Näin linjasi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs, kun eduskunta aloitti lähetekeskustelun hallituksen eilen antamasta selonteosta Suomen liittymisestä Natoon.

– On tärkeää, että Suomen ratkaisuista on käyty laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Se on demokratiaa. Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä työtä on tehty päättäväisesti, mutta viivyttelemättä, Pylväs korosti keskustan ryhmäpuheessa.

Hänen mukaansa Suomen ja suomalaisten turvallinen tulevaisuus pitää varmistaa kaikissa olosuhteissa.

Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi.

Pylväs muistutti, että Suomi on toiminut lähes 30 vuoden ajan Naton kumppanimaana, jona aikana Suomesta on tullut Naton läheisin kumppani yhdessä Ruotsin kanssa. Suomi ja Ruotsi jakavat liittokunnan kanssa yhteisen arvopohjan demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustajina.

– Jäsenyys on luonteva jatko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkälle linjalle, jolla olemme hakeneet maallemme kansallista liikkumatilaa ja turvanneet kansainvälisen asemamme.

Pylväs totesi, että kaikkien Pohjoismaiden kuuluminen puolustusliitto Natoon poistaa esteitä pohjoismaiselta puolustusyhteistyöltä ja parantaa Pohjolan puolustusta.

– Suomen Nato-jäsenyys ei ole suunnattu ketään vastaan. Teemme ratkaisumme Suomen puolesta. Jäsenyys vahvistaa rauhan, vakauden ja turvallisuuden jatkumista Suomessa ja lähialueillamme.

Keskustan mukaan tavoitteena on varmistaa, ettei Suomi joudu sotilaalliseen konfliktiin muuttuneessa turvallisuustilanteessa.

– Puolustuksellisella liittoutumisella saadaan aikaan suurin mahdollinen pidäkevaikutus. Suomi liittyy liittokunnan jäseneksi täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Jäsenyyden tarkoituksena on Suomen turvallisuuden maksimointi eikä siksi jäsenyyden hakemisessa aseteta rajoittavia reunaehtoja.

Pylväs korosti, että Suomen tärkein panos Nato-maana on kyky puolustaa omaa aluettaan.

– Suomen puolustuksen perustana pysyy vahva kansallinen puolustuskyky, jonka jokaisen puolustushaaran kehittämistä jatketaan määrätietoisesti. Vahva maanpuolustustahto, yleinen asevelvollisuus, koulutettu ja harjoitettu reservi, koko maan puolustamisen periaate, vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja kokonaisturvallisuuden toimintamalli muodostavat puolustuksemme kivijalan myös tulevaisuudessa.

Hänen mukaansa suomalaisten maanpuolustustahto ja koko maan puolustamisen periaate rakentuvat sille, että Suomi pidetään kauttaaltaan elinvoimaisena.

– Kansainvälisen puolustusyhteistyön merkitys säilyy myös Nato-jäsenyyden oloissa. Suomen puolustuspoliittisina kumppaneina Ruotsin ja Yhdysvaltain merkitys on keskeinen. Iso-Britannian vetämä JEF-yhteistyö on operatiivisin yhteistyön muoto.

Pylväs totesi, että turvallisuus ja talous kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.

– Vakaa turvallisuusympäristö on edellytys talouden vakaudelle, kasvulle ja investoinneille. Olemme nopeassa tahdissa, mutta perusteellisen käsittelyn myötä päätyneet historialliseen ratkaisuun, joka varmistaa turvallisuutemme pitkälle tulevaisuuteen. Suomen, suomalaisten ja ennen muuta tämän päivän lasten ja nuorten turvallinen tulevaisuus on yhteinen vastuumme.