Keravan kierrätyslaitoksella vierailleen Timo Harakan käsitys vahvistui: Kiertotaloudella ”huikeat näkymät” – Jopa Trump kiihdyttäisi sitä?

Kuva: Johannes Ijäs
Jorma Mikkonen ja Timo Harakka puivat kiertotalouden näkymiä Keravalla.

Perinteinen kierrätysratkaisu matkapuhelimille on lyödä se vasaralla mäsäksi ja kalastella siitä sen jälkeen harvinaiset maametallit talteen. Kun niitä on saatu kokoon riittävästi, tehdään harkko ja myydään se uudelleen elektroniikkateollisuudelle.

– Jatkossa ja nyt jo konsepti on se, että puhelin on kaksi vuotta käytössä, sitten se palautetaan operaattorille. Valmistaja vaihtaa kuoret, päivittää softan ja palauttaa puhelimen uudelleen markkinoille ja kännykkä pyörii näin 3–4 kierrosta.

Käytettyjen kierrätyspuhelimien markkina on nousemassa 150 miljoonaan luuriin vuodessa.

Näin kertoo Jorma Mikkonen, muun muassa ympäristöpalveluihin erikoistuneen Lassila § Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja.

Demokraatti oli kyydissä, kun kansanedustaja Timo Harakka (sd.) vieraili eilen Lassila § Tikanojan modernisoidulla kierrätyslaitoksella Keravalla.

Kiertotalous on yhä tärkeämpi tulevaisuuden ala. Sen vuoksi SDP:n vaihtoehtobudjetin elinkeino-ohjelmakin esittää 20 miljoonaa euroa kierto- ja jakamistalouden edistämiseen.

”Meillä on kohtaanto-ongelma.”

Laitoskierroksen jälkeen Mikkonen kertoo Keravan laitoksen toimistotiloissa kiertotaloudesta laajemmin. Harakka avustajineen esittää kysymyksiä. Ympäristönäkökulmien lisäksi kiinnostaa tietenkin työllisyys.

– Kierrätyksen työllistämisvaikutukset verrattuna kaatopaikkasijoittamiseen ovat 25-kertaiset ja kymmenkertaiset suhteessa jätteen polttoon, Mikkonen väittää.

Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus ympäristöliiketoiminnasta.

– 50 prosentin kierrätysaste toisi Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa, olemme edelleen 30 %:ssa, hän jatkaa.

Lassila § Tikanoja on Suomen 15 suurimman työllistävän yrityksen joukossa. Firmalla on 100 työpaikkaa auki joka päivä.

– Meillä on kohtaanto-ongelma, Mikkonen tiivistää.

Yrityksellä on vaikeuksia houkutella kantaväestöä kasvukeskuksiin tekemään esimerkiksi siivoustöitä. Firma onkin yhä enemmän ulkomaisen työvoiman varassa. Työntekijät tulevat yli 80 eri kansallisuuden parista.

Yritys on mukana myös työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran Social impact bond -mallissa. Se pyrkii saamaan nopealla tahdilla maahanmuuttajia töihin. Hankkeella on kuitenkin ollut isoja käynnistysvaikeuksia.

– Olemme henkilövaltainen ala, olemme ylpeitä, että olemme nostaneet 10 vuoden aikana eläkeikämme 63,1:een 58:sta, Mikkonen kehaisee.

Timo Harakkaa kiinnostaa, miten työkyvyn parantaminen näkyy viivan alla tuloksessa. Mikkonen on laskenut, että prosenttiyksikön väheneminen sairauspoissaoloissa tarkoittaa neljää miljoonaa euroa tuloksessa.

”Hankalaa tilanteessa, jossa EU elää.”

Suomessakin 50 vuodessa jäte on muuttunut hygieniauhasta raaka-aineeksi. Nyt tavoitellaan ja pitäisi tavoitella jätteetöntä yhteiskuntaa. Tässä kiertotalous on a ja o.

– Teollisuus on heräämässä, kun ne huomaavat, että uusioraaka-aineet ovat entistä kiinnostavampia raaka-aineita. He lähtevät ajattelemaan arvoketjua niin, että kaikki liikkeelle lasketut tuotteet ovat ikään kuin heidän omaisuuttaan, Mikkonen sanoo.

Hän huomauttaa, miten kiertotalous lähtee liikkeelle jo suunnittelupöydältä. Tuotteet tehdään alusta alkaen uudella tavalla uudelleenkäytettäväksi, korjattavaksi ja hyödynnettäväksi.

EU:n kiertotalouspaketti on valmisteilla, mutta eteneminen on valitettavan hidasta. Sitä ei saada nykyisin puheenjohtajamaan aikana eikä seuraavankaan valmiiksi.

– Kyllä se on hankala synnyttää tässä tilanteessa, jossa EU tällä hetkellä elää. Jonkinnäköinen paketti joka tapauksessa tulee. Toivomme, että se olisi mahdollisimman konkreettinen, Jorma Mikkonen huokaa.

Suomen jätelaista 2012 Mikkonen sanoo, että se oli riitainen jo syntyessään. Eduskunta kirjasi tavoitteet, joilla varmistettaisiin kierrätyksen kehittyminen. Kierrätysaste ei ole kuitenkaan kehittynyt 2000-luvulla lainkaan, päinvastoin.

– Jätteet pitäisi lajitella paremmin syntypaikoilla ja erilliskerätä, kaikki erilliskerätyt menevät kierrätykseen. Meidän pitäisi 15 vuoden kuluessa kaksinkertaistaa kierrätys, jos EU-tavoitteet tulevat.

Mikkosen mukaan ongelma on kiertotalouden koordinaation heikkous. Kukaan ei oikein johda sitä.

– Teidän puolue ollut esimerkillisesti kiertotalousohjelmassa ihan siitä vaaliohjelmasta lähtien, Mikkonen sanoo Harakalle.

– Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakielto tuli Suomessa 2016 alusta, valitaanko helpoin tie, korvataan kaatopaikka jätteenpolttolaitoksella, silloin ei tule mitään dynaamisia vaikutuksia, ei synny uutta teknologiaa, uusia liikeideoita, uusia ratkaisuja, joita voidaan myydä maailmalle, Lassila § Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja näkee.

Some voi saada aikaan ”kuolemantuomion”.

Suomessa piti olla jo tänä vuonna 50 prosentin kierrätysaste. Jorma Mikkosen mukaan se saavutetaan sekajätteen määrän puolittamisella sekä tehostamalla erilliskeräystä ja lajittelua.

– Mutta sitten jos haluamme mennä niin kuin EU:ssa asetetaan kierrätysaste 65 %:iin, silloin tarvitsemme kierrätyslaitokset polttolaitosten eteen, ekojalostamot, jossa materiaalista otetaan vielä hyödyllinen ainesosa pois. Tässä meillä on hirveän paljon teknologiateollisuudella mahdollisuuksia viedä maailmalle uutta teknologiaa.

Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä. Lassila § Tikanoja keskittyy kiertoketjuun, talteenottoon ja kierrättämiseen.

Mikkonen tiivistää, miten kiertotalouden keskiössä on ihminen, jota ei enää kutsuta kuluttajaksi. Sillä on valtava merkitys kiertotaloudelle, että ihmiset aktiivisesti ajavat sitä. Jos yrityksen tuotteet ja palvelut eivät ole kestäviä, sosiaalinen media voi nykymaailmassa synnyttää reaktion, joka on suoranainen kuolemantuomio yritykselle.

– Kun odotamme kiertotaloutta EU:sta, yritykset ovat lähteneet kääntämään tätä prosessia jo kestävämmäksi. Se tulee sosiaalisen median kautta, että kuluttajat ovat vaativampia ja tiedostavampia.

Trumpin protektionismi voisi jopa auttaa Euroopan kiertotaloutta.

Timo Harakka huomauttaa, miten kehitysmaiden megakaupunkeihin tarvitaan esimerkiksi ympäristöongelmiin, jäte- ja vesihuoltoon liittyviä käytännön ratkaisuja. Tämä vetää kiertotaloutta eteenpäin.

– Euroopan kilpailuastelman kannalta on erinomaista, jos USA:ssa ei panosteta ympäristöteknologiaan, silloin meidän kilpailuastelma vain paranee, Harakka heittää sarkastisesti ja viittaa trumpilaisen politiikan mahdollisiin näkymiin.

Jorma Mikkonen tarttuu kansanedustajan ajatukseen ja nostattaa jo hivenen spekulatiiviseksi käyvää keskustelua. Mikkonen toteaa, että Trumpin-tyyppiset ilmiöt kiihdyttävät kiertotaloutta. Jos siirrytään kohti protektionismia, Euroopan tilanne on siinä mielessä ongelmallinen, että sen raaka-aineista 80 % tulee ulkopuolelta.

– Jos raaka-aineiden vapaa liikkuvuus häiriintyy, silloin tulee entistä kriittisemmäksi Euroopalle pystyä käyttämään ne raaka-aineet uudelleen, Mikkonen kuitenkin visioi.

Hän perää kierrätystavoitteiden laittamista kuntoon.

– Kun kuuntelen ympäristöministeriötä, siellä valmistellaan valtakunnalista jätesuunnitelmaa, mutta siellä ei ole mielestäni yhtään konkreettista keinoa, jolla kierrätysaste saataisiin nostettua. Siellä vaan edistetään, kehitetään, autetaan. Nyt pitäisi asettaa tiukat tavoitteet, Mikkonen painottaa.

Hänen näkökulmastaan tarvitaan myös taloudellisia ohjauskeinoja. Jätteen poltto on tällä hetkellä jäteverosta vapaata, kierrätyslaitoksia verotetaan. Mikkosen mukaan pitäisi miettiä, kohdistetaanko jätevero polttoon.

”Ikävä kyllä.”

Ennen kuin Harakan delegaation pakettiauto poistuu Lassila § Tikanojan parkkipaikalta kohti eduskuntaa, kansanedustaja toteaa vierailun vahvistaneen käsitystä, että kiertotalous on monella eri tasolla Suomen teollinen tulevaisuus.

– Sitran mukaan Suomella on aivat huikeat näkymät. Jos saavutamme kierrätystavoitteet ja teknologiset tavoitteet ja varsinkin sitten myöskin ratkaisujen viennin, edessä on parhaimmillaan vuoteen 2030 mennessä kahden ja puolen miljardin euron lisäys kansantuotteeseen ja peräti 70 000 työpaikkaa.

– Fiksun valtion on panostettava oikeanlaisella vero- ja sääntely- mutta myöskin teknologiatuella siihen, että tästä tulee meille uusi entistä vahvempi kärkihanke, Harakka toteaa kiertotalouden kokonaisuudesta.

Nykyhallituksen kiertotaloustoimien hän katsoo pyörivän aika yleisellä tasolla.

– Ikävä kyllä. Siksi meillä on SDP:n vaihtoehtobudjetin elinkeinopaketissa selkeitä konkreettisia toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi tässä ja nyt.

Harakka myös kiittää teollisuuden ja sen työntekijöiden asennemuutosta ja kiinnostusta kiertotalouden siivittämänä myöskin ympäristö- ja resurssitehokkuuteen.

– Siinä on yhtäältä nämä bioteollisuusinvestoinnit kotipaikkakunnallani Äänekoskella, mutta myöskin se millaisia mahdollisuuksia kiertotalous tuottaa – ihan perinteisiä hyviä teollisia työpaikkoja! Kirjoitin juuri Valmetin (metallityöväen) ammattiosasto 74:n Rautakoura-lehteen tästä aiheesta ja olen ihan varma, että Valmet yhtenä monista yrityksistä tulee olemaan tässä suurena hyötyjänä.

”Jarrupuolue perussuomalaiset ei seiso enää tasa-arvon tiellä” – Demarinuoret kiirehtii perhevapaiden uudistamista

Kuva: Ella Kaverma
– Aloitamme syksyllä joka tapauksessa kansalaisaloitekampanjan perhevapaiden uudistamiseksi, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kertoo.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ehdotti Suomenmaassa perhevapaauudistuksen valmistelun käynnistämistä.

Demarinuoret kannattaa perhevapaiden reipasta uudistamista. Perusteellisen uudistuksen valmistelu on syytä aloittaa jo tällä vaalikaudella, SDP:n nuorisojärjestö korostaa.

– Tervehdin ilolla Kaikkosen ehdotusta. Suomi tarvitsee tasa-arvoisemman ja joustavamman perhevapaajärjestelmän. Nyt, kun jarrupuolue perussuomalaiset ei seiso enää tasa-arvon tiellä, uudistuksen luulisi etenevän jouhevasti eteenpäin, ainakin jos kokoomus ja keskusta sitä aidosti haluavat, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

Paremmista perhevapaista on esitetty useita erilaisia malleja.

Muun muassa SAK:n, SDP:n ja kokoomuksen esittämät mallit edistävät Näkkäläjärven mielestä merkittävästi sukupuolten tasa-arvoa ja lisäävät perheiden kaipaamaa joustavuutta lisäämättä kustannuksia merkittävästi tai ollenkaan.

– Myös hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää kunnollista uudistusta, hän huomauttaa.

Tarvitsemme aidon reformin.

Suomella ei Demarinuorten mielestä ole varaa vesitettyyn ratkaisuun.

– Tarvitsemme aidon reformin. Sipilän hallitus on jo näperrellyt ja vatuloinut tarpeeksi eri asioiden ympärillä. En ole enää lainkaan vakuuttunut hallituksen ratkaisukyvystä. Sen takia aloitamme syksyllä joka tapauksessa kansalaisaloitekampanjan perhevapaiden uudistamiseksi. Päättäjille on lähetettävä vahva viesti kansalta, Näkkäläjärvi katsoo.

Kansalaisaloitekampanjan tukijaksi voi ilmoittautua ja etenemistä seurata osoitteessa perhevapaauudistus.fi. Nimien kerääminen aloitteeseen on tarkoitus aloittaa syys-lokakuussa 2017.

Ministeri Berner ei halua Suomeen bensa- ja dieselautojen täyskieltoa: ”Pitäisin tavoiteltavana, että suotuisa kehitys saataisiin aikaan muilla keinoin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan Suomen hallitus ei ole pohtinut esittävänsä fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myynnin kieltämistä. Henkilökohtaisena mielipiteenään hän toteaa, että täyskielto on hyvin voimakas toimenpide.

– Pitäisin tavoiteltavana sitä, että suotuisa kehitys saataisiin aikaan muilla keinoin, kuten toimintaympäristön muutoksilla tai mahdollisella taloudellisilla ja toiminnallisilla eduilla, Berner toteaa.

Taloudellisilla eduilla Berner kertoo tarkoittavansa muun muassa verotusta, tukia ja ruuhkamaksuja. Toiminnallisilla eduilla puolestaan esimerkiksi parkkipaikkojen määrää.

Muun muassa Norja on asettanut tavoitteekseen pyrkiä eroon fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myymisestä vuoteen 2025 mennessä. Ranska puolestaan ilmoitti kesäkuussa, että se aikoo lopettaa bensiini- ja dieselautojen myynnin vuoteen 2040 mennessä. Myös Saksassa on keskusteltu asiasta.

Fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen kieltämistä on perusteltu pyrkimyksellä vähentää liikennejärjestelmästä syntyviä päästöjä.

Suomen liikennejärjestelmästä tehdään pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen.

Berner sanoo, että myös Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että koko liikennejärjestelmästä tehdään pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen.

– Energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on leikattava puolet vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna, Berner toteaa.

– Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla on yksi keskeinen keino saavuttaa nämä päästövähennystavoitteet.

Valtio voi poliittisen ohjauksen kautta pyrkiä määrittelemään voimakkaasti, mistä liikenne saa tulevaisuudessa energiansa. Esimerkiksi Norja on aggressiivisen politiikan avulla kasvattanut huomattavasti sähköautojen määrää.

