Turva – Hymy

Keravan kierrätyslaitoksella vierailleen Timo Harakan käsitys vahvistui: Kiertotaloudella ”huikeat näkymät” – Jopa Trump kiihdyttäisi sitä?

Kuva: Johannes Ijäs
Jorma Mikkonen ja Timo Harakka puivat kiertotalouden näkymiä Keravalla.

Perinteinen kierrätysratkaisu matkapuhelimille on lyödä se vasaralla mäsäksi ja kalastella siitä sen jälkeen harvinaiset maametallit talteen. Kun niitä on saatu kokoon riittävästi, tehdään harkko ja myydään se uudelleen elektroniikkateollisuudelle.

– Jatkossa ja nyt jo konsepti on se, että puhelin on kaksi vuotta käytössä, sitten se palautetaan operaattorille. Valmistaja vaihtaa kuoret, päivittää softan ja palauttaa puhelimen uudelleen markkinoille ja kännykkä pyörii näin 3–4 kierrosta.

Käytettyjen kierrätyspuhelimien markkina on nousemassa 150 miljoonaan luuriin vuodessa.

Näin kertoo Jorma Mikkonen, muun muassa ympäristöpalveluihin erikoistuneen Lassila § Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja.

Demokraatti oli kyydissä, kun kansanedustaja Timo Harakka (sd.) vieraili eilen Lassila § Tikanojan modernisoidulla kierrätyslaitoksella Keravalla.

Kiertotalous on yhä tärkeämpi tulevaisuuden ala. Sen vuoksi SDP:n vaihtoehtobudjetin elinkeino-ohjelmakin esittää 20 miljoonaa euroa kierto- ja jakamistalouden edistämiseen.

”Meillä on kohtaanto-ongelma.”

Laitoskierroksen jälkeen Mikkonen kertoo Keravan laitoksen toimistotiloissa kiertotaloudesta laajemmin. Harakka avustajineen esittää kysymyksiä. Ympäristönäkökulmien lisäksi kiinnostaa tietenkin työllisyys.

– Kierrätyksen työllistämisvaikutukset verrattuna kaatopaikkasijoittamiseen ovat 25-kertaiset ja kymmenkertaiset suhteessa jätteen polttoon, Mikkonen väittää.

Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus ympäristöliiketoiminnasta.

– 50 prosentin kierrätysaste toisi Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa, olemme edelleen 30 %:ssa, hän jatkaa.

Lassila § Tikanoja on Suomen 15 suurimman työllistävän yrityksen joukossa. Firmalla on 100 työpaikkaa auki joka päivä.

– Meillä on kohtaanto-ongelma, Mikkonen tiivistää.

Yrityksellä on vaikeuksia houkutella kantaväestöä kasvukeskuksiin tekemään esimerkiksi siivoustöitä. Firma onkin yhä enemmän ulkomaisen työvoiman varassa. Työntekijät tulevat yli 80 eri kansallisuuden parista.

Yritys on mukana myös työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran Social impact bond -mallissa. Se pyrkii saamaan nopealla tahdilla maahanmuuttajia töihin. Hankkeella on kuitenkin ollut isoja käynnistysvaikeuksia.

– Olemme henkilövaltainen ala, olemme ylpeitä, että olemme nostaneet 10 vuoden aikana eläkeikämme 63,1:een 58:sta, Mikkonen kehaisee.

Timo Harakkaa kiinnostaa, miten työkyvyn parantaminen näkyy viivan alla tuloksessa. Mikkonen on laskenut, että prosenttiyksikön väheneminen sairauspoissaoloissa tarkoittaa neljää miljoonaa euroa tuloksessa.

”Hankalaa tilanteessa, jossa EU elää.”

Suomessakin 50 vuodessa jäte on muuttunut hygieniauhasta raaka-aineeksi. Nyt tavoitellaan ja pitäisi tavoitella jätteetöntä yhteiskuntaa. Tässä kiertotalous on a ja o.

– Teollisuus on heräämässä, kun ne huomaavat, että uusioraaka-aineet ovat entistä kiinnostavampia raaka-aineita. He lähtevät ajattelemaan arvoketjua niin, että kaikki liikkeelle lasketut tuotteet ovat ikään kuin heidän omaisuuttaan, Mikkonen sanoo.

Hän huomauttaa, miten kiertotalous lähtee liikkeelle jo suunnittelupöydältä. Tuotteet tehdään alusta alkaen uudella tavalla uudelleenkäytettäväksi, korjattavaksi ja hyödynnettäväksi.

EU:n kiertotalouspaketti on valmisteilla, mutta eteneminen on valitettavan hidasta. Sitä ei saada nykyisin puheenjohtajamaan aikana eikä seuraavankaan valmiiksi.

– Kyllä se on hankala synnyttää tässä tilanteessa, jossa EU tällä hetkellä elää. Jonkinnäköinen paketti joka tapauksessa tulee. Toivomme, että se olisi mahdollisimman konkreettinen, Jorma Mikkonen huokaa.

Suomen jätelaista 2012 Mikkonen sanoo, että se oli riitainen jo syntyessään. Eduskunta kirjasi tavoitteet, joilla varmistettaisiin kierrätyksen kehittyminen. Kierrätysaste ei ole kuitenkaan kehittynyt 2000-luvulla lainkaan, päinvastoin.

– Jätteet pitäisi lajitella paremmin syntypaikoilla ja erilliskerätä, kaikki erilliskerätyt menevät kierrätykseen. Meidän pitäisi 15 vuoden kuluessa kaksinkertaistaa kierrätys, jos EU-tavoitteet tulevat.

Mikkosen mukaan ongelma on kiertotalouden koordinaation heikkous. Kukaan ei oikein johda sitä.

– Teidän puolue ollut esimerkillisesti kiertotalousohjelmassa ihan siitä vaaliohjelmasta lähtien, Mikkonen sanoo Harakalle.

– Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakielto tuli Suomessa 2016 alusta, valitaanko helpoin tie, korvataan kaatopaikka jätteenpolttolaitoksella, silloin ei tule mitään dynaamisia vaikutuksia, ei synny uutta teknologiaa, uusia liikeideoita, uusia ratkaisuja, joita voidaan myydä maailmalle, Lassila § Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja näkee.

Some voi saada aikaan ”kuolemantuomion”.

Suomessa piti olla jo tänä vuonna 50 prosentin kierrätysaste. Jorma Mikkosen mukaan se saavutetaan sekajätteen määrän puolittamisella sekä tehostamalla erilliskeräystä ja lajittelua.

– Mutta sitten jos haluamme mennä niin kuin EU:ssa asetetaan kierrätysaste 65 %:iin, silloin tarvitsemme kierrätyslaitokset polttolaitosten eteen, ekojalostamot, jossa materiaalista otetaan vielä hyödyllinen ainesosa pois. Tässä meillä on hirveän paljon teknologiateollisuudella mahdollisuuksia viedä maailmalle uutta teknologiaa.

Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä. Lassila § Tikanoja keskittyy kiertoketjuun, talteenottoon ja kierrättämiseen.

Mikkonen tiivistää, miten kiertotalouden keskiössä on ihminen, jota ei enää kutsuta kuluttajaksi. Sillä on valtava merkitys kiertotaloudelle, että ihmiset aktiivisesti ajavat sitä. Jos yrityksen tuotteet ja palvelut eivät ole kestäviä, sosiaalinen media voi nykymaailmassa synnyttää reaktion, joka on suoranainen kuolemantuomio yritykselle.

– Kun odotamme kiertotaloutta EU:sta, yritykset ovat lähteneet kääntämään tätä prosessia jo kestävämmäksi. Se tulee sosiaalisen median kautta, että kuluttajat ovat vaativampia ja tiedostavampia.

Trumpin protektionismi voisi jopa auttaa Euroopan kiertotaloutta.

Timo Harakka huomauttaa, miten kehitysmaiden megakaupunkeihin tarvitaan esimerkiksi ympäristöongelmiin, jäte- ja vesihuoltoon liittyviä käytännön ratkaisuja. Tämä vetää kiertotaloutta eteenpäin.

– Euroopan kilpailuastelman kannalta on erinomaista, jos USA:ssa ei panosteta ympäristöteknologiaan, silloin meidän kilpailuastelma vain paranee, Harakka heittää sarkastisesti ja viittaa trumpilaisen politiikan mahdollisiin näkymiin.

Jorma Mikkonen tarttuu kansanedustajan ajatukseen ja nostattaa jo hivenen spekulatiiviseksi käyvää keskustelua. Mikkonen toteaa, että Trumpin-tyyppiset ilmiöt kiihdyttävät kiertotaloutta. Jos siirrytään kohti protektionismia, Euroopan tilanne on siinä mielessä ongelmallinen, että sen raaka-aineista 80 % tulee ulkopuolelta.

– Jos raaka-aineiden vapaa liikkuvuus häiriintyy, silloin tulee entistä kriittisemmäksi Euroopalle pystyä käyttämään ne raaka-aineet uudelleen, Mikkonen kuitenkin visioi.

Hän perää kierrätystavoitteiden laittamista kuntoon.

– Kun kuuntelen ympäristöministeriötä, siellä valmistellaan valtakunnalista jätesuunnitelmaa, mutta siellä ei ole mielestäni yhtään konkreettista keinoa, jolla kierrätysaste saataisiin nostettua. Siellä vaan edistetään, kehitetään, autetaan. Nyt pitäisi asettaa tiukat tavoitteet, Mikkonen painottaa.

Hänen näkökulmastaan tarvitaan myös taloudellisia ohjauskeinoja. Jätteen poltto on tällä hetkellä jäteverosta vapaata, kierrätyslaitoksia verotetaan. Mikkosen mukaan pitäisi miettiä, kohdistetaanko jätevero polttoon.

”Ikävä kyllä.”

Ennen kuin Harakan delegaation pakettiauto poistuu Lassila § Tikanojan parkkipaikalta kohti eduskuntaa, kansanedustaja toteaa vierailun vahvistaneen käsitystä, että kiertotalous on monella eri tasolla Suomen teollinen tulevaisuus.

– Sitran mukaan Suomella on aivat huikeat näkymät. Jos saavutamme kierrätystavoitteet ja teknologiset tavoitteet ja varsinkin sitten myöskin ratkaisujen viennin, edessä on parhaimmillaan vuoteen 2030 mennessä kahden ja puolen miljardin euron lisäys kansantuotteeseen ja peräti 70 000 työpaikkaa.

– Fiksun valtion on panostettava oikeanlaisella vero- ja sääntely- mutta myöskin teknologiatuella siihen, että tästä tulee meille uusi entistä vahvempi kärkihanke, Harakka toteaa kiertotalouden kokonaisuudesta.

Nykyhallituksen kiertotaloustoimien hän katsoo pyörivän aika yleisellä tasolla.

– Ikävä kyllä. Siksi meillä on SDP:n vaihtoehtobudjetin elinkeinopaketissa selkeitä konkreettisia toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi tässä ja nyt.

Harakka myös kiittää teollisuuden ja sen työntekijöiden asennemuutosta ja kiinnostusta kiertotalouden siivittämänä myöskin ympäristö- ja resurssitehokkuuteen.

– Siinä on yhtäältä nämä bioteollisuusinvestoinnit kotipaikkakunnallani Äänekoskella, mutta myöskin se millaisia mahdollisuuksia kiertotalous tuottaa – ihan perinteisiä hyviä teollisia työpaikkoja! Kirjoitin juuri Valmetin (metallityöväen) ammattiosasto 74:n Rautakoura-lehteen tästä aiheesta ja olen ihan varma, että Valmet yhtenä monista yrityksistä tulee olemaan tässä suurena hyötyjänä.

SDP:n Haatainen luottaa yhä arvojen voimaan – Tutkija: Vallankäytön painotukset riippuvat pitkälti presidentistä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi Narinkkatorilla Helsingissä tammikuun alussa.

Paraikaa kohti ensimmäistä kierrosta kirmaavassa presidentinvaalitaistossa ei ole rakentunut yhtä vahvaa vastakkainasettelua arvoteemoissa kuin aikaisemmissa vaaleissa, akatemiatutkija Hanna Wass arvioi.

– On kiinnostavaa, että arvojohtajuudesta puhutaan, mutta sen määritteleminen ja ehdokkaita jakavat linjat ovat yhä vaikeampia löytää, Wass toteaa Demokraatille.

Maailma monimutkaistuu, ja perinteiset arvomittarit eivät enää tahdo päteä. Wassin mukaan keskustelu on jäänyt hivenen ontoksi myös presidentin muuttuneiden valtaoikeuksien seurauksesta. Ei ole täysin selvää, mitä arvojohtajuudella tarkoitetaan.

Kun presidentin roolia kavennettiin, valtaa ei täysmääräisesti onnistuttu siirtämään kenellekään.

– Vaikka perustuslaissa presidentin vallankäytölle asettamat raamit ovat selkeät, niin kirjaukset jättävät aina toimijoille omaa tilaa, hän huomauttaa.

– Tämä on nähty kaikkien presidenttien kohdalla.

Presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoo Demokraatille kampanjan loppurutistuksen keskeltä halunneensa tuoda heti alusta pitäen arvoja mukaan vaalikeskusteluun.

– Olen ilokseni huomannut, että arvokeskustelu on saanut enemmän huomiota.

Haatainen korostaa, että presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja sekä myös yhteiskunnan viestinviejä maailmalla.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että ehdokkaiden arvot tulevat selkeästi esiin vaalikeskusteluissa.

Haatainen uskoo yhä, että lopulta ihmiset kuitenkin tekevät valintansa ehdokkaan arvojen perusteella. Mutta millainen arvojohtaja olisi presidentti Tuula Haatainen?

– Olisin itse aktiivinen keskustelussa EU:n vakaasta tulevaisuudesta ja nostaisin Suomen roolia YK:ssa. Suomen on nostettava profiilia myös ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, eriarvoistumisen vähentämiseksi sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi.

Haatainen toteaa, että aikuisten on kannettava vastuuta siitä, että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan vakavasti.

– Lukemattomat ihmiset ovat kannustaneet pitämään esillä, että nuorilla säilyy usko tulevaisuuteen ja että ikääntyvillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja mahdollisuus arvokkaaseen elämään.

– Haluan myös pitää esillä työelämän reiluja pelisääntöjä. Työntekijöillä ja töitä hakevilla on oltava oikeus kunnon toimeentuloon, jolla elättää itsensä ja perheensä. Presidenttinä olisin ääni niiden puolesta, joiden ääni ei nyt riittävästi kuulu.

Vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti kulloisestakin viranhaltijasta.

Mutta miten paljon henkilökohtaiset arvot voivat näkyvät presidentin toiminnassa? Akatemiatutkija Wassin mukaan vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti siitä, kuinka pätevä ja halukas viran kulloinenkin haltija on tuuppimaan niitä rajoja, joita laki asettaa.

Ennen kuin Sauli Niinistö antoi tasavallan presidentin juhlallisen vakuutuksen, häntä pidettiin oikeistolaisena poliitikkona, joka kehotti lapsia kiipeilemään puissa mikäli varoja kiipeilytelineisiin ei ollut.

Presidenttinä Niinistö on keskittynyt taasen ulkopolitiikkaan. Silloin, kun hän on puhunut ”pehmeistä teemoista”, on hän korostanut pienen ihmisen asiaa ja yhtenäisyyden retoriikkaa.

– Siinä on viety vastaehdokkailta pontta pois, Wass analysoi.

Istuva presidentti onkin pyrkinyt häivyttämään perinteistä presidentinvaaleissa nähtyä ideologista vastakkainasettelua.

– Pyrkimys nousta päivän politiikan yläpuolelle ei kuitenkaan ole Niinistön omaa keksintöä, vaan samaa käytti aikanaan jo esimerkiksi Tarja Halonen, Wass huomauttaa.

Kokoomusministeri puolustaa Ilkassa aktiivimallia ja puuttuu jo lakko-oikeuteenkin: ”Pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Sanomalehti Ilkan mukaan oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei pistäisi pahakseen, vaikka Suomessa käytäisiin perusteellinen poliittinen keskustelu työrauhakysymyksistä.

– Lakko-oikeus on perustavanlaatuinen, mutta pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen lakko, mikä oikeutettu. Sitä rajaustyötä pitäisi tehdä ripauksen verran enemmän, Häkkänen sanoo lehdessä.

– Kansainvälinen kilpailu muuttuu tulevina vuosina Suomen kannalta erittäin vaikeaksi, eikä meidän kannattaisi itse ruokkia tällaista kilpailuhaittaa, mitä työmarkkinoiden levottomuudet ovat, hän jatkaa.

SAK:n jäsenliitot pohtivat tänään osallistumistaan keskusjärjestön 2.2. mielenilmaukseen. Häkkänen sanoi Ilkalle, jonka haastattelu oli tehty jo ennen jäsenliittojen kokousta, ettei mitään erityisterveisiä liitoille ole lähettää.

– Pitkän linjan työmarkkinavaikuttajat tietävät kyllä, että hallituksen toimet ovat jo nyt nopeuttaneet sekä työllisyyden että talouden kasvua.

– Jos ay-liikkeen johtajat närkästyvät jo aktiivimallista, tuovat tekoälykehitys ja robotisaatio todella isoja haasteita. Niihin on pakko lähteä mukaan tai muuten kansainvälinen kehitys ajaa ohi.

– Miksi pitää järjestää työmarkkinapoliittista hässäkkää ennen kuin on edes nähty lain vaikutukset, hän myös sanoo.

Häkkänen nostaa myös esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on luvannut lisää resursseja työllisyyspalveluihin.

– Mikä tässä vielä on ongelma? Eikö voitaisi katsoa, toimiiko aktiivimalli, ja vetää siitä yhdessä johtopäätökset. Jos on tullut enemmän ongelmia kuin hyötyjä, puututaan niihin sitten, ministeri sanoo Ilkalle.

Keskustelua aiheesta

Ennakkoäänestys nousi uuteen ennätykseen – vanha rikkoutui 4 903 äänellä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestäjiä presidentinvaalien viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä kauppakeskus Citycenterissä Helsingissä 23. tammikuuta 2018.

Ennakkoääniä annettiin nyt 1 532 640, kun edellinen ennätys oli kuuden vuoden takaisella toisella kierroksella, 1 527 737 ääntä. Ennätys rikkoutui 4 903 äänellä. Äänestysprosentti on nyt 36,1.

Ennakkoäänestyslukuihin lisätään vielä myöhemmin muun muassa ulkomailla äänestäneet, joita arvion mukaan on noin 22 000–25 000.

Presidentinvaalien varsinainen äänestyspäivä on ensi sunnuntaina.

”Jäsenten ei tarvitse pelätä seurauksia” – PAM ilmoittaa mielenosoituksesta valtakunnansovittajalle ja EK:lle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin sanoo, että liiton jäsenet voivat tulla turvallisesti työpäivänä mielenosoitukseen Senaatintorille Helsinkiin 2.helmikuuta.

PAMin hallitus kannustaa kaikkia pamilaisia osallistumaan SAK:n järjestämään poliittiseen mielenosoitukseen, johon kokoonnutaan 2. helmikuuta Helsingin Senaatintorille. Mielenosoituksella vaaditaan maan hallitusta perumaan aktiivimalli ja luopumaan työttömyysturvan lisäkiristyksistä.

PAMin hallitus päätti jo aiemmin osallistumisesta SAK:n järjestämään poliittiseen mielenosoitukseen. PAMin puheenjohtaja Ann Selin korostaa, että mielenosoitus on vakava viesti maan hallitukselle.

– Ensi viikon perjantaina Senaatintorin mielenosoituksessa pamilaiset ovat vahvasti mukana osoittamassa maan hallitukselle, että työttömiä kyykyttävä aktiivimalli on peruttava. Torilla tätä tulevat vaatimaan rinta rinnan, niin työttömät kuin työssä olevat, korostaa Selin.

PAMin hallitus päätti ilmoittaa järjestöpäätöksestään valtakunnansovittelijalle ja työnantajaliitoille, vaikkei siihen mikään laki tai sopimus velvoitakaan.

– Tällä toimenpiteellä haluamme turvata jokaisen PAMin jäsenen oikeuden osallistua mielenosoitukseen pelkäämättä seuraamuksia. Toivommekin, että mahdollisimman moni rohkenee nyt tehdä päätöksen mielenosoitukseen lähtemisestä, Selin kannustaa.

– Poliittinen mielenosoitus ei ole suunnattu työnantajia vastaan. Mielenosoitukseen osallistumisesta työajalla on ilmoitettava ennakkoon työnantajalle. Työnantajilla ei ole oikeutta estää osallistumista, eikä rankaista osallistumisesta, kertoo Selin.

PAMin hallitus kehottaa myös ammattiosastoja toimimaan sen puolesta, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus päästä mielenosoitukseen.

SAK:n järjestämä poliittinen mielenosoitus on 2.2.2018 klo 11.00 Senaatintorilla Helsingissä.

Ministeri järjesti keskustelun naisiin kohdistuvasta väkivallasta – Tyttöjen sukuelinten silpominen yhä vaiettu aihe, taustalla rasismin pelko

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko puhui tänään asiantuntijoiden kanssa tasa-arvoteemoista ja kertoi tämän jälkeen medialle keskustelujen sisällöstä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) oli kutsunut tänään ministeriöiden asiantuntijoita ja järjestöjen edustajia koolle. He keskustelivat etenkin naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja tasa-arvosta.

Tavoitteena oli saada konkreettisia ehdotuksia toimenpiteistä, joiden avulla tasa-arvopolitiikan agendalle saadaan nostettua vahvemmin esimerkiksi naisten sukuelinten silpominen, lähisuhdeväkivallan sovitteleminen sekä ihmiskauppa ja prostituutio.

Tyttöjen sukuelinten silpomisesta eli ympärileikkauksista käytiin jo viime syksynä Suomessa laajaa julkista keskustelua.

– Nostin tätä keskusteluun alkusyksystä esiin juridiikan kautta havaittuani, että suomalaisissa oikeusasteissa asiaa ei ole käsitelty, vaikka teko on tuomittava, Saarikko palasi syksyiseen.

– (Tänään) sivusimme naisten sukuelinten silpomisen faktoja ja tilannetta Suomessa myös sen takia, että tein joulun alla päätöksen, että tähän työhön kohdistetaan THL:n kautta määrärahan jatkokausi. Sen työn avulla ammattilaiset saavat tietoa, miten asiaan voidaan puuttua esimerkiksi terveydenhuollossa, Saarikko kertoo.

THL:llä on ollut muutaman vuoden käynnissä toimintaohjelma tyttöjen ja naisten ympärileikkausten ehkäisemiseksi.

– Suomessa on äskeisessä keskustelussa saamieni tiedon pohjalta tuhansia naisia, joiden sukuelimet on silvottu ja riski tiettyjen naisryhmien osalta on koko ajan olemassa edelleen, Saarikko vahvistaa jo aiemminkin Suomessa esillä olleet luvut.

– Kouluterveydenhuollossa tai äitiysneuvoloissa esimerkiksi pitäisi uskaltaa puuttua nykyistä paremmin asiaan.

Ministeri toivoo lisää keskustelua asiasta, tukisi myös terveydenhuollon ammattilaisia.

Saarikon mukaan suomalaiset asiantuntijat eivät ole yksimielisiä, tarvittaanko maahamme erillinen tyttöjen ympärileikkaukset kieltävä lainsäädäntö.

– On maaesimerkkejä, joissa erillinen kriminalisointi on johtanut ikään kuin pikemminkin pelon ilmapiiriin asiassa. Kävimme esimerkkejä maista, joissa asiaa ei ole erikseen kriminalisoitu, mutta silti on useita oikeusprosesseja menossa. Se mikä Suomessa havahduttaa, on se, että meillä on ikään kuin laissa todettu tämä kielletyksi. Se on törkeän pahoinpitelyn puitteissa oleva kielletty rikos, mutta meillä ei ole yhtään oikeustapausta, jossa tämä olisi noussut esiin, Saarikko käy läpi keskustelun antia.

Ongelma on se, että silpomiset eivät välttämättä tule edes viranomaisten tietoon.

– Juuri näin, koska terveydenhuollon ammattilaisilta ja nuorten naisten kanssa työtä tekeviltä puuttuvat ehkä välineet, miten rohkaistua puuttumaan. Saamieni tietojen mukaan iso joukko ammattilaisia kokee tämän aiheen vaikeaksi lähestyä tai he eivät tiedä keinoja, miten puuttua siihen, Saarikko sanoo.

Ministeri toivoo, että asiasta käytäisiin enemmän yhteiskunnallista keskustelua. Siitä voisi olla Saarikon mukaan myös merkittävää tukea terveydenhuollon ammattilaisillle, jotta he rohkaistuisivat puuttumaan nuorten tyttöjen tilanteisiin joko ennaltaehkäisevästi tai siinä vaiheessa, kun tilanteeseen liittyy esimerkiksi jo tehdyn ympärileikkauksen korjaava toimenpide.

Ammattilaiset kokevat vaikeutta puhua.

Saarikon järjestämään keskusteluun osallistui myös Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala.

Hän vahvistaa sen, että Suomessa asuu tuhansia tyttöjä tai naisia, jotka on silvottu eli ympärileikattu. Suomeen on tullut ihmisiä maista, joissa valtaosa tytöistä silvotaan. Ympärileikkauksia tehdään tietyillä maantieteellisillä alueilla uskonnosta riippumatta.

Latvala toivoo, että Suomeen saataisiin oikeustapauksia, joissa silpomisia olisi käsitelty. Se osoittaisi, että asia on totta myös Suomessa.

– Ja että se on oikeasti rangaistava teko ja sitä ei voi hyväksyä. Toistaiseksi oikeastaan ammattilaiset eivät tee ilmoituksia epäilyistä ja sen lisäksi yhteisöissä vaietaan aika visusti näistä asioista.

Latvala pitää keskeisimpänä ongelmana sitä, että terveydenhuoltoalan ammattilaisten on vaikeaa ottaa asiaa tyttöjen tai naisten kanssa puheeksi.

– Me olemme (Ihmisoikeusliitossa) huomanneet ja ammattilaiset ovat monesti kertoneetkin meille, että he pitävät tätä todella vaikeana asiana puhua. He eivät tiedä, miten puhuminen pitäisi tehdä sensitiivisesti. Tämä on varmaankin sen syy, minkä takia näistä tapauksista ei ole tehty esimerkiksi rikosilmoituksia.

”Monet pelkäävät olevansa rasisteja.”

Mitä ammattilainen konkreettisesti sitten pelkää?

– Sekä Suomessa että myös Pohjoismaista olen kuullut, että monet pelkäävät olevansa rasisteja. He ajattelevat, että entäs jos tämä kuitenkin kuuluu näiden ihmisten kulttuuriin, että enhän minä voi tähän puuttua. Vaikka tosiasiassa se on tietenkin väkivaltaa lapsia kohtaan ja siihen pitää puuttua ihan samalla tavalla kuin mihin tahansa väkivaltaan.

– Sitten jos puhutaan esimerkiksi päiväkodissa työskentelevistä ihmisistä, he taas sanovat, että heillä on luottamukselliset välit lapsen vanhempiin ja he haluavat pitää ne sellaisina. Heistä tuntuu kauhean hankalalta nostaa tällaista ikävää asiaa esiin ja he pelkäävät, että jos he pilaavat sen koko luottamussuhteen.

Pääasia olisi Latvalan mukaan se, että ammattilaiset saisivat kunnollisen perusteellisen koulutuksen ja tietämyksen asiasta ja sen käsittelemisestä.

– Luotaisiin toimintamallit, jotta ammattilainen tietää, mitä hänen pitää tehdä eikä hänen tarvitse alkaa ihmeissään soittelemaan, kun tällainen akuutti tapaus tulee esiin. Olisi selvä toimintamalli, mitä noudattaa.

Tällaisia toimintamalleja pitäisi luoda Latvalan mukaan eri hallinnonaloille. Esimerkiksi THL voisi hyvin luoda sellaisen sosiaali- ja terveysalalla toimiville.

Tarvetta erityisesti psykososiaaliselle tuelle.

Yksi ajankohtainen puheenaihe on Latvalan mukaan on ympärileikatuille naisille tehtävät avausleikkaukset ja korjausleikkaukset (linkissä tietoa Ihmisoikeusliiton nettisivuilta).

– Meille tulee nimenomaan maahanmuuttajataustaisilta henkilöiltä paljon yhteydenottoja niihin liittyen.

– Avausleikkaus tehdään automaattisesti esimerkiksi ennen synnytystä silloin, jos on tehty kaikkein vakavin muoto ympärileikkauksesta. Silloin synnytys ei onnistu ilman avaamisleikkausta. Ammattilaiset eivät osaa valmistaa tarpeeksi ihmisiä avaamisleikkaukseen eikä tavallaan kertoa siitä, miltä sitten tuntuu sen jälkeen ja miltä näyttää sen jälkeen.

– Korjausleikkauksia on meidän tietojen mukaan tehty Suomessa vasta kaksi.

Latvala katsoo, että korjausleikkauksiin on Suomessa osaamista. Ruotsissa osaaminen on hyvää.

– En näe, että itse kirurgiselle palvelulle tai toimenpiteelle tarvittaisiin enemmän tarjontaa, mutta psykososiaalinen tuki, mikä siihen liittyy, sitä tarvittaisiin, Latvala painottaa.

Myös lähisuhdeväkivalta yksi keskustelun teemoista.

Ministeri Saarikon koollekutsumassa keskustelussa käsiteltiin myös muun muassa suomalaista lähisuhde- ja parisuhdeväkivaltaa ja siihen liittyvää sovittelua.

– Kansalaisjärjestöt ovat tuoneet esiin huolen siitä, että lähisuhdeväkivallan sovittelu ei ole kaikissa tilanteissa niin toimiva kuin äkkiseltään kaunis ajatus vaikuttaa olevan. Asetelma uhrin ja tekijän välillä ei välttämättä ole tasapainoinen, Annika Saarikko sanoo.

– Meillä ei myöskään ole riittävästi faktatietoa siitä, miten sovittelutilanteiden jälkeen tapahtuu ja onko sovittelu johtanut onnistuneeseen lopputulemaan ja rauhaan ja väkivallattomuuteen. Tästä on nyt THL:llä selvitystyö käynnissä, jossa pyrittäisiin pahemmin ohjeistamaan sekä poliisia että syyttäjäviranomaista.

Saarikon mukaan sovittelun toimivuutta arvioitaessa on kuultava myös kokemusasiantuntijoita sekä sovittelutyötä tekeviä maallikoita.