Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Keskustan sosiaaliturvamalli ei auennut vieläkään – SDP ja kokoomus pistäisivät työvoimapalveluihin satoja miljoonia euroja lisää

Keskustan linjasta sosiaaliturvan vastikkeellisuuteen ei saanut selvää edelleenkään kukaan, kun neljä kannatukseltaan suurinta puoluetta kohtasivat toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n paneelissa.

Marja Luumi

Demokraatti

Puolue valmistelee omaa malliaan varapuheenjohtaja Katri Kulmunin johdolla. Vaalitenttiin osallistunut Kulmuni totesi, että keskusta pyrkii tekemään mallin, joka on toteuttamiskelpoinen.

– Jos perustulo kalahtaisi kaikille, siihen eivät valtion rahat riitä. Me koetamme tehdä sellaisen perustulon johon valtion rahat riittävät, hän pyöritteli.

Keskustan puoluekokous linjasi kesäkuussa, että puolue tavoittelee perustuloa. Kulmunin mukaan puolue pyrkii noudattamaan sitä, mitä kenttäväki on ajanut vuosikymmeniä eli perustuloa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä oli aiemmassa tentissä kääntänyt kelkkaansa. Hän totesi, että perustuloa ei tulisi, jos ihminen on töissä, tai jos hänen tulonsa ylittävät rajat.

STTK:n paneelin juontaja Annika Damström kysyi, onko keskusta nyt kriisissä sosiaaliturvamallin takia – näin on väitetty.

– Se saattoi ehkä olla vähän ylidramaattinen tulkinta, Kulmuni naureskeli.

Lisää aiheesta

Hänen mukaansa “paperi” saadaan valmiiksi joulun jälkeen.

– Pidämme teitä jännityksessä. Se on hieno juttu, että kansanliikkeessä on erilaisia mielipiteitä ja niistä käydään debattia.

“Se on taloudellisesti mahdoton ajatus.”

SDP ja kokoomus edellyttävät sosiaaliturvalta vastikkeellisuutta – eli tukea ei saa automaattisesti. Puheenjohtaja Petteri Orpoa tuurannut sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) epäili, että kymmenille tuhansille nuorille voidaan tehdä lopulta karhunpalvelus, jos heidät asetetaan vastikkeettoman perusturvan varaan.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vilkaisi panelisteja ja huomautti, ettei tässä porukassa kukaan tarvitse minkäänlaista perustuloa.

– Se on taloudellisesti mahdoton ajatus, että jokaiselle suomalaiselle annettaisiin automaattisesti joitakin satasia.

SDP:n malli nojaa hänen mukaansa siihen, että sosiaaliturvan saamiseen pitää olla jokin syy: työttömyys, sairaus, opiskelu tai perheenlisäys. Sosiaaliturvan pitää olla myös tarveharkintainen eli sillä pitää pystyä turvaamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien toimeentulo.

Rinne painotti vahvoja palveluita. Ihmisten pitää pystyä osoittamaan aktiivisuutensa palveluiden kautta.

– Meille se tarkoittaa kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä, että ihmiset pääsevät palaamaan työmarkkinoille.

Vihreät tavoittelee mallia, jossa perustulo tulee kaikille automaattisesti. Puheenjohtaja Pekka Haavisto perusteli linjaa muun muassa byrokratian vähentämisellä.

– Kyllä vastikkeettomuus tarkoittaa sitä, että perusturva – olemme puhuneet 560 eurosta, joka on työmarkkinatuen kokoinen – tulisi kaikille.

“Tuntui hellyttävältä, että nyt luvattiin satoja miljoonia lisää.”

Aktiivimalli on osoittanut, kuinka huonosti työvoimapalvelut toimivat. SDP haluaa palvelut mahdollisimman lähelle ihmistä – eli kuntiin, ei maakuntiin.

– Iso osa työntekijöiden työstä menee byrokratian pyörittämiseen, papereiden pläräämiseen eikä siihen, että autettaisiin ihminen takaisin työelämään, Rinne kuvasi tilannetta.

Sekä Rinne että Mykkänen olivat valmiita laittamaan satoja miljoonia euroja vuodessa työvoimapalveluihin. Mykkänen huomautti, että Ruotsissa ja Tanskassa työvoimapalveluiden ja palkkatuen osuus bruttokansantuotteesta on moninkertainen Suomeen verrattuna.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korosti, että järjestön sosiaaliturvamalli korostaa palveluiden tärkeyttä.

– Tuntui hellyttävältä, että nyt luvattiin satoja miljoonia lisää työvoimapalveluihin. Tästä olemme yrittäneet kertoa vuosi toisensa perään, että lopettakaa se leikkaaminen.

Palola toivoi, että miljoonien lupaus pitää.

– Ettei käy kuin ennen edellisiä vaaleja annetulle koulutuslupaukselle – ettei koulutuksesta leikata.

“Komitealaitos olisi syytä palauttaa.”

Paneelissa pureuduttiin myös kolmikannan tulevaisuuteen. Haavisto huomautti, että tämän hallituksen aikana dialogi ei ole toiminut erityisen hyvin ay-liikkeen kanssa.

– Tulevassa hallituksessa, jos vihreät ovat siinä mukana, kolmikantaa käytettäisiin kaikessa lainsäädännössä, joka liittyy työelämään.

Rinne pohti, että keskitettyjen tuloratkaisujen pitäisi olla mahdollisia joissakin tilanteissa. Hän lyttäsi nykyhallituksen lainvalmistelun maan rakoon ja vaati selkeää muutosta.

– Komitealaitos olisi syytä palauttaa. Siinä pitäisi yhdessä pohtia, miten joku iso uudistus – esimerkiksi sosiaaliturva – tehdään. Kaikki – niin asiantuntijat kuin kansalaisyhteiskunta ja parlamentarismi – pitää osallistaa siihen.

Haavisto komppasi Rinnettä:

– Kaikki parlamentaarinen osaaminen ei ole käytössä, kun oppositio ei sitoudu yli hallituskausien meneviin ratkaisuihin. Sote-soppa on tästä yksi esimerkki.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE