Keskustan kansanedustajat reagoivat ex-pääministerin rajuun avautumiseen – Sipilä torppaa: ”Ei ole mitään keskustelun puutetta”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Pääministeri Sipilän hallitus on miesvoittoinen.

Naisia on häpeällisen vähän nykyisessä hallituksessa, entinen pääministeri, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) täräytti Keskustanaisten Avain-lehden kolumnissaan.

– Suoraan sanottuna se tarkoittaa, että politiikassa naisiin ei luoteta. Luottamus on yhteisten asioiden hoidossa elintärkeää, hän jatkoi.

Ennen kaikkea hän sanoi olevansa huolissaan keskustelun puutteesta omassa puolueessaan keskustassa.

– Ymmärrän, että asian esillä pitäminen on vaikeaa. Minäkin olen ollut hiljaa, vaikka hiljaa mielessäni olen ollut vuorotellen surullinen, pettynyt tai raivoissani. Nyt en voi enää pitää kaikkea sisälläni. Puhumattomuus ja äänettömyys asian ympärillä on niin äänekästä, hän jyrisi.

Sipilän hallituksessa on tällä hetkellä 12 miesministeriä ja 5 naisministeriä. Kun kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) korvaa kesällä perhe- ja peruspalveluministerinä Juha Rehulan (kesk.), tilanne tasoittuu vähän ja on 11–6.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä on aiemmin vahvistettu Demokraatille, että Suomen sijoitus voi laskea erilaisissa tasa-arvoindekseissä ministerien sukupuoliepäsuhdan takia.

Anttila: ”Naiset ovat niitä käytännön arjen pyörittäjiä.”

Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila kertoo jakavansa Jäätteenmäen huolen siitä, että hallituksessa on liian vähän naisia.

– Me emme ole nyt sillä tasa-arvolain tavoitetiellä, jolla pitäisi olla, Anttila sanoo.

– Keskustan agendalla pitäisi naisille tärkeät asiat olla korkeammalla kuin mitä ne tällä hetkellä ovat. Ne pitäisi olla korkeammalla siitä yksinkertaisesta syystä, että naiset ovat enenevästi äänestäneet miehiä vilkkaammin esimerkiksi vaaleissa.

Anttilan oma näkemys on sellainen, että naiset ”ovat tulleet politiikkaan keskeisesti vaikuttamaan arkielämän asioihin”.

– Naiset ovat niitä käytännön arjen pyörittäjiä, joihin tämä lainsäädäntö merkittävästi vaikuttaa, jota täällä tehdään ja sen takia molempia sukupuolia pitää olla tasapuolisesti, hän kertoo kantanaan.

Onko pääministeri epäonnistunut, kun hallituksessa on enemmän miehiä?

– Ei hän ole epäonnistunut, koska pääministeri ei ole valinnut sinne henkilöitä. Puolueet ovat valinneet ja puolueiden olisi pitänyt tämä asia hoitaa.

Anttilan mielestä ministerien määrää lisätessä olisi pitänyt ottaa sukupuolten tasa-arvo paremmin huomioon. Hallitus sai hiljattain kolme miesministeriä lisää.

”Me emme tietenkään voi sille mitään, jos kokoomus ja perussuomalaiset…”

Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni toteaa, että siinä vaiheessa, kun Annika Saarikko nousee ministeriksi, keskustaministerien määrä on balanssissa

– Me emme tietenkään voi sille mitään, jos kokoomus ja perussuomalaiset eivät nimitä riittävästi naisministereitä. Totta kai toivoisin, että siellä olisi fifty-fifty ministereitä kokonaisuudessaan.

– Muuten tietenkin ihan asiallinen kirjoitus ja hyvää keskustelua, aina kannattaa kirjoittaa kulmikkaasti, hän toteaa Jäätteenmäen kolumnista.

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) katsoo, että jokainen puolue pitää huolen omastaan.

– Keskustassa tämä tasapaino on, hän sanoo.

Jossain mielessä he ovat oikeassa, sillä sen jälkeen, kun Saarikko tulee hallitukseen, keskustassa on 4 miesministeriä ja 3 naisministeriä. Tämän hetken tilanne on kuitenkin vielä 5/2. Tosin kokoomuksenkin viiden ministerin joukossa on jo tällä hetkellä yksi mies enemmän kuin naisia (3/2). Sen sijaan perussuomalaisilla miesministereitä on 4 ja naisia vain 1.

Kun Jäätteenmäki on huolissaan tasa-arvokeskustelun puutteesta keskustassa, Sipilä ei tätä näkemystä jaa.

– Ei meillä mitään keskustelun puutetta tässä asiassa ole, hän kuittaa.

”Onhan se tietysti aika surullista.”

Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) toteaa epäsuhdan ministerien sukupuolijakaumassa olevan surullista.

– En minä voi oikeastaan mitään muuta sanoa tähän kuin, että onhan se tietysti aika surullista, kun meillä on päästy välillä erittäin hyvään tasapainoon naisten ja miesten määrässä valtioneuvostossa.

– Mutta toisaalta sekin on kuitenkin sanottava, että joskus valitaan osaamiseltaan sellaisia ministereitä, joissa ei nyt sitten selvästikään mietitä sukupuolta vaan osaamisaluetta. Kyllä minä nyt esimerkiksi ajattelen, että kyllähän Jari Leppä (kesk.) oli itsestään selvä valinta maa- ja metsätalousministeriksi. Hän on ollut niin pitkään esimerkiksi valiokunnan puheenjohtajana.

Paloniemi toteaa, että on ”julkinen salaisuus”, että keskustan eduskuntaryhmässä on paljon enemmän miehiä kuin naisia. Toisaalta hän muistuttaa, että muillakin puolueilla on haasteita saada naisehdokkaita vaaleihin.

Hallituksen miesvoittoisuutta Paloniemikään ei laittaisi pääministerin kontolle.

– Kyllä minä näkisin, että meillä kaikilla on vastuu siitä. Kyllä sitä ilman muuta kannattaa nostaa esille. Tämä on Annelilta (Jäätteenmäki) ihan hyvä havainto ja hänhän on mitä suurimmissa määrin tasa-arvoihminen ja hän on meillä nostanut näitä asioita valtavasti aina esille. Se ei ole pelkästään pääministerin asia, vaan kyllä meidän kaikkien pitäisi vaan tehdä enemmän töitä sen eteen, että nähtäisiin se voimavara, mikä naisissa on.

”Mikään kiintiönainen en itse haluaisi olla.”

Kokoomuslainen sisäministeri Paula Risikko muotoilee, että on ollut aina sitä mieltä, että hallitukseen tarvitaan sekä miehiä että naisia.

– Mutta mikään kiintiönainen en itse haluaisi olla.

– Joskus hallituksessa on enemmän naisia ja joskus enemmän miehiä. Osaaminen ratkaisee. Ja naisissa on osaamista! Ja mitäs jos ne naiset, joita tässä hallituksessa on, vastaavat montaa, ei sitä tiedä, hän hymyilee.

Toisaalta hän myös ymmärtää sitä, miksi Jäätteenmäki on kolumninsa kirjoittanut.

– Kun ottaa huomioon, että naisista kyllä osaamista löytyy, niin siinä mielessä ymmärrän Annelia, että tässä hallituksessa ministerit painottuvat miehiin.

Jaakonsaari kysyy: Mikä on oikeasti uskonnonvapauden laita Venäjällä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kysyi EU-komissiolta, mikä on uskonnonvapauden ja rauhanomaisten uskonnollisen yhteisöjen asema Venäjällä.

Hän muistuttaa, että Venäjän lainsäädäntö takaa uskonnonvapauden kaikille kansalaisille.

– Tästä huolimatta Venäjän korkein oikeus hyväksyi huhtikuussa vaatimuksen, jonka mukaan Jehovan todistajat tulisi julistaa ääriliikehdinnäksi sekä yhteisön toiminta kieltää ja lakkauttaa.

Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini totesi vastauksessaan, että EU on sitoutunut edistämään uskonnon- ja vakaumuksenvapautta kaikille kaikkialla kuuluvana oikeutena tasa-arvon, syrjimättömyyden ja yleismaailmallisuuden periaatteiden mukaisesti.

EU on antanut julkilausumat, joissa tuomitaan Jehovan todistamien häirintä ja vainoaminen?

Mogherinin mukaan EU seuraa tiiviisti Jehovan todistajien tilannetta Venäjällä. Hän on ottanut asian sekä eräitä muita ihmisoikeuskysymyksiä esille tapaamisessaan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa Moskovassa huhtikuun lopulla.

EU on antanut julkilausumat, joissa tuomitaan Jehovan todistajien häirintä ja vainoaminen, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pysyvässä neuvostossa 30. maaliskuuta, 27. huhtikuuta ja 20. heinäkuuta 2017 sekä Euroopan neuvoston ministerineuvostossa 5. huhtikuuta 2017.

EU aikoo edelleenkin kehottaa Venäjän viranomaisia huolehtimaan siitä, että Jehovan todistajat kuten kaikki muutkin uskonnolliset ryhmät voivat rauhassa kokoontua eikä niitä häiritä. Niille on taattu tämä oikeus Venäjän federaation perustuslaissa. Lisäksi Venäjä on antanut asiasta kansainvälisiä sitoumuksia ja hyväksynyt kansainväliset ihmisoikeusnormit.

”Hän ei ollut perillä asioista” – Orpo kuittasi keskustan edustajan ryöpytyksen omituisina väitteinä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Keskustan ja kokoomuksen sote-välit voivat kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan olla neuvottelupöydässä välillä hieman jännittyneet.

– Mutta ratkaisut on kyllä haettu hyvässä hengessä. Tahtoa ratkaisujen löytymiseen on ollut, hän toteaa.

Orpon mielestä kokoomus on tehnyt erittäin ison työn ollessaan mukana rakentamassa yhteistä sote-ratkaisua.

– Olemme kulkeneet pitkän polun. Nyt lopussa hermon täytyy vain kerta kaikkiaan kestää. Olemme lähellä maalia ja meillä on tulossa hyvä lainsäädäntökokonaisuus.

– Täällä eduskunnassa odottaa muut sote-lait sekä maakuntalaki. Haluamme vielä toteuttaa tämän valinnanvapauslain, niin, että se on osa toimivaa kokonaisuutta. Olemme lähellä ja se on meille tärkeintä, jotta saadaan tämä vuosia vatvottu asia maaliin.

Liikkeellä on ollut paljon huhuja ja vääriä käsityksiä.

Sote-keskustelu on käynyt vilkkaana viimeisten päivien aikana. Kokoomuksen on kerrottu löytäneen viime viikkojen aikana uuden keinon lisätä yksityisten yritysten osuutta julkisissa terveyspalveluissa.

Puolue on ajanut voimalla asiakasseteleitä, joita maakunnat myöntäisivät. Asiantuntijoiden mielestä kokoomuksen esityksessä on nähtävissä paljon vaaroja.

Keskustelu kokoomuksen ja keskustan väleistä ryöpsähti aikaisemmin tänään oikein kunnolla, kun Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) haukkui Facebookissa kokoomuksen yhteistyökykyä.

– Nyt ollaan pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään. En voi enää olla hiljaa tästä taistelusta kulissien takana, hän kirjoittaa.

– Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä.. Ihan oikeasti, eikö tästä maasta löydy toimittajaa, joka puhkaisee tämän kuplan?

Mielestäni hän ei ollut perillä asioista eikä perehtynyt.

Orpo toteaa Demokraatille, ettei lähtökohtaisesti halua kommentoida Heikkisen väitteisiin yhtään mitään.

– Mielestäni hän ei ollut perillä asioista eikä perehtynyt. Hän esitti omituisia väitteitä, Orpo kuittasi

Orpon mukaan liikkeellä on ollut paljon huhuja ja vääriä käsityksiä siitä mitä kokoomus on halunnut asiakasseteleistä. Puolue on halunnut asiakasseteleitä hänen mukaansa soveltuviin osiin.

– Eli siellä missä erikoissairaanhoidon tasolla on järkevää voidaan asiakasseteleitä käyttää. Kokoomuksella ei ole ikinä ole ollut sellaista tarkoitusta, että siitä tulisi vapaa temmellyskenttä.

Tarkemmin Orpo ei määritellyt, mitkä kaikki erikoissariaanhoidon toimijat voidaan tulevassa lakiesityksessä laskea kuuluvan soveltuviin osiin.

Olen tässä lähinnä koittanut keskittyä isänmaan asioiden hoitamiseen.

Ilta-Sanomissa puolestaan ehdittiin jo kirjoittaa näkökulma, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on jo ollut yhteydessä SDP:hen ja kysynyt, olisiko se valmis korvaaman kokoomuksen hallituksessa, jos hallitus kaatuu tai kaadetaan sote-riitoihin.

Orpo toteaa, ettei hän halua kauheasti arvioida muiden tekemisiä.

– Olen tässä lähinnä koittanut keskittyä isänmaan asioiden hoitamiseen ja hallitusohjelman noudattamiseen ja sote-ratkaisun löytämiseen.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kiisti suoranaiset kumppanuustunnustelut Demokraatille.

– Jos kysyttäisiinkin, niin vastaus olisi, että vain uusien vaalien kautta, Rinne totesi.

Rinne kuitenkin myönsi, että hän on keskustellut hallituksen tilanteesta viimeisten viikkojen aikana useiden eri henkilöiden kanssa.

 

Kansanedustaja ärähtää: ”Heitä syytetään mediassa ja kaduilla rikollisiksi, vaikka he ovat edelleen syyttömiä”

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO

”Toivon, että esitutkintamateriaali julkaistaan, ainakin kuulusteluiden osalta. Syytetyt saisivat mahdollisuuden kertoa näkemyksensä julkisuuteen. Heitä syytetään mediassa ja kaduilla rikollisiksi, vaikka he ovat edelleen syyttömiä”, kansanedustaja, varatuomari Matti Torvinen (sin) Rovaniemeltä sanoo Kittilän kohutapauksesta.

Kittilässä on haastettu 27 ihmistä rikosoikeudenkäyntiin, jossa heitä syytetään eriasteisista työ- ja virkarikoksista. Syytteiden taustalla on neljä vuotta sitten alkanut tapahtumien vyyhti.

Kaikki alkoi, kun Kittilän silloisen kunnanjohtajan irtisanomisprosessi käynnistyi.

Kittilässä on käynnissä monimutkainen rikostukinta, jossa kuntapoliitikkojen lisäksi tutkinnan kohteena on myös entistä kunnan johtoa.

”Nämä asiat olisi syytä käsitellä samaan aikaan ensi keväänä”, Torvinen toivoo.

Keskustelua aiheesta

Pyysikö Sipilä demarit hallitukseen? Nyt puhuu pääministeri: Tällöin otin yhteyttä SDP:hen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) rauhoittelee, että sote-uudistuksen valinnanvapausosuus ehditään hyvin käsitellä huolella. Sipilä sanoo, että eduskuntaryhmät pääsevät käsittelemään esitystä huomenna, mutta voivat siis tarvittaessa jatkaa käsittelyä vielä perjantainakin.

– Ei tämä ole nyt päivän päälle, kunhan marraskuun alussa saadaan esitys lausunnoille, hän sanoo.

Sipilän mukaan valinnanvapauden ongelmakohtiin on löytynyt ratkaisu tänä aamuna. Hänen mukaansa tuoreessa esityksessä on ollut asiantuntijoiden mukaan kolme ongelmakohtaa ja reformiministeriryhmä on käsitellyt ne aamulla. Sipilä sanoo ratkaisun syntyneen siltä pohjalta.

– Aikataulut ovat tiukkoja, ja niissä nyt on jälleen kerran pysytty. Kyllä tämä nyt näyttää hyvältä, että tämä valmiiksi tulee.

Pääministeri huomauttaa kuitenkin, että myös lausuntokierroksen palaute kuunnellaan vielä tarkkaan ja sen seurauksena esitystä justeerataan, jos tarvetta on. Sipilän mielestä enää ei kuitenkaan ole varaa törmätä perustuslakiongelmiin.

Sipilä vakuuttaa, että hallituskriisiä ei ole ja puheet siitä voidaan unohtaa. Hän kiistää olleensa SDP:hen yhteydessä muulloin kuin viime kesänä perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä.

– Demareilta tuli silloin selkeä vastaus, että vain vaalien kautta. Kunnioitan sitä heidän ilmoitustaan.

STT–SANNA NIKULA

AVAINSANAT

73€ on toimeentulotuen asiakkaalle kohtuuton – ”Tähän on saatava pikaisesti muutos”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) vaatii, että alaikäisten lasten henkilöllisyystodistus pitää hyväksyä perustoimeentulotuen menona. Kelan linja on nykyisin päinvastainen.

Tukea ”henkkarin” hankintaan ei myöskään saa kunnan puolelta täydentävänä toimeentulotukena.

Kela hyväksyy vanhemman henkilöllisyystodistuksen kuluna perustoimeentulotuessa, mutta ei alaikäisen lapsen. Halvin vaihtoehto henkilöllisyyden todistamiseen on hankkia passi, jolloin yhden passin hinnaksi tulee 73 euroa.

– Summa on kohtuuton perustoimeentulotuella elävälle perheelle, Tolppanen painottaa.

Hän huomauttaa, että alaikäiselle lapselle tarvitaan kuitenkin henkilöllisyystodistus paitsi pankkitilin avaamiseen ja pankkikortin hankkimiseen, myös esimerkiksi postissa asioimiseen ja netissä tunnistautumiseen.

– On käsittämätöntä, että samanaikaisesti, kun yhteiskuntaamme digitalisoidaan vauhdilla, ei Kela eikä sosiaalivirasto hyväksy alaikäisen lapsen henkilöllisyystodistuksen kulua edes täydentävänä toimeentulotukena. Tähän asiaan on saatava pikaisesti muutos.

Tolppanen on jättänyt asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.