Keravan kierrätyslaitoksella vierailleen Timo Harakan käsitys vahvistui: Kiertotaloudella ”huikeat näkymät” – Jopa Trump kiihdyttäisi sitä?

Kuva: Johannes Ijäs
Jorma Mikkonen ja Timo Harakka puivat kiertotalouden näkymiä Keravalla.

Perinteinen kierrätysratkaisu matkapuhelimille on lyödä se vasaralla mäsäksi ja kalastella siitä sen jälkeen harvinaiset maametallit talteen. Kun niitä on saatu kokoon riittävästi, tehdään harkko ja myydään se uudelleen elektroniikkateollisuudelle.

– Jatkossa ja nyt jo konsepti on se, että puhelin on kaksi vuotta käytössä, sitten se palautetaan operaattorille. Valmistaja vaihtaa kuoret, päivittää softan ja palauttaa puhelimen uudelleen markkinoille ja kännykkä pyörii näin 3–4 kierrosta.

Käytettyjen kierrätyspuhelimien markkina on nousemassa 150 miljoonaan luuriin vuodessa.

Näin kertoo Jorma Mikkonen, muun muassa ympäristöpalveluihin erikoistuneen Lassila § Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja.

Demokraatti oli kyydissä, kun kansanedustaja Timo Harakka (sd.) vieraili eilen Lassila § Tikanojan modernisoidulla kierrätyslaitoksella Keravalla.

Kiertotalous on yhä tärkeämpi tulevaisuuden ala. Sen vuoksi SDP:n vaihtoehtobudjetin elinkeino-ohjelmakin esittää 20 miljoonaa euroa kierto- ja jakamistalouden edistämiseen.

”Meillä on kohtaanto-ongelma.”

Laitoskierroksen jälkeen Mikkonen kertoo Keravan laitoksen toimistotiloissa kiertotaloudesta laajemmin. Harakka avustajineen esittää kysymyksiä. Ympäristönäkökulmien lisäksi kiinnostaa tietenkin työllisyys.

– Kierrätyksen työllistämisvaikutukset verrattuna kaatopaikkasijoittamiseen ovat 25-kertaiset ja kymmenkertaiset suhteessa jätteen polttoon, Mikkonen väittää.

Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus ympäristöliiketoiminnasta.

– 50 prosentin kierrätysaste toisi Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa, olemme edelleen 30 %:ssa, hän jatkaa.

Lassila § Tikanoja on Suomen 15 suurimman työllistävän yrityksen joukossa. Firmalla on 100 työpaikkaa auki joka päivä.

– Meillä on kohtaanto-ongelma, Mikkonen tiivistää.

Yrityksellä on vaikeuksia houkutella kantaväestöä kasvukeskuksiin tekemään esimerkiksi siivoustöitä. Firma onkin yhä enemmän ulkomaisen työvoiman varassa. Työntekijät tulevat yli 80 eri kansallisuuden parista.

Yritys on mukana myös työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran Social impact bond -mallissa. Se pyrkii saamaan nopealla tahdilla maahanmuuttajia töihin. Hankkeella on kuitenkin ollut isoja käynnistysvaikeuksia.

– Olemme henkilövaltainen ala, olemme ylpeitä, että olemme nostaneet 10 vuoden aikana eläkeikämme 63,1:een 58:sta, Mikkonen kehaisee.

Timo Harakkaa kiinnostaa, miten työkyvyn parantaminen näkyy viivan alla tuloksessa. Mikkonen on laskenut, että prosenttiyksikön väheneminen sairauspoissaoloissa tarkoittaa neljää miljoonaa euroa tuloksessa.

”Hankalaa tilanteessa, jossa EU elää.”

Suomessakin 50 vuodessa jäte on muuttunut hygieniauhasta raaka-aineeksi. Nyt tavoitellaan ja pitäisi tavoitella jätteetöntä yhteiskuntaa. Tässä kiertotalous on a ja o.

– Teollisuus on heräämässä, kun ne huomaavat, että uusioraaka-aineet ovat entistä kiinnostavampia raaka-aineita. He lähtevät ajattelemaan arvoketjua niin, että kaikki liikkeelle lasketut tuotteet ovat ikään kuin heidän omaisuuttaan, Mikkonen sanoo.

Hän huomauttaa, miten kiertotalous lähtee liikkeelle jo suunnittelupöydältä. Tuotteet tehdään alusta alkaen uudella tavalla uudelleenkäytettäväksi, korjattavaksi ja hyödynnettäväksi.

EU:n kiertotalouspaketti on valmisteilla, mutta eteneminen on valitettavan hidasta. Sitä ei saada nykyisin puheenjohtajamaan aikana eikä seuraavankaan valmiiksi.

– Kyllä se on hankala synnyttää tässä tilanteessa, jossa EU tällä hetkellä elää. Jonkinnäköinen paketti joka tapauksessa tulee. Toivomme, että se olisi mahdollisimman konkreettinen, Jorma Mikkonen huokaa.

Suomen jätelaista 2012 Mikkonen sanoo, että se oli riitainen jo syntyessään. Eduskunta kirjasi tavoitteet, joilla varmistettaisiin kierrätyksen kehittyminen. Kierrätysaste ei ole kuitenkaan kehittynyt 2000-luvulla lainkaan, päinvastoin.

– Jätteet pitäisi lajitella paremmin syntypaikoilla ja erilliskerätä, kaikki erilliskerätyt menevät kierrätykseen. Meidän pitäisi 15 vuoden kuluessa kaksinkertaistaa kierrätys, jos EU-tavoitteet tulevat.

Mikkosen mukaan ongelma on kiertotalouden koordinaation heikkous. Kukaan ei oikein johda sitä.

– Teidän puolue ollut esimerkillisesti kiertotalousohjelmassa ihan siitä vaaliohjelmasta lähtien, Mikkonen sanoo Harakalle.

– Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakielto tuli Suomessa 2016 alusta, valitaanko helpoin tie, korvataan kaatopaikka jätteenpolttolaitoksella, silloin ei tule mitään dynaamisia vaikutuksia, ei synny uutta teknologiaa, uusia liikeideoita, uusia ratkaisuja, joita voidaan myydä maailmalle, Lassila § Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja näkee.

Some voi saada aikaan ”kuolemantuomion”.

Suomessa piti olla jo tänä vuonna 50 prosentin kierrätysaste. Jorma Mikkosen mukaan se saavutetaan sekajätteen määrän puolittamisella sekä tehostamalla erilliskeräystä ja lajittelua.

– Mutta sitten jos haluamme mennä niin kuin EU:ssa asetetaan kierrätysaste 65 %:iin, silloin tarvitsemme kierrätyslaitokset polttolaitosten eteen, ekojalostamot, jossa materiaalista otetaan vielä hyödyllinen ainesosa pois. Tässä meillä on hirveän paljon teknologiateollisuudella mahdollisuuksia viedä maailmalle uutta teknologiaa.

Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä. Lassila § Tikanoja keskittyy kiertoketjuun, talteenottoon ja kierrättämiseen.

Mikkonen tiivistää, miten kiertotalouden keskiössä on ihminen, jota ei enää kutsuta kuluttajaksi. Sillä on valtava merkitys kiertotaloudelle, että ihmiset aktiivisesti ajavat sitä. Jos yrityksen tuotteet ja palvelut eivät ole kestäviä, sosiaalinen media voi nykymaailmassa synnyttää reaktion, joka on suoranainen kuolemantuomio yritykselle.

– Kun odotamme kiertotaloutta EU:sta, yritykset ovat lähteneet kääntämään tätä prosessia jo kestävämmäksi. Se tulee sosiaalisen median kautta, että kuluttajat ovat vaativampia ja tiedostavampia.

Trumpin protektionismi voisi jopa auttaa Euroopan kiertotaloutta.

Timo Harakka huomauttaa, miten kehitysmaiden megakaupunkeihin tarvitaan esimerkiksi ympäristöongelmiin, jäte- ja vesihuoltoon liittyviä käytännön ratkaisuja. Tämä vetää kiertotaloutta eteenpäin.

– Euroopan kilpailuastelman kannalta on erinomaista, jos USA:ssa ei panosteta ympäristöteknologiaan, silloin meidän kilpailuastelma vain paranee, Harakka heittää sarkastisesti ja viittaa trumpilaisen politiikan mahdollisiin näkymiin.

Jorma Mikkonen tarttuu kansanedustajan ajatukseen ja nostattaa jo hivenen spekulatiiviseksi käyvää keskustelua. Mikkonen toteaa, että Trumpin-tyyppiset ilmiöt kiihdyttävät kiertotaloutta. Jos siirrytään kohti protektionismia, Euroopan tilanne on siinä mielessä ongelmallinen, että sen raaka-aineista 80 % tulee ulkopuolelta.

– Jos raaka-aineiden vapaa liikkuvuus häiriintyy, silloin tulee entistä kriittisemmäksi Euroopalle pystyä käyttämään ne raaka-aineet uudelleen, Mikkonen kuitenkin visioi.

Hän perää kierrätystavoitteiden laittamista kuntoon.

– Kun kuuntelen ympäristöministeriötä, siellä valmistellaan valtakunnalista jätesuunnitelmaa, mutta siellä ei ole mielestäni yhtään konkreettista keinoa, jolla kierrätysaste saataisiin nostettua. Siellä vaan edistetään, kehitetään, autetaan. Nyt pitäisi asettaa tiukat tavoitteet, Mikkonen painottaa.

Hänen näkökulmastaan tarvitaan myös taloudellisia ohjauskeinoja. Jätteen poltto on tällä hetkellä jäteverosta vapaata, kierrätyslaitoksia verotetaan. Mikkosen mukaan pitäisi miettiä, kohdistetaanko jätevero polttoon.

”Ikävä kyllä.”

Ennen kuin Harakan delegaation pakettiauto poistuu Lassila § Tikanojan parkkipaikalta kohti eduskuntaa, kansanedustaja toteaa vierailun vahvistaneen käsitystä, että kiertotalous on monella eri tasolla Suomen teollinen tulevaisuus.

– Sitran mukaan Suomella on aivat huikeat näkymät. Jos saavutamme kierrätystavoitteet ja teknologiset tavoitteet ja varsinkin sitten myöskin ratkaisujen viennin, edessä on parhaimmillaan vuoteen 2030 mennessä kahden ja puolen miljardin euron lisäys kansantuotteeseen ja peräti 70 000 työpaikkaa.

– Fiksun valtion on panostettava oikeanlaisella vero- ja sääntely- mutta myöskin teknologiatuella siihen, että tästä tulee meille uusi entistä vahvempi kärkihanke, Harakka toteaa kiertotalouden kokonaisuudesta.

Nykyhallituksen kiertotaloustoimien hän katsoo pyörivän aika yleisellä tasolla.

– Ikävä kyllä. Siksi meillä on SDP:n vaihtoehtobudjetin elinkeinopaketissa selkeitä konkreettisia toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi tässä ja nyt.

Harakka myös kiittää teollisuuden ja sen työntekijöiden asennemuutosta ja kiinnostusta kiertotalouden siivittämänä myöskin ympäristö- ja resurssitehokkuuteen.

– Siinä on yhtäältä nämä bioteollisuusinvestoinnit kotipaikkakunnallani Äänekoskella, mutta myöskin se millaisia mahdollisuuksia kiertotalous tuottaa – ihan perinteisiä hyviä teollisia työpaikkoja! Kirjoitin juuri Valmetin (metallityöväen) ammattiosasto 74:n Rautakoura-lehteen tästä aiheesta ja olen ihan varma, että Valmet yhtenä monista yrityksistä tulee olemaan tässä suurena hyötyjänä.

SDP:n puheenjohtaja Rinne: Britannia tavoittelee nyt ”rusinat pullasta” –ratkaisua, eikä sellaiseen pidä suostua

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi blogissaan Britannian Brexit-neuvotteluja.

Rinteen mukaan Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn eilinen puhe Brexitiin liittyen selvensi kansanäänestyksen jälkeistä tilaa merkittävästi. Suomen ja koko Euroopan Unionin osalta Iso-Britannian päätös vetäytyä kokonaan pois sisämarkkinoilta on Rinteestä harmillinen.

”Mayn esitys vapaakauppa-alueesta on ymmärrettävä brittien kannalta, mutta se tuskin vastaa niitä lähtökohtia, joista EU aloittaa neuvottelut. Osapuolet ovat kaukana toisistaan. Edessä ovat vaikeat ja pitkät neuvottelut Britannian ja EU:n välillä.”

Myönteistä Mayn puheessa oli se, että Iso-Britannia haluaa jatkossakin tiivistä turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n kanssa.

Rinne sanoo, että keskeiseen asemaan neuvotteluissa nousevat EU:n perusvapaudet ja niiden turvaaminen suhteessa Iso-Britanniaan.

”Oleellista on, että EU säilyy yhtenäisenä ja määrätietoisena. Britannia tavoittelee nyt ”rusinat pullasta” –ratkaisua, eikä sellaiseen pidä suostua.”

Rinteen mukaan brittien lähtökohta vapaakauppa-alueesta tarkoittaa käytännössä sitä, että britit haluavat pääsyn sisämarkkinoille ilman EU:n jäsenyyteen kuuluvia velvoitteita tai jäsenmaksuja.

”Myönteistä Mayn puheessa oli se, että Iso-Britannia haluaa jatkossakin tiivistä turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n kanssa. Eurooppaa viime vuosina koetelleet terroristi-iskut ovat entisestään korostaneet yhteistyötä tällä sektorilla. Terrorismin ja vastaavan muun rajat ylittävän rikollisuuden torjunta ja tekijöiden kiinniottaminen vaativat laaja-alaista ja tiivistä yhteistyötä kunkin maan turvallisuusviranomaisten välillä.”

Orpo KL:ssä: Nykyisillä keinoilla ei päästä hallituksen asettamaan 72 prosentin työllisyysasteeseen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kokomuksen puhenjohtajan valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan lisäleikkauksista voidaan luopua, jos kevään budjettiriihessä pystytään tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia.

Lisäleikkauksista voidaan luopua, jos kevään budjettiriihessä pystytään tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) Kauppalehdessä.

Tähän asti Orpo on puhunut 1–2 miljardin euron lisäleikkaustarpeesta.

Hallitus valmistelee huhtikuun budjettiriihessä muun muassa lisätoimia paikallisen sopimisen vauhdittamiseksi.

– Jos pystymme kevään budjettiriihessä tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia ja ne tuovat kestävää kasvua, meidän ei tarvitse leikata, vaikka emme olisi työllisyystavoitteessa, sanoo Orpo Kauppalehdessä.

Orpon mukaan nykyisillä keinoilla ei päästä hallituksen asettamaan 72 prosentin työllisyysasteeseen.

Veronmaksajat: Keskituloinen perhe maksaa yli neljä tonnia enemmän veroja Jämijärvellä kuin Kauniaisissa

Kuva: Roope Permanto

Suomen kunnista kirein verotus on Jämijärvellä Satakunnassa, käy ilmi Veronmaksajien selvityksestä. Jämijärven kunnallisveroprosentti on 22,5 ja kirkollisvero 1,85 prosenttia.

Kevyin verotus Manner-Suomen kunnista on perinteisesti Kauniaisissa. Siellä on 17 prosentin kunnallisvero ja prosentin kirkollisvero.

Selvityksen mukaan keskituloinen palkansaajaperhe maksaisi Jämijärvellä vuodessa runsaat 4 500 euroa enemmän kuin Kauniaisissa.

Maakuntakeskuksista kovimmin verottavat Kokkola, Seinäjoki ja Kajaani. Selvästi kevyin verotus maakuntakeskuksista on Helsingissä.

– Kunnallista verotusta vertailtaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Jos verotus Helsingissä kiristyisi, pääkaupungin kalleus korostuisi entisestään, selvityksen laatinut Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen muistuttaa Veronmaksajien tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Nyt tuli ministeriarvio: ”Venäjä ei parhaillaan uhkaa Suomea sotilaallisesti”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Venäjä ei uhkaa Suomea sotilaallisesti ”parhaillaan”.

”Etenkin Krimin valtauksen jälkeen Venäjä on alkanut pelottaa monia suomalaisia, ja pelolla myydään iltapäivälehtiä. Suomalainen voi kuitenkin nukkua yönsä hyvin.”

Niinistö kirjoittaa asiasta blogissaan Iltalehdessä.

”Uhka kun on perinteisen määrittelyn mukaan yhtä suuri kuin kyky kertaa tahto. Kykyä Venäjällä kiistatta on, mutta tahtoa uhata Suomea en ole Venäjän poliittisessa nykyjohdossa havainnut.”

Niinistön mielestä Suomen puolustus on kohtuullisessa kunnossa.

”Pohjois-Itämerellä lisääntynyt sotilaallinen aktiviteetti kuitenkin antaa syytä huoleen, sillä sen myötä riskit onnettomuuksille ja tahattomille eskalaatioille ovat kasvaneet. Tähän liittyvät myös niin sanotut pimeät eli ilman transponderia ja lentosuunnitelmia suoritetut lennot, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa myös siviililentoliikenteelle.”

Niinistö sanoo, että Suomen puolustus pohjoisessakin nojaa siihen, että koko maamme uskottavasta puolustuksesta huolehditaan.

”Tähän pyritään muun muassa valmisteilla olevilla strategisilla hankkeilla, joilla 2020-luvulla korvataan meri- ja ilmavoimien vanhenevaa kalustoa. Myös maavoimien suorituskykyä kehitetään määrätietoisesti.”

Sipilä löysi Mayn puheesta hyvää muttei juurikaan mitään yllättävää

Britannian pääministerin Theresa Mayn puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) blogissaan.

Sipilän mukaan Suomen kannalta keskeistä puheessa oli, että May ilmaisi Britannian valmiuden edistää ja ylläpitää maansa ja EU:n välisiä kauppasuhteita.

Sipilä korostaa, että maa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja tiiviiden kauppasuhteiden säilyminen on todella tärkeää.

Sipilä muistuttaa Eurooppa-neuvoston hyväksyneen kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen, joita ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

– Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Sipilä pitää myönteisenä myös sitä, että May korosti Britannian pysyvän tiiviisti mukana EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta