Turva – Hymy

Keskustan edustaja: ”Ruotsin kieleen uusi suoritustapa”

Keskustan kansanedustaja Tuomo Puumala esittää, että korkeakouluopintoihin sisältyvä toisen kotimaisen kielen opintojakso voitaisiin suorittaa jo lukio-opintojen yhteydessä.

– Tänä keväänä valitaan viisikymmentä lukiota, joissa voidaan noudattaa väljempää tuntijakoa. Lisäksi perustetaan kokeilulukioiden verkosto, johon kuuluvat lukiot voivat tehdä pedagogisia ja toiminnallisia kokeiluja.

– Ruotsin kielen uusi suoritustapa voisi olla yksi toiminnallisista kokeiluista, Puumala ehdottaa.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja uskoo, että mahdollisuus suorittaa virkamiesruotsi parantaisi opiskelumotivaatiota lukiossa.

– Ruotsin kielen lisäksi lukiossa voitaisiin mahdollisuuksien mukaan opiskella myös joitakin muita korkeakoulussa vaadittavia kursseja.

 Puumala puhui Karstulan lukion 60- ja kansanopiston 50-vuotisjuhlassa.

Marjo Pihlajaniemi SAK:n viestintäpäälliköksi

Kuva: SAK
Marjo Pihlajaniemi.

SAK:n viestintäpäälliköksi on valittu FM Marjo Pihlajaniemi, 38.

Pihlajaniemi on aiemmin työskennellyt muun muassa Posti- ja logistiikka-alan unionissa, Ilta-Sanomissa, Ilkka-lehdessä ja Palkansaajajärjestö Pardiassa.

SAK:n tiedotteen mukaan Pihlajaniemellä on vahva näyttö viestinnän kokonaisuuden hallinnasta ja uudistamisesta. Hänellä on kokemusta myös verkko- ja printtiviestinnästä sekä kampanjoinnista sosiaalisessa mediassa.

Marjo Pihlajaniemi aloittaa SAK:ssa 19. helmikuuta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Apulaispormestari Razmyar haastaa helsinkiläiset: Loppu syrjinnälle

Nasima Razmyar.

Apulaispormestari Nasima Razmyar esittää blogissaan uuden vuoden 2018 haasteen Helsingin kaupungille ja kaupunkilaisille. Razmyar toivoo konkreettisia esimerkkejä, ideoita ja tekoja, joilla kaupunki ja sen asukkaat voisivat ehkäistä ja torjua syrjintää.

– Hiljattain julkaistun EU-raportin mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Meillä ei ole varaa siihen, etteivät kaikki helsinkiläiset pysty syrjinnän takia olemaan täyspainoisesti osa yhteiskuntaa, mukana siinä missä muutkin. Tuoreen selvityksen mukaan suvaitsematon ilmapiiri haittaa myös Helsingin kansainvälistä kilpailukykyä, Razmyar toteaa blogikirjoituksessaan.

– Meillä on siis vielä tehtävää, jotta jokainen helsinkiläinen voi tuntea kaupungin kodikseen ja olla tasavertaisesti helsinkiläinen ja suomalainen. Rasismiin ja syrjintään on puututtava konkreettisesti, ei vain juhlapuheissa.

Razmyar jatkaa, että Helsingin väestönkasvusta merkittävä osa tulee Suomen ulkopuolelta muuttavista. Kaupungin strategiassa painotetaankin työtä ja koulutusta maahanmuuttajien kotoutumisen edellytyksenä.

– Kaupunki tekee parhaansa kotouttamistyön onnistumiseksi, mutta ei se riitä: asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia. Siksi haluan haastaa jokaisen ja kaikki yhdessä miettimään, miten voimme vähentää ja poistaa syrjintää.

”Asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia.”

Razmyar pitää joukkoliikennevälineissä toteutettua HSL:n, HKL:n ja Ihmisoikeusliiton Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjaa hyvänä esimerkkinä konkreettisesta teosta yhdenvertaisuuden puolesta. Tätä työtä on hänen mielestään jatkettava. Viime syksynä Helsinki perusti yhdenvertaisuustoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja palveluissa.

– Minkä konkreettisen teon jokainen meistä voi tehdä tai miten Helsinki kaupunkina pystyisi parempaan? Kerro ideasi tai tekosi sosiaalisessa mediassa hastagilla #yhteinenhelsinki. Tehdään Helsingistä kaupunki ilman syrjintää, Razmyar vetoaa.

Eliitti näkyy ja loistaa Urheilugaalassa – ”Sananvapaus urheilussa. Miksi se on rajoitettua?”

Englannin työväenpuolueen motto on yhdessä seisominen ja eripuraisena häviäminen.

Tällä itse lausumallaan vertauksella Suomen Palloliiton vastavalittu raharikas ja monitoiminen  kuopiolainen puheenjohtaja Ari Lahti johtaa maamme jalkapalloilua uudella organisaatiomullistuksella.

Hyvä ja kannatettava viitoitus. Toivon mukaan se toteutuu myös pelikentillä englantilaisen taidon saavuttamiseksi joskus tulevaisuudessa. Nähtäväksi jää. On kuitenkin muistettava, ettei raha aina ratkaise. Pienikin voi ponnistaa. Kuten vaikkapa kääpiömaa Islanti on osoittanut.

On aikaansaatu melkein Linnan pukujuhlien veroinen vaatteiden esittelykimallus.

Siitä kun Urho Kekkonen ojensi Kalle Kaiharin maksaman kultaisen kiekon vuonna 1974 Pohjois-Espan linnassaan sen vuoden parhaalla urheilijalle Rooman 400 mn Euroopan mestarille Riitta Salinille, os. Hagman, on vierähtänyt jo yli 40 vuotta. Silloin Urkki tarjosi kahvit Riitalle ja muutamalle muulle läsnäolleelle. Tilaisuus oli vaatimaton, mutta juhlava.

Tänä päivänä pressa ei enää ole kiekon ojentajana, mutta liike-elämä on rakentanut Urheilugaalan satoine samppanjan kilistelijöineen ja rahantekopaikan urheilutoimittajien avittamana. On aikaansaatu melkein Linnan pukujuhlien veroinen vaatteiden esittelykimallus.

Siinä ohessa saavutetaan myös se tärkein, eli liikunnalle ja urheilulle näyttämö tuoda esille ihmisen elämälle tärkeitä elementtejä.

Hiihtäjä Iivo Niskanen kruunattiin ansioista ylimmäksi tiennäyttäjäksi. Tilaisuuden herkin hetki oli urheilussa vammautuneen voimistelija Jari Mönkkösen sanat suomalaisille. Oli myös realismia nähdä, etteivät aikansa salskeat urheilusankarimme ole sellaisia läpi elämänsä.

Niin tärkeä ja mainio tapa kuin onkin Urheilugaalan olemassaolo, niin jälleen kerran se oli eliitin juhlaa. Aivan kuten maamme urheilun johtaminenkin on. Kyllä lapsien mukaan tuomisella pyrittiin saamaan tapahtumalle nuoren polvenkin makua, mutta ei lähes tulkoonkaan riittävästi.

Sen sijaan julkiselle sanalle, medialle, on annettava tunnustus, kun nykyään urheilun ja liikunnan sanomaa juurrutetaan kansalaisillemme terveyden merkityksen ylläpitäjänä.

Suomi jää jälleen kisoissa statistiksi? Toisin ovat Norjan pullat uunissa.

Talviolympialaiset ovat ovella. Monilla tahoilla punnitaan kisamenestyksiä, joilla on kansallisesti ja kansainvälisesti tähdellinen osuutensa.

Viime aikojen ”esikisat” osoittavat Suomen olevan kisoissa melkoinen statisti. Maastohiihdossa ovat vain Krista Pärmäkoski ja Iivo Niskanen (varauksin ??) teoreettisia mitalikandeja. Yhdistetyssä Eero Hirvonen ja Ilkka Herola ailahtelevat. Kuten hiihtoampuja Kaisa Mäkäräinenkin. Pikaluistelussa Mika Poutala on äitynyt elämänsä vauhtiin. Jääkiekko on iso kysymysmerkki. Lumilautailussa Enni Rukajärvi niin ikään. Muita mainintoja ei sitten lienekään.

Toisin ovat Norjan pullat uunissa. Luvassa mitalisade ja maailman paras talviurheilumaa.

Sananvapaus urheilussa. Miksi se on rajoitettua? Kun taitoluistelija Viveca Lindforsilta kysyttiin mielipidettä onko oikein, että sille urheilijalle, joka hankkii maalleen edustuspaikan, ei ole suoraa oikeutta osallistua kisoihin, niin Viveca Lindfors sanoi, ettei voi vastata, kun se on häneltä kielletty.

Eivät myöskään kiekkovalmentajat saa arvostella kaukalon tuomareita. Ovatpa outoja kieltoja.

Sylin täydeltä onnea Pentti ”Pedro” Salmelle.

On ilo onnitella urheilun monipuolista tietäjää, osaajaa ja meille kaikille sen saloja avannutta toimittaja Pentti Salmea. Hän täytti runsas viikko sitten 13.1. pyöreät 90 vuotta. Mies  on edelleenkin täysipainoisesti urheilun lumoissa..

Pentti Salmen elämä on ollut aina urheilua. Hän itse työnsi kuulaa ja pelasi koripalloa HKT:n riveissä. Sekä valmensi aina kansainväliseen menestykseen asti viisinkertaisen Suomen mestarin HKT:n. Kansainvälisenä erotuomarina hän oli arvostettu oikeudenjakaja.

Pentti Salmi.

Pedro on hänen kirjoittajanimensä. Tuotanto on edelleenkin laaja.

Pedro aloitti urheilutoimittamisen TUL-lehdessä sotavuosina, kun hänen ystävänsä ja seuratoverinsa toimittaja Helge ”Tukijalka” Nygren lähti sotaan.

Tässä lehdessä syntyi pienimuotoinen kriisi TUL:n sisäisten kamppailujen aikoihin 1950-luvulla. Silloin lehden silloiset iltatoimittajat Kalervo Tirri ja tämän kirjoittaja aikaansaivat Pentti Salmen siirtymisen Suomen Sosialidemokraatin urheilutoimituksen vastaavaksi.

1972 television johtaja Pertti ”Pepsi” Paloheimo, koripallomies Pispalan Tarmosta, pestasi Salmen tv:n urheilutoimitukseen tasapainoksi oikeistolaiselle Anssi Kukkoselle.

Salmi on aina ollut tasapuolinen ja oikeudenmukainen urheilun asiantuntija. Siitä johtuukin hänen suuri arvostuksensa. Hän on myös yhteiskuntaa laajemminkin tunteva ihminen. Niinpä hänelle ei Brysselissä Heyselin stadionilla käydyn mestarien liigan jalkapallo-ottelun yhteydessä tuottanut ongelmia ryhtyä selostamaan syntynyttä katsomoverilöylyä, jossa 39 ihmistä sai surmansa.

Pentti Salmi kunnioittaa urheilun sääntöjä jopa niin paljon, ettei välitä enää seurata jääkiekkoa, koska siinä ei kunnioiteta sääntöjä Pentin tulkinnan mukaan. Sääntöpuoleen hän on niin perehtynyt, että vielä nykyisinkin hän ”hyppää pöydälle” havaitessaan viheltämättömiä korisvirheitä.

Pena liikkuu Liisa-vaimonsa kanssa päivittäin ja huolehtii kunnostaan muutenkin esimerkillisillä elämäntavoillaan. Sylin täydeltä onnea Pentti ”Pedro” Salmelle.

Keskustelua aiheesta

”Työurani seuraava vaihe ei vielä ole tiedossa” – Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Inkeroinen jättää tehtävänsä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
– Teknologiateollisuus ja koko yhteiskuntamme elää paraikaa suuren muutoksen aikaa, Eeva-Liisa Inkeroinen toteaa tiedotteessa.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja ja varatoimitusjohtaja Eeva- Liisa Inkeroinen jättää tehtävänsä kesäkuun lopussa. Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jorma Turusen mukaan etujärjestö on aloittanut haun Inkeroisen seuraajan löytämiseksi.

Nyt, kun alan kaikki työehtosopimukset on neuvoteltu uusiksi, on sopiva aika irrottautua tehtävästä. Työurani seuraava vaihe ei vielä ole tiedossa, Inkeroinen kertoo Teknologiateollisuuden tiedotteessa.

Teknologiateollisuus on Suomen merkittävin vientiala. Ala työllistää suoraan tai välillisesti noin 700 000 henkeä.

– Teknologiateollisuus ja koko yhteiskuntamme elää paraikaa suuren muutoksen aikaa. Yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen merkitys korostuu muutosvaiheessa, Inkeroinen painottaa.

Terijoen vesistöstä historiallisen pieni lohisaalis – uusi sääntö leikkasi kalastusmatkailijoiden määrää 70 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Tenojoen vesistöstä saatiin historiallisen pieni lohisaalis kalastuskaudella 2017, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Saalis oli vajaat 61 tonnia, ja se jakautui tasan Suomen ja Norjan välillä.

Luken mukaan saaliin vähäisyyteen vaikuttivat uudet, vuonna 2017 voimaan tulleet kalastusrajoitukset ja lähes koko kesän vallinneet hankalat kalastusolosuhteet, erityisesti voimakkaat virtaamat.

Tenojoen Suomen puolen lohisaalis jakautui pääosin paikallisten kalastajien ja kalastusmatkailijoiden kesken. Paikalliset kalastajat saivat lohisaaliista 49 prosenttia ja kalastusmatkailijat 46 prosenttia. Tenon sivujokien erilliset vapakalastajaryhmät saivat puolestaan noin viisi prosenttia.

Norjan puolella paikkakuntalaiset saivat saaliista 73 prosenttia ja kalastusmatkailijat 27 prosenttia.

Suomen puolella paikalliset saivat reilun 16 tonnin ja Norjan puolella 22 tonnin lohisaaliin.

Suomalaiset kalastajat siirtyivät Norjan puolelle.

Tenojoen uusi kalastussääntö leikkasi Suomen puolen kalastusmatkailijoiden määrää noin 70 prosenttia aiemmista vuosista. Kaudella 2017 Tenolla vieraili vajaat 2 500 kalastusmatkailijaa, kun vuotta aiemmin kalastusmatkailijoita oli noin 8 000.

Näin ollen myös Suomen puolen kalastusmatkailijoiden saalis pieneni. Kalastusmatkailijat saivat 14,2 tonnin saaliin kaudella 2017, kun vuotta aiemmin saalis oli vajaat 22 tonnia.

Norjan puolella kalastusmatkailijat saivat kahdeksan tonnin saaliin, mikä tarkoitti kaksin-kolminkertaista kasvua aiemmista vuosista. Syy voimakkaaseen kasvuun oli suomalaisten kalastajien siirtyminen Norjan puolen luvanostajiksi, kun uusi kalastussääntö rajoitti lupien tarjontaa Suomen puolella.

Tenojoen lohisaaliiden ja lohenkalastuksen seuranta on osa Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta.