– Demokratiaan kuuluu moniäänisyys ja vastakkaisten mielipiteiden kuunteleminen. Jos poliittiset vastustajat pannaan vankilaan, se kertoo valtaapitävien heikkoudesta, ei suinkaan vahvuudesta, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) korosti puheessaan.

Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok.) näki Navalnyin myrkyttämisen toimivan myös pelotteena kaikille muille, jotka voisivat nousta Venäjän vallanpitäjiä vastaan.

– Yhden tunnetun toisinajattelijan vaientaminen hiljentää muutkin kriittiset äänet, kun ihmiset joutuvat punnitsemaan, ottavatko riskin tulla myrkytetyiksi tai joutua vankilaan. Ajatuksen-, mielipiteen- ja sanavapaus ovat tästä kaukana, Virolainen tuomitsi.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on jo aiemmin vaatinut, että Navalnyin myrkytystapaus tutkitaan kansainvälisesti ja riippumattomasti. Kiljunen ja Virolainen yhtyivät puheenvuoroissaan näihin vaatimuksiin.

Kiljunen nosti puheenvuorossaan esiin myös Venäjän pyrkimykset soraäänien vaientamiseen laajemminkin. Hän otti esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Memorialin lakkauttamisen. Memorial on selvittänyt muun muassa Stalinin vainojen uhrien kohtaloita.

– Jos historiassa on käsittelemättömiä asioita, ne ovat yhteiskunnalle ratkaisemattomia ongelmia. Memorial on tehnyt arvokasta työtä, jolla se on yrittänyt täyttää historian valkoisia sivuja. Sen lakkauttaminen kertoo, että Venäjällä on menneisyydessä asioita, joita pelätään katsoa avoimesti ja siksi ne jäävät osaksi myös tämän päivän poliittista todellisuutta.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista.

Istuntoa 24.-28.1. voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea osoitteessa http://www.assembly.coe.int/