Keravan kierrätyslaitoksella vierailleen Timo Harakan käsitys vahvistui: Kiertotaloudella ”huikeat näkymät” – Jopa Trump kiihdyttäisi sitä?

Kuva: Johannes Ijäs
Jorma Mikkonen ja Timo Harakka puivat kiertotalouden näkymiä Keravalla.

Perinteinen kierrätysratkaisu matkapuhelimille on lyödä se vasaralla mäsäksi ja kalastella siitä sen jälkeen harvinaiset maametallit talteen. Kun niitä on saatu kokoon riittävästi, tehdään harkko ja myydään se uudelleen elektroniikkateollisuudelle.

– Jatkossa ja nyt jo konsepti on se, että puhelin on kaksi vuotta käytössä, sitten se palautetaan operaattorille. Valmistaja vaihtaa kuoret, päivittää softan ja palauttaa puhelimen uudelleen markkinoille ja kännykkä pyörii näin 3–4 kierrosta.

Käytettyjen kierrätyspuhelimien markkina on nousemassa 150 miljoonaan luuriin vuodessa.

Näin kertoo Jorma Mikkonen, muun muassa ympäristöpalveluihin erikoistuneen Lassila § Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja.

Demokraatti oli kyydissä, kun kansanedustaja Timo Harakka (sd.) vieraili eilen Lassila § Tikanojan modernisoidulla kierrätyslaitoksella Keravalla.

Kiertotalous on yhä tärkeämpi tulevaisuuden ala. Sen vuoksi SDP:n vaihtoehtobudjetin elinkeino-ohjelmakin esittää 20 miljoonaa euroa kierto- ja jakamistalouden edistämiseen.

”Meillä on kohtaanto-ongelma.”

Laitoskierroksen jälkeen Mikkonen kertoo Keravan laitoksen toimistotiloissa kiertotaloudesta laajemmin. Harakka avustajineen esittää kysymyksiä. Ympäristönäkökulmien lisäksi kiinnostaa tietenkin työllisyys.

– Kierrätyksen työllistämisvaikutukset verrattuna kaatopaikkasijoittamiseen ovat 25-kertaiset ja kymmenkertaiset suhteessa jätteen polttoon, Mikkonen väittää.

Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus ympäristöliiketoiminnasta.

– 50 prosentin kierrätysaste toisi Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa, olemme edelleen 30 %:ssa, hän jatkaa.

Lassila § Tikanoja on Suomen 15 suurimman työllistävän yrityksen joukossa. Firmalla on 100 työpaikkaa auki joka päivä.

– Meillä on kohtaanto-ongelma, Mikkonen tiivistää.

Yrityksellä on vaikeuksia houkutella kantaväestöä kasvukeskuksiin tekemään esimerkiksi siivoustöitä. Firma onkin yhä enemmän ulkomaisen työvoiman varassa. Työntekijät tulevat yli 80 eri kansallisuuden parista.

Yritys on mukana myös työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran Social impact bond -mallissa. Se pyrkii saamaan nopealla tahdilla maahanmuuttajia töihin. Hankkeella on kuitenkin ollut isoja käynnistysvaikeuksia.

– Olemme henkilövaltainen ala, olemme ylpeitä, että olemme nostaneet 10 vuoden aikana eläkeikämme 63,1:een 58:sta, Mikkonen kehaisee.

Timo Harakkaa kiinnostaa, miten työkyvyn parantaminen näkyy viivan alla tuloksessa. Mikkonen on laskenut, että prosenttiyksikön väheneminen sairauspoissaoloissa tarkoittaa neljää miljoonaa euroa tuloksessa.

”Hankalaa tilanteessa, jossa EU elää.”

Suomessakin 50 vuodessa jäte on muuttunut hygieniauhasta raaka-aineeksi. Nyt tavoitellaan ja pitäisi tavoitella jätteetöntä yhteiskuntaa. Tässä kiertotalous on a ja o.

– Teollisuus on heräämässä, kun ne huomaavat, että uusioraaka-aineet ovat entistä kiinnostavampia raaka-aineita. He lähtevät ajattelemaan arvoketjua niin, että kaikki liikkeelle lasketut tuotteet ovat ikään kuin heidän omaisuuttaan, Mikkonen sanoo.

Hän huomauttaa, miten kiertotalous lähtee liikkeelle jo suunnittelupöydältä. Tuotteet tehdään alusta alkaen uudella tavalla uudelleenkäytettäväksi, korjattavaksi ja hyödynnettäväksi.

EU:n kiertotalouspaketti on valmisteilla, mutta eteneminen on valitettavan hidasta. Sitä ei saada nykyisin puheenjohtajamaan aikana eikä seuraavankaan valmiiksi.

– Kyllä se on hankala synnyttää tässä tilanteessa, jossa EU tällä hetkellä elää. Jonkinnäköinen paketti joka tapauksessa tulee. Toivomme, että se olisi mahdollisimman konkreettinen, Jorma Mikkonen huokaa.

Suomen jätelaista 2012 Mikkonen sanoo, että se oli riitainen jo syntyessään. Eduskunta kirjasi tavoitteet, joilla varmistettaisiin kierrätyksen kehittyminen. Kierrätysaste ei ole kuitenkaan kehittynyt 2000-luvulla lainkaan, päinvastoin.

– Jätteet pitäisi lajitella paremmin syntypaikoilla ja erilliskerätä, kaikki erilliskerätyt menevät kierrätykseen. Meidän pitäisi 15 vuoden kuluessa kaksinkertaistaa kierrätys, jos EU-tavoitteet tulevat.

Mikkosen mukaan ongelma on kiertotalouden koordinaation heikkous. Kukaan ei oikein johda sitä.

– Teidän puolue ollut esimerkillisesti kiertotalousohjelmassa ihan siitä vaaliohjelmasta lähtien, Mikkonen sanoo Harakalle.

– Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakielto tuli Suomessa 2016 alusta, valitaanko helpoin tie, korvataan kaatopaikka jätteenpolttolaitoksella, silloin ei tule mitään dynaamisia vaikutuksia, ei synny uutta teknologiaa, uusia liikeideoita, uusia ratkaisuja, joita voidaan myydä maailmalle, Lassila § Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja näkee.

Some voi saada aikaan ”kuolemantuomion”.

Suomessa piti olla jo tänä vuonna 50 prosentin kierrätysaste. Jorma Mikkosen mukaan se saavutetaan sekajätteen määrän puolittamisella sekä tehostamalla erilliskeräystä ja lajittelua.

– Mutta sitten jos haluamme mennä niin kuin EU:ssa asetetaan kierrätysaste 65 %:iin, silloin tarvitsemme kierrätyslaitokset polttolaitosten eteen, ekojalostamot, jossa materiaalista otetaan vielä hyödyllinen ainesosa pois. Tässä meillä on hirveän paljon teknologiateollisuudella mahdollisuuksia viedä maailmalle uutta teknologiaa.

Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä. Lassila § Tikanoja keskittyy kiertoketjuun, talteenottoon ja kierrättämiseen.

Mikkonen tiivistää, miten kiertotalouden keskiössä on ihminen, jota ei enää kutsuta kuluttajaksi. Sillä on valtava merkitys kiertotaloudelle, että ihmiset aktiivisesti ajavat sitä. Jos yrityksen tuotteet ja palvelut eivät ole kestäviä, sosiaalinen media voi nykymaailmassa synnyttää reaktion, joka on suoranainen kuolemantuomio yritykselle.

– Kun odotamme kiertotaloutta EU:sta, yritykset ovat lähteneet kääntämään tätä prosessia jo kestävämmäksi. Se tulee sosiaalisen median kautta, että kuluttajat ovat vaativampia ja tiedostavampia.

Trumpin protektionismi voisi jopa auttaa Euroopan kiertotaloutta.

Timo Harakka huomauttaa, miten kehitysmaiden megakaupunkeihin tarvitaan esimerkiksi ympäristöongelmiin, jäte- ja vesihuoltoon liittyviä käytännön ratkaisuja. Tämä vetää kiertotaloutta eteenpäin.

– Euroopan kilpailuastelman kannalta on erinomaista, jos USA:ssa ei panosteta ympäristöteknologiaan, silloin meidän kilpailuastelma vain paranee, Harakka heittää sarkastisesti ja viittaa trumpilaisen politiikan mahdollisiin näkymiin.

Jorma Mikkonen tarttuu kansanedustajan ajatukseen ja nostattaa jo hivenen spekulatiiviseksi käyvää keskustelua. Mikkonen toteaa, että Trumpin-tyyppiset ilmiöt kiihdyttävät kiertotaloutta. Jos siirrytään kohti protektionismia, Euroopan tilanne on siinä mielessä ongelmallinen, että sen raaka-aineista 80 % tulee ulkopuolelta.

– Jos raaka-aineiden vapaa liikkuvuus häiriintyy, silloin tulee entistä kriittisemmäksi Euroopalle pystyä käyttämään ne raaka-aineet uudelleen, Mikkonen kuitenkin visioi.

Hän perää kierrätystavoitteiden laittamista kuntoon.

– Kun kuuntelen ympäristöministeriötä, siellä valmistellaan valtakunnalista jätesuunnitelmaa, mutta siellä ei ole mielestäni yhtään konkreettista keinoa, jolla kierrätysaste saataisiin nostettua. Siellä vaan edistetään, kehitetään, autetaan. Nyt pitäisi asettaa tiukat tavoitteet, Mikkonen painottaa.

Hänen näkökulmastaan tarvitaan myös taloudellisia ohjauskeinoja. Jätteen poltto on tällä hetkellä jäteverosta vapaata, kierrätyslaitoksia verotetaan. Mikkosen mukaan pitäisi miettiä, kohdistetaanko jätevero polttoon.

”Ikävä kyllä.”

Ennen kuin Harakan delegaation pakettiauto poistuu Lassila § Tikanojan parkkipaikalta kohti eduskuntaa, kansanedustaja toteaa vierailun vahvistaneen käsitystä, että kiertotalous on monella eri tasolla Suomen teollinen tulevaisuus.

– Sitran mukaan Suomella on aivat huikeat näkymät. Jos saavutamme kierrätystavoitteet ja teknologiset tavoitteet ja varsinkin sitten myöskin ratkaisujen viennin, edessä on parhaimmillaan vuoteen 2030 mennessä kahden ja puolen miljardin euron lisäys kansantuotteeseen ja peräti 70 000 työpaikkaa.

– Fiksun valtion on panostettava oikeanlaisella vero- ja sääntely- mutta myöskin teknologiatuella siihen, että tästä tulee meille uusi entistä vahvempi kärkihanke, Harakka toteaa kiertotalouden kokonaisuudesta.

Nykyhallituksen kiertotaloustoimien hän katsoo pyörivän aika yleisellä tasolla.

– Ikävä kyllä. Siksi meillä on SDP:n vaihtoehtobudjetin elinkeinopaketissa selkeitä konkreettisia toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi tässä ja nyt.

Harakka myös kiittää teollisuuden ja sen työntekijöiden asennemuutosta ja kiinnostusta kiertotalouden siivittämänä myöskin ympäristö- ja resurssitehokkuuteen.

– Siinä on yhtäältä nämä bioteollisuusinvestoinnit kotipaikkakunnallani Äänekoskella, mutta myöskin se millaisia mahdollisuuksia kiertotalous tuottaa – ihan perinteisiä hyviä teollisia työpaikkoja! Kirjoitin juuri Valmetin (metallityöväen) ammattiosasto 74:n Rautakoura-lehteen tästä aiheesta ja olen ihan varma, että Valmet yhtenä monista yrityksistä tulee olemaan tässä suurena hyötyjänä.

Kommentti: Selviääkö poliisi tehtävistään? – Alkoholilaki uhkaa kaataa lainvalvojan syliin 10–15 miljoonan euron ongelmat

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Vahvaa 5,5 prosenttista lonkeroa myydään ehkä ensi vuonna kaupoissa.

Mikäli hallituksen ajama alkoholilaki astuu suunnitellusti voimaan ensi vuoden alusta, uhkaa poliisien syliin kaatua 10-15 miljoonan euron suuruinen ongelma. Miksi?

Hallituksen budjettiesityksessä kerrotaan, että poliisien resursseja lisätään ensi vuonna 44 miljoonalla eurolla. Lisäksi suojelupoliisi saa 6 miljoonaa euroa. Lisäyksiä perustellaan kiristyneellä turvallisuustilanteella. Niitä tarvitaan kipeästi etenkin terrorismin torjuntaan, kalustehankintoihin sekä hybridi- ja kyberturvallisuuteen.

Lisäykset ovat varmasti kaikkien mielestä tervetulleita. Ne eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että poliisi saisi kentälle aikaisempaa enempää yksikköjä. Resurssien lisäämisellä turvataan ainoastaan se, että nykyinen 7200 poliisin määrä voidaan ylläpitää. Ilman lisämiljoonia poliisien määrä vähenisi.

Tällä hetkellä Suomessa lähes kaikki käytössä olevat poliisit on jo osoitettu tehtäviin. Vararesursseja poliiseilla ei liiemmin ole. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) totesi torstaina eduskunnan täysistunnossa, että viimeisimmän tiedon mukaan poliiseja on tällä hetkellä työttömänä 17. Mikäli poliisien määrää haluttaisiin tästä nostaa pitäisi poliisien koulutuspaikkoja lisätä. Veisi vähintään 3-4 vuotta, ennen kuin uudet partiot saataisiin kentälle.

Herää kysymys, miten poliisi tulee selviämään tehtävistään.

Poliisien voimavarojen kannalta hallitus tuntuu alkoholilailla sahaavan omaa oksaansa. Sisäministeriön poliisiosaston lausunnon mukaan uusi alkoholilaki tulee nostamaan poliisien tarvetta 170 henkilötyövuodella, alkaen ensi vuodesta. Olettaen, että laki menee läpi. Tämän myös hallitus toteaa alkoholilakiesityksessään.

Sisäinen turvallisuus ja terrorismin torjunta vievät poliisitoimen aikaa ja rahaa myös tulevina vuosina. Samaan aikaan alkoholilain uudistuksen myötä on odotettavissa, että ensi vuodesta alkaen muun muassa kotiväkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen menee huomattavasti enemmän poliisien työtunteja. Kuitenkaan, hallituksen budjettiesityksessä ei ole varattu esimerkiksi poliisin hälytystoimintaan yhtään enempää henkilötyövuosia kuin vuoden 2017 arviossa ja 2016 toteutuneessa budjetissa.

Herää kysymys, miten poliisi tulee selviämään tehtävistään.

Risikon erikoisavustaja totesi, että ministerin kanta lienee sama kuin jo lakiesityksessä kerrottu. Alkoholilain uudistus tulee vaatimaan 170 henkilötyövuotta lisää. Piste. Tämän Risikko myös tunnusti eilen eduskunnan täysistunnossa. Miten asia ratkaistaan? Tätä hän ei kommentoinut.

 

Katainen EU:sta: ”Eksistentiaalinen kysymysmerkki” katosi mutta taustalla väijyy ”fundamentaalinen kysymys”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Komissaari Jyrki Katainen piti tänään lehdistötilaisuuden Helsingissä.

Euroopan komission varapuheenjohtaja, komissaari Jyrki Katainen (kok.) näkee, että Euroopassa on tapahtunut lyhyessä ajassa merkittävä mielialojen muutos suhteessa EU:hun.

Näin on käynyt niin poliittisten johtajien kuin kansalaisten tasolla. Euroopan murheet kyberhyökkäyksistä Brexitiin ja toisaalta myös talouskriisin selättäminen ovat luoneet tilanteen, jossa on mahdollisuus katsoa uudella tavalla eteenpäin.

Brexit loi Kataisen mukaan Eurooppaan ”eksistentiaalisen kysymysmerkin”.

– Puhuttiin, tarttuuko tauti ja hajoaako koko unioni. Tämä näyttää olevan pois huolenaiheista. Pikemminkin on käynyt päinvastoin. Kansalaisten reaktio on ollut päinvastainen.

68% EU-maissa asuvista, Britannia mukaan lukien,  kokee olevansa EU-kansalaisia, 73% euroalueen kansalaisista tukee euroa. Kannatusluvut ovat olleet viime aikoina kasvamaan päin.

EU:lta odotetaan nyt vastauksia. Kataisen mukaan näitä on odotettavissa niin turvallisuuspolitiikassa kauppapolitiikassa kuin Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämisessä. Suomen hallitusta Katainen sanoi rohkaisseensa olemaan aktiivinen sisällönrakentaja keskustelussa.

EU:n on tarkoitus solmia uusi kauppasopimus puolen vuoden välein. Katainen luetteli kymmenkunta maata tai maaryhmää, jotka ovat listalla.

– EU vahvistaa poliittista arvoaan kauppapolitiikassa.

Nordean pääkonttorin tuloa Suomeen Katainen tervehtii ilolla.

– EU:n kannalta oli posiitiivista huomata, että kovalla työllä rakennettu pankkiunioni koetaan vakautta lisäävänä.

”Kaikki luulimme, että EU-jäsenvaltiot olivat aikuisiässä.”

Katainen uskoo, että Brexit eli Britannian ero EU:sta toteutuu eikä kyseessä ole pelkkä työolettamus.

– Muun ajatteleminen nyt on turhaa.

– Jos sitten Britanniassa päädytään toisiin ajatuksiin, se on jonkin sellaisen kehityskulun seuraus, jota juuri nyt ei tapahdu. Toivon mukaan vain saadaan asialliset neuvottelut vihdoin ja viimein käyntiin. Ne ovat hyvin haastavat joka tapauksessa. Vetkuttelu ei kyllä nyt auta.

Paljon vakavampi huoli kuin Brexit on Kataisen mukaan se, miten Euroopassa kunnioitetaan oikeusvaltiota ja ihmisarvoa. Niissä ei voida tehdä kompromisseja.

– Jos tämä tendenssi jatkuu tai leviää eli jos oikeusvaltioperiaatetta horjutetaan vakavasti tai jos esimerkiksi maahanmuuttokriisin kylkiäisenä ihmisarvon kyseenalaistaminen leviäisi, se on fundamentaalinen kysymys.

– Samaan aikaan, kun kehitämme EU:ta, Euroopan arvopohja vaatii hoitoa, Katainen painottaa.

– Me kaikki varmaan luulimme, että EU-jäsenvaltiot olivat kaikki jo täysin aikuisiässä olevia ja että liberaalin demokratian perusarvoja ei enää Euroopassa kyseenalaisteta, mutta eipä se olekaan ollut näin.

”Jossakin muualla kuin niissä tehtävissä, joissa tähän saakka olen ollut.”

Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kausi päättyy parin vuoden päästä. Kataisen nimi on jo pitkään pyörinyt seuraajaehdokkaiden joukossa.

– Minulla ei ole minkäänlaisia suunnitelmia kampanjoida. Minä tiedän, että nimeni esiintyy aina silloin tällöin.

Katainen kuitenkin totesi tänään Helsingissä järjestetyssä toimittajatapaamisessa, ettei hänellä ole käsitystä, mitä hän haluaisi komissaarikautensa jälkeen tehdä.

– Jos nyt pitää jotakin veikata, niin veikkaisin, että olen jossakin muualla kuin niissä tehtävissä, joissa tähän saakka olen ollut.

Kataisen mukaan paljon on kiinni perheestä.

– Aktiivisesti yritän miettiä, mitä muuta se voisi olla kuin yhteiskunnallista vaikuttamista.

EU:ssa puolueet todennäköisesti ensi vuoden syksyllä asettavat kärkiehdokkaansa komission puheenjohtajaksi.

AVAINSANAT

Keskusta vetoaa jo Lipposenkin ”jykevään puheenvuoroon” – SDP halutaan mukaan ”Suomi-sopimukseen”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni (kuvassa) haluaa SDP:n tukevan pitemmän aikavälin aluepoliittista sopimusta. ”Suomi-sopimusta” esitti keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan budjettikeskustelussa keskiviikkona.

– Sopimuksessa on kyse siitä, että hyvä elämä mahdollistetaan kaikkialla Suomessa. Suuret kaupungit, seutukaupungit ja maaseutu ovat yhdessä Suomi ja parhaimmillaan kaikki voittavat. Juuri nyt on huolehdittava, että koko maa pääsee osalliseksi Suomen talouden noususta, Kulmuni selventää.

Hänen mukaansa keskusta ei vastusta Suomen kaupungistumista. Kulmuni visioi, että ”Suomi-sopimus” ratkaisisi myös suurimpien kaupunkien ongelmia, kuten pitkäaikaistyöttömyyttä, asumisen kalleutta, lääkärijonoja ja kaupunginosien eriarvoistumista.

– Poliittinen vastuu ongelmien kärjistymisestä on suurimpien kaupunkien valtapuolueilla.

Toivottavasti voitaisiin hakea yhteinen näkemys yli hallitus-oppositiorajan.

Keskustan varapuheenjohtaja korostaa, että ensin pitäisi päästä eroon vanhanaikaisesta vastakkainasettelusta ja leimaamisesta. Erityisesti hän osoittaa sormellaan Helsingin pormestaria Jan Vapaavuorta (kok.), jolle ”se vaikuttaa olevan ylitsepääsemätöntä, mutta onneksi muunkinlaisia äänenpainoja kuuluu”.

Kulmuni on huomioinut, että SDP:n johto on etenkin tällä vaalikaudella puhunut silmiinpistävän voimallisesti tasapainoisesti kehittyvän Suomen puolesta.

– SDP:n entinen pitkäaikainen puheenjohtaja, pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen käytti hiljattain jykevän puheenvuoron ennen muuta Itä-Suomen puolesta.

Kulmuni odottaa nyt, että SDP:n johto kertoo, ”onko se valmis muuttamaan sanansa teoiksi ja tukemaan tällaista sopimusta”. Erityisesti kantaa odotetaan SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä.

– Toivottavasti tällaisissa kaikkia suomalaisia ja koko Suomea koskevissa kansallisissa kysymyksissä voitaisiin hakea yhteinen näkemys yli hallitus-oppositiorajan, Kulmuni vetoaa.

Nuorten kotkien syyskausi käynnistyi Kaakossa – ”Varallisuus ei saisi olla harrastamisen este”

Kaakkois-Suomen Nuorten kotkien syyskausi on käynnistynyt jälleen vilkkaana. Harrastekerhoja kokoontuu Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa, piirin kotkatoiminnassa on tarjolla retkiä sekä osallistumista valtakunnallisiin tapahtumiin. Tulevan viikonlopun kotkakuntotapahtumaan Kontiorantaan lähtee alueelta kaksi joukkuetta.

– Kaakkois-Suomen Nuoret kotkat ovat pääkaupunkiseudun jälkeen yksi aktiivisimmista kotkapiireistä, kertoo alueen kotkatyöntekijä Jaana Saarinen

Viikoittain kokoontuvissa kerhoissa leikitään, askarrellaan, nikkaroidaan, pelataan ja ulkoillaan. Lappeenrannan Nuorten kotkien kerhot tekivät syyskauden aluksi retken paikalliselle Hämmänauteen suolle. Retkellä kuljettiin pitkospuita pitkin laavulle ihmetellen luonnon värejä ja elämää.

– Kotkatoiminnassa on ennen kaikkea kysymys yhdessä tekemisestä, ryhmässä toimimisesta ja elämyksistä, jotka syntyvät pienistä asioista. Luontokaan ei ole kaupunkilaislapsille enää niin tuttu, Saarinen jatkaa.

Kotkatoiminnan mahdollistajana ovat vapaaehtoiset aikuiset sekä paikallisosastot, jotka tukevat kerhojen toimintaa.

Lasten harrastukset ja niiden kustannukset ovat nousseet keskeiseksi puheenaiheeksi. Kotkatoimintaan osallistumiselle ei ole ainakaan taloudellista kynnystä, osallistumismaksu on kymmeneneuroa vuodessa, koko perhe pääsee toimintaan viidentoista euron perhemaksulla. ­­­

– Kotkatoiminta halutaan pitää kaikkien lasten ulottuvilla, varallisuus ei saisi olla harrastamisen este. Toki retkille ja leireille osallistuminen maksaa, mutta nekin hinnat pyritään pitämään mahdollisimman edullisina ja monesti piirit tai paikalliset osastot myös tukevat lähtemistä, Saarinen sanoo.

Kaakkois-Suomessa kotkatoimintaan, leireille, tapahtumiin ja kerhoihin, osallistui viime vuoden aikana tuhansia lapsia. Monen kohdalla Linnanmäki tai kesäleiri olisi voinut jäädä kokematta ilman edullista mahdollisuutta turvallisten aikuisten parissa.

– Kotkatoiminnan mahdollistajana ovat vapaaehtoiset aikuiset sekä paikallisosastot, jotka tukevat kerhojen toimintaa. Pienilläkin panostuksilla saadaan kerho paikkakunnalla pyörimään, jos aikuisista löytyy innokkaita, Saarinen toteaa.

Tulevalle syksylle on jälleen luvassa kerhojen lisäksi monenlaista tekemistä. Koululaisten syyslomalle, 26.10, on tarjolla lounaan, bussikuljetuksen ja rannekkeen sisältävä retki Vantaan superparkiin neljänkymmenenviiden euron hintaan. Aktiivista kotkatoimintaa halutaan syksyn aikana jalkauttaa myös Etelä-Savon puolelle. Lokakuussa järjestetään Mikkelissä tilaisuus, jossa on mahdollista tulla yhdessä kuulemaan, keskustelemaan ja ideoimaan toimintaa.

Keskustelua aiheesta

Keskustan toiminnanjohtajat lähtivät liikkeelle: Korhonen ei Sipilää kaada

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen pisti tutinaa puntteihin puolueessa.

Keskustan toiminnanjohtajat ovat hämmästyneet puolueen ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen lausunnosta, jossa hän puhui puheenjohtaja Juha Sipilän kaatamisesta.

– Jarmo Korhosen pitäisi entisenä puoluesihteerinä muistaa, mikä on kentän voima. Kabineteissa voidaan puuhata, mitä hyvänsä, mutta sivuun siirretään vasta silloin, kun kenttä niin päättää. Ja puheenjohtaja Sipilällä on Keskustan kentän rikkomaton tuki, Keskustan toiminnanjohtajayhdistyksen puheenjohtaja, Etelä-Hämeen piirin Juha Iso-Aho vakuuttaa.

– Me kaikki olemme mukana politiikassa Suomen ja suomalaisten etua ajaaksemme, muistuttaa Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta – Suomalaisten etua Sipilä on erittäin ansiokkaasti kuluneen vaalikauden ajanut.

Toiminnanjohtajat katsovat, että nouseva talous ja paraneva työllisyys antavat oivan pohjan myös puolueen kannatuksen nostamiselle. – Ei se mikään automaatio tietenkään ole, vaan vaatii kovaa järjestöllistä ja poliittista työtä, toteaa Pauliina Maukonen-Kärkkäinen Keski-Suomen piiristä. – Mutta ilman onnistunutta hallitusvastuuta kansan luottamuksesta voi vain haaveilla.

Keskustan toiminnanjohtajien tunnot tiivistetään Turussa näin: – Korhosen puheet ovat höpönlöpöä, summaa Keskustan Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola.

Mitä Korhonen sanoikaan?

Jarmo Korhosesta ilmestyi Demokraatin viikkolehdessä laaja henkilökuva 21.syyskuuta. Päivää ennen (20.9.) printtilehden ilmestymistä lehden verkkosivuilla ilmestyi haastattelusta uutispoiminta, jossa Korhonen puuttui Sipilän asemaan.

–Keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen (kesk.) mukaan puolue on mennyt väärään suuntaan unohtamalla kansanläheisyyden ja kadottanut vanhan alkiolaisen ihmisyyden ihanteen.

Samalla puolue on unohtanut myös maalaisliittolaiset jäsenet. Tällä menolla keskustan kannatus laskee hänen arvionsa mukaan 10 prosenttiin.

– Juha Sipilä kaatuu ensi kesänä Sotkamon puoluekokouksessa. Viimeistään. Ja jos ei kaadu, niin keskusta häviää tulevat vaalit. Sipilä on hieno mies, mutta jos hän jatkaa, keskusta häviää. Puolue etsii jo tällä hetkellä uutta puoluejohtajaa. Niin raakaa kuin se onkin, Korhonen kertoi.