– On tämä kaksien vaalien putki tosi hurja rutistus! Eduskuntavaaleissa vierailtiin jokaisessa Keski-Suomen kunnassa ainakin kerran ja kaikki Jyväskylän lähiöt käytiin läpi. Nyt lähdemme ehdokkaamme Yannick Lahden kanssa eurovaalikampanjaan, kertoo SDP:n piirin järjestötyöntekijä Merja Närhi.

Syntyjään jyväskyläläinen 28-vuotias Yannick Lahti on tullut Suomen vaalikentille Italiasta, jossa hän tekee Bolognan yliopistossa väitöskirjaa eurooppalaisesta poliittisesta populistisesta retoriikasta. Lahti kertoo lähtevänsä turuille ja toreille ”odottavilla ja innostuneilla fiiliksillä”.

– Toivon hirveästi pääseväni keskustelemaan ihmisten – enkä vain kanssani samaa mieltä olevien – kanssa. Kuulemaan, millaisia mielikuvia ihmisillä on EU:sta ja ehkä saada keskustellen ihmisiä innostumaan näistä vaaleista ja Eurooppa-asioista, Lahti kuvailee.

– Yksi lääke kiinnostuksen lisäämiseen on varmasti se, ettemme puhu hallintohimmeleistä, vaan konkreettisista tavoista, joilla EU-politiikka vaikuttaa ihmisten arkeen, Närhi arvioi.

– Olen iloinen siitä, että moni kansanedustajaehdokaskin puhui Euroopasta. He muistuttivat, ettei Eurooppa ole mikään mistä pitää päästä pois tai mihin pitää mennä, vaan me olemme olleet siellä iät ja ajat. Moni korosti EU:n tärkeyttä rauhanprojektina, hän jatkaa.

Europarlamenttivaaleissa äänestysprosentti on ollut perinteisesti alhainen niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Viime eurovaaleissa vuonna 2014 suomalaisista äänesti 39,1 prosenttia. Yannick Lahden mielestä ihmisiä ei pidä syyllistää kiinnostuksen puutteesta.

– Pitää varoa saarnaamista – eivät ihmiset lähde vaaliuurnille minkään läksytyksen ansiosta. Jos ihmiset kokevat, että heidän äänellään on väliä, he aivan varmasti haluavat osallistua. Jos heillä on olo, ettei päätöksenteko välitä heistä, on ymmärrettävää, että kiinnostus laskee ja turhautuminen nousee. Se näkyy äänestämättä jättämisenä ja myös protestiääninä, hän sanoo.

Lahti pitää tärkeänä, että vaalikentillä puhutaan EU:n hyvistä puolista, mutta sijaa pitää antaa myös unionin kriittiselle tarkastelulle. Hän itse toivoo, että kaikkea EU:n hyvää – kuten vapaata liikkuvuutta ja kansojen rauhallista yhteiseloa – vahvistetaan edelleen, mutta kehitettävääkin riittää.

– EU pitäisi saada demokraattisemmaksi – siellä on paljon valtaa käyttäviä instituutioita, joita kansa ei tavallaan äänestä. Päätöksenteko pitäisi saada lähemmäs ihmistä, hän summaa.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Yannick Lahti

Jos ihmisistä tuntuu, ettei EU tarjoa heille mitään, eikä heidän ääntään kuulla Brysselissä, on se markkinarako populisteille. Yannick Lahti luonnehtii populististen liikkeiden porskuttavan tarjoamalla monimutkaisiin ongelmiin helppoja ratkaisuja, jotka käyvät äänestäjän järkeen. Pintaa raaputtamalla kuitenkin paljastuu, etteivät ne käytännössä toimi, Lahti painottaa.

– On ongelma, jos uskonsa politiikkaan menettäneet antavat äänensä populisteille, ja sitten populistitkin pettävät heidän odotuksensa. Se johtaa yhä suurempaan turhautumiseen, hän muistuttaa.

Lahden mielestä on syytä olla huolissaan siitä, että populistiset liikkeet saavat vaaleissa enemmän jalansijaa parlamentissa. Hän huomauttaa, että populistinen retoriikka on kallistunut EU:sta irtautumisesta haaveilun sijaan yhteisten voimien kokoamiseen ja unionin muuttamiseen sisältäpäin.

– Jos populistit voittavat vaaleissa isosti, he pystyvät kyllä blokkaamaan tehokkaasti tärkeää päätöksentekoa seuraavat viisi vuotta, Lahti kiteyttää.

Merja Närhi arvioi, että erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita EU-politiikasta. Hän veikkaakin alle 30-vuotiaiden äänestysprosentin nousevan muita ikäryhmiä kovemmaksi. Myös Yannick Lahti arvelee, että monelle nuorelle eurooppalaisuus on luonnollinen osa itseä. Kaikille se ei ole, ja Lahti arvelee puheiden ”eurooppalaisesta identiteetistä” närästävän monia.

– Sitä on hyvää tarkoittaen yritetty tunkea ihmisten kurkusta alas hyvin väärällä tavalla. Jos joku kuvittelee sen tarkoittavan, että pitää olla joku sinikeltainen EU-lippalakki päässä torilla juhlimassa Eurooppa-päivää, niin ei ihme, ettei se kiinnosta. Minä varmaan olen, mutta ei se tarkoita, että kaikkien täytyisi olla ollakseen eurooppalainen, hän naurahtaa.

Lahti muistuttaa, ettei ole mitään yhtä oikeaa tapaa olla eurooppalainen, eivätkä suomalaisuus ja eurooppalaisuus ole toisiaan poissulkevia identiteettejä. Lahti itse kokee olevansa kumpaakin. Hän syntyi Jyväskylässä ja kasvoi nelikielisessä kodissa. Belgialainen äiti puhui isän kanssa saksaa ja englantia, pojalleen äiti puhui flaamia ja isä suomea. Nyt hän itse on isä kolmikielisessä perheessä.

– Kihlattuni on italialainen ja meillä on 1-vuotias poika. Minä puhun pojalle suomea ja hänen äitinsä puhuu hänelle italiaa. Keskenämme puhumme englantia, Italian Bolognassa asuva Lahti kertoo.

Jos Yannick Lahti tulee valituksi europarlamentaarikoksi, hän haluaa tehdä mepin arkista työtä ja EU:n toimintaa tutummaksi ihmisille esimerkiksi säännöllisen videoblogin välityksellä.

– Haluan olla helposti lähestyttävä, jotta ihmiset uskaltaisivat tulla vaikka kadulla nykäisemään hihasta. Haluan olla rakentamassa tulevaisuuteen suuntautunutta ja optimististen kansojen Eurooppaa, jossa ihmiset saavat määrittää itse, mitä he ovat, hän sanoo.

Juttu on osa Demokraatin piirikierros-sarjaa, jossa vieraillaan kaikissa SDP:n piireissä.