Kestämätön tilanne: Koliikkivauva itkee uupuneessa perheessä – järjestö kanteli hallituksen perhepolitiikasta

Kuva: Timo Sparf

Lastensuojelun Keskusliitto on kannellut Suomen hallituksen lapsi- ja perhepolitiikasta Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle.

Hallitus rajasi tänä vuonna lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen, jos vanhempi on työtön tai hoitaa perheen toista lasta kotona. Keskusliiton mielestä lainmuutos asettaa lapset eriarvoiseen asemaan vanhemman tilanteen perusteella sekä myös alueellisesti.

Varhaiskasvatuslaki vuodelta 2015 takaa jokaiselle lapselle universaalin oikeuden varhaiskasvatukseen. Hallitus säästöpaineissaan iskee tähän niin sanottuun päivähoito-oikeuteen.

Keskusliiton näkemyksen mukaan uudistus heikentää mahdollisuuksia ottaa joustavasti huomioon lapsen yksilölliset tuen tarpeet ja perheen tilanne. Lain valmistelussa ei arvioitu muutoksen pitkän aikavälin todellisia kustannussäästöjä eikä lapsivaikutuksia.

– Siirtymistä nykyistä joustamattomampaan malliin ei voida pitää lapsen edun mukaisena ratkaisuna, toiminnanjohtaja Hanna Heinonen korostaa.

– Lapsia on kohdeltava yhdenvertaisesti yksilöinä. Lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta huoltajien elämäntilanteesta.

Keskusliitto vetoaa kantelussa siihen, että valtion säästöt kohdistuvat ryhmiin, jotka muutenkin ovat haavoittuvammassa asemassa. Päivähoito-oikeuden rajaaminen loukkaa työttömien sekä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla olevien henkilöiden lasten oikeuksia. Uudistus asettaa lapset ja heidän vanhempansa myös alueellisesti eriarvoiseen asemaan, sillä se syrjii erityisesti taloudellisesti heikoimpien kuntien lapsia.

– Perheiden tilanteet ja tuen tarpeet ovat hyvin moninaiset ja voivat muuttua nopeastikin, erityisasiantuntija Kaisu Muuronen Lastensuojelun keskusliitosta muistuttaa.

Valtion säästöt kohdistuvat ryhmiin, jotka muutenkin ovat haavoittuvammassa asemassa.

Tällainen esimerkki ei ole mitenkään harvinainen: Perhe on uupunut koliikkivauvan itkemisestä. Jos vanhempi sisarus saisi olla kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa, vanhemmat jaksaisivat paremmin ja lapset voisivat paremmin.

Lain mukaisesti kokopäiväinen varhaiskasvatus on edelleen sitä erityisistä syistä tarvitsevien lasten saatavilla, mutta uhkana on, että oikeuden hakeminen jää tekemättä byrokratian takia.

– Apu voi jäädä hakematta, jos se vaatii suurta ponnistusta, Muuronen tietää.

Skandinavian maiden yhteiskuntapolitiikka on perustunut vahvasti subventoitujen tai maksuttomien julkisten palvelujen varaan. Julkisilla palveluilla on edistetty sekä taloudellista että sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lainmuutos merkitsee suunnanmuutosta asettamalla perheet eriarvoiseen asemaan sosiaalisen aseman perusteella.

– Tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja lasten hyvinvointia, torjuu syrjäytymistä ja eriarvoisuutta sekä huono-osaisuudesta aiheutuvia riskejä lasten elämässä, Heinonen huomauttaa.

Hänen mukaansa lapsuuden olosuhteet vaikuttavat merkittävästi myöhempään hyvinvointiin: siksikin jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea, jolle kantelu on lähtenyt, on Euroopan neuvostossa toimiva puolueeton tutkintaelin. Se valvoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista tutkimalla valtioiden vuosittain antamia raportteja.

Komitea myös käsittelee Euroopan sosiaalisen peruskirjan nojalla tehtyjä järjestökanteluja. Kantelujärjestelmällä pyritään tehostamaan peruskirjassa turvattujen oikeuksien täytäntöönpanoa.

MT: Suomen Yrittäjissä alkaa keskiviikkona yt-neuvottelut

Kuva: Kari Hulkko

Suomen Yrittäjät vie läpi enintään yhdeksää henkilöä koskevat yt-neuvottelut osana säästöohjelmaansa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Yt-neuvottelut alkavat keskiviikkona ja johtuvat lehden mukaan järjestön jäsenmäärän laskusta. Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on ollut viime vuosina noin 115 000.

Suomen Yrittäjien toimistossa on Brysselin toimisto mukaan lukien 71 työntekijää.

Säästöohjelmasta tiedotettiin jo viikko sitten.

 

Keskustelua aiheesta

Kunnilta peritty toimeentulotuki ruuhkauttaa edelleen Kelaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kelan valtuutetut korostavat, että sekä toimistoissa että puhelinpalvelussa täytyy olla riittävästi henkilökuntaa.
Valtuutettujen puheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) sanoo, että etenkin kiireellisissä tapauksissa, kuten lääkeasioissa Kelaan täytyy saada yhteys.

Kela on jo lisännyt toimeentulotuen kanssa työskentelevien määrää esimerkiksi jatkamalla määräaikaisten työsuhteita. Kela palkkaa myös lisää hakemusten käsittelijöitä.

– Saimme arvion, minkä mukaan ruuhka hellittäisi kuukauden sisällä, Sarkomaa kertoo.

Lain mukaan hakemus pitäisi käsitellä seitsemässä arkipäivässä.

Kelan palvelut ovat ruuhkautuneet, koska perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alusta. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen piti valtuutetuille tilannekatsauksen asiasta tiistaina.

Keskustelua aiheesta

Ministeri Vehviläinen: Komiteatyöskentelyyn palaamista pohditaan työryhmässä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo asettaneensa vuosi sitten työryhmän, joka pohtii muun muassa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn ottamista uudelleen käyttöön lainvalmistelussa. Työryhmän tuloksia kuullaan Vehviläisen mukaan maaliskuun lopulla.

Ministerin mukaan voi kuitenkin olla, että komiteatyöskentely ei istu nykyiseen työhön sellaisessa roolissa kuin se ennen on ollut.

Keskusta, SDP ja RKP ottaisivat komiteat uudelleen käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävissä ja kauaskantoisissa hankkeissa. Komiteatyössä kuullaan laajasti eri asiantuntijoita ja viiteryhmiä.

Komiteatyö edellyttää puolueiden mielestä kussakin hankkeessa huolellista esiselvitystä. RKP:n mielestä tärkeää olisi, että esitysten tasa-arvoa koskevat, taloudelliset, kielelliset ja muut merkittävät vaikutukset arvioidaan kunnolla jo aikaisessa valmisteluvaiheessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) haluaa myös kuulla, mitä työryhmä komiteoihin palaamisesta ehdottaa.

– Sen jälkeen sitten tehdään päätöksiä, hän sanoi.

Keskustelua aiheesta

Kokoomuksen Häkkänen haluaa selvityksen perustuslain roolista lainvalmistelussa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen käytti tiistaina eduskunnassa kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron.

Hallituksen pitäisi teettää riippumaton selvitys perutuslain roolin vahvistamisesta lainvalmistelussa, ehdottaa kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen. Hän piti kokoomuksen ryhmäpuheen lainvalmistelun laatua koskeneessa keskustelussa tiistaina eduskunnassa.

– Oikeusministeriön tulisi teettää riippumaton selvitys, jossa arvioidaan perustuslain roolia nykyisessä lainvalmistelussa ja miten sitä voidaan parantaa eri keinoin. Oikeusministeriön ja oikeuskanslerin roolia valtioneuvoston neuvonantajana on tarvetta korostaa. Selvityksessä tulisi keskittyä erityisesti oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisen työnjaon päällekkäisyyksiin, Häkkänen sanoo.

Lainvalmisteluvaiheessa ei tulisi myöskään liian herkästi kaataa esityksiä.

Hän muistuttaa, että vaikka lainvalmisteluvaiheeseen tarvitaan lisää panostuksia, niin perustuslain tulkinnasta päättää viime kädessä eduskunnan perustuslakivaliokunta. Häkkänen korostaa, että perustuslakivaliokunta on ollut yksimielinen kannanotoissaan ja tämä osoittaa, että puoluepolitiikka on saatu pidettyä sivussa perustuslain tulkinnasta.

– On pidettävä kirkkaana mielessä valtioneuvoston ja eduskunnan eri roolit. Lainsäädäntöesitysten perustuslain mukaisuuden päättää tässä maassa vasta eduskunnan perustuslakivaliokunta. Tämä tulisi muistaa erityisesti uusien ilmiöiden ja välttämättömien rakenneuudistusten yhteydessä, joissa monesti perustuslakivaliokunnan aiemmasta käytännöstä ei löydy selkeää ratkaisua lainvalmistelijoille.

Häkkäsen mukaan lainvalmisteluvaiheessa ei tulisi myöskään liian herkästi kaataa esityksiä.

– Hallituksen on uskallettava tuoda myös epävarmoja ja uusia asioita perustuslakivaliokunnan linjattavaksi. Tämä vahvistaa oikeusvaltiota suojaavan perustuslain valvonnan uskottavuutta ja pitää perustuslain rajat selkeinä, Häkkänen muistuttaa.

”Sivistyskunnassa tarvitaan sosialidemokraattista ääntä” – Mikko Salmi ehdolle kuntavaaleihin Ouluun

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi lähtee SDP:n ehdokkaaksi kuntavaaleihin Oulussa. Hän on istunut Oulun kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa aikaisemminkin mutta luopui luottamustehtävästä tultuaan valituksi päätoimittajaksi.

– Silloin kun minut valittiin tiesin, että lehdessä on edessä isot mullistukset kuten siirtyminen uutislehdestä viikkolehteen. Siinä saumassa oli hyvin tärkeää, että kaikki fokus oli Demokraatissa. Nyt lehden arki mahdollistaa sen, että pystyn osallistumaan täysipainoisesti valtuustotyöskentelyyn Oulussa, Salmi sanoo.

Hän kertoo lähteneensä ehdolle SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen toivomuksesta. Päätös syntyi maanantaina.

Kaupunginvaltuustoissa tarvitaan kaikki voimat vastustamaan eriarvoistumista.

– Eilen otettiin vaalikuva ja allekirjoitin ehdokassitoumuksen. Ajattelen, että kannustan omalla esimerkilläni ihmisiä, jotka kokevat paloa oman kotikaupunkinsa asioiden edistämiseen. Tuleva kunta on sivistyskunta ja me olemme sivistyspuolue, siellä tarvitaan sosialidemokraattista ääntä.

Salmi uskoo, että SDP:llä on mahdollisuus erittäin hyvään vaalitulokseen.

– Haluan olla siinä omalla pienellä panoksellani mukana. Tilanteessa, jossa Suomi on luisumassa entistä eriarvoisempaan suuntaan, tarvitaan kaikki voimat kaupunginvaltuustoihin ympäri Suomen vastustamaan tätä kehitystä.

Salmi sai vuonna 2012 kuntavaaleissa Oulussa 812 ääntä.

Hän kertoo vetäytyvänsä kolumnien kirjoittamisesta Demokraatti-lehteen maaliskuun alusta vaaleihin asti.

Keskustelua aiheesta