Politiikka

Kestämätön tilanne: Koliikkivauva itkee uupuneessa perheessä – järjestö kanteli hallituksen perhepolitiikasta

Timo Sparf
Timo Sparf

Lastensuojