Keskolla menee lujaa – kiitos onnistuneiden yrityskauppojen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kesko myi tänä vuonna Asko- ja Sotka -huonekaluketjunsa.

Keskon huhti-kesäkuun vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 84,6 miljoonaan euroon, kun tulos vuotta aiemmin oli 79,1 miljoonaa. Yhtiön toisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 2,8 miljardiin.

Liikevaihto kasvoi 7,8 prosenttia vuoden takaisesta, mikä oli Keskon mukaan viime vuoden aikana tehtyjen yritysostojen ansiota.

Keskon pääjohtajan Mikko Helanderin mukaan viime vuoden huhtikuussa ostetun Suomen Lähikaupan integrointi eteni hyvin. Yhteensä 409 Siwaa ja Valintataloa muutettiin K-kaupoiksi tämän vuoden toukokuun loppuun mennessä.

Helanderin mukaan kassavirta parani ja taloudellinen asema vahvistui selvästi katsauskauden aikana. Tämä antaa Helanderin mukaan hyvät edellytykset jatkaa strategian toteuttamista.

Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 82,6 miljoonaa euroa verrattuna viime vuoden takaiseen 79,2 miljoonaan.

Toisen neljänneksen aikana Kesko myi Asko- ja Sotka-huonekaluketjuja pyörittävän Indoor Groupin suomalaiselle ostajalle sekä K-maatalous-liiketoimintansa ruotsalaiselle maatalousosuuskunta Lantmännenille. Myös Yamarin-veneliiketoiminta ja Yamaha-edustus sekä kiinteistöjä Baltiassa myytiin. Myytyjen liiketoimintojen myyntivoittoja kirjattiin Keskon mukaan 80 miljoonaa euroa.

Elisa kohensi tulostaan – parannusta etenkin mobiilin palveluliikevaihdossa

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Elisan liikevoitto nousi heinä-syyskuussa 109 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 98 miljoonasta eurosta. Liikevaihto koheni 8,4 prosenttia 454 miljoonaan euroon.

– Tulosta paransivat mobiilin palveluliikevaihdon kasvu, Elisan operatiivisen toiminnan tuottavuuden parantuminen sekä viimeaikaiset yrityskaupat, kertoo toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.

Hän kehuu, että Elisan verkossa liikkuu eniten mobiilidataa Suomessa ja neljänneksi eniten Euroopassa.

Elisa odottaa, että liikevaihto nousee tänä vuonna suuremmaksi kuin viime vuonna. Myös kannattavuuden ennakoidaan kohenevan.

Yhtiö on tuomassa seuraavan sukupolven 5G-valmiuden mobiiliverkkoonsa.

Rakentaminen on aloitettu Tampereella, joka on ensimmäinen kaupunki, jossa uusi verkko toteutetaan laajasti.

Äänekoskella vietetään sellutehtaan avajaisia – tehdas ei kääntänyt kaupungin muuttoliikkeen suuntaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Metsä Groupin valtava sellutehdas on kääntänyt Äänekosken talouden plussalle, mutta muuttoliike kaupungista pois ei ole kääntynyt.

Kaupungin väkiluku tippui alle 20 000 asukkaan syksyllä 2014. Elokuussa kaupungissa oli alle 19 200 asukasta.

– Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Jyväskylä on lähellä mutta harmittavan kaukana, Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo.

Parin vuoden aikana tehtaan rakennusvaihe on työllistänyt jopa 3 000 ihmistä.

Metsäteollisuuden hurjasta tuottavuuskehityksestä kertoo, että itse tehdas työllistää suoraan vain 170 ihmistä. Suomen metsäteollisuuden suurin investointi työllistää Metsä Groupin arvion mukaan Suomessa koko arvoketjussa 2 500 ihmistä.

– Ihmisillä on aivan erilainen luotto tulevaisuuteen kuin mitä vielä muutama vuosi sitten oli. Uusia yrityksiä on tullut kaupunkiin, ja vanhat ovat investoineet, Tuononen sanoo.

Tehtaan virallisia avajaisia vietetään tänään. Myös presidentti Sauli Niinistö on paikalla avajaisissa.

Tehdas käynnisti toimintansa jo 15. elokuuta. Rakentaminen alkoi puolestaan keväällä 2015. Tehdas kuuluu maailman suurimpiin sellutehtaisiin. Hämälän mukaan Metsä Group on Äänekosken tehtaan käynnistymisen jälkeen selvästi maailman suurin havusellun tuottaja.

Biotuotetehdas käynnistyi Metsä Groupin mukaan vailla suuria ongelmia. Selluyksikön Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä kertoi elokuussa, että rakennusvaiheessa ja käynnistysvaiheen aikana kaikki on mennyt suunnitellusti.

Kaupungin talous on kääntynyt.

Matti Tuonosen mukaan kaupungin talous on jo kääntynyt, vaikka kaikki tehtaan tuomat verorahat eivät vielä näy kaupungin kassassa. Hän arvioi, että tältä vuodelta kaupunki tekee 7–8 miljoonan ylijäämäisen tuloksen.

Myös työttömyys on laskenut vuodessa yli kolmella prosenttiyksiköllä elokuun noin 14 prosentin lukemaan.

Osa Jyväskylän naapurikunnista on hyötynyt kaupungin vetovoiman kasvusta, mutta Tuonosen mukaan yli 40 kilometrin matka Äänekoskelle ei houkuttele Jyväskylässä työskenteleviä muuttamaan halvemman asumisen perässä teollisuuskaupunkiin.

– Tuhannet rakentajat ovat vieneet hetkellisesti yksityiset ja kaupungin vuokra-asunnot, jos ei ole halunnut ostaa asuntoa. Nyt uusiakin kerrostaloja rakennetaan ja vuokra-asuntoja vapautuu, Tuononen sanoo.

Investointeja 1,2 miljardia euroa.

Tehdas parantaa myös yhteyksiä kaupunkiin, kun Nelostietä parannetaan moottoritieksi.
Metsä Groupin ja noin neljänneksen osuudella mukana olevan japanilaisen Itochun investointi on maksanut 1,2 miljardia euroa.

Vaikka tehdas tuottaa alkuun lähinnä sellua, omistajat kutsuvat sitä juhlavammin biotuotetehtaaksi. Elokuussa käynnistyneen tehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia havu- ja koivusellua vuodessa.

Artikkelia on täydennetty klo 9:42.

VATT selvitti: Kuntaliitokset eivät täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Hallitus kertoi kuntauudistuksen etenemisestä Helsingin Säätytalolla 10. tammikuuta 2014.

Vuonna 2009 voimaan tulleet kuntaliitokset eivät tuoneet kunnille säästöjä, sanoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta. Kuntaliitokset eivät siis täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita,

VATT:n Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen sekä Helsingin kaupunginkanslian tutkijan Oskari Harjusen selvityksessä todetaan.

Palveluverkkoon kuntaliitokset kuitenkin vaikuttivat. VATT:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkoja siirtyi pienistä liitoskunnista suuriin. Samalla palveluverkko eriytyi.

Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa.

Mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta sai uudessa liitoksen jälkeisessä valtuustossa, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella.
Samaa kaavaa noudatteli myös kunnan hallintoon liittyvien työpaikkojen jakautuminen. Koulujen ja opetusalan muiden työpaikkojen jakautumiseen liitokset eivät vaikuttaneet.

– Poliittisella edustuksella voi olla merkittävä vaikutus alueen palveluihin. Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa, Tukiainen sanoo tiedotteessa.

Vuoden 2009 alussa tehtiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa.

Nyt loppui uusnatsien asiointi tässä pankissa – eettiset periaatteet painoivat

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Finanssikonserni Nordea on sulkenut uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (NMR) pankkitilin Ruotsissa, kertoo verkkojulkaisu Dagens ETC.

– Emme halua asiakkaita, jotka eivät vastaa eettisiä periaatteitamme. Enempää en voi kertoa pankkisalaisuuden vuoksi, perustelee Janina Pfalzer Nordeasta.

Aiemmin taalainmaalainen Norrbärke Sparbank on katkaissut liikesuhteet NMR:n kanssa. Swedbanken ja Paypal ovat kieltäneet NMR:ää pitämästä niissä pankkitiliä.

– Pankki ei tietystikään voi kertoa kuka on sen asiakas ja kuka ei. On selvää, ettemme halua olla liikesuhteessa sellaisten tahojen kanssa, joiden toiminta on rikollista tai ristiriidassa arvojemme kanssa, Suomen Nordeasta kerrotaan STT:lle.

Pankkisalaisuuden vuoksi OP-ryhmä ei kommentoi yksittäistapauksia.

Viime vuonna Yle kertoi, että OP:n tytäryhtiö välittää Suomen vastarintaliikkeen verkkokaupan maksuliikennettä. Uutisen jälkeen OP:n tytäryhtiö katkaisi Suomen vastarintaliikkeen verkkokaupan maksuliikenteen.

Keskustelua aiheesta

Korkmanin palkkamaltti on tätä: ”Sallii kyllä ehkä prosentin, puolentoista prosentin korotuksia”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sixten Korkman uskoo käynnissä olevalla liittokierroksella syntyvän maltilliset ratkaisut, jotka juuri ja juuri turvaavat ostovoiman säilymisen.

Palkkamaltilla on syksyn keskusteluissa ymmärretty monia asioita. Korkman ei tarkoita palkkamaltilla tässä tilanteessa nollakorotuksia, vaan että ratkaisut edelleen jonkin verran vahvistavat Suomen hintakilpailukykyä.

– Se sallii kyllä prosentin, ehkä puolentoista prosentin palkankorotuksia, Suomen näkyvimpiin talousasiantuntijoihin kuuluva Korkman sanoi STT:lle.

Hänen mukaansa palkkamaltin soisi jatkuvan, koska ei voi tietää milloin seuraava kriisi on ovella.

– Kyllä meidän kannattaa edelleen yrittää vahvistaa työvoiman kysyntää, että yhä useampi ihminen pääsisi työhön kiinni ja kyllä palkkamaltti sitä tukee, Korkman sanoi.

Korkmanin mukaan pitäisi mennä jo epätoivoon, jos nyt syntyisi suuri lakkoaalto ja valtavia palkankorotuspaineita.

– Jos 10 vuoden pysähdyksen jälkeen ei olisi minkäänlaista muistia, mitä tässä on koettu, Korkman sanoi.

Työehtosopimus voisi usein olla väljä, ”perälauta”.

Korkmanin uusi kirja, Globalisaatio koetuksella – Miten pärjää Suomi?, julkaistiin tiistaina. Osana kirjaa Korkman käy läpi Suomen talouden taaperrusta kuluneen vajaan kymmenen vuoden aikana. Pysähdyksen tilan syvyydelle ja pituudelle ei Korkmanillakaan ole kattavaa selitystä tarjolla.

– Tilanne on kuitenkin kohenemassa ja Suomi siirtymässä lupaavaan tulevaisuuteen. Menestymiseen onkin hyvät edellytykset – etenkin jos suotuista kehitystä edistetään järkevällä politiikalla, Korkman kirjoittaa.

Hänen mukaansa julkisen vallan pitäisi panostaa tulevaisuuteen investoimalla inhimilliseen pääomaan. Lisäksi Korkman arvioi, että kehitys kohti paikallisempaa sopimista olisi viisas kulkusuunta myös Suomessa.

Työelämän muutokset sekä eurojäsenyys ja globalisaation mukanaan tuomat ulkoistamismahdollisuudet ovat Korkmanin mielestä luoneet tilanteen, jossa yritys- ja työpaikkakohtainen joustavuus palkoissa ja muissa työehdoissa on aiempaa tärkeämpää.

– Työehtosopimus voisi usein olla väljä, lähinnä vähimmäistason palkansaajille turvaava ”perälauta”, joka pätee, jos muusta ei sovita. Palkkojen yleiskorotuksista voisi luopua paitsi alimpien palkkojen osalta, Korkman kirjoittaa.

Pitää edetä neuvotellen ja sopien.

Paikallisen sopimisen lisääntyminen voisi edistää työpaikkojen säilymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Korkmanin mukaan kysymys on lähinnä siitä, miten ja millä reunaehdoilla kehitys olisi mahdollinen.

Sopua haettaessa voisi kiinnittää huomiota siihen, että työntekijöillä on monissa maissa oma edustuksensa suurten yritysten hallinnossa.

– Paikallista sopimista lisättäessä on myös syytä varmistaa pääluottamusmiehen toimintaedellytykset sekä arvioida erorahojen roolia ja muita keinoja työntekijöiden epävarmuuden ja pelkojen vähentämiseksi, Korkman jatkaa kirjassa.

Korkmanin mukaan pitää edetä neuvotellen ja sopien, ei jyräämällä lainsäädännöllä ay-liike tai muuten.

– Meillä on huono historia työmarkkinoilla ja vastakkainasettelun henkeä, vaikkapa metsäteollisuudessa tällä hetkellä, joka joutaisi jo historiaan, hän sanoi.

STT–OLLI KUIVANIEMI