Pidemmällä aikavälillä liikenteen sähköistyminen on välttämätöntä.

Keskustelu sähköautoista sai uusia kierroksia viikko sitten, kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi Helsingin Sanomissa kokoomuksen aikovan esittää sähköautojen pikalatauspisteitä pakollisiksi valtateiden huoltoasemille.

Bensiinillä ja dieselillä toimivia autoja on kaavailtu korvattavan sähköä sekä biopolttoaineita käyttävillä autoilla.

Myös Berner nostaa sähköautot ja biopolttoaineet pääasiallisiksi vaihtoehdoiksi fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa.

­– Näkisin, että erityisesti pidemmällä aikavälillä liikenteen sähköistyminen on välttämätöntä, koska biopolttoaineet tulee todennäköisesti tulevaisuudessa suunnata muuhun kuin henkilöautojen käyttöön, esimerkiksi lentoliikenteeseen.

Kattavampi artikkeli aiheesta on luettavissa torstaina 27.7. julkaistavassa Demokraatti-lehdessä.

Kommentti: Halla-aho on Kauhavan Macron – keskustapoliitikko ratkaisi puolueensa gallup-ongelmat

Kuva: Lehtikuva-AFP

Pääministeripuolue keskustalla ei mene hyvin. Suomea ei ole saatu kuntoon, kannatus on taantunut virhemarginaalin sisään oppositiopuolue vihreistä ja kauhavalainen kansanedustaja Antti Kurvinen on kirjoittanut lehteen.

Maaseudun poliittiset voimat ovat meillä hajaannuksessa, vaikka muualla Euroopassa keskusta porskuttaa, Kurvinen kirjoittaa Ilkka-lehdessä. Tästä on Kurvisen mukaan todistuksena Santeri Alkion ranskalainen opetuslapsi, presidentti Emmanuel Macron (kesk.).

Takavuosien SMP oli omalla tavallaan keskustan emopuolueen maalaisliiton perillinen. Kurvisen mielestä samaa voidaan sanoa myös SMP:n raunioille syntyneistä perussuomalaisista ja sen hallitukseen jääneestä ministerisiivestä.

Sininen tulevaisuus ja perussuomalaiset ovat Kauhavalta katsottuna syvimmältä olemukseltaan osa Euroopan uutta, keskustalaista tulevaisuutta. Väritykseltään tuo sinikeltavihreä tulevaisuus muistuttaa mustelmaa.

Ei ole liikaa sanoa, että tällä hetkellä Suomen merkittävin poliittinen voima on keskustalaisuuden eri variaatiot.

Kun Kurvinen etenee Ilkka-lehteen kirjaamassaan päättelyssä viikon gallup-tuloksiin, hän löytää laarinsa pohjalta kultaisen jyvän.

– Ei ole liikaa sanoa, että tällä hetkellä Suomen merkittävin poliittinen voima on keskustalaisuuden eri variaatiot.

Kaikki on sittenkin melkein hyvin, vaikka keskustapuolue perussuomalaiset ei sovittamattomien arvoristiriitojen vuoksi kelvannutkaan pääministeri Sipilän hallitukseen.

Kurvisen kirjoitus päättyy lauseisiin, joissa mainitaan joukkovoima ja joukkuepeli. Niillä hän on valmis päättämään hajaannuksen ajan ja kaupunkipuolueiden voittokulun.

Kurvisen maailmassa suomalaisen politiikan Macron voisi olla esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Keskustelua aiheesta

”Yhdenkin ihmisen työllistäminen on yhteiskunnallinen teko” – Ihalainen: Kuntien hankintasopimuksiin kirjattava vaatimus palkata vaikeasti työllistyviä

Kuva: Kari Hulkko

Fiksuilla hankinnoilla voidaan säästää kuntalaisten rahaa ja saada aikaan parempaa laatua, sanoo kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.).

– Hankinnoilla voidaan tukea innovaatioita ja elinkeinotoiminnan kehittämistä alueilla. Hankintapäätöksillä voidaan parantaa myös työllisyyttä. Yhdenkin ihmisen työllistäminen on yhteiskunnallinen teko. Erityisesti vaikeammin työllistyvien, kuten pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten, vammaisten ja maahanmuuttajien työllistämiseksi tulee lisätä voimavaroja ja uusia ratkaisuja.

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa yli 30 miljardia euroa vuositasolla.

Ihalainen muistuttaa, että kuntien osuus julkisissa hankinnoissa on merkittävä, vaikka sote-uudistus siirtää osan hankinnoista maakuntatasolle. Jokaisella kunnalla tulisikin olla osana elinkeinopoliittista strategiaa myös hankintatavoitteet. Kunnissa olisi hyvä lisätä myös hankintaosaamista.

– Hankintoja ei tulisi tehdä pelkän hinnan perusteella, vaan laatuperusteiden on oltava vahvemmin valintaperusteena, Ihalainen toteaa.

Jokaisella kunnalla tulisikin olla osana elinkeinopoliittista strategiaa myös hankintatavoitteet.

Uusi hankintalaki korostaa myös hankintapäätöksissä ympäristö- ja työllisyysvaikutuksia. Hankintalaki mahdollistaa hankintasopimuksia tehtäessä myös sosiaalisten kriteerien asettamisen muun muassa siten, että hankintasopimusehtoihin, esimerkiksi rakennus- ja korjaussopimuksiin, liitetään edellytyksiä ottaa töihin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä, vammaisia tai maahanmuuttajia.

Ihalaisen mukaan näitä työllistämismahdollisuuksia ei olla kovin ahkerasti käytetty kunnissa.

– Jos jokainen kunta asettaisi tällaisia hankintasopimusehtoja, uskoisin sillä olevan merkittävä vaikutus vaikeasti työllistyvien ihmisten työllisyyteen.

– Muutamat kunnat ovat jo kiitettävällä tavalla tässä asiassa aktivoituneet. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Vantaa, jossa toiminta on johtanut hyviin tuloksiin. hän päättää tiedotteensa.

Poliisiedustaja ilmoittautui presidenttiehdokkaaksi – ”Tunnen hyvin ihmisten arjen”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Toisen kauden kansanedustaja Tom Packalén (ps.) ilmoittaa harkitsevansa vakavasti asettumista puolueensa presidenttiehdokkaaksi. Helsinkiläinen Packalén kertoo saaneensa useita pyyntöjä ryhtyä ehdokkaaksi.

Hänen mukaansa perussuomalaisten täytyy asettaa vastaehdokas presidentti Sauli Niinistölle, jonka hän katsoo puuttuneen perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin.
­

– Puheet tehokkaasta katumisesta tiettyjen perussuomalaisten poliitikkojen yhteydessä ovat outoja. Niinistöstä on aivan viime aikoina tullut esiin täysin uusi puoli vallankäyttäjänä, Packalén sanoo.

Verkkojulkaisu Uusi Suomi kertoi eilen, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on jo ehdotus puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Suomen pitää ottaa suurempi rooli rauhanvälittäjänä ja sovittelijana.

Perussuomalaiset käsittelee asiaa puoluehallituksessa 4. elokuuta. Puoluevaltuusto päättää ehdokkaasta syyskuussa.

Packalén korostaa, että presidentin tärkein tehtävä on hoitaa ulkopolitiikkaa.

– Suomen pitää ottaa suurempi rooli rauhanvälittäjänä ja sovittelijana. Suomella on hyvä maine, ja sotilaallisesti liittoutumattomana maana olemme luonteva toimija rauhanvälityksessä, Packalén sanoo.

Hän katsoo olevansa sopiva edustamaan koko kansaa.

– Laajan poliisikokemukseni myötä tunnen hyvin ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja arjen.

Eduskunnassa Packalén on istunut pitkään muun muassa ulkoasiainvaliokunnassa. Ennen valintaansa kansanedustajaksi hän työskenteli komisariona Helsingin poliisilaitoksella.