Kesko lisää Otto-käteisautomaattien määrää kaupoissaan

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kesko ottaa aiempaa enemmän Otto-automaatteja tiloihinsa.

Kauppakonserni Kesko kertoo sijoittavansa sata uutta Otto-käteisautomaattia K-ruokakauppoihinsa. Uudet käteisautomaatit laajentavat Keskon yhteistyötä automaatteja ylläpitävän Automatia Pankkiautomaatit -yhtiön kanssa.

Ruokakauppojen yhteydessä sijaitsevat käteisautomaatit ovat olleet viime viikkoina esillä, sillä S-ryhmä irtisanoi elokuussa yhteistyönsä Automatian kanssa ja ilmoitti jatkossa ottavansa tiloihinsa norjalaisen Nokas CMS:n Nosto-automaatit.

Aktian yt-neuvottelut päättyivät: 260 tointa lakkaa, 160 tilalle, 10 konttoria sulkee ovensa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pankki- ja finanssikonserni Aktia lakkauttaa 10 konttoria ja yhdistää ne muihin toimipaikkoihinsa. Jatkossa Aktialla on 32 asiakaspalvelupistettä. Lakkautettavien konttoreiden toiminta päättyy tämän vuoden aikana, konserni kertoo.

Lakkautettavat konttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla Espoon keskuksessa ja Espoonlahdessa sekä Helsingin Itäkeskuksessa ja Kannelmäessä. Länsi-Uudellamaalla toiminta päättyy Raaseporin Bromarvissa ja Tenholassa, Keski-Uudellamaalla Keravalla sekä Pohjanmaalla Mustasaaren Sulvassa, Vöyrin Oravaisissa ja Uudessakaarlepyyssä.

Aktia arvioi, että yt-neuvottelujen seurauksena noin 260 nykyistä tointa lakkaa, mutta samalla pankissa avautuu noin 160 uutta tointa. Luvut tarkentuvat vielä, Aktia Pankin toimitusjohtaja Martin Backman kertoi STT:lle maanantaina. Backmanin mukaan uudet toimenkuvat avataan ensi sijassa sille nykyiselle henkilökunnalle, joiden toimenkuvat ovat päättymässä.

AVAINSANAT

Äänekoskelta se alkoi – nyt jo pienetkin teollisuuspaikkakunnat näkevät valoa tunnelissa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tunnelmat ovat kääntyneet myönteisiksi monilla pitkään laskukierteessä olleilla pienillä teollisuuspaikkakunnilla. Tämä ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alueellisten kehitysnäkymien raportista.

– On paljon sellaisia vanhan teollisuuden tai uusiutuneen teollisuuden paikkakuntia, jotka ovat saaneet paljon isoja investointeja. Tilanne on siltä osin muuttunut, toimitusjohtaja Timo Aro Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:stä arvioi.

Hänen mukaansa ensimmäinen tällainen päätös oli rakentaa jättimäinen biotuotetehdas Äänekoskelle Keski-Suomeen (kuvassa). Varsinais-Suomessa tilanne Uudenkaupungin autotehtaalla on myös muuttunut nopeasti.

Turun telakka on elpynyt vauhdilla. Lapissa matkailu ja kaivosteollisuus ovat kehittyneet ripeästi. Lisäksi on tehty lukuisia muita investointeja eri puolille maata.

Väestökehitys on Aron mukaan kuitenkin edelleen negatiivista useimmilla vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla. Niiltä puuttuu muuttovetovoimaa. Suuret kasvukeskukset vetävät väkeä edelleen pieniltä paikkakunnilta ja maaseudulta.

– Voi olla alueita, jotka ovat samaan aikaan positiivisessa rakennemuutoksessa talouden ja työllisyyden perusteella, mutta väestökehitys täyttää negatiivisen rakennemuutoksen merkit, Aro kertoo.

Muun muassa Äänekosken seutukunnassa asukkaiden määrä on vähentynyt vuoden sisällä lähes 300:lla, vaikka alueen tilanne on paljon parempi kuin vuosi sitten. Tilanteen arvioidaan kehittyvän edelleen paremmaksi ainakin ensi syksyyn saakka.

Nyt on tärkeintä, että yritykset investoivat uuteen ja työllistävät.

Ministeriön katsaus ei mittaa eri alueiden tilannetta suhteessa toisiinsa, eikä sen perusteella voi verrata seutukuntien keskinäistä kehitystä. Se mittaa ainoastaan sitä, miten alueet näkevät oman tulevaisuutensa suhteessa nykytilanteeseen. Vertailussa on myös nykyhetki verrattuna vuoden takaiseen.

Raportin mukaan elinkeinoelämän odotukset ensi keväälle ovat kaikkein parhaat Jyväskylästä Pirkanmaalle ulottuvissa seutukunnissa, Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla sekä Rovaniemen, Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnissa.

Näkymät ovat myönteisiä kaikissa muissakin seutukunnissa kahta poikkeusta lukuun ottamatta.

– Kasvu ja myönteiset näkymät näyttävät kattavan koko maan ja monet eri sektorit. Nyt on tärkeintä, että yritykset investoivat uuteen ja työllistävät, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kehottaa .

Ministeriö arvioi, että keskeinen kasvumoottori on tällä hetkellä vientiteollisuus. Toimitusjohtaja Aro pitää Jyväskylää ja Tamperetta mielenkiintoisina, koska ne ovat elinkeino- ja toimialarakenteiltaan vientivetoisia. Niiden vienti ei kuitenkaan ole keskittynyt yhteen toimialaan, toisin kuin useilla metsäteollisuuspaikkakunnilla.

– Monipuolisuus on alkanut näkyä, kun talous on lähtenyt kasvuun. Se heijastuu monille toimialoille samanaikaisesti.

Aro arvioi, että pitemmällä tähtäimellä länsirannikko on myönteisimmän rakennemuutoksen aluetta.

– Isoimpina alueina Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat maakuntia, jotka ovat ehkä leimallisimmin positiivisen rakennemuutoksen kohteena, Aro sanoo.

Myönteinen kehitys näkyy hänen mukaansa rannikolla aina Kemi-Tornion seutukuntaan saakka. Tunturi- ja Pohjois-Lappi ovat myös tällaisia alueita. Monet muut kaupungit erottuvat pistemäisinä alueina.

STT–ANTTI AUTIO

”Saksan vaalitulos vaikeuttaa Euroopan talouskasvua”

Kuva: Getty Images

Osakemarkkinoilla Saksan vaalituloksen välitön vaikutus jää pieneksi värähdykseksi alaspäin, arvioi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju. Ennen eurooppalaisten pörssien avautumista reaktio näkyy parhaiten valuuttamarkkinoilla.

– Kyllähän koko euro heikkeni, vaikka kyse on vain Saksan vaaleista. Se oli kuitenkin hetkellinen vaikutus, sillä euro lähti jo palautumaan ensimmäisestä iskusta, Kangasharju sanoo.

Pitkällä aikavälillä tulos voi vaikeuttaa Euroopan talouskasvun jatkoa. Kansainvälisessä taloudessa vallitsee kuitenkin niin vahva kasvuhenki, että Euroopan talouskasvu ei ole katkeamassa Saksan vaalitulokseen.

– Tämä ei tapa talouskasvua, mutta vaikeuttaa sen jatkoa ja paranemista.

Kangasharju huomauttaa, että Saksan liittopäivien kokoonpanosta ei ole tulossa niin Eurooppa-myönteistä kuin parhaimmillaan oli odotettavissa. Hänen mukaansa Eurooppa-myönteinen tulos ja Merkelin aseman vahvistuminen olisivat voineet auttaa EU:ta pääsemään uuteen toiminnan kehittämisen vaiheeseen, mikä olisi voinut vauhdittaa talouskasvua entisestään.

Suomen talouteen vaalituloksella ei Kangasharjun mukaan ole suurta suoraa vaikutusta.

Heta Hassinen, STT

 

 

Opiskelija-asuntojen kysyntä pääkaupunkiseudulla on ennätyskorkealla

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Opiskelijat tarvitsevat asuntoja kipeästi.

Opiskelija-asuntoja on haettu tänä vuonna pääkaupunkiseudulla ennätyksellisen paljon. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin hakemusmäärät kasvoivat tänä syksynä 16 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Hoas vastaanotti elokuun alkuun mennessä noin 10 600 asuntohakemusta, mikä on säätiön kaikkien aikojen ennätys.

Hoasin arvion mukaan opiskelija-asuntojen suosioon on vaikuttanut markkinavuokrien nousu ja asumistuen muutokset. Opiskelijat siirtyivät elokuun alussa yleisen asumistuen piiriin, mikä nosti asumiseen tarkoitetun tuen määrää noin 50 prosentilla opiskelijoista.

– Muutos tulee mitä luultavimmin nostamaan pienten asuntojen vuokria etenkin yliopistokaupungeissa, mikä lisää edullisten asumisvaihtoehtojen kysyntää, arvioi Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio tiedotteessa.

Tarhion mukaan muutos ei vaikuta Hoasin vuokratasoon.

– Meidän tehtävämme on tarjota edullista opiskelija-asumista. Kysynnän lisääntyminen tai tukimuutokset eivät vaikuta Hoasin asuntojen vuokriin.

Opiskelija-asuntoja rakennetaan pääkaupunkiseudulla nyt enemmän kuin koskaan. Hoas kertoo vastaavansa etenkin yksiöiden kovaan kysyntään. Noin 40 prosenttia Hoasille jätetyistä hakemuksista koskee yksiöitä.

– Yksiöt ovat ylivoimaisesti suosituin meiltä haettava asuntotyyppi, minkä vuoksi edullisten yksiöiden rakentaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Tänä vuonna käynnistyvien uudiskohteiden asunnoista yli puolet on yksiöitä, Tarhio kertoo.
Hoasin mukaan säätiön opiskelija-asuntojen vuokrat ovat noin 37 prosenttia halvemmat kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoissa. Yksiöiden kohdalla ero on 40 prosenttia.

STT

 

Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät selvästi puukaupassa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Käynnistettyä Metsä Groupin biotuotetehdasta esiteltiin Äänekoskella. Kuvassa hakekasoja.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas ja muut metsäteollisuuden investoinnit näkyvät selvästi puukaupassa, arvioi Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matleena Kniivilä.

– Äänekoski näkyy varmasti ja on näkynyt jo pitemmän aikaa. Puunhankinta on ollut käynnissä jo pitkään ennen kuin tehdas käynnistyi, Kniivilä arvioi.

Metsä Group aloitti puunhankinnan Äänekosken tehtaalle viime vuonna. Ensimmäiset hakkuut käynnistyivät elokuussa hieman ennen tehtaan avaamista.

Puukauppojen määrä kasvaa jatkossakin.

Metsäyhtiöillä on kaksi vuotta aikaa kaataa ostamansa puut. Hakkuut vilkastuvat siten huomattavalla viiveellä puukaupoista.

– Puukauppojen määrä kasvaa jatkossakin, mutta nousu ei ole yhtä suurta kauppamäärien päästyä aiempaa korkeammalle tasolle, Kniivilä ennustaa.

Metsäteollisuus kertoi aiemmin tässä kuussa, että metsäyhtiöt ostivat tammi-elokuussa puuta tammi-elokuussa 11 prosenttia vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvoa enemmän.

Keskustelua aiheesta