Ne tehtäisiin valtion ja maakunnittain alueen kuntien kanssa, kun nyt MAL-sopimukset koskevat vain seitsemää suurinta kaupunkiseutua.

Keskustan tähtäimessä on luoda “uusi, kansallisen aluekehittämisen työkalu”.

”MAL-sopimuksiin varatut valtion varat on jatkossa käytettävä ilmastotoimiin sitoen kaupunkiseutujen kasvutavoitteiden sijaan”, keskusta julisti.

– MAL-sopimukset sinänsä ovat hyvin toimiva työkalu suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittämiseksi. Niitä en kyllä lähtisi romuttamaan, Mikkonen linjaa Demokraatille.

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) totesi tiedotteessaan keskustan olevan suuntaamassa suurten kaupunkien ryöstöretkelle ja sanoi ehdotuksen tahtovan romuttaa suurten kaupunkien MAL-sopimukset hallitusohjelman vastaisesti.

Hallitusohjelman mukaan ”jatketaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kumppanuutta kaupunkikehityksessä Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksin ja vahvistetaan niiden sitovuutta”.

Heinäluoman mukaan MAL-sopimukset ovat nykyisessä muodossaan paljon keskustan ehdotusta tehokkaampi ilmastopolitiikan väline.

– Ihmettelenkin, miksi keskusta haluaa tieten tahtoen toimia hallitusohjelman vastaisesti? Olemme sitoutuneet ilmastonmuutoksen torjuntaan niin, ettei alueita aseteta napit vastakkai, Heinäluoma sanoi.

Ex-asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) puolestaan pitää keskustan avausta ”kesän limbona”.

Ministeri Krista Mikkonen toteaa, että MAL-sopimuksiakin on tärkeä kehittää ja niiden arviointia on tarkoitus tehdä. Hän painottaa kuitenkin, että ilmastonäkökulma on niissä vahvasti esillä ja sen painoarvo on vain lisääntynyt.

Mikkonen sanoo keskustan suuntaan myös, että jo tällä hetkellä kuntienkin ilmastotyö on tärkeässä roolissa. Sitä on nostettu mukaan myös ilmastolakiin ja kansallinen kaupunkistrategiakin kirittää ilmastotoimia.

Mikkonen muistuttaa, että MAL-sopimukset ovat nimenomaan kaupunkipolitiikan työkalu, jossa riittävä asuntotuotanto, sujuva julkinen liikenne ja ohjaus päästöjen vähentämiseen ovat tärkeitä tavoitteita.

– Jotkut maakunnat tekevät maakunnallisia ilmastosuunnitelmia ja jossain tehdään kunta- tai seutukohtaisia suunnitelmia, nekin ovat tärkeitä työkaluja. Monissa maakunnissa on erilaisia EU:n aluekehittämisen rahoja pystytty hyödyntämään. En lähtisi sotkemaan näitä MAL-sopimuksiin. Tarvitsemme erilaisia työkaluja erityyppisille alueilla, Mikkonen sanoo.

Mihin keskusta sitten avauksellaan pyrkii. Mikkonen sanoo, ettei tiedä.

– MAL-sopimukset ehkä nähdään välillä yksisilmäisestikin vain tukimuodoksi, vaikka ne nimenomaan perustuvat valtion ja kaupunkiseutujen yhteisiin tavoitteisiin. Molemmat pitävät näitä tavoitteita tärkeinä ja molemmat hyötyvät sopimuksista isosti ja osallistuvat vahvasti sopimusten rahoittamiseen. MAL-sopimukset ovat olleet hyvin toimivia.

Keskusta vetoaa kannanotossaan ilmastotavoitteisiin, onko kyseessä savuverho aluepolitiikan ajamiselle?

– Sitä pitää kysyä sieltä. Se on totta, että kyllä kuntien ja kaupunkien rooli ilmastotyössä on todella tärkeää. Se on kyllä hyvin tunnistettu ja sitä halutaan myös edistää monin tavoin, Mikkonen sanoo jälleen esimerkiksi ilmastolakiin ja kaupunkistrategiaan viitaten.

Keskustan varapuheenjohtajan Petri Honkosen mukaan nykyiset MAL-sopimukset patistavat muutamaa suurinta kaupunkiseutua rakentamaan ”maksimaalisen määrän koppiasuntoja”, mikä ei Honkosen mukaan ole ihmisten tarpeiden mukaista politiikkaa.

Mikkonen ei Honkosen väitteitä allekirjoita.

– Kyllähän MAL-sopimusten asuntotuotantomäärät ja tavoitteet ovat kaupunkiseutukohtaisesti hyvin eri tasolla lähtien eri seutujen tarpeista. Eikä asuntoja rakenneta vain keskuskaupunkeihin vaan koko seudulle tarvelähtöisesti. Näin kohtuuhintaista asumista pystytään varmistamaan myös kasvukeskuksissa, Mikkonen painottaa.

Ex-asuntoministeri Pia Viitasen mielestä keskustan ehdotus on niin toimimaton, ettei sitä pidä ottaa edes keskustelupöytiin.

Mikkonenkin sanoo, että olemassaolevan MAL-järjestelmän kehittämisestä nykyisen tyyppiseksi linjattiin ja hallituskauden alussa, kun uusia alueita otettiin MAL-sopimuksiin mukaan.

– Mutta se, miten valtio pystyy vahvemmin tukemaan kuntien ilmastotyötä, jopa sopimuksellisilla elementeillä, on hyvä kysymys. Siinä voi olla paljonkin mahdollisuuksia. MAL-sopimukset ovat kuitenkin asia erikseen, ne ovat toimiva kaupunkipolitiikan työväline, Mikkonen viestittää keskustan suuntaan.