Politiikka

Keravan kierrätyslaitoksella vierailleen Timo Harakan käsitys vahvistui: Kiertotaloudella ”huikeat näkymät” – Jopa Trump kiihdyttäisi sitä?

Johannes Ijäs
Jorma Mikkonen ja Timo Harakka puivat kiertotalouden näkymiä Keravalla.
Johannes Ijäs
Jorma Mikkonen ja Timo Harakka puivat kiertotalouden näkymiä Keravalla.
Johannes Ijäs
Jorma Mikkonen ja Timo Harakka puivat kiertotalouden näkymiä Keravalla.

Perinteinen kierrätysratkaisu matkapuhelimille on lyödä se vasaralla mäsäksi ja kalastella siitä sen jälkeen harvinaiset maametallit talteen. Kun niitä on saatu kokoon riittävästi, tehdään harkko ja myydään se uudelleen elektroniikkateollisuudelle.

– Jatkossa ja nyt jo konsepti on se, että puhelin on kaksi vuotta käytössä, sitten se palautetaan operaattorille. Valmistaja vaihtaa kuoret, päivittää softan ja palauttaa puhelimen uudelleen markkinoille ja kännykkä pyörii näin 3–4 kierrosta.

Käytettyjen kierrätyspuhelimien markkina on nousemassa 150 miljoonaan luuriin vuodessa.

Näin kertoo Jorma Mikkonen, muun muassa ympäristöpalveluihin erikoistuneen Lassila § Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja.

Demokraatti oli kyydissä, kun kansanedustaja Timo Harakka (sd.) vieraili eilen Lassila § Tikanojan modernisoidulla kierrätyslaitoksella Keravalla.

Kiertotalous on yhä tärkeämpi tulevaisuuden ala. Sen vuoksi SDP:n vaihtoehtobudjetin elinkeino-ohjelmakin esittää 20 miljoonaa euroa kierto- ja jakamistalouden edistämiseen.

”Meillä on kohtaanto-ongelma.”

Laitoskierroksen jälkeen Mikkonen kertoo Keravan laitoksen toimistotiloissa kiertotaloudesta laajemmin. Harakka avustajineen esittää kysymyksiä. Ympäristönäkökulmien lisäksi kiinnostaa tietenkin työllisyys.

– Kierrätyksen työllistämisvaikutukset verrattuna kaatopaikkasijoittamiseen ovat 25-kertaiset ja kymmenkertaiset suhteessa jätteen polttoon, Mikkonen väittää.

Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus ympäristöliiketoiminnasta.

– 50 prosentin kierrätysaste toisi Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa, olemme edelleen 30 %:ssa, hän jatkaa.

Lassila § Tikanoja on Suomen 15 suurimman työllistävän yrityksen joukossa. Firmalla on 100 työpaikkaa auki joka päivä.

– Meillä on kohtaanto-ongelma, Mikkonen tiivistää.

Yrityksellä on vaikeuksia houkutella kantaväestöä kasvukeskuksiin tekemään esimerkiksi siivoustöitä. Firma onkin yhä enemmän ulkomaisen työvoiman varassa. Työntekijät tulevat yli 80 eri kansallisuuden parista.

Yritys on mukana myös työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran Social impact bond -mallissa. Se pyrkii saamaan nopealla tahdilla maahanmuuttajia töihin. Hankkeella on kuitenkin ollut isoja käynnistysvaikeuksia.

– Olemme henkilövaltainen ala, olemme ylpeitä, että olemme nostaneet 10 vuoden aikana eläkeikämme 63,1:een 58:sta, Mikkonen kehaisee.

Timo Harakkaa kiinnostaa, miten työkyvyn parantaminen näkyy viivan alla tuloksessa. Mikkonen on laskenut, että prosenttiyksikön väheneminen sairauspoissaoloissa tarkoittaa neljää miljoonaa euroa tuloksessa.

”Hankalaa tilanteessa, jossa EU elää.”

Suomessakin 50 vuodessa jäte on muuttunut hygieniauhasta raaka-aineeksi. Nyt tavoitellaan ja pitäisi tavoitella jätteetöntä yhteiskuntaa. Tässä kiertotalous on a ja o.

– Teollisuus on heräämässä, kun ne huomaavat, että uusioraaka-aineet ovat entistä kiinnostavampia raaka-aineita. He lähtevät ajattelemaan arvoketjua niin, että kaikki liikkeelle lasketut tuotteet ovat ikään kuin heidän omaisuuttaan, Mikkonen sanoo.

Hän huomauttaa, miten kiertotalous lähtee liikkeelle jo suunnittelupöydältä. Tuotteet tehdään alusta alkaen uudella tavalla uudelleenkäytettäväksi, korjattavaksi ja hyödynnettäväksi.

EU:n kiertotalouspaketti on valmisteilla, mutta eteneminen on valitettavan hidasta. Sitä ei saada nykyisin puheenjohtajamaan aikana eikä seuraavankaan valmiiksi.

– Kyllä se on hankala synnyttää tässä tilanteessa, jossa EU tällä hetkellä elää. Jonkinnäköinen paketti joka tapauksessa tulee. Toivomme, että se olisi mahdollisimman konkreettinen, Jorma Mikkonen huokaa.

Suomen jätelaista 2012 Mikkonen sanoo, että se oli riitainen jo syntyessään. Eduskunta kirjasi tavoitteet, joilla varmistettaisiin kierrätyksen kehittyminen. Kierrätysaste ei ole kuitenkaan kehittynyt 2000-luvulla lainkaan, päinvastoin.

– Jätteet pitäisi lajitella paremmin syntypaikoilla ja erilliskerätä, kaikki erilliskerätyt menevät kierrätykseen. Meidän pitäisi 15 vuoden kuluessa kaksinkertaistaa kierrätys, jos EU-tavoitteet tulevat.

Mikkosen mukaan ongelma on kiertotalouden koordinaation heikkous. Kukaan ei oikein johda sitä.

– Teidän puolue ollut esimerkillisesti kiertotalousohjelmassa ihan siitä vaaliohjelmasta lähtien, Mikkonen sanoo Harakalle.

– Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakielto tuli Suomessa 2016 alusta, valitaanko helpoin tie, korvataan kaatopaikka jätteenpolttolaitoksella, silloin ei tule mitään dynaamisia vaikutuksia, ei synny uutta teknologiaa, uusia liikeideoita, uusia ratkaisuja, joita voidaan myydä maailmalle, Lassila § Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja näkee.

Some voi saada aikaan ”kuolemantuomion”.

Suomessa piti olla jo tänä vuonna 50 prosentin kierrätysaste. Jorma Mikkosen mukaan se saavutetaan sekajätteen määrän puolittamisella sekä tehostamalla erilliskeräystä ja lajittelua.

– Mutta sitten jos haluamme mennä niin kuin EU:ssa asetetaan kierrätysaste 65 %:iin, silloin tarvitsemme kierrätyslaitokset polttolaitosten eteen, ekojalostamot, jossa materiaalista otetaan vielä hyödyllinen ainesosa pois. Tässä meillä on hirveän paljon teknologiateollisuudella mahdollisuuksia viedä maailmalle uutta teknologiaa.

Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä. Lassila § Tikanoja keskittyy kiertoketjuun, talteenottoon ja kierrättämiseen.

Mikkonen tiivistää, miten kiertotalouden keskiössä on ihminen, jota ei enää kutsuta kuluttajaksi. Sillä on valtava merkitys kiertotaloudelle, että ihmiset aktiivisesti ajavat sitä. Jos yrityksen tuotteet ja palvelut eivät ole kestäviä, sosiaalinen media voi nykymaailmassa synnyttää reaktion, joka on suoranainen kuolemantuomio yritykselle.

– Kun odotamme kiertotaloutta EU:sta, yritykset ovat lähteneet kääntämään tätä prosessia jo kestävämmäksi. Se tulee sosiaalisen median kautta, että kuluttajat ovat vaativampia ja tiedostavampia.

Trumpin protektionismi voisi jopa auttaa Euroopan kiertotaloutta.

Timo Harakka huomauttaa, miten kehitysmaiden megakaupunkeihin tarvitaan esimerkiksi ympäristöongelmiin, jäte- ja vesihuoltoon liittyviä käytännön ratkaisuja. Tämä vetää kiertotaloutta eteenpäin.

– Euroopan kilpailuastelman kannalta on erinomaista, jos USA:ssa ei panosteta ympäristöteknologiaan, silloin meidän kilpailuastelma vain paranee, Harakka heittää sarkastisesti ja viittaa trumpilaisen politiikan mahdollisiin näkymiin.

Jorma Mikkonen tarttuu kansanedustajan ajatukseen ja nostattaa jo hivenen spekulatiiviseksi käyvää keskustelua. Mikkonen toteaa, että Trumpin-tyyppiset ilmiöt kiihdyttävät kiertotaloutta. Jos siirrytään kohti protektionismia, Euroopan tilanne on siinä mielessä ongelmallinen, että sen raaka-aineista 80 % tulee ulkopuolelta.

– Jos raaka-aineiden vapaa liikkuvuus häiriintyy, silloin tulee entistä kriittisemmäksi Euroopalle pystyä käyttämään ne raaka-aineet uudelleen, Mikkonen kuitenkin visioi.

Hän perää kierrätystavoitteiden laittamista kuntoon.

– Kun kuuntelen ympäristöministeriötä, siellä valmistellaan valtakunnalista jätesuunnitelmaa, mutta siellä ei ole mielestäni yhtään konkreettista keinoa, jolla kierrätysaste saataisiin nostettua. Siellä vaan edistetään, kehitetään, autetaan. Nyt pitäisi asettaa tiukat tavoitteet, Mikkonen painottaa.

Hänen näkökulmastaan tarvitaan myös taloudellisia ohjauskeinoja. Jätteen poltto on tällä hetkellä jäteverosta vapaata, kierrätyslaitoksia verotetaan. Mikkosen mukaan pitäisi miettiä, kohdistetaanko jätevero polttoon.

”Ikävä kyllä.”

Ennen kuin Harakan delegaation pakettiauto poistuu Lassila § Tikanojan parkkipaikalta kohti eduskuntaa, kansanedustaja toteaa vierailun vahvistaneen käsitystä, että kiertotalous on monella eri tasolla Suomen teollinen tulevaisuus.

– Sitran mukaan Suomella on aivat huikeat näkymät. Jos saavutamme kierrätystavoitteet ja teknologiset tavoitteet ja varsinkin sitten myöskin ratkaisujen viennin, edessä on parhaimmillaan vuoteen 2030 mennessä kahden ja puolen miljardin euron lisäys kansantuotteeseen ja peräti 70 000 työpaikkaa.

– Fiksun valtion on panostettava oikeanlaisella vero- ja sääntely- mutta myöskin teknologiatuella siihen, että tästä tulee meille uusi entistä vahvempi kärkihanke, Harakka toteaa kiertotalouden kokonaisuudesta.

Nykyhallituksen kiertotaloustoimien hän katsoo pyörivän aika yleisellä tasolla.

– Ikävä kyllä. Siksi meillä on SDP:n vaihtoehtobudjetin elinkeinopaketissa selkeitä konkreettisia toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi tässä ja nyt.

Harakka myös kiittää teollisuuden ja sen työntekijöiden asennemuutosta ja kiinnostusta kiertotalouden siivittämänä myöskin ympäristö- ja resurssitehokkuuteen.

– Siinä on yhtäältä nämä bioteollisuusinvestoinnit kotipaikkakunnallani Äänekoskella, mutta myöskin se millaisia mahdollisuuksia kiertotalous tuottaa – ihan perinteisiä hyviä teollisia työpaikkoja! Kirjoitin juuri Valmetin (metallityöväen) ammattiosasto 74:n Rautakoura-lehteen tästä aiheesta ja olen ihan varma, että Valmet yhtenä monista yrityksistä tulee olemaan tässä suurena hyötyjänä.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat