Jos tämäntyyppinen kannatus realisoituisi myös vaalipäivänä, äkkipäätään voisi ajatella, että keskustan suuntana olisi samoin tein oppositio.

Pitkäaikainen keskustavaikuttaja, professori Kari Hokkanen on asiasta kuitenkin toista mieltä. Hänen mukaansa mitään ehdotonta kannatusrajaa oppositioon siirtymiselle ei kannata vetää.

– Täytyy vähän muistaa myös sitä, että toistenkin saamat tulokset vaikuttavat siihen. Eihän nyt ole kukaan saamassa hyvää tulosta, poissuljettuna perussuomalaiset, jotka hekin ovat jäljessä viime tuloksestaan. Tätä ei voi nyt ajatella ihan samalla tavalla kuin 2011, jolloin keskusta jäi 15,8 prosenttiin, kokoomus oli selvästi suurin. Nyt on aivan poikkeuksellinen tilanne tässä mielessä, Hokkanen sanoo ja sisällyttää siis arvioonsa sen, että vaalivoittajien erot eivät olisi kovin suuret.

– Kyllä minä luulen, että tässä on tärkeämpää varmista, ettei tätä perintöä heti turmella, tarkoitan ohjelmallisia kysymyksiä. Meillä on tasavalta paremmassa kunnossa kuin 4 vuotta sitten. Eihän siinä tarvitse kauaa löysäillä ennen kuin ollaan luisussa. Se puoltaisi hallitukseen osallistumista.

Moni puolue vieroksuu hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Ero arvoissa nähdään niin suureksi. 

Mikäli perussuomalaiset jäisi oppositioon ja olisi sen suurin ryhmä, Hokkanen yhtyy arvioon, jonka mukaan tällainen tilanne toimisi keskustalle yhtenä kiihdyttävänä syynä pyrkiä hallitukseen. Tilanne, jossa perussuomalaiset vaikkapa aloittaisi aina kyselytunnit, luultavimmin usein maahanmuuttoon liittyvin kysymyksin, ei olisi houkutteleva pienemmille oppositiopuolueille.

Toisaalta hän painottaa, että vielä ei ole mitään varmuutta siitä, että perussuomalaiset olisi oppositiossa. 

– Voivathan ne aivan hyvin olla hallituspuolue. Eikä esimerkiksi keskusta ole torjunut mitenkään yhteistyötä perussuomalaisten kanssa. On vain todettu, että siinä voi olla vaikeuksia, Hokkanen sanoo.

Sipilä on usein puhunut tulos- tai ulos-periaatteestaan. Mikäli keskustan vaalitulos jää heikoksi, häneltä kysyttäneen jatkaako hän keskustan puheenjohtajana. Yksi vaihtoehto voisi olla, että Sipilä jättää leikin kesken ja keskusta pyrkisi hallitukseen uuden puheenjohtajan voimin.

Tähän pohdintaan Hokkanen ei yhdy.

– Eihän se (puheenjohtaja) nyt varmasti vaihdu. Totta kai mennään hallitusneuvotteluihin Sipilän johdolla, eihän tässä nyt sellaista paniikkia ole. Se on sitten eri asia, miten hän harkitsee hallitusratkaisujen jälkeen, Hokkanen sanoo.

Kun häneltä kysyy, onko se, että Sipilän johdolla mennään hallitusneuvotteluihin tieto vai arvio, Hokkanen vastaa:

– Arvio.

Kari Hokkanen sanoo, ettei hänellä ole arviota siitä, millainen hallitus Suomen olisi vaalien jälkeen syntymässä.

– Herrasmiessopimus on, että aina suurimman puolueen johtaja aloittaa hallitustunnustelut. Ei ole vielä kirkossa kuulutettu, että se on Rinne (sd.), kyllä se voi olla Halla-ahokin (ps.). 

Voiko olla Sipilä?

– Näyttää hyvin epätodennäköiseltä nyt.

Orpo (kok.)?

– Miksei se voi olla, emmehän me tiedä. Todennäköisempää on, että se on joko Rinne tai Halla-aho.

Kun keskustan puheenjohtaja joskus aikanaan vaihtuu, Hokkanen nostaa esiin yhden nimen.

– Nyt näyttää Annika Saarikko olevan se valovoimaisin.