Keskustaedustajan väitteet saivat demariveren kiehahtamaan – ”Kurviselle muistin virkistykseksi”

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

Hallitus esittää, että eduskunta hyväksyisi helmikuussa 2016 Saksan kanssa tehdyn tuloveroja koskevan sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi.

Asia oli tiistaina lähetekeskustelussa eduskunnassa.

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka sanoi, että kahdenväliset verosopimukset on syytä päivittää, mutta kansainvälistyvässä maailmassa maiden rajojen ylittävä voiton pimitys ja veron välttely vaatii yhteistä kansainvälistä toimintaa.

Harakka huomautti, että laki konserniavustusten verovähennyksistä hyväksyttiin kolmisen vuotta sitten, mutta työtä pitää jatkaa.

– Tuohon lakiin jääneet porsaanreiät pitää tukkia ja ulottaa tuo laki koskemaan myös tuloverolakia ja ennen kaikkea kansainvälisten kiinteistöyhtiöiden verosuunnittelua. Olin iloinen, että viimeviikkoisessa keskustelussa edustaja Markus Lohi (kesk.) piti tätä tiukennusta välttämättömänä. Nyt hänen täytyisi saada tämä asenne, tämä vahva eurooppalainen veronvälttelyn vastainen asenne, myös oman hallituksensa tietoon. Hallituksessahan on useilla ministereillä henkilökohtaista kokemusta verosuunnittelusta, joten osaamista löytyy.

– Hallitushan toi tänne eduskuntaan veronkiertäjien armahduslain ja omaisuuden pimittämistä helpottavan hallintarekisterilain mutta joutui ne paineissa perumaan. Nyt hallituksella olisi erinomainen tilaisuus osoittaa, että se ei ole jättäytynyt jälkeen EU:n yhteisestä tahdosta.

 

Keskustan Antti Kurvinen jakoi huolen  aggressiivisesta veronvälttelystä mutta korosti, että normaalia bisnestä eikä sijoittamista saa ruveta liikaa häiritsemään.

– Ei saada mennä semmoiseen vääränlaiseen kiihkoon ja kaunaan, vaikka vaikeita taloudellisia aikoja eletäänkin. Valitettavasti Harakan oppineessa puheenvuorossa oli vähän semmoisia inhottaviakin sävyjä, missä haluttiin pikkuisen mustamaalata henkilöitä, jotka aktiivista yritys- ja sijoitustoimintaa tekevät. Se ei ole varmaan järkevää.

Harakka vastasi kertoneensa vain niitä faktoja, joita hallituksen ministereiden harjoittamasta verosuunnittelusta on julkisuudessa ollut esillä.

– Ja yksi näistä ehkä räikeimmistä tapauksista oli se, että oli perustettu nimenomaan kiinteistöyhtiön kansainväliseen verosuunnitteluun erikoistunut yhtiö Belgiaan, tuohon matalan verotuksen maahan.

SDP:n Sanna Marin puolestaan huomautti, että esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aikaisemmin todennut, että hänen mielestänsä tämänkaltainen verovälttely on vastenmielistä.

– Olen iloinen siitä, että te sanoissanne puhutte verovälttelyä, aggressiivista verosuunnittelua vastaan, veronkiertoa vastaan, mutta valitettavasti teidän teoissanne nämä puheet eivät ole näkyneet.

Kurvisen mukaan keskustelu ja demarien esiintyminen kuvaa hyvin suomalaisen yhteiskunnan tilaa tällä hetkellä ja sitä, miksi asioita on niin vaikea hoitaa.

– On outo juttu, että sosialidemokraattisessa puolueessa ja eduskuntaryhmässä — jota paljon arvostan, joka on ollut Suomea rakentamassa — he saivat muutaman kuukauden aikana aivan valtavan paljon älykkyyttä ja viisautta päähänsä, esimerkkinä tämä tehokas katuminen.

– Tämähän lähti liikkeelle siitä, että valtiovarainvaliokunnan jaosto otti kantaa keväällä 2015, että tällainen laki olisi hyvä tehdä. Silloin valtiovarainministeriössä lämpöjä piti päällä muuan Antti Rinne, sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja, silloinen valtiovarainministeri. Tätä hallintarekisterilainsäädäntöä on myös valtiovarainministeriö valmistellut pitkään viime vaalikaudella. Silloin siellä oli ensin Jutta Urpilainen, sosialidemokraatti, valtiovarainministeri, sitten Antti Rinne, sosialidemokraatti, valtiovarainministeri.

Marin korjasi heti Kurvisen väitteitä.

– Edustaja Kurviselle muistin virkistykseksi: hallintarekisterilaki todella on ollut aiemmin esillä, ja kaksi kertaa se on torpattu sosialidemokraattisten valtionvarainministereiden toimesta, ensin valtiovarainministeri Urpilaisen ja sen jälkeen valtiovarainministeri Rinteen, eli sosialidemokraattien track record tässä asiassa on kyllä varsin yhdensuuntainen.

Myös Harakka puuttui peliin.

– Haluan myöskin nyt vielä pöytäkirjoihin saada tämän täsmennyksen, että kumpikaan ministeri, Urpilainen tai Rinne, ei suostunut tuomaan tätä valtiovarainministeriön virkamiesten ponnekkaasti ajamaa hallintarekisterilakia eduskuntaan. Siihen vaadittiin valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.), joka allekirjoitti valtiovarainministeriön näkemyksen sellaisenaan, ja kuten tunnettua on, ehkä vähän sen ylikin. Näistä numeroista käytiin värikäs ja kenties parlamentarismin historian kannalta vähemmän kunniakas luku.

Keskustelun päätteeksi itse asia, hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

RKP:n Henriksson moittii hallitusta vastuuttomuudesta: ”On kyse oikeudesta yhdenvertaiseen hoitoon”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) keskusteli RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin kanssa eduskunnassa 30. syyskuuta 2016.

Hallituspuolueiden pitäisi kantaa vastuunsa ja ymmärtää, että on mahdollista ratkaista päivystyskysymys järkevästi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa maanantaina, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (r.) tiedottaa.

Hän vetoaa Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten päättäjiin.

– Hallituspuolueilta tarvitaan tukea, jotta 12+1-malli, joka takaa sekä Seinäjoelle että Vaasalle laajan ympärivuorokautisen päivystyksen saadaan läpi. Koko oppositio tukee tätä esitystä, jota perustuslakivaliokunta yksiselitteisesti pitää parhaimpana mallina kielellisten perusoikeuksien turvaamisen kannalta, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Hän katsoo hallituksen toimineen vastuuttomasti pitäessään jyrkästi kiinni 12 laajan päivystyksen sairaalasta.

– 12+1 mallin puolesta eivät puhu pelkästään kielelliset perusoikeudet, vaan myös se, että laaja päivystys sekä Seinäjoella että Vaasassa ei olisi kalliimpi vaihtoehto. Myös Seinäjoella puolletaan 12+1 ratkaisua.

– Nyt on kyse poliittisesta tahdosta. On kyse kansalaisten oikeudesta yhdenvertaiseen hoitoon. Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta sittenkin päättää, että Seinäjoen keskussairaalalle annetaan lakisääteinen velvoite hoitaa myös Pohjanmaan runsaslukuinen ruotsinkielinen väestö, edellytän että asia palautetaan perustuslakivaliokunnalle. Näin voidaan tarkistaa turvaako esitys kielelliset perusoikeudet myös käytännössä. Tämän pitäisi olla itsestään selvyys oikeusvaltiossa, Henriksson sanoo.

Imatran ampumisista epäiltyä ei ole viime päivinä kuulusteltu

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
imatra-2-1

Imatran ampumisesta epäilty käytti anastettua asetta, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Saku Tielinen. Aseen omistajaa ei Tielisen mukaan epäillä mistään rikoksesta.

– Aseen omistaja ja epäilty ovat tuttuja keskenään, mutta sen tarkemmin en voi heidän suhteestaan kertoa, sanoo Tielinen.

Lähes kaikki Imatran ampumiseen liittyvät henkilöt on saatu kuulusteltua.

Epäiltyä itseään ei kuitenkaan ole loppuviikon aikana kuulusteltu. Poliisi on aiemmin kertonut, että epäilty ei ole halunnut vastata kysymyksiin. Häntä on määrä kuulustella jälleen myöhemmin.

Viikko sitten sunnuntain vastaisena yönä Imatralla ammuttiin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen puheenjohtaja ja kaksi toimittajaa. Veriteosta epäilty on 23-vuotias imatralainen mies.

AVAINSANAT

Ylen kysely: Niinistö presidenttisuosikki, Heinäluoma ja Tuomioja jaetulla kolmannella sijalla

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
LKS 20161203 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli haastateltavana suorassa radiolähetyksessä Yle Radio 1:ssä lauantaina 3. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Presidentti Sauli Niinistö on Yleisradion teettämässä kyselyssä ylivoimaisesti suosituin presidenttiehdokas. Niinistön nimesi suosikikseen 52 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Vastaajat saivat valita viisi vähiten tai eniten mieluista nimeä 46 nimen joukosta. Toiseksi suosituin oli viime presidentinvaalien kakkonen, vihreiden Pekka Haavisto. Hän sai yhdeksän prosentin kannatuksen. Niinistö voittaisi Haaviston myös vihreiden äänestäjien parissa.

Kumpikaan ei ole vielä ilmoittanut, aikovatko he olla ehdolla vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Kahden prosentin kannatukseen eli kolmannelle sijalle pääsi kuusi nimeä. Heidän joukossaan ovat SDP:stä Eero Heinäluoma ja Erkki Tuomioja.

Sekä Heinäluoma että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ovat kieltäytyneet presidenttiehdokkuudesta.

Vastaajat saivat valita myös vähiten mieluisan presidenttiehdokkaan. Kärkeen tässä kategoriassa sijoittuivat Timo Soini ja Paavo Väyrynen.

Taloustutkimus esitti Ylen presidenttikyselyä varten vastaajille listan, jossa oli 46 nimeä. Mukana on myös monia sosialidemokraattisia poliitikkoja.

Kyselyyn haastateltiin vajaat 2 000 henkilöä. Haastattelut tehtiin 13.–28.11. Haastateltavat olivat 18–79 -vuotiaita.

Kommentti: SDP:n puheenjohtajakisassa uusi mielenkiintoinen tieto – Mitä tekee Timo Harakka nyt?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Onko Antti Rinne saamassa haastajan SDP:n puheenjohtajakisaan vai ei? Asiaan on tulossa selvyyttä pian, sillä SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on luvannut kertoa kantansa alkavalla viikolla.

– Minun pitää pohtia, olisiko isänmaan ja puolueen etu, että olisin käytettävissä. Annan vastaukseni ensi viikolla, Harakka lupasi eilen Lännen Medialle.

Myös kansanedustaja Tytti Tuppuraisen tiedetään yhä pohtivan omaa ehdokkuuttaan.

Tuppurainen kertoo Demokraatille sunnuntaina aamupäivällä, ettei ole sitonut harkintaansa siihen, asettuvatko muut ehdolle.

– Teen kokonaisharkinnan. Ilmoitan ratkaisustani, kun palaset ovat loksahtaneet kohdilleen, hyvissä ajoin ennen puoluekokousta…, Tuppurainen sanoo.

Se, miten Tuppurainen kommenttiaan jatkaa, tekee asian erittäin mielenkiintoiseksi:

– …mutta ei kuitenkaan ensi viikolla, hän toteaa.

Tuppuraisen puheenjohtajailmoitusta ei siis tule vielä alkavalla viikolla.

Jos ehdokkaita on useita…

Moni on saattanut odottaa, että nimenomaan Tuppurainen kertoisi omista aikeistaan ensimmäisenä – ainakin allekirjoittanut. Nyt näin ei siis näytä käyvän.

Kansanedustaja Timo Harakka sen sijaan on aiemmin todennut harkitsevansa SDP:n puheenjohtajakisaan lähtemistä, jos ehdokkaita on useita.

Tähän saakka kuitenkin vain istuva puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut asettuvansa ehdolle SDP:n helmikuun puoluekokouksessa.

– En missään tapauksessa halua samanlaista repivää kokemusta kuin oli kaksi vuotta sitten, kahtiajakoa (puolueeseen) ei saa tulla, Harakka on sanonut marraskuussa muun muassa STT:lle.

– Sitähän se käytännössä tarkoittaa, että jos ehdokkaita tulee useita, niin ehdokkuutta voidaan harkita, hän on lausunut.

Aikataulut näyttävät.

Timo Harakka on nyt mielenkiintoisessa tilanteessa. Jos hän ilmoittaa toisena ehdokkaana ensi viikolla tavoittelevansa SDP:n puheenjohtajuutta, hän löytää varmasti omat sanat edestään. Häneltä kysytään, miksi hän haastaa Rinteen, vaikka on sanonut, ettei haasta, ellei ole muita ehdokkaita.

Harakka voinee sanoa, että tilanne on muuttunut. Hän onkin koko ajan kertonut, että kannatusta ja kannustusta lähteä puheenjohtajakisaan on tullut yhä enemmän ja enemmän. Hän voisi siis perustella oman ilmoittautumisensa ehdokkaaksi vetoamalla muuttuneeseen tilanteeseen ja suureen pyytäjien määrään.

Tytti Tuppuraisesta ei ole tulossa sitä henkilöä, joka ikään kuin samalla raottaisi ovea myös Harakan ehdokkuudelle. Tuppurainen tekee oman harkintansa täysin itsenäisesti.

Jos Harakka lähtisi ehdolle, joku saattaa pohtia myös, tietääkö hän jo, että myös Rinteen lisäksi joku muukin, käytännössä Tytti Tuppurainen, on lähdössä ehdolle. Tällaisesta salaisuuksien vaihdosta ei ole kuitenkaan mitään tietoa, jos sillä nyt muutoinkaan suurta merkitystä olisi.

Sitten veikkaus. Nähdäänkö SDP:ssä puheenjohtajakisa? Oma arvaukseni on, etten tiedä. Mutta selvää on ainakin, että vielä ensi viikolla asia ei selviä, vaikka Timo Harakka ilmoittaisi, ettei ole kisassa mukana.

Aika ja aikataulut näyttävät.

Syytös: Sipilä, Berner ja Postin johto seisovat tumput suorina kansallisen katastrofin edessä

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja, Postin hallintoneuvoston jäsen Satu Taavitsainen (sd.) on järkyttynyt postinjakelun kaoottisesta tilanteesta. Taavitsainen ei voi käsittää, miksi omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) seisovat toimettomina postinjakelun kestämättömien ongelmien pitkittyessä.

─ Lauantaina taas sain klinikallani kansalaisilta palautetta viivästyneistä ja kadonneista posteista. Olen useasti nostanut asian esille hallintoneuvoston kokouksissa, mutta Sipilä, Berner ja Postin johto eivät näköjään välitä postin kulusta ja ovat unohtaneet, että kyseessä on peruspalvelu. Heillä on käsissään kansallinen katastrofi, jonka edessä he vain seisovat tumput suorina. Asian kuntoon saattaminen olisi yksinkertaista, jos on tahtoa toimia oikein, toteaa Taavitsainen.

Postin johtaminen näyttäytyy työntekijöille karuna ja epäinhimillisenä.

Taavitsaisen mukaan Postin työntekijät alkavat olla jo ihan loppu. Posti on irtisanonut työntekijöitään aivan liikaa työmäärään nähden ja töissä olevat vielä sairastuvat työkuormansa edessä.

─ Postin johtaminen näyttäytyy työntekijöille karuna ja epäinhimillisenä. Ihmiset joutuvat voimiensa äärirajoilla työskentelemään ihan liian suuren urakan edessä. Lisää työntekijöitä on palkattava normaaleihin työsuhteisiin ja lopetettava kikkailut jatkuvien ylitöiden teettämisellä ja vuokratyövoimalla.

─ Tällainen peli ei vetele! Valtionyhtiön tulee palvella kansaa. Haluan Postin tekevän perustehtävänsä hyvin, kohtelevan työntekijöitään arvokkaasti ja kunnioittavan postinsaajia ja -lähettäjiä sekä lehtien tilaajia, ärähtää Taavitsainen.

Taavitsainen vaatii, että hallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin postin tilanteen korjaamiseksi ja postinjakelun turvaamiseksi kaikkialla Suomessa.