Keskon ja Suomen Lähikaupan yrityskauppa suurennuslasin alle – Riskinä monopoli

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan Keskolle voi syntyä monopoli eräille Suomen Lähikaupan omistamien Siwojen ja Valintatalojen asiointialueille.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää tarkemmin Ruokakeskon ja Suomen Lähikaupan yrityskaupan kilpailuvaikutukset. Virasto arvioi, että Keskolle syntyy monopoli eräille Suomen Lähikaupan omistamien Siwojen ja Valintatalojen asiointialueille.

Viraston mukaan Suomen päivittäistavaramarkkinat keskittyvät yrityskaupan myötä entisestään, kun yksi valtakunnallinen ketju poistuu markkinoilta. Keskittyminen vaikuttaa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti, virasto kertoo tiedotteessaan.

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto voi jatkokäsittelyssä hyväksyä kaupan sellaisenaan, määrätä ehtoja sen hyväksymiselle tai esittää, että markkinaoikeus kieltää kaupan. Jatkokäsittely kestää enintään kolme kuukautta.

Kesko kertoi marraskuussa ostavansa Suomen Lähikaupan. Kesko ei halunnut tuolloin arvioida, miten kauppa vaikuttaa myymäläverkostoon.

Voitto tuli yhdellä rivillä – jättipotti ei mennyt sentään yhdelle

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pitkäperjantaina arvottu 87 miljoonan euron Eurojackpot-voitto meni kolmen hengen tamperelaisporukalle, kertoo Veikkaus. Kukin porukan jäsen voitti noin 29 miljoonaa euroa.

Tampereella asuva porukka kertoo pelaavansa Eurojackpotia säännöllisesti ja aina yhdellä rivillä.

Porukan jäsenet saavat voiton tileilleen noin kolme viikkoa arvonnan jälkeen.

AVAINSANAT

Renée Fleming ja Lucinda Williams Helsingin juhlaviikkojen säteileviä naistähtiä

Helsingin juhlaviikot täyttää jälleen pääkaupungin kulttuurilla. 17.8.–3.9.2017 on luvassa kymmenittäin konsertteja klassisesta Huvila-teltan hämyyn, esittäviä taiteita, kaupunkitapahtumia sekä taide-elämyksiä videoinstallaatiosta virtuaalitodellisuuteen. Samalla juhlitaan 100-vuotiasta Suomea uudelleen löydetyillä klassikoilla, hyvillä teoilla sekä musiikillisilla terveisillä naapurivaltioista.

Tanssiteatteria Belgiasta ja uniikkia Tshehovia

Ensimmäistä kertaa Suomessa vieraileva, uskollisen yleisön niin kotimaassaan kuin kansainvälisesti kerännyt belgialaisryhmä Peeping Tom tunnetaan taidokkaasta, mustan huumorin sävyttämästä tanssiteatteristaan. Juhlaviikoilla nähtävä ”Moeder” (Äiti) on perhesuhteita tutkivan trilogian itsenäinen toinen osa.

Dublinilais-lontoolaisen Dead Centren ”Chekhov’s First Play” perustuu Anton Tshehovin ensimmäiseen, nimettömäksi jääneeseen näytelmäkäsikirjoitukseen. Energinen teos koetaan lavan tapahtumia purkavan kommenttiraidan kera, jonka yleisö kuulee omista kuulokkeistaan.

Helsingin juhlaviikkojen muita kansainvälisiä teatterivierailuita ovat espanjalaisen Agrupación Señor Serranon siirtolaisuutta käsittelevä ”Birdie” yhteistyössä Korjaamon Stage -festivaalin kanssa sekä ranskalaisen Blick Théâtren fyysistä teatteria ja nukketeatteria omintakeisesti yhdistävä ”[Hullu]” yhteistyössä Sampo 2017 -festivaalin kanssa.

Juhlaviikoilla kantaesityksensä saavat koreografi Sari Palmgrenin Kaarelan alueen puutarhoihin sukeltava kävelyteos ”Aidatut unelmat” yhteistyössä Zodiak – Uuden tanssin keskuksen kanssa sekä sirkustaiteilija Sanna Silvennoisen ja fyysisen komedian Thomas Moncktonin ”The Artist”, joka viihdyttää suursuosion saavuttaneen ”The Pianistin” jalanjäljissä.

Uudelleen löydettyjä klassikoita

Juhlaviikkojen klassisen musiikin ohjelma ottaa varaslähdön festivaaliin jo perjantaina 11.8., kun Esa-Pekka Salonen johtaa tuoreen sellokonserttonsa Suomen ensiesityksen Suomen kansallisoopperassa. Solistina nähdään saksalais-ranskalainen Nicolas Alstaedt.

Ensimmäisen festivaalipäivän iltana Musiikkitalossa koetaan yli 80 vuotta sitten viimeksi esitetty suomalaisen musiikkihistorian helmi, Väinö Raition ”Prinsessa Cecilia”. Oopperan päärooleissa loistavat muun muassa Johanna Rusanen-Kartano ja Waltteri Torikka. Uudelleen löydettyjä klassikoita nostetaan esiin myös seuraavana päivänä, kun Dmitri Shostakovitshin ”Nenä”-oopperasta aikoinaan sensuroidut ja vastikään löydetyt interludit sekä Igor Stravinskyn Pietarin konservatoriosta löydetty ”Hautajaislaulu” saavat viimein Suomen ensiesityksenä Susanna Mälkin johdolla.

Suomen itsenäisyyden merkkivuotta juhlistetaan ainutkertaisella elokuvakonsertilla, kun Kansallisen audiovisuaalisen arkiston restauroima dokumenttielokuva ”Finlandia” (1922) saadaan taas valkokankaalle kera säestyksen, joka koostuu aikansa klassisen musiikin avainteoksista Erkki Melartinista Toivo Kuulaan ja Jean Sibeliukseen.

Huippuorkesterivierailuiden sarjaa Juhlaviikoilla jatkaa Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri Sakari Oramon johdolla. Säihkyvän illan kruunaa yhdysvaltalainen tähtisopraano Renée Fleming. Iltapäivän etko-ohjelmassa ruotsalaisia ikivihreitä tulkitsevat Krista Siegfrids ja Tomi Metsäketo.

Renée Fleming.

Soulin, countryn ja calypson legendat kohtaavat Huvila-teltassa

Huvila-teltta toimii tuttuun tapaan musiikillisten tyylilajien ja maailmankolkkien sekä alansa legendojen ja nuorten kykyjen tunnelmallisena kohtaamispaikkana. Ensimmäistä kertaa Suomessa konsertoiva, vastikään Grammylla palkittu William Bell on Memphis-soulin harvoja elossa olevia legendoja sekä yhä samplattu ja versioitu sielukas tulkitsija.

Finlandia-talon vuonna 2013 mykistäneen country-legenda Lucinda Williamsin vahvan tulkinnan ytimessä taas ovat riipaisevat tarinat Amerikan sydänmailta.

Americanan kaiut kuuluvat myös tuottajana muun muassa Bob Dylanin, Neil Youngiin ja U2:n äänimaailmoja rakentaneen, Huvilassa tuoreen ”Goodbye to Language” -albuminsa tiimoilta konsertoivan Daniel Lanois’in instrumentaalimusiikissa. Alansa pioneereihin kuuluu lisäksi calypson kiistaton kuningatar, yhä kovassa vedossa oleva Calypso Rose. Trinidadtobagolainen Rose on tehnyt Karibian musiikkityylejä tunnetuksi jo 50-luvulta alkaen.

Maailmanmusiikkisoundeja Huvilaan tuovat myös meksikolais-yhdysvaltalainen, indie-mamboksi musiikkityylinsä ristinyt Orkesta Mendoza, länsi-afrikkalaisesta musiikkiperinteestä tuoreesti ammentavat Blick Bassy ja Vaudou Game sekä lattaricovereilla ja fuusiojazzilla yllättävä espanjalainen Patax. Vuoden kiinnostavimpiin musiikki-ilmiöihin kuuluva israelilainen Victoria Hanna taas yhdistelee musiikissaan hip hopia, elektroa sekä heprean- ja arameankielistä vokaalitaidetta.

Kotimaisista suosikeista Huvilassa kuullaan ”Talvikuningas”-scifi-eepoksensa läpi soittava CMX, kesän ainoan keikkansa heittävä Olavi Uusivirta, harvinaislaatuisen koko illan huutokattauksen tarjoileva Mieskuoro Huutajat sekä Rajattoman, Club for Fiven ja Forkin muodostama AcaCartelli.

Jazzpianisti Aki Rissasen trio tuo Huvilaan Leevi Madetojan sävellyksiin perustuvan ”Sininen syksy” -konsertin, ja lapsia viihdyttää Orffien ”Haloo Kalevala”.

Cate Blanchett puhuttelevassa videokollaasissa

Helsingin Taidehallin valtaava, saksalaistaiteilija Julian Rosefeldtin ”Manifesto” on kunnianosoitus taidemanifestien traditiolle. Kiitetty ja kohuttu 13-kanavainen videoinstallaatio on aiemmin nähty muun muassa Berliinissä ja New Yorkissa. Historiallisia tekstejä nykypäivän kontekstiin yhdistävän videokollaasin 13 eri roolihahmoa näyttelee australialaistähti Cate Blanchett, jonka elokuvia on syksyn aikana esillä myös Elokuvateatteri Orionin arkistosarjassa.

Suomen valokuvataiteen museo esittelee yhdysvaltalaisvalokuvaaja Francesca Woodmanin (1958–1981) retrospektiivin ”Enkelinä olemisesta”. Woodmanin lyhyen uran aikana syntyneet kuvat ja videoteokset ovat intiimejä tutkimusmatkoja sukupuoleen, ruumiillisuuteen ja seksuaalisuuteen.

Taiteilija Kaisa Salmen Suomi 100 -vuoden ohjelmaan kuuluva ”#tekoja” kutsuu suomalaiset ottamaan toisensa huomioon pienillä teoilla edes yhden päivän ajan. Hyvän tekemisen kesä huipentuu 26.8., jolloin Juhlaviikoilla kokoonnutaan yhteen syventämään ajatuksia empatiasta. Salmi tunnetaan muun muassa Oulun ja Turun keskustan sekä Eduskuntatalon portaat vallanneista kukkateoksista sekä 1918 tapahtumiin liittyvästä ”Fellmanin pelto” -suurperformanssista.

Taiteiden yönä 24.8. Senaatintorille nousee historiallisten puutarhojen viehkoa tunnelmaa henkivä ”Salainen puutarha”, jonka innoituksena toimii viime vuonna Kaartin lasaretin täyttänyt koko perheen puutarha- ja tapahtumakeidas.

Tallenna

Keskustelua aiheesta

Kohu vaikutti: Ellun Kanojen Tujunen jättää Kelan

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Toimitusjohtaja Taru Tujunen jättää heti Kelan hallituksen epäselvyyksien välttämiseksi. Kohu nousi uutisesta, että Kela ostaa viestintäpalveluja Tujusen viestintätoimistolta Ellun Kanoilta.

Tujunen istui Kelan hallituksessa myös viime vuoden lopulla, kun Kela valitsi useita viestintätoimistoja tekemään markkinointiviestintäänsä. Tujusen mukaan Kelan hallitus ei käsitellyt eikä päättänyt Ellun Kanojen valinnasta.

Tujunen sanoo tiedotteessa jättävänsä hallituspaikan, koska muulla tavalla on vaikea osoittaa läpinäkyvästi, ettei epäasiallisia sidoksia tai kaksoisroolia ole syntynyt.

Vielä aiemmin päivällä Tujunen ei Uutissuomalaisen haastattelussa nähnyt tässä ongelmaa.

– En näe tässä kaksoisroolia. Kannattaa muistaa, että Hill+Knowlton on Kelan viestintätoimisto. Ellun Kanat tuli tässä kilpailussa kakkoseksi, vai olisiko ollut vasta kolmonen, Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen sanoi Uutissuomalaiselle.

Tujunen totesi haastattelussa, ettei Kelan hallitus päättänyt viestintätoimiston valinnasta, eikä hän ole joutunut jääväämään toistaiseksi itseään mistään päätöksistä.

– Vaikea sanoa, mikä sellainen tilanne voisi edes olla. Olemme siellä sitä varten, että jos Hill+Knowlton ei pysty jotain toimittamaan, niin tehtävä siirtyy seuraavalle.

Uutissuomalaisen kysymykseen, onko Ellun Kanoilta tilattu Kelan viestintää, Tujunen vastasi:

– Meiltä ei ole ostettu muuta kuin joidenkin ruotsinkielisten esitteiden käännöksiä.

Keskustelua aiheesta

PAMiin palkattiin yhteiskuntasuhteiden vastaava

Palvelualojen ammattiliitto PAM on valinnut Elena Gorschkow-Salonrannan yhteiskuntasuhteiden vastaavaksi.

Hän siirtyy PAMiin Tradenomiliitto TRAL:sta, jossa hän on toiminut asiamiehenä. Aiemmin Gorschkow-Salonranta työskennellyt muun muassa Akavan Erityisaloilla, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:ssä, eduskunnassa ja Vihreässä sivistysliitossa. Koulutukseltaan hän on humanististen tieteiden kandidaatti.

Gorschkow-Salonranta aloittaa PAMissa 8. toukokuuta. Hänen tehtävänään on edistää liiton tavoitteita yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja pitää yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin ja sidosryhmiin.

”Riskeistä ei ole kerrottu” – rata ei ole maantie – hallituksen vimma kilpailuttaa kaikki ihmetyttää

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero hämmästelee nykyisen hallituksen vimmaa antaa palveluja markkinoiden hoidettavaksi. Hänen mielestään esimerkiksi VR:n matkustajaliikenteen avaamisessa kilpailulle on monia riskejä, joista ei ole kerrottu.

– Miten aito kilpailu toteutetaan? Jos vain alueet tai yhteysvälit kilpailutetaan, siirrytään vain valtion monopolista eri yksityisten yhtiöiden monopoliin, Paatero korosti puhuessaan tänään Raideammattilaiset JHL ry:n valtuustossa Kotkassa.

Paatero muistutti, että rataväleillä ei käytännössä voi toimia yhtä aikaa monta eri yhtiötä kuten esimerkiksi maanteillä linja-autoliikenteessä.

Olisiko edessä VR:n kaluston sosialisointi?

– Monissa osin Suomea matkustajaliikenne on kannattamatonta, mutta sitä halutaan pitää yllä aluepoliittista ja ekologisista syistä. Mikäli liikenne avataan kilpailulle, loppuisi liikenne näiltä alueilta. Valtio joutuisi maksamaan sen toteuttamisesta yksityisille yhtiöille tai valtion yhtiön hoidettavaksi jäisi vain kannattamattomat yhteysvälit, hän varoitti.

Paateroa mietitytti myös, olisiko edessä VR:n kaluston sosialisointi, sillä Suomen rautateille ei ole sellaisenaan saatavilla sopivaa kalustoa.

– Jotenkinhan tämä luonnollinen lukko avoimien markkinoiden tieltä on purettava.

VR tulouttaa vuosittain osinkoja valtiolle vajaat 100 miljoonaa euroa.

– Ne ovat valtion kassaan puhdasta tuloa. Tulevaisuudessa olisi sama raha löydyttävä budjettiin jostakin muualta mikäli matkustajaliikenteestä ei tuloja VR:lle enää tule, Sirpa Paatero huomautti.