Keskiviikkona jyrähtää Uudessakaupungissa: Autotehtaalle ehkä uusi malli ja paljon lisää väkeä

Kuva: AFP PHOTO / DANIEL ROLAND

Valmet Automotive kertoo julkistavansa keskiviikkona merkittävän tuotannollisen uutisen, joka vaikuttaa Uudenkaupungin autotehtaan toimintaan. Yhtiön mukaan samalla ilmoitetaan huomattavan suuresta uudesta rekrytointitarpeesta.

Jo aiemmin yhtiö on kertonut rekrytoivansa Uuteenkaupunkiin tänä vuonna yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä.

Yhtiön viestintäpäällikkö Mikael Mäki sanoi STT:lle, että keskiviikkona kyse on uudesta rekrytointiuutisesta. Hän ei valottanut enempää, mistä on kyse. Tiedotustilaisuus järjestetään Veho Mercedes-Benz Airportin tiloissa.

”Lomarahaleikkaus verotti rajusti naisvaltaisen julkisen sektorin palkkoja” – Jytyn Pihlajamäki: Palkankorotuspaine on kova

Kuva: jyty
Maija Pihlajamäki.

Ensi tiistaina 28. marraskuuta kokoontuu kunta-alan pääneuvottelijaryhmä sopimusneuvotteluiden epäviralliseen avaukseen. Vaikka tapaamisia on järjestetty pitkin vuotta, varsinaiset neuvottelut avataan tiistaiaamuna.

Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan on selvää, että palkankorotusten tulee olla vähintään vientialojen tasolla.

– Kuntasektorin ja kirkon alan palkankorotuspaine on kova, sillä palkkojen kehitys on ollut jo pitkään heikko. Etenkin lomarahaleikkaus verotti rajusti naisvaltaisen julkisen sektorin palkkoja, Jytyn puheenjohtaja korostaa.

Melko varmaa on Pihlajamäen mukaan, että kunta-alan pääsopijajärjestöt tulevat antamaan yhteisiä sopimustavoitteita. Yhteinen näkemys on ainakin se, että lomarahaleikkaus on kompensoitava.

– Neuvotteluista on tulossa haasteelliset ja palkankorotuksen muodosta tulee varmaankin myös vääntöä. Pelkkä prosenttikorotus ei Jytylle käy, Pihlajamäki huomauttaa.

Euromääräiset palkankorotukset sopivat Jytylle, koska ne nostavat matalampia palkkoja ja vaikuttavat palkkatasa-arvoon. Pelkkä prosenttikorotus merkitsisi takapakkia palkkatasa-arvolle.

– Jytyssä ollaan myös päivittämässä työtaistelusuunnitelmia ja toimintaohjeita, Pihlajamäki sanoo.

Pelkkä prosenttikorotus ei Jytylle käy.

Sopimusneuvottelut ovat käynnistyneet myös kirkon alalla, jossa haetaan yhtä lailla palkankorotuksia. Jytyn puheenjohtaja pitää etenkin kirkon taloudellisen tilanteen vaikutusta henkilöstöön erittäin huolestuttavana.

Seurakunnissa on käyty tänä syksynä ennätyksellinen määrä yt-neuvotteluja, jotka tähtäävät henkilöstön vähentämiseen. Eläköityvien tilalle ei palkata uusia ja työt jaetaan jäljelle jääville.

Jytyn puheenjohtaja puhui tulevista sopimusneuvotteluista Lapin seurakuntahenkilöstön 30-vuotisjuhlassa eilen sekä Jyty Rovaniemen 70-vuotisjuhlissa Rovaniemellä tänään.

”Paikallisesta sopimisesta ei ole puhettakaan” – liitto määräsi vakuutusalalle ylityökiellon

Vakuutusväen liitto on määrännyt vakuutusalalle ylityökiellon vauhdittaakseen työehtosopimusneuvottelujaan.

Neuvotteluissa on kiistaa työajoista, koska työnantaja haluaisi työviikon kattavan myös viikonlopun.

Puheenjohtaja Liisa Halmeen mukaan työnantajapuoli haluaa sanella yksipuolisesti sen, minä päivinä töitä tehdään. Paikallisesta sopimisesta ei ole puhettakaan, Halme katsoo.

– Jotain tolkun hiventä pitää saada neuvotteluihin, Halme moittii.

STTK:lainen liitto edustaa vakuutusyhtiöiden sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen henkilökuntaa.

Vakuutusalalla on tällä hetkellä sopimukseton tila, sillä työehtosopimus päättyi lokakuun lopussa. Liiton ylimääräinen edustajisto on kutsuttu koolle ensi perjantaiksi.

Vartiaisen ”tyly 40 000 tokaisu” puhuttaa – ministeri Lindström USU:lle: ”Luvut ovat aina vaarallisia”

Kuva: Lehtikuva
Juhana Vartiainen.

Työministeri Jari Lindström (sin.) torjuu kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen väitteen, jonka mukaan Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään.

– Olen itse positiivisempi kuin Juhana Vartiainen. Odottaisin kaikkia niitä toimenpiteitä, joita hallitus on tehnyt. Nehän eivät vielä näy, ja lisäksi talouskasvulla on iso rooli, Lindström sanoo Uutissuomalaisen jutussa.

Lindström kertoo ymmärtävänsä, että rakennetyöttömyyden raja kulkee jossakin. Tutkijat puhuvat seitsemästä prosentista, mutta luvut ovat Lindströmin mukaan aina vaarallisia.

Lindströmin mukaan talouskasvun lisäksi työvoimahallinnon omat toimenpiteet ovat vaikuttaneet työllisyyskehitykseen. TE-keskuksissa on muutettu toimintatapoja, ja työllistymissuunnitelmien määrä on moninkertaistunut.

– On iso juttu, että piilotyöttömyys vähenee, eli ne ihmiset, jotka ovat menettäneet toivonsa, ovat tulleet takaisin työmarkkinoille, Lindström sanoo.

Työministeri myöntää, että toiminnassa on ollut tehottomuutta.

­– Siksi työvoimapalveluiden uudelleen organisoimisen kärkihanke on minun vastuullani. Tavoitteena on, että julkiset ja yksityiset kasvupalvelut saataisiin toimimaan paremmin.

Työministeri Jari Lindström. (Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari)

Työministeri: On iso juttu, että piilotyöttömyys vähenee.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kertoo, että OECD on määritellyt Suomen rakennetyöttömyyden 7,4 prosentiksi.

­– Jossain siellä maastossa se on, joten Vartiaisen tyly tokaisu on oikea, Sund sanoo. Uutissuomalaiselle.

Myös SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta näkee tilanteen valoisampana kuin Vartiainen. Kaukorannan mukaan muiden Pohjoismaiden esimerkit osoittavat, että oikeilla toimenpiteillä työttömyysaste saadaan hyvin matalaksi.

Juhana Vartiainen on tullut mielestään julkisuudessa osittain väärinymmärretyksi 40 000-kommentistaan.

Hän kirjoitti palautteesta blogissaan.

– Tämä arvio on herättänyt pahennusta ja keskustelua, mutta arvioni ei todellakaan ole kovin omaperäinen, vaan perustuu aika tavanomaisiin käsityksiin ja tilastotietoihin, Vartiainen katsoo.

– Helsingin Sanomien haastatteluni nettiversio oli valitettavasti otsikoitu tavalla, joka antoi ajatuksestani ja viestistäni väärän kuvan, hän huomauttaa.

Vartiaisen mukaan 40 000 on oikea suuruusluokka sille työllisyyskasvulle, jonka voimme talouden elpyessä nykyisillä talouden säännöillä ja instituutioilla saada aikaan.

– Se, että työttömien yhteismäärä ei voi laskea kuin 40 tuhannella, ei tietenkään tarkoita, että nyt työttöminä olevista 275 tuhannesta jäisi työttömiksi 235 tuhatta, Vartiainen tarkentaa.

Ei päätöstä vielä – Virossa hallitus kiistelee alkoholiveron korotuksen perumisesta

Kuva: Kari Hulkko
Viron alkoholipäätöksillä on vaikutusta myös Suomeen.

Viron hallitus harkitsee helmikuulle kaavaillun alkoholin veronkorotuksen perumista.

Valtiovarainministeri Toomas Toniste ehdottaa, että oluen valmisteveroon suunniteltu 18 prosentin korotus perutaan. Pääministeri Jüri Ratas kuitenkin sanoo, että keskustelussa tärkein asia on ihmisten terveys ja toisena veron taloudellinen merkitys.

Viron hallituksen oli määrä keskustella veronkorotuksen perumisesta torstaina, ja toistaiseksi kaksi muuta hallituspuoluetta ovat vastustaneet Tonisten ehdotusta.

Viron alkoholipäätökset heijastuvat myös Suomeen, sillä Viron edullisemmat hinnat houkuttavat suomalaisia.

Helmikuun mahdollinen korotus on vain pieni osa alkoholiveron kiristämistä. Suurin pomppaus astui jo voimaan 1. heinäkuuta, jolloin oluen vero nousi noin 70 prosenttia.

AVAINSANAT

Ministeri Kai Mykkänen: ”Venäjä rikkoo merkittävällä tavalla sitoumuksiaan”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Suomen ja Venäjän kauppa on toipumisvaiheessa. Vienti vetää yhä paremmin, ja venäläisturisteille myönnetään viisumeja selvästi viime vuotta enemmän.

Ministeriä kuitenkin huolestuttaa Venäjän yhä tarmokkaammin toimeenpanema tuonninkorvauspolitiikka. Esimerkkinä Mykkänen mainitsee pääministeri Dmitri Medvedevin syksyllä allekirjoittaman määräyksen, jonka mukaan huonekalujen ja puutuotteiden tuonti valtionyritysten hankintoihin kielletään kahdeksi vuodeksi.

– Tämäntyyppisiä haasteita on nyt ensimmäistä kertaa uuden Venäjän aikana merkittävästi, Mykkänen sanoo.

Venäjän liittyessä Maailman kauppajärjestöön WTO:hon 2012 jätettiin valtion suorat hankinnat liittymissopimuksen ulkopuolelle. Valtionyhtiöiden sen sijaan pitää tehdä hankintansa WTO:n sääntöjen mukaan ilman kansallista syrjintää

– Tältä osin Venäjä rikkoo uudella ja merkittävällä tavalla WTO-sitoumuksiaan, Mykkänen sanoo.

Asia ei ole yhdentekevä. Vaikka Suomen vienti on perinteisesti painottunut yksityisen toiminnan aloille, ovat valtionyhtiöt Venäjällä yhä merkittävämpi talouden toimija, Mykkänen sanoo.

Viime kädessä tämä on asia, joka johtaa WTO:n riitojenratkomismenettelyyn.

Mykkänen aikoo ottaa tuonninkorvauspolitiikan esille tapaamisissaan venäläiskollegojen kanssa. Hänen mukaansa asiasta pitäisi puhua myös EU:n ja Venäjän kesken.

– Viime kädessä tämä on asia, joka johtaa WTO:n riitojenratkomismenettelyyn, jos asiat eivät keskustelemalle muutu.

Tältä osin synkkiä protektionismin pilviä on kerääntynyt taivaalle päinvastaisesta ilmansuunnasta. Donald Trumpin hallinto haluaa uudistaa WTO:n sääntöjä, ja siksi Yhdysvallat on estänyt uusien tuomareiden nimitykset WTO:hon kauppariitoja ratkaisemaan.

– Jos näin jatketaan, niin vuonna 2019 riitojenratkaisuelin muuttuu toimivallattomaksi, koska se ei voi toimia alle kolmejäsenisenä, Mykkänen kertoi.

Eli mahdollista kiistaa Venäjän tuonninkorvauspolitiikasta ei tuolloin voitaisi WTO:ssa käsitellä.

Vaikka Venäjän talous nyt vähän ryömii ylöspäin, niin semmoista buumia ei ole tulossa.

Mykkäsen mukaan Vladimir Putinin hallintoa kannattelivat viime vuosikymmenellä korkea öljyn hinta ja talouskasvu. Finanssikriisin jälkeen Venäjän talous jäi polkemaan paikalleen ja tukea jouduttiin hakemaan elintason nostamisen sijaan suurvaltaideologiasta.

Mykkänen arvioi, että tällä tiellä joudutaan jatkamaan myös ensi kevään presidentinvaalien jälkeen.

– Vaikka Venäjän talous nyt vähän ryömii ylöspäin, niin semmoista buumia ei ole tulossa, joka mahdollistaisi elintason nostamisen.

Itse asiassa venäläisten ostovoima näyttää olevan vähenemässä, koska sosiaalietuuksia on leikattu eikä eläkkeisiin tule indeksikorotuksia.

– Kyllä tämä suurvaltaideologia tulee olemaan hallitseva myös Putinin seuraavan presidenttikauden aikana, Mykkänen ennustaa.