Kesätyökampanjat ovat varma kevään merkki – ”Onnistunut kesätyökokemus jättää jälkensä”

jaatelokioski-flander
Jäätelökioskissa tapaa usein kesäduunarin.

Kesän lähestyessä erilaiset nuorten kesätöihin liittyvät kampanjat aktivoituvat.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja palkansaajakeskusjärjestö SAK ovat lyöneet hynttyyt yhteen ja lanseeranneet Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöharjoitteluohjelman, joka on suunnattu peruskoululaisille, kymppiluokkalaisille ja lukiolaisille. EK:n tavoite on, että 110 000 nuorta saisi tulevana kesänä kesätyöpaikan sen jäsenyrityksistä.

– Viime vuosina EK:n jäsenyrityksissä on työskennellyt Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelman kautta noin parisenkymmentätuhatta nuorta. Tämä on yksi arvokas tapa työllistää niitä nuoria, joille ikänsä puolesta voi olla muuten haastavaa löytää kesätöitä, sanoo EK:n asiantuntija Minna Etu-Seppälä tiedotteessa.

Kampanjan kantavana ajatuksena on, että nuoret oppivat työelämän pelisääntöjä ja vastavuoroisesti yritykset tutustuvat tuleviin osaajiin. Työjaksot kestävät kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää.

SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen muistuttaa kesätyön olevan monille ensimmäinen kokemus työelämästä.

–Hyvin hoidettu perehdytys sekä kirjallinen työsopimus ja työtodistus välittävät kuvan reiluista työmarkkinoista. Onnistunut kesätyökokemus jättää jälkensä ja ohjaa positiivisella tavalla nuorten koulutus- ja uravalintoja, Väänänen sanoo.

Viime viikolla SAK:n tuttu neuvontapalvelu Kesäduunari-info kertoi kiertävänsä ammatillisissa oppilaitoksissa opastamassa nuoria työelämän pelisääntöjen saloihin.

Positiivista näkyvyyttä

Vastuullinen kesäduuni -kampanja taas tarjoaa yrityksille mahdollisuutta profiloitua vastuullisena kesätyönantajana. Kampanjaan osallistuvat yritykset sitoutuvat noudattamaan hyvän kesätyön periaatteita, jotka ovat hyvä hakijakokemus, mielekäs työ, perehdytys ja ohjaaminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kohtuullinen palkka sekä kirjallinen työsopimus ja työtodistus.

Suomen yrittäjät haastavat kaikenkokoisia yrityksiä osallistumaan kuudetta kertaa käynnistyvään kampanjaan.

– Pienyrittäjät luovat jo tällä hetkellä merkittävän osan uusista työpaikoistamme. Työt eivät lopu kesän koittaessa, ja vakituisen työväen lomaillessa on kausityöntekijöille varmasti tarvetta. Yrittäjien ei kannatakaan jättää nuorten innostusta ja innovatiivisuutta hyödyntämättä. Haastammekin yrittäjät tarjoamaan nuorille kesätöitä ja sitä kautta positiivisen kuvan suomalaisesta työelämästä ja -kulttuurista, Suomen yrittäjien järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä sanoo tiedotteessa.

T-Median, Taloudellisen tiedotustoimisto TATin, Soneran, Nokian, RAY:n ja Oikotien yhteinen kampanja, jonka tarkoitus on haastaa työnantajat tarjoamaan 14-29-vuotiaille nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja.

Kampanja on yrityksille maksullinen. Vastineeksi yrittäjä voi ilmoittaa kesätyöpaikoista Oikotiellä ja kampanjasivustolla, yritys saa käyttää Vastuullinen kesäduuni -logoa ja kampanjamateriaalia, viestiä kampanjan sosiaalisen median kanavissa ja osallistua koulutuksiin.

Vuonna 2015 kampanjaan osallistui 262 työnantajaa lähes 40 000 työpaikalla.

”Jos kansalaiset ovat olleet Postin jakeluhäiriöistä käärmeissään jo nyt…” – työntekijäliitto varoittaa katastrofista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
pau-posti

Työntekijäliitto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU näkee hallituksen postilakiesityksessä lukuisia ongelmia.

Se on huolestunut erityisesti siitä, että kirjeiden kulkunopeus on hidastumassa merkittävästi – lähes puoleen nykyisestä.

PAU:n mukaan käytännössä postinjakelu harvenee 2–3 kertaan viikossa. Kirje voi viipyä matkalla jopa viikon.

PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen huomauttaa, että lakiesitys vaikuttaa myös sanomalehtien jakeluun.

– Vaikka yleispalvelulähetysten eli postimerkillisten kirjeiden osuus kaikista postilähetyksistä on pieni, kirjeen riittävä kulkunopeus on taannut esimerkiksi sanomalehden kulkemisen päiväpostin jakelun viitenä päivänä viikossa.

Haja-asutusalueen sanomalehtien lisäksi jakeluverkon romuttaminen hidastaa myös aikakauslehtien, vastausta vaativien viranomaiskirjeiden, sairaalakirjeiden, laskujen ja yhdistysten kokouspostin jakelua.

– Jos kansalaiset ovat olleet Postin jakeluhäiriöistä käärmeissään jo nyt, niin voi vain kuvitella, millainen meteli syntyy, jos jakelua heikennetään entisestään, Nieminen varoittaa.

Jostain syystä Posti ei kelpaa nykyhallitukselle postioperaattoriksi. Outoa logiikkaa.

Hän pelkää, että yleispalvelun heikentäminen hävittäisi tuhansia työpaikkoja ja lisäisi osa-aikatyötä postialalla. Se heijastuisi myös media-alaan, painoalaan ja logistiikkaan.

Hallitus on vakuuttanut maaseudun sanomalehtijakelun toimivan myös tulevaisuudessa. PAU muistuttaa, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa.

– Lakiteksti ei anna samaa lopputulosta. Totuus on, että kirjeen kulkunopeuden hidastaminen mahdollistaa läpi maan jakelupäivien harventamisen kahteen kertaan viikossa.

Nieminen huomauttaa, että sanomalehti on markkinaehtoinen tuote.

– Jos Posti nostaa sanomalehden jakelun hinnan niin korkeaksi, että sanomalehti ei osta jakelua Postilta, niin tällöin sitä ei Postin jaa.

Lakiesityksessä Postille säädetään velvoite kilpailuttaa jakelu niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eli haja-asutusalueella.

– Suomen Posti on lähes 400 vuotta vanha laitos ja sillä on kiistatta paras kokemus postin jakamisesta. Jostain syystä Posti ei kelpaa nykyhallitukselle postioperaattoriksi, vaan Postin pitäisi ulkoistaa postinjakelu ja harjoittaa muuta liiketoimintaa. Outoa logiikkaa, ihmettelee Nieminen.

Hänen mielestään jo nyt on ollut nähtävissä kehitys, jossa jakelu on siirtynyt yritykselle, joka työllistää vain niin sanottuja itsensätyöllistäjiä. He ovat usein pakkoyrittäjiä, joilla on työntekijän velvollisuudet työnantajaa kohtaan, mutta työnantaja kohtelee heitä kuin yrittäjiä.

– Halutaanko postinjakelusta ammatti, jota leimaa tulojen epävarmuus, ja jolla on lähes mahdoton elättää itsensä ja perheensä, Nieminen kysyy.

”Uskomattoman hienot” — Yle: Linnan kättelyilta mittautti huippuluvut

Kuva: Lehtikuva

Linnan juhlat -lähetys keräsi ennätysyleisön itsenäisyyspäivänä, Yle kertoo. Lähetyksen keskikatsojamäärä oli 2,6 miljoonaa, ja enimmillään sitä seurasi yli 2,7 miljoonaa katsojaa. Luvut selviävät Finnpanelin tv-mittaritutkimuksesta.
Lisäksi Yle Areenassa suoraa Linnan juhlien lähetystä käynnistettiin yli 250 000 kertaa.

– Ovathan nämä luvut uskomattoman hienot ja kertovat paitsi pitkästä perinteestä tv-katselussa, mutta myös hyvin tuotetuista ohjelmista, sanoo Ylen itsenäisyyspäivän ohjelmiston päätuottaja Marko Krapu.

Myös Kohti Linnan juhlia- sekä Linnan jatkot -nimiset lähetykset kiinnostivat kansalaisia. Enimmillään ennakkolähetyksellä oli 1,8 miljoonaa katsojaa ja jatkoilla 1,3 miljoonaa katsojaa.

AVAINSANAT

Pekka Ervasti yhtyy tutkija Railon ehdotukseen Ylen tilanteen perkaamiseksi: ”Tämä voisi olla hyvä keino kiihkottomasti selvittää”

Kuva: Lehtikuva

Palkittu toimittaja, entinen yleläinen Pekka Ervasti yhtyy tutkija Erkka Railon ehdotukseen Ylen tulehtuneen tilanteen selvittämiseksi.

Railo on ehdottanut, että luotettava ulkopuolinen taho tekisi selvityksen Ylen tilanteesta.

Ervasti kirjoittaa asiasta Maaseudun Tulevaisuudessa.

”Tämä voisi olla hyvä keino kiihkottomasti selvittää, saako yleisö verorahoillaan niin luotettavaa, riippumatonta ja kriittistä journalismia kuin sille on uskoteltu.”

Toinsena vaihtoehtona Ervasti pitää jonkinlaisen välittäjän valitsemista.

”Tällainen ulkopuolinen, yleistä luottamusta nauttiva henkilö tai organisaatio voisi selvityksen jälkeen tehdä omat ehdotuksena Yleisradion journalismin uskottavuuden pelastamiseksi.”

Ervastin mukaan ongelmaksi jää kuitenkin se, kuka tai mikä taho tällaisen prosessin käynnistäisi.

”Yleisradion sisällä tai sitä valvovissa elimissä ei siihen näytä olevan innostusta.”

AVAINSANAT

Stubb yllätti — kutsui Sipilää entiseksi pääministeriksi

Kuva: Lehtikuva

Entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) yllätti Twitter-seuraajansa itsenäisyyspäivänä jakamalla kuvan, jossa hän esiintyy tuttujen päättäjien seurassa.

Asia, joka useimpia kuvassa olevia yhdistää, on se, että he ovat kaikki olleet pääministereinä. Englanninkielinen saateteksti ”former prime ministers” viittaa juuri tähän.

Heistä Stubbin lisäksi kuvassa ovat Esko Aho, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Paavo Lipponen ja Jyrki Katainen.

Sen sijaan kuvassa keskellä oleva, kohun keskelläkin viime ajat elänyt Juha Sipilä ei sen sijaan ainakaan vielä ole entinen pääministeri, kuten Stubbin tekstistä voisi olettaa. Teksti lienee lapsus, koska Stubbin Facebook-tilillä Sipilän asema nykyisenä pääministerinä on huomioitu.

Elossa olevista entisistä pääministereistä kuvasta puuttuvat kokonaan Mauno Koivisto ja Anneli Jäätteenmäki.

Soinin sairausloma jatkuu — myös lentokielto voimassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ulkoministeri Timo Soinin sairausloma ja siihen liittyvä lentokielto jatkuvat 11.12. asti. Aiemmin Soinin kerrottiin olevan sairauslomalla 5.12. asti.

Ministeriön mukaan Soini suorittaa virkatehtäviään sairausloman aikana kuitenkin osittain ja vastaanottaa perjantaina Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault’n, joka vierailee Suomessa.

AVAINSANAT