Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Keskustelun ytimeen lapset ja heihin kohdistuva hyväksikäyttö

Viime aikoina tiedotetut lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset mm. Oulusta ja Helsingistä ovat olleet ulkomaalaisten tekemiä. Samanaikaisesti on tärkeää muistaa, että samanlaisia rikoksia tekevät myös kantasuomalaiset ja kokonaisuudessaan ilmiö on globaali ja rajat ylittävää.

Linnea West

Rikoskomisario, Vaasa

Lapset eivät ole turvassa seksuaalirikoksilta, vaikka jokainen maahanmuuttaja häädettäisiin pois Suomesta. Ulkomaalaisten korostaminen antaa myös väärän kuvan siitä, että netissä joku ryhmä olisi luotettavampi kun toinen. Aina on oltava kriittinen.

Lapsi ei aina ole turvassa seksuaalirikoksilta tutussakaan seurassa ja silloin tällöin hyväksikäyttäjä löytyykin perheen lähipiiristä. Viimeaikainen keskustelu on keskittynyt lähinnä siihen, miten ulkomaalaisten täällä oloa tulee kiristää. Niillä toimilla ei lapsia hyväksikäytöltä pelasteta. Hyvä, että tähän tärkeään aiheeseen on kuitenkin herätty ja kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että jotain ongelmalle pitää tehdä.

Kyberrikollisuuteen erikoistunut Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sari Sarani kertoi YLE:n haastattelussa 12.1, että vain pieni osa tapauksista, joissa nuoria houkutellaan seksiin netissä, tulee muiden tietoon. Saranin mukaan Oulun tapaukset ovat vain jäävuoren huippu, sillä houkuttelutapauksista tulee muiden kuin nuorten itsensä tietoon todella pieni osa. Voidaankin Saranin mukaan vain arvailla, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse.

Lapsiin kohdistuvat rikokset ja etenkin seksuaalirikokset eivät ole uusi ilmiö. Netti sen sijaan on tuonut tämän tyyppiselle rikollisuudelle lisää mahdollisuuksia.

Suuntaa saa Saranin mukaan Pelastakaa Lapset ry:n selvityksestä, josta käy ilmi, että noin joka kolmas nuori (10–18-vuotias) on kohdannut netissä tai jossain yhteydenpitovälineessä ei-hyväksyttävää seksuaalista käyttäytymistä. Sarani sanoo myös, että internetissä tapahtuvassa ei-hyväksyttävässä seksuaalisessa käyttäytymisessä ei korostu mikään muu yksittäinen ryhmä kuin nuoret, koska netin yhteydenpitovälineet ovat eniten läsnä 10–18-vuotiaiden elämässä.

Lapsiin kohdistuvat rikokset ja etenkin seksuaalirikokset eivät ole uusi ilmiö. Netti sen sijaan on tuonut tämän tyyppiselle rikollisuudelle lisää mahdollisuuksia. Tämän kamaluuden keskellä ei ole kuitenkaan syytä jäädä toimettomaksi, lääkkeitä löytyy. Voidaan aloittaa nettikäyttäytymisellä, jolla voidaan vaikuttaa jo paljon. Lasten kanssa tulee keskustella kotona avoimesti ja vanhempien tulee seurata lapsen netin käyttöä. Kriittisyyttä pitää opettaa ja kykyä määrittää omat rajat ja sanoa ei. Aihetta voitaisi kouluissakin opettaa entistä enemmän.

Vanhempien täytyy uskaltaa puhua lapsille netin käytöstä ja siellä olevista vaaroista niiden oikeilla nimillä. Myös seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvistä asioista on uskallettava puhua. Jos aihe on tabu, keskusteluilmapiiri ei ole vapaa ja luottamuksellinen, jolloin vanhemmille ei välttämättä kerrota asioista. Uhrien syyllistämistä tulee joka tapauksessa välttää, oli tilanne mikä tahansa.

Lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ei selvitetä tai ennaltaehkäistä Maahanmuuttovirastossa vaan poliisissa.

Tällä hetkellä poliisilla ei ole riittävästi voimavaroja seurata netissä tapahtuvaa liikehdintää siinä määrin kuin pitäisi. Todennäköisesti vain murto-osa tapahtumista tulee poliisin tietoon. Rikoksia ja niiden yrityksiä pitäisi pystyä valvomaan paremmin. Se on myös ennaltaehkäisyä. Nuoret ovat netissä ja siellä tulisi pystyä olla myös poliisin. Totuus on vaan se, että tällä hetkelläkin poliisi on tiukoilla esitutkinnassa olevien juttumäärien suhteen. Jos kaikki netissä tapahtuvat jutut tulisivat poliisin tietoon, ei niiden tutkintaa olisi mahdollista hoitaa olemassa olevilla resursseilla.

Moniviranomaisyhteistyöllä pystytään hoitamaan joitakin asioita yhdessä, mutta poliisi on ainoa viranomainen, joka näissä tapauksissa on esitutkinnan suorittava taho eikä sitä voida muulla resurssilla korvata. Lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ei selvitetä tai ennaltaehkäistä Maahanmuuttovirastossa vaan poliisissa. Resursseja tuleekin suunnata tämän asian korjaamiseksi siis oikeaan paikkaan.

Kirjoittaja on vanhempi rikoskonstaapeli ja kuntapäättäjä Vaasasta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE