteetöntä yhteiskuntaa. Tässä kiertotalous on a ja o.

– Teollisuus on heräämässä, kun ne huomaavat, että uusioraaka-aineet ovat entistä kiinnostavampia raaka-aineita. He lähtevät ajattelemaan arvoketjua niin, että kaikki liikkeelle lasketut tuotteet ovat ikään kuin heidän omaisuuttaan, Mikkonen sanoo.

Hän huomauttaa, miten kiertotalous lähtee liikkeelle jo suunnittelupöydältä. Tuotteet tehdään alusta alkaen uudella tavalla uudelleenkäytettäväksi, korjattavaksi ja hyödynnettäväksi.

EU:n kiertotalouspaketti on valmisteilla, mutta eteneminen on valitettavan hidasta. Sitä ei saada nykyisin puheenjohtajamaan aikana eikä seuraavankaan valmiiksi.

– Kyllä se on hankala synnyttää tässä tilanteessa, jossa EU tällä hetkellä elää. Jonkinnäköinen paketti joka tapauksessa tulee. Toivomme, että se olisi mahdollisimman konkreettinen, Jorma Mikkonen huokaa.

Suomen jätelaista 2012 Mikkonen sanoo, että se oli riitainen jo syntyessään. Eduskunta kirjasi tavoitteet, joilla varmistettaisiin kierrätyksen kehittyminen. Kierrätysaste ei ole kuitenkaan kehittynyt 2000-luvulla lainkaan, päinvastoin.

– Jätteet pitäisi lajitella paremmin syntypaikoilla ja erilliskerätä, kaikki erilliskerätyt menevät kierrätykseen. Meidän pitäisi 15 vuoden kuluessa kaksinkertaistaa kierrätys, jos EU-tavoitteet tulevat.

Mikkosen mukaan ongelma on kiertotalouden koordinaation heikkous. Kukaan ei oikein johda sitä.

– Teidän puolue ollut esimerkillisesti kiertotalousohjelmassa ihan siitä vaaliohjelmasta lähtien, Mikkonen sanoo Harakalle.

– Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakielto tuli Suomessa 2016 alusta, valitaanko helpoin tie, korvataan kaatopaikka jätteenpolttolaitoksella, silloin ei tule mitään dynaamisia vaikutuksia, ei synny uutta teknologiaa, uusia liikeideoita, uusia ratkaisuja, joita voidaan myydä maailmalle, Lassila § Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja näkee.

Some voi saada aikaan ”kuolemantuomion”.

Suomessa piti olla jo tänä vuonna 50 prosentin kierrätysaste. Jorma Mikkosen mukaan se saavutetaan sekajätteen määrän puolittamisella sekä tehostamalla erilliskeräystä ja lajittelua.

– Mutta sitten jos haluamme mennä niin kuin EU:ssa asetetaan kierrätysaste 65 %:iin, silloin tarvitsemme kierrätyslaitokset polttolaitosten eteen, ekojalostamot, jossa materiaalista otetaan vielä hyödyllinen ainesosa pois. Tässä meillä on hirveän paljon teknologiateollisuudella mahdollisuuksia viedä maailmalle uutta teknologiaa.

Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä. Lassila § Tikanoja keskittyy kiertoketjuun, talteenottoon ja kierrättämiseen.

Mikkonen tiivistää, miten kiertotalouden keskiössä on ihminen, jota ei enää kutsuta kuluttajaksi. Sillä on valtava merkitys kiertotaloudelle, että ihmiset aktiivisesti ajavat sitä. Jos yrityksen tuotteet ja palvelut eivät ole kestäviä, sosiaalinen media voi nykymaailmassa synnyttää reaktion, joka on suoranainen kuolemantuomio yritykselle.

– Kun odotamme kiertotaloutta EU:sta, yritykset ovat lähteneet kääntämään tätä prosessia jo kestävämmäksi. Se tulee sosiaalisen median kautta, että kuluttajat ovat vaativampia ja tiedostavampia.

Trumpin protektionismi voisi jopa auttaa Euroopan kiertotaloutta.

Timo Harakka huomauttaa, miten kehitysmaiden megakaupunkeihin tarvitaan esimerkiksi ympäristöongelmiin, jäte- ja vesihuoltoon liittyviä käytännön ratkaisuja. Tämä vetää kiertotaloutta eteenpäin.

– Euroopan kilpailuastelman kannalta on erinomaista, jos USA:ssa ei panosteta ympäristöteknologiaan, silloin meidän kilpailuastelma vain paranee, Harakka heittää sarkastisesti ja viittaa trumpilaisen politiikan mahdollisiin näkymiin.

Jorma Mikkonen tarttuu kansanedustajan ajatukseen ja nostattaa jo hivenen spekulatiiviseksi käyvää keskustelua. Mikkonen toteaa, että Trumpin-tyyppiset ilmiöt kiihdyttävät kiertotaloutta. Jos siirrytään kohti protektionismia, Euroopan tilanne on siinä mielessä ongelmallinen, että sen raaka-aineista 80 % tulee ulkopuolelta.

– Jos raaka-aineiden vapaa liikkuvuus häiriintyy, silloin tulee entistä kriittisemmäksi Euroopalle pystyä käyttämään ne raaka-aineet uudelleen, Mikkonen kuitenkin visioi.

Hän perää kierrätystavoitteiden laittamista kuntoon.

– Kun kuuntelen ympäristöministeriötä, siellä valmistellaan valtakunnalista jätesuunnitelmaa, mutta siellä ei ole mielestäni yhtään konkreettista keinoa, jolla kierrätysaste saataisiin nostettua. Siellä vaan edistetään, kehitetään, autetaan. Nyt pitäisi asettaa tiukat tavoitteet, Mikkonen painottaa.

Hänen näkökulmastaan tarvitaan myös taloudellisia ohjauskeinoja. Jätteen poltto on tällä hetkellä jäteverosta vapaata, kierrätyslaitoksia verotetaan. Mikkosen mukaan pitäisi miettiä, kohdistetaanko jätevero polttoon.

”Ikävä kyllä.”

Ennen kuin Harakan delegaation pakettiauto poistuu Lassila § Tikanojan parkkipaikalta kohti eduskuntaa, kansanedustaja toteaa vierailun vahvistaneen käsitystä, että kiertotalous on monella eri tasolla Suomen teollinen tulevaisuus.

– Sitran mukaan Suomella on aivat huikeat näkymät. Jos saavutamme kierrätystavoitteet ja teknologiset tavoitteet ja varsinkin sitten myöskin ratkaisujen viennin, edessä on parhaimmillaan vuoteen 2030 mennessä kahden ja puolen miljardin euron lisäys kansantuotteeseen ja peräti 70 000 työpaikkaa.

– Fiksun valtion on panostettava oikeanlaisella vero- ja sääntely- mutta myöskin teknologiatuella siihen, että tästä tulee meille uusi entistä vahvempi kärkihanke, Harakka toteaa kiertotalouden kokonaisuudesta.

Nykyhallituksen kiertotaloustoimien hän katsoo pyörivän aika yleisellä tasolla.

– Ikävä kyllä. Siksi meillä on SDP:n vaihtoehtobudjetin elinkeinopaketissa selkeitä konkreettisia toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi tässä ja nyt.

Harakka myös kiittää teollisuuden ja sen työntekijöiden asennemuutosta ja kiinnostusta kiertotalouden siivittämänä myöskin ympäristö- ja resurssitehokkuuteen.

– Siinä on yhtäältä nämä bioteollisuusinvestoinnit kotipaikkakunnallani Äänekoskella, mutta myöskin se millaisia mahdollisuuksia kiertotalous tuottaa – ihan perinteisiä hyviä teollisia työpaikkoja! Kirjoitin juuri Valmetin (metallityöväen) ammattiosasto 74:n Rautakoura-lehteen tästä aiheesta ja olen ihan varma, että Valmet yhtenä monista yrityksistä tulee olemaan tässä suurena hyötyjänä.

Kuntalainen, valta on Sinulla – tänään aukeaa lähes 900 ennakkoäänestyspaikkaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kuntavaalimainoksia Turun katukuvassa.

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään.

Ennakkoäänestyspaikkoja on Suomessa lähes 900. Äänestää voi muun muassa kunnantaloilla, kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja posteissa. Mukaan on otettava henkilöllisyystodistus.

Ulkomailla voi äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa ja edustustojen toimipaikoissa.

Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 4. huhtikuuta ja ulkomailla 1. huhtikuuta saakka.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua, ja vaaleissa on yhteensä 33 616 ehdokasta.

Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 äänestysprosentti koko maassa oli 58,3.

Riitelevä hallitus syöttää taas suoraan SDP:n lapaan: ”Meillä on nyt momentum nousta johtavaksi Eurooppa-puolueeksi”

Kuva: Jari Soini

Eduskunnan EU-asioista vastaava suuri valiokunta on odottanut jo yli puoli vuotta, milloin se pääsee antamaan lausuntonsa hallituksen EU-vaikuttamisen strategiasta. Se pitäisi antaa tällä viikolla perjantaina. Valiokunnan 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) on skeptinen.

– Näyttää siltä, että Näyttää siltä, että hallituspuolueiden kyvyttömyys muodostaa yhteinen Eurooppa-politiikan linja vesittää koko lausunnon, Tuppurainen arvioi tiistaina.

Hän pitää vetkuttelua valitettavana Suomen kannalta.

– Vain selkeällä linjalla Suomi voi saada vaikutusvaltaa EU:ssa, jonka suunta on nyt vedenjakajalla.

Hallituksen ponneton ja nuiva asenne eurooppalaiseen yhteistyöhön jättääkin Tuppuraisen mielestä tilaa sosialidemokraateille ottaa johtavan Eurooppa-puolueen aseman.

– Sitä suorastaan tarjotaan meille syötöllä lapaan. SDP ottaa tätä menoa Eurooppa-politiikan johtajuuden Suomessa vieläpä vaivatta. Linjakkaalle, määrätietoiselle tulevaisuuteen suuntaavalle politiikalle on nyt tilausta.

Hän korostaa, että nyt on Eurooppa-keskustelun aika jos koskaan. EU:n asemaa horjutetaan monelta suunnalta. Toisaalta Britannian ero EU:sta muuttaa unionia peruuttamattomasti.

Toiseksi järisyttäväksi muutokseksi Tuppurainen nimeää Donald Trumpin nousun Yhdysvaltain presidentiksi.

– Trump-myrskyssä on mahdollista, että Yhdysvallat vetäytyy monenkeskisestä kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä tilanne huutaa eurooppalaista johtajuutta ja entistä vahvempaa EU:ta maailmanpolitiikkaa rauhoittamaan.

Siinä valitaan, mennäänkö ojaan vai allikkoon.

EU-maat antoivat viikonloppuna Rooman-julistuksen, joka linjaa unionin tulevaisuutta. Julistus korostaa yhtenäisyyden välttämättömyyttä, mutta sallii EU-maiden kulkevan eri tahtiin yhteistyön tiivistämisessä.

Tuppurainen pitää julistusta varsin vaatimattomana uutena avauksena rytminmuutoksen sallimisesta huolimatta. Myös EU-komissio on kirjoittanut ”valkoisen paperinsa”, jossa luodaan näkymiä unionin tulevaisuudelle. Se tulee aikanaan eduskunnan käsittelyyn Suomessakin. Joten selkeät linjaukset olisivat tarpeen.

– Eritahtisuus näkyy hallituksessa. Perussuomalaisten asenne on hyvin penseä kaikelle eurooppalaiselle yhteistyölle. Se jarruttaa selkeästi hallituksen päätöksentekoa, Tuppurainen arvioi.

Hänen mukaansa tilanne voi jopa kriisiytyä tämän vuoden mittaan, kun perussuomalaiset vaihtavat puheenjohtajaansa. Tuppurainen kuvaa tilannetta näin Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon välillä: ”Siinä valitaan, mennäänkö ojaan vai allikkoon suhteessa Eurooppa-politiikkaan.”

Liukuu sitten EU eritahtisuuteen yhteistyön syventämisessä tai ei Tuppuraisen mielestä kannattaa pitää mielessä tärkeä asia. Se on sisäistetty SDP:ssä jo puoluetta perustettaessa 1800-luvun lopulla.

– Me olemme alusta alkaneet olleet mukana tukemassa eurooppalaista yhteistyötä ja oltu niissä pöydissä, joissa eurooppalaista tulevaisuutta on muovattu. Olemme kannattaneet EEC:tä, euroa ja Schengen-aluetta.

Hän korostaa, että pitkän linjan mukaisesti Suomen pitää olla SDP:n viitoittamalla tiellä mukana kaikissa ytimissä, missä eurooppalaista yhteistyötä syvennetään.

– Jos Suomi ei ole päättävissä pöydissä, päätökset kuitenkin koskisivat meitä – sillä erolla, että meillä ei olisi mitään sananvaltaa.

Tuppurainen pitää tärkeänä ymmärtää, ettei Suomi jättäytymällä ”sivuraiteelle” jäisi suinkaan miksikään rauhoitusalueeksi, omaksi saarekkeekseen, joka saisi elää omaa elämäänsä muista piittaamatta – jota jotkut haikailevat.

– Kun ajaudutaan EU:n ytimestä poispäin, kannattaa miettiä, mitä tulee vastaan: nuivat perussuomalaiset, osin nuivat keskustalaiset ja Euroopan äärioikeisto, jota Venäjä rahoittaa.

Rajalla pitää kyetä ottamaan ihmiset vastaan inhimillisesti.

Tuppuraisen mielestä nyt kannattaisi Suomessakin pitää tiukasti kiinni siitä, miksi EU koettiin aikoinaan tärkeäksi viiteryhmäksi: ”Me valitsimme tien kohti länttä ja osaksi eurooppalaista arvoyhteisöä.”

Hän ei itse näe yhtään syytä, miksi uutta EU 27 -ydintä rakennettaessa Suomen ei kannattaisi olla mukana. Tuppurainen arvioi keskeiseksi Suomen kannalta olla syventämässä EU:n puolustusyhteistyötä, raha- ja talousliittoa ja EU:n sosiaalista ulottuvuutta.

– Viime viikolla työmarkkinajärjestöiltä, kaikilta niiltä, tuli tärkeä yhteinen julkilausuma. Sen viesti oli, että Suomen tulee olla mukana kaikissa EU-pöydissä. Tästä kannattaa ottaa koppi.

Vuosien mittaan suomalaisetkin väsyivät kuulemaan EU:sta ja ”mitä ne siellä Rysselissä taas päättävät meidän päänmenoksi”. Niin kuin vastustajat hokivat. Tuppurainen on nähnyt käänteen ja se käy ilmi kyselyissäkin. Suomalaiset kannattavat unionia ja euroa yhä ponnekkaammin.

– Trump-myrsky ravisteli kaikkien perusturvallisuuden tunnetta siinä määrin, että välillä kyseenalaistettua EU:ta halutaan nyt lujittaa. Nyt kannattaa pitää esillä Eurooppa-politiikkaa, koska sillä on taas imua, hän kehottaa.

Tuppurainen varoittaa antamasta liialliselle kriittisyydelle pikkusormea. Tämä koskee myös keskustelua maahanmuutosta.

– Se vie koko käden helposti. Silloin menetetään niiden ihmisten luottamus ja kunnioitus, jotka haluavat ryhdikästä ja selkeää ihmisoikeuspolitiikkaa.

EU-maat yrittävät lähikuukausina löytää kompromissia yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä. Tuppuraisen mielestä Euroopasta ei sa tehdä linnaketta, joka torjuu kaikki tulivat. Sitä hän pitää selvänä, että ulkorajaa pitää vahvistaa – tämä on hänen mukaansa myös SDP:n linja, mutta…

– Rajalla pitää kyetä ottamaan ihmiset vastaan inhimillisesti. Laillisia maahantuloreittejä pitää löytää. Meidän sukupolvemme häpeätahra on se, että ihmiset hakevat hengenvaarallisia keinoja ja hukkuvat Välimerellä.

Tuppurainen pohtii, että rajoilla pitää olla riittävästi kapasiteettia seuloa joukosta ne tulijat, joilla ei ole selvästi myöhemmin oikeutta kansainväliseen suojeluun.

Yksi kysymysmerkki on Venäjä. Tuppurainen näkisi mielellään, että Venäjä pitäisi saada sitoutettua jonkinlaiseen kanssakäymiseen EU:n kanssa pohjoisen ulottuvuuden kautta nyt, kun ohjelma täyttää 20 vuotta. Suomella voi olla siinä suuri rooli.

Pitää olla myös koossa pitävä liima, joka sitoo meidät yhteen.

SDP:n Eurooppa-työryhmän puheenjohtaja korostaa, että EU:ta ei tarvitse rakastaa silmittömästi. Kriittinen voi ja pitääkin olla.

– Viimeiset vuodet varsinkin eurokriisiä on hoidettu oikeistolaisilla arvoilla ja jälki on sen mukaista, hän huomauttaa.

Mutta sitä hän pitää vääränä ajatuksena – jota kasvava kansallinen retoriikka korostaa – että EU:n pitäisi tuoda vain konkreettista hyötyä.

– Se ei yksin riitä. Pitää olla myös koossa pitävä liima, yhteiset arvot ja aatteet, joka sitoo meidät yhteen.

Vedenjakajalla olevan Euroopan unionin tulevaisuuteen Tuppurainen suhtautuu varovaisen toiveikkaasti.

– Kasvava kansallismielisyys, oikeistopopulismi näyttäisi viimein sulavan omaan mahdottomuutensa. Järki on voittamassa ja ihmiset ovat valitsemassa yhteistyön politiikan sulkeutumisen sijasta, hän arvioi politiikan tuulahduksia eri EU-maista.

Sosialidemokraattien tehtävä on hänen mielestään tukea tätä ajatusta.

– Äänestäjien pitää nähdä selvästi, että SDP on Eurooppa-myönteinen puolue – ei vain mukanakulkija vaan aktiivinen toimija, Tytti Tuppurainen kannustaa.

Kommentti: Historiallinen epätietoisuus voi uhata politiikan oikeutusta – tämä kaikki on Matti Meikäläisen ja Pihtiputaan mummon mielestä hämmentävää

Kuva: Lehtikuva
Kuntavaalimainokset tulivat katukuvaan viime viikolla. Äänestysprosenttia uhkaa arvioiden mukaan romahdus.

Kuntavaalit käydään vajaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina liki historiallisen epätietoisuuden vallassa. Hallitus on päättänyt palikat uuteen järjestykseen mullistavasta keskustalaisesta maakuntauudistuksesta. Jättimäinen sote-uudistus ja sen kylkeen kammettu kokoomuslainen valinnanvapausmalli pakkoyhtiöittämisineen ovat saaneet murska-arvostelua osakseen.

Kunnilta ollaan viemässä sosiaali- ja terveysasiat maakuntiin ”vahvemmille hartioille”. Jäljelle jäävät piskuiset kunnat näyttävät sen jälkeen monin paikoin huutolaispojilta suurempien korstojen puristuksessa – ainakin monen mielessä.

Samalla kuntavaaleja käydään murroskohdassa, jossa ehdokkaita on jälleen vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Myös valtuustopaikkoja on kuntaliitosten ja valtuustojen pienentämisen vuoksi aiempaa vähemmän. Äänestysprosenttia uhkaa tutkijoiden arvioiden mukaan pudotus. Hurjimmissa arvioissa edellisten kuntavaalien äänestysprosentista 58,3 voidaan tulla roimasti alas, jopa 50 prosentin tuntumaan.

Jos uhkakuva toteutuisi, alkaisi lähestyä jo eurovaaleista tuttu legimiteetti- eli oikeutuksen ongelma, mikäli äänestysikäisistä enemmän kuin puolet valitsee olla äänestämättä mitään puoluetta ja ainuttakaan ehdokasta. Ja tämä hetkellä, jolloin kuntavaaleissa otetaan väistämättä kantaa myös toteutettuun valtakunnalliseen hallituspolitiikkaan maamme itsenäisen historian oikeistolaisimmalla hallituskoalitiolla, joka tekee kylmää leikkausjälkeä.

Ellei kuntavaalit tässäkään tilanteessa houkuttele kansalaisia uurnalle ilmaisemaan kannatusta tai kiukkua, ollaan etenkin tulevaisuutta ajatellen erittäin huolestuttavalla uralla.

Kuvaavasti yhteistä kirjoitusta eivät olleet laatimassa Helsingin kahden suurimman puolueen puoluesihteerit, eli kokoomuksen Janne Pesonen ja vihreiden Lasse Miettinen.

Suurissa etelän kaupungeissa Helsingissä ja Tampereella pakkaa sekoittaa ”pormestarivaaliksi” kutsuttu mediamylly, johon ottivat yhteisellä kirjoituksella tänään voimakkaasti kantaa peräti kuuden eduskuntapuolueen puoluesihteerit.

”On harhaanjohtavaa, että kuntavaaleista pyritään paikoitellen tekemään pormestarivaaleja. Esimerkiksi Helsingissä äänestäjille välitetään ajatusta vaalista, jossa voi suoraan valita Helsingille pormestarin. Näin ei ole”, puoluesihteerit, mukana SDP:n Antton Rönnholm, kirjoittivat Helsingin Sanomissa.

Puoluesihteerit huomauttivat, että kuntalaki ei edes tunne pormestarivaaleja.

”Äänestäjiä johdetaan harhaan, jos kuntavaalit yksinkertaistetaan kahden- tai kolmenvälisiksi henkilövaaleiksi. Kunnissa vaalien välissä ylintä valtaa käyttävät edelleen valtuustot. Helsingin pormestari on käytännössä täysipäiväinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja eikä kaupunginjohtaja rajattomilla valtaoikeuksilla.”

Helsingin ”pormestarivaalissa” on useampia ehdokkaita.

Kuvaavasti yhteistä kirjoitusta eivät olleet laatimassa Helsingin kahden suurimman puolueen puoluesihteerit, eli kokoomuksen Janne Pesonen ja vihreiden Lasse Miettinen.

Kyse on vallasta ja sen tavoittelusta. Helsingissä kokoomus ja vihreät hyötyvät siitä suurten medioiden huomiosta, joka kuuluttaa kahden suurimman puolueen välistä ”pormestarivaalia”.

Asetelma harmittaa muita hiukan samaan tapaan kuin ”pääministerivaalit” eduskuntavaaleissa.

Tosiasiassa pormestarista päättää niin Helsingissä kuin Tampereellakin uusi kaupunginvaltuusto, et sinä, äänestäjä. Vaalien voittajan, siis kunkin kaupungin suurimman puolueen nimeämä ehdokas on toki vahvoilla. Tampereen nykyinen pormestari tulee kokoomuksesta, joka oli edellisten kuntavaalien ykkönen Tampereella. Uusi tulee kenties SDP:stä, jos SDP onnistuu tavoitteessaan.

Tampereella vain osa puolueista on nimennyt pormestariehdokkaan ennen vaaleja. Esimerkiksi SDP:ssä Tampereen sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö on linjannut, että SDP käy kuntavaalit kuntavaaleina, menee asiat edellä eikä aseta pormestariehdokasta ennen vaaleja, kuten Sanna Marin eilisessä blogissaan muistutti.

Helsingissä puolestaan kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat nimenneet ehdokkaansa jo ennen kuntavaaleja. Heistä eniten ääniä saanutta ei silti välttämättä valita Helsingin pormestariksi. Tähän viittaavat myös puoluesihteerit kirjoituksessaan.

Arvostelijoiden mielestä uudistukset johtavat ennennäkemättömään sotkuun.

Tämä kaikki on varmasti niin sanotun tavallisen äänestäjän, Matti Meikäläisen ja Pihtiputaan mummon mielestä hämmentävää, ja mikä pahinta, ehkä vieraannuttavaa.

Mistä oikeastaan äänestetään, kenen vuoksi ja hyväksi? Miksi pormestari valitaan heillä eikä meillä? Mitä kunnissa jatkossa oikein päätetään?

”Pormestariehdokkaiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sijaan niin maamme pääkaupungissa kuin muuallakin Suomessa olisi syytä painottaa keskustelua koulujen ja varhais­kasvatuksen tulevaisuudesta, asuntopolitiikan ongelmista, virkistysalueista, työntekijöiden työoloista, joukkoliikenteen toimivuudesta tai elinkeinopolitiikan edellytyksistä”, kuusi puoluesihteeriä kirjoittivat.

Sipilän hallitus on puolestaan alleviivannut uudistushalukkuuttaan. Arvostelijoiden mielestä tämä vimma on johtamassa ennennäkemättömään sotkuun, jopa umpisolmuun ja ”kaikkien aikojen sote-kaaokseen”. Tänään hallitus sitten ilmoitti, että se aikoo rukata uudistuksen valinnanvapausosiota uuteen uskoon jo lähipäivinä. Tai sitten ei.

Joten, kaiken tämän jälkeen, romahtaako äänestysprosentti vai äänestävätkö kansalaiset ennustukset nurin?

Toivoa antaa tiistaina julkaistu selvitys, jonka mukaan nimenomaan nuorten äänestysinto olisi jopa kasvamassa. Juuri tässä hetkessä se on SDP:lle myös haaste, joka on vain pakko ylittää. Internetmainetta ja -näkyvyyttä mittaava suomalaisyritys Underhood arvioi, että SDP:n some-maine on juuri nyt paras kaikista suomalaisista puolueista.

Vielä ei olla toivon tuolla puolen.

AVAINSANAT

Ps-ministeri ärähtää kohupäätöksestä: Tehdään mahdolliseksi ihmisten hyväksikäyttö ja halpatyövoima, jonka kanssa suomalaisten on aivan mahdotonta kilpailla

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiä (ps.) kismittää Uudenmaan ely-keskuksen päätös, joka käytännössä avaa ovet kolmansista maista tuleville rakentajille.

Ely-keskus on ilmoittanut luopuvansa rakennusalan työvoiman tarveharkinnasta.

Ministeristä päätöksellä tehdään mahdolliseksi ihmisten hyväksikäyttö ja halpatyövoima, jonka kanssa suomalaisten on aivan mahdotonta kilpailla, Lindström sanoo STT:lle.

Rakennusliitto kritisoi ely-keskuksen päätöstä eilen jyrkästi.

Sairaanhoitajaliitto valinnanvapaudesta: Uudistuksen aikataulu epärealistinen

Kuva: Jari Soini

Sairaanhoitajaliitto pitää lähtökohtaisesti hyvänä asiakkaiden valinnanvapauden laajentamista, mutta uudistuksen toteuttamisen aikataulua epärealistisena.

Lakiesitys luo liiton mukaan edellytyksiä väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiselle, mutta yksin valinnanvapautta lisäämällä tämä ei ole mahdollista.

Uudistus ei myöskään liiton mielestä takaa, että asiakas kykenee tekemään oman terveytensä ja yhteiskunnan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita valintoja. Monimutkainen valinnanvapausjärjestelmä edellyttää, että asiakkailla tulee olla paljon tietoa eri palveluista ja kykyä käyttää erilaisia palveluvaihtoehtoja (sote-keskuksen valinta, henkilökohtaisen budjetin, maksu- ja asiakassetelin käyttö).

– Eniten suoran valinnanvapauden piiriin suunniteltuja palveluja käyttävät heikoimmassa asemassa olevat asiakasryhmät, kuten ikääntyneet, mielenterveyskuntoutujat, vähävaraiset sekä syrjäytyneet henkilöt. Juuri nämä ryhmät, joiden tiedot ja kyky valita palvelut voi olla heikentynyt, tarvitsevat laaja-alaisia palveluja, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

 

Liitto pitää erittäin huolestuttavana, ettei maakunnalla ole mahdollisuutta ohjata- ja valvoa palveluntuottajia, joilta asiakkaat hakevat palveluita maksusetelillä. Potilasturvallisuus vaarantuu, kun mahdollista puuttua palvelun huonoon laatuun ja mahdollisiin virheisiin puuttuu.

Sairaanhoitajaliitto pitää tärkeänä, että maakunnalla tulee olla mahdollisuus asettaa näille palveluntuottajille palvelujen yhteensovittamiseen, laatuun tai saatavuuteen liittyviä ehtoja.

– Valinnanvapaus ja julkisten palvelujen yhtiöittäminen lisäävät työsuhteiden pirstoutumisen ja työpaikkojen häviämisen uhkaa. Emme hyväksy, että kustannussäätöjä haetaan lisäämällä henkilöstön irtisanomisia, alentamalla kelpoisuuksia, määräaikaistamalla työsopimuksia tai heikentämällä työoloja. Mielestämme on uudistuksen vaikutuksia työhyvinvointiin, alan julkisuuskuvaan sekä alan vetovoimaisuuteen jatkossa on arvioitava huolellisesti, sanoo Hahtela.

Keskustelua aiheesta