Talous
18.4.2020 09:29 ・ Päivitetty: 18.4.2020 09:50
Keskuskauppakamarilta kova vaade veronalennuksista: 2%-yksikköä, kautta linjan
Keskuskauppakamari ehdottaa ansiotuloverotusta alennettavaksi noin kahdella miljardilla eurolla karanteenitoimenpiteiden loppumisen jälkeen.
– Kun yhteiskunnan sulku puretaan, tarvitsee talous kannustusta uuteen nousuun. Tulemme syksymmällä näkemään konkursseja sekä työttömyyttä, mikä tarkoittaa vähäisempää kulutusta ja mahdollisesti myös investointipulaa, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo tiedotteesta.
Keskuskauppakamarin ehdotuksen mukaan ansiotuloverotusta tulisi alentaa noin kahdella prosenttiyksiköllä kautta linjan.
Viime vuoden lainsäädännön mukaan tämä tarkoittaisi arviolta kahden miljardin euron kevennyksiä. Koronaviruspandemian takia laskeneen palkkasumman takia todellinen alennus olisi tätä pienempi.
– Ennusteiden mukaan bruttokansantuotteestamme saattaa tänä vuonna hävitä jopa 10-20 miljardia euroa. Nyt on julkisen vallan paikka vaikuttaa perinteisen keynesiläisen suhdanne-elvytyksen kautta. Tämä tarkoittaa julkisen talouden alijäämän väliaikaista kasvattamista suhdannepolitiikan takia.
– Tuloveron alentaminen vaikuttaa nopeasti. Tuloveroasteikkoa saa muutettua vaikka kesken vuotta, jos poliittista tahtoa löytyy. Keskuskauppakamarin mallissa tuloveroasteikkoa madalletaan kautta linjan. Katsoimme sen hyväksi ratkaisuksi, koska suomalaisen työn verotuksen lisäksi myös veroprogressio on jyrkkää. Noin 2500 euron kuukausituloilla suomalainen saattaa saada 100 euron veronkorotuksesta vain 50 euroa käteen, Kotamäki sanoo.
Mallissamme on lähdetty siitä, että muutos olisi pysyvä.
– Menetetyt verotulot olisi tarkoitus kattaa myöhemmin, arviolta vuonna 2022, siirtämällä verotuksen painopistettä kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Tämä olisi hyvin linjassa muun muassa hallituksen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa.
Keskuskauppakamarin mukaan nyt ei ole oikea paikka lisätä julkisia menoja rakenteellisesti.
– Nyt on oltava läpinäkyvä erilaisten toimenpiteiden suhteen. Riski on, että päättäjät salakavalasti lisäävät rakenteellisesti eli pysyvästi julkisia menoja suhdannepolitiikan varjolla. Omassa ehdotuksessa pyrimme olemaan läpinäkyviä: kyse on rakennepoliittisesta, mutta kustannusneutraalista toimesta, joka ajoitetaan suhdannepoliittisista syistä alkavaksi, kun elvytyksen aika on, Kotamäki sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.