Keskustalegenda uusnatsin väkivallasta: ”Lyhyt­pin­nainen demarikin voi potkaista, jos joku tulee vappuna haastamaan riitaa”

Kuva: Lehtikuva

Keskustalegenda, sanomalehti Ilkan entinen päätoimittaja Kari Hokkanen kirjoittaa keskustan Suomenmaassa Helsingin Asema-aukiolla sattuneesta pahoinpitelystä, jonka uhri kuoli viikkoa myöhemmin. Suomen vastarintaliikkeen uusnatsia epäillään pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Hokkanen kysyy kirjoituksessaan, oliko teon motiivi edes poliittinen.

— Eikö se voi olla väkivaltaisen sällin reaktiota provosointiin? Punaista lippua vartioiva lyhyt­pin­nainen demarikin voi potkaista, jos joku tulee vappuna haastamaan riitaa ja syljes­ke­le­mään. Kun tapaus sattui kansal­lis­so­si­a­lis­tista ideologiaa kuuluttavan järjestön miele­no­soi­tuk­sessa, se tulkittiin yksi­se­lit­tei­sesti poliittiseksi.

Hokkanen arvelee, että ”viher­va­sem­misto-oppositio” riehaantui enemmän poliittisista kuin moraalisista syistä.

— Julkisen talouden tasa­pai­not­ta­mis­toimia väis­tä­mät­tö­mine leik­kauk­si­neen selitetään radi­ka­li­soi­tu­misen syyksi!

Hokkanen kehottaa hyviä ihmisiä rauhoittumaan.

Yli kahden viikon pakomatka päättyi: Istanbulin terrori-iskun pääepäilty pidätetty

Kuva: Lehtikuva-AFP
Ampujaksi epäilty on tiettävästi Kiinan uiguureja.

Turkissa Istanbulissa uudenvuodenyönä tapahtuneen terrori-iskun pääepäilty on otettu kiinni, uutisoi BBC.

Epäilty otettiin mediatietojen mukaan kiinni Istanbulissa Esenyurtin alueella. Poliisi teki alueella maanantaina mittavan etsintäoperaation.

Mediatietojen mukaan epäilty löydettiin Esenyurtissa asunnosta, jossa oli myös epäillyn nelivuotias poika. Lapsi on viranomaisten huomassa.

NTV-uutiskanavan mukaan epäilty olisi otettu kiinni puoliltaöin paikallista aikaa. Kanavan mukaan poliisi olisi paikallistanut epäillyn jo kolme päivää sitten. Joidenkin raporttien mukaan epäilty ei olisi koskaan poistunut metropoli-alueelta. Hän ehti olla karkuteillä yli kaksi viikkoa.

Uutistoimisto Anadolun mukaan operaatiossa olisi otettu kiinni kaikkiaan viisi ihmistä, joista kolme on naisia. Uutistoimiston mukaan ennen operaatiota ainakin 35 ihmistä on otettu kiinni iskuun liittyen. Tiedot kiinniotettujen määrästä ovat vaihdelleet.

Turkkilaisen Hurriyet Daily News -sanomalehden mukaan epäilty vietiin lääkärintarkastukseen ennen kuin poliisi alkoi kuulustella häntä.

Lehden lähteen mukaan epäilty saapui Istanbuliin 15. joulukuuta. Turkin Konyaan hänen kerrotaan saapuneen perheensä kanssa vuoden 2016 alussa.

Turkkilaismedioiden mukaan epäilty oli vuokrannut asunnon Konyasta. Asunnossa asui myös kaksi lasta ja nainen, jonka uskotaan olevan epäillyn vaimo.

Tiedot epäillyn syntyperästä ovat vaihdelleet. Ampujaksi epäillyn kerrottiin ensin olevan Kirgisiasta ja sen jälkeen hänen raportoitiin olevan Kiinan uiguureja.

Lähes 40 ihmistä sai surmansa ampumisessa Reina-yökerhossa. Iskussa kuoli turkkilaisten lisäksi muun muassa Ranskan, Israelin ja useiden arabimaiden kansalaisia.

Äärijärjestö Isis on ilmoittanut järjestäneensä yökerhoiskun. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Isis on ottanut selvästi nimiinsä suuren iskun Turkissa.

Tänään ratkeaa, nouseeko EU-parlamentin johtoon tasa-arvoa vastustava Berlusconin ystävä

Kuva: Marja Luumi
Europarlamentti valitsee uuden puheenjohtajan. Miapetra Kumpula-Natrin mielestä parlamentin suurimman ryhmän EPP:n ehdokas kuulostaa kaikin puolin kauhealta vaihtoehdolta.

Euroopan parlamentti äänestää tänään itselleen uuden puhemiehen Ranskan Strasbourgissa. Vahvimmilla ovat kaksi italialaista: keskustaoikeiston (EPP) Antonio Tajani sekä sosialistien ja demokraattien (S&D) Gianni Pittella.

Euroopan parlamentin johtopaikat ovat avoinna aina kauden puolivälissä eli nyt kun aloituksesta on kulunut 2,5 vuotta.

Parlamenttia vuodesta 2012, johtanut sosialistien ja demokraattien Martin Schulz ei enää pyri paikalle, koska asettuu ehdolle Saksan liittopäivävaaleissa.

Suomalaispuolueista kokoomus kuuluu Euroopan kansanpuolueen ryhmään (lyhenne EPP), sosialidemoraatit S&D-ryhmään ja keskusta sekä RKP liberaaliryhmä Aldeen.

Italialaisen Tajanin valinta tarkoittaisi sitä, että kaikki EU:n keskeiset valtapaikat olisivat oikeistolaisen EPP:n hallussa. Eurooppa-neuvostoa johtaa Donald Tusk ja komissiota Jean-Claude Juncker, molemmat EPP:stä.

EPP:n ehdokas herättää ristiriitaisia tuntoja myös siksi, että hän on tehnyt läheistä yhteistyötä korruptioskandaaleissa ryvettyneen Italian entisen pääministerin Silvio Berlusconin kanssa.

Aiemmin teollisuuskomissaarina toimineen Tajanin taakkana on sekin, että hänen nimensä yhdistetään Volkswagenin päästöhuijaukseen tai siihen, ettei hän komissaarina tiennyt siitä mitään.

SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri twiittasi eilen, että EPP:n ehdokas kuulostaa ”kaikin puolin kauhealta vaihtoehdolta”.

– Mikäli Tajani valitaan, ollaan tilanteessa, jossa sekä Euroopan parlamenttia, komissiota että neuvostoa johtaa oikeistolaista EPP-puoluetta edustava kuusikymppinen mies. Tämä ei vastaa monimuotoista Eurooppaa, jossa elämme.
Suomi tunnetaan EU:ssa tasa-arvostaan ja vapaudestaan. Toivon, että suomalaismepit äänestävät tasa-arvoa ajavaa ehdokasta, Kumpula-Natri kirjoitti blogissaan aiemmin.

”Hänen puheissaan naisen paikka on kotona.”

Kumpula-Natrin mukaan Tajani on toistuvasti äänestänyt parlamentissa tasa-arvoa vastaan.

– Hän vastusti esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon tähtäävää strategiaa vuosille 2015-2020 sekä on jatkuvasti vastustanut naisten oikeuksia ehkäisyyn, seksuaaliterveyteen ja päätöksiin omasta kehostaan. Hänen puheissaan naisen paikka on kotona.

– Tajani vastustaa myös seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja on muun muassa väittänyt, että samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä lapset saavat väistämättä henkisiä vammoja. Väite on pahantahtoinen ja virheellinen, hän totesi.

Ehdolla puhemieheksi ovat myös muun muassa Alden Guy Verhofstad Belgiasta, vihreän vasemmiston Eleonora Forenza Italiasta ja vihreiden Jean Lambert Britanniasta.

Äänestyksestä odotetaan pitkää ja monipolvista. Uuden puhemiehen nimi on selvillä todennäköisesti vasta myöhään illalla.

Huomenna keskiviikkona parlamentti valitsee vielä muun muassa 14 varapuheenjohtajaa.

Oikeutta nollatuntisopimuslaisille – EU-parlamentti tutkii McDonald’sin työolosuhteet

Kuultuaan kolmea suurta ammattiliittoa Euroopan parlamentti on päättänyt tutkia pikaruokaravintola McDonald’sin työolosuhteet.

Britannian, Belgian ja Ranskan ammattiliitot ovat ilmaisseet huolensa muun muassa McDonald’sin tekemistä nollatuntisopimuksista ja siitä, onko työntekijöillä asianmukaiset mahdollisuudet kuulua ammattiliittoihin.

Vetoomusvaliokunta päätti ottaa niiden vetoomuksen käsittelyyn.

Päätös johtaa laajempaan nollatuntisopimusten tutkimiseen, sillä Euroopan komissio lupasi kuulemisessaan ottaa nollatuntisopimukset ja vastaavat tutkinnan alle. Myös Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunta aikoo teettää tutkimuksen prekaarin työn työsopimuksista EU:ssa, myös Suomessa.

EU:ssa on voimassa osa-aikatyötä koskeva laki, jonka mukaan osa-aikaisille työntekijöille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin.

Kysymys on muun muassa siitä, millaiset oikeudet nollatuntisopimuslaisille kuuluvat. EU:ssa on voimassa osa-aikatyötä koskeva laki, jonka mukaan osa-aikaisille työntekijöille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin.

Nollatuntisopimuksilla työskentelevät ihmiset eivät tällä hetkellä saa välttämättä esimerkiksi äitiyslomaa, palkallista lomaa tai irtisanomissuojaa.

Välttelemällä työnantajan velvollisuuksia nollatuntisopimusten teettäjät siirtävät työnantajalle kuuluvia velvollisuuksia yhteiskunnalle ja saavat epäreilua kilpailuetua sellaisiin yrityksiin nähden, jotka kohtelevat työntekijöitään paremmin.

McDonald’silta vaaditaan nyt selitystä siitä, miten se kohtelee työntekijöitään ja millä perustein. Pikaruokaketju on tutkimuksessa ensimmäisenä, koska juuri sen työntekijät pyysivät EU:lta kannanottoa työoloistaan ja sopimuksistaan.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Näin perussuomalaiset varautuu Halla-aho-efektiin, ja tästä syystä puolueen harvinaiset säännöt saavat Soinin puntit tutisemaan

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Perussuomalaiset saa tulevana keväänä ja kesänä ensimmäisen todellisen puheenjohtajakampanjan ja -kamppailun kahteenkymmenen vuoteen. Vaikka puheenjohtaja Timo Soini panttaa vielä omaa ratkaisuaan ja venyttää sitä ”kevään korvalle”, toisaalla valmistaudutaan jo täysin rinnoin valtakamppailuun.

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on kertonut lyhyen ajan sisällä kahteen otteeseen asettuvansa todennäköisesti ehdolle seuraavaksi puheenjohtajaksi, viimeksi viime viikolla sen jälkeen, kun Lännen median kysely oli kertonut Halla-ahon kannatuksen nousseen jo kohtalaisen lähelle Soinin lukuja.

Käytännössä kuka tahansa yli 18-vuotias Suomen kansalainen voi hakea kevään aikana perussuomalaisten jäsenyyttä, matkustaa kesäkuussa Jyväskylään ja äänestää suosikkiaan puoluekokouspaikalla.

Perussuomalaiset erottuu suomalaisessa politiikan kentässä varmaan monella tapaa, mutta yksi eroista löytyy puolueen säännöistä.

”Puolueen jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hakijan omakätisesti allekirjoittamalla puoluehallitukselle osoitetulla hakemuksella. Puoluehallitus päättää jäsenhakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä vapaan harkintansa mukaan.”

(…)

”Puolueen jäsenet maksavat vuosittain puoluevaltuuston vuosikokouksessaan määräämän jäsenmaksun puoluevaltuuston määräämään eräpäivään mennessä. Puolueeseen hyväksytty uusi jäsen maksaa edellä mainitun jäsenmaksun myös liittymisvuodelta puoluetoimiston lähettämän laskun mukaiseen eräpäivään mennessä. ”

(…)

”Puoluekokouksessa on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus jokaisella puolueen jäseneksi hyväksytyllä henkilöjäsenellä ja yhteisöjäsenellä siten, että jokaisella jäsenellä on yksi (1) ääni.”

Halla-ahon ehdokkuus puheenjohtajavaalissa avaa eräänlaisen Corbyn-efektin mahdollisuuden, joka ei onnistu Suomessa missään muussa nykyisessä eduskuntapuolueessa. Asian otti ensimmäisenä esille Ilta-Sanomat viikonloppuna.

Käytännössä kuka tahansa yli 18-vuotias Suomen kansalainen voi hakea kevään aikana perussuomalaisten jäsenyyttä, matkustaa kesäkuussa Jyväskylään ja äänestää suosikkiaan puoluekokouspaikalla. Mahdollisuutta voivat tietystikin käyttää kaikki tiettyä ehdokasta kannattavat vanhat tai uudet perussuomalaiset, ei vain ”halla-aholaiset”.

Perussuomalaisten puoluekokoukseen osallistui alkusyksyllä 2015 noin 2500 perussuomalaista ja muuta vierasta. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mukaan puolue varautuu nyt vielä suurempaan väentungokseen ja jopa 3000 paikalletulijaan. Hän sanoi maanantaina Demokraatille, että kokouspaikka vaihtui Espoosta Jyväskylään, koska puolueella oli ”pieni hintsi siitä, että ensi kesä voi nostattaa mielenkiintoja kaikin puolin”.

Vaikka perusmepin osallistumisesta ei vielä edes tiedetä, pelkkä Halla-ahon ehkä-ehdokkuus sai puolueen nostamaan varausta 500 lisähenkilöllä edellisen puoluekokouksen vierasmäärään verrattuna.

Tynkkynen lukeutuu juuri sellaisiin häikäilemättömiin opportunisteihin, jotka tulevat tekemään kaikkensa ehdokkaansa puolesta.

Tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Halla-ahon kanssa jakava Sebastian Tynkkynen lukeutuu niihin, jotka ovat varmoja Halla-ahon voitosta jo nyt.

”Lännen Median kyselytulos viimeistään kertoo, että Jussi Halla-ahosta tulee Perussuomalaisten seuraava puheenjohtaja ensi kesäkuussa”, Tynkkynen kirjoitti blogissaan viime viikolla.

”Jussi ei ole aloittanut kampanjaansa saati edes vahvistanut ehdokkuuttaan, ja tiskissä on jo 45,3 % tulos Soinia vastaan.”

Tynkkynen lukeutuu juuri sellaisiin häikäilemättömiin opportunisteihin, jotka tulevat tekemään kaikkensa ehdokkaansa puolesta. Sääntöjen sallimien mahdollisuuksien käyttäminen täydessä mitassaan on luultavasti keinoista puhtaimpia.

Slunga-Poutsalon mukaan uusia jäseniä, jotka ovat jo kesäkuussa äänestyskelpoisia, otetaan puolueeseen sisään aina toukokuulle saakka. Puoluehallitus ei puoluesihteerin mukaan tule pelaamaan mitään peliä estääkseen uusia tulijoita. Teoriassa perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa voi käydä vain kääntymässä. Noin kuukaudessa sisään ja ulos. Simsalabim!

Soini on totisen paikan edessä joka tapauksessa. Puolueen jättäminen haukoille tietää oman elämäntyön romuttumista. Kisaan osallistuminen voi hyvinkin tuoda elämäntyön romuttumisen lisäksi vielä nöyryyttävän tappionkin.

Suo siellä, vetelä täällä. Ja vieläpä sääntöjen sallimissa puitteissa.

Lipponen Trumpin EU-lausunnosta: ”Sarjassa ärjyjä” – kommentoi myös aikeita saada Trump ja Putin Suomeen

Kuva: Johannes Ijäs

Suomen poliittisessa johdossa on pohdittu arktisen huippukokouksen järjestämistä, kun Suomi ottaa vastuun Arktisen neuvoston puheenjohtajuudesta tänä vuonna.

Myös se on ollut kaavailuissa ja mediaspekulaatioissa esillä, että huippukokouksessa voisivat tavata niin USA:n tuleva presidentti Donald Trump kuin Venäjän presidentti Vladimir Putin.

– Jos se on huippukokous, niin siellä ovat sitten kaikki ykköset mukana, entinen pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen huomauttaa ensi alkuun.

Mitkä mahdollisuudet uskotte, että tällaiselle voisi olla? Kannattaako tätä kalaa niin sanotusti pyytää?

– Sitä kalaa kannattaa kyllä kannattaa pyytää ja Suomen asema on hyvä sellaisen hankkeen toteuttamiseksi, Lipponen sanoo.

Hän kuitenkin toppuuttelee presidentti Sauli Niinistönkin kommentoineen varovaisesti kaavailuja.

– Nythän me kaikki odotamme, mitä maailman politiikassa varsinaisesti alkaa tapahtua, Lipponen muistuttaa ja toteaa asioiden selkiintyvän vähitellen.

Kuinka todennäköisenä pidätte, että Trump ja Putin voitaisiin nähdä Arktisen neuvoston huippukokouksessa Suomessa?

– Todennäköisyyksiä en veikkaa, mutta pidän sitä mahdollisena, Lipponen vastaa Demokraatille.

”Kannattaa ottaa rauhallisesti tässä vaiheessa.”

Donald Trump on juuri luonnehtinut eurooppalaisille lehdille The Timesille ja Bildille antamassaan haastattelussa brittien Brexit-päätöstä loistavaksi ja kertonut uskovansa muiden maiden seuraavan perässä.

Paavo Lipponen toteaa Trumpin EU-lausunnosta, että ehkä se täytyy laskea Trumpin ”tähän sarjaan ärjyjä lausuntoja”. Lipposen mukaan vasta myöhemmin nähdään, kun Trump on presidenttinä, mitä tapahtuu.

– Minusta kannattaa ottaa rauhallisesti tässä vaiheessa, Lipponen toteaa.

Koskeeko tämä sama arvio myös USA:n ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa?

– Se koskee ylipäätään tietysti Trumpin tulevaa politiikkaa ja hallintoa. Siitä on myöskin hyvin ristiriitaisia viestejä. Katsotaan.

Millaisia odotusarvoja teillä on Trumpin politiikalle?

– Silloin kun presidentti vaihtuu, niin se on myöskin aina mahdollisuus johonkin. Sitähän me tietysti toivomme, että saataisiin ensinnäkin Syyrian tilanteeseen parempia ratkaisuja, saataisiin Minskin sopimus toteutumaan ja Ukrainan kriisi sillä tavoin hallintaan, ja ydinaseiden vähentäminen on keskeinen tavoite. Nämä ovat ehkä päällimmäisiä.

Jos Putin ja Trump lähentyvät, onko se Suomen etu?

– Jos näin tapahtuu niin, mitä se sitten käytännössä on, tässä vaiheessa ei sitä oikein voi kommentoida.

Paavo Lipponen kommentoi kansainvälisen politiikan kysymyksiä tänään Demokraatille Helsingissä, kun Teknologian tutkimuskeskus ja Tampereen ammattikorkeakoulu olivat julkaisseet Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksensä. Lipponen piti tilaisuudessa puheen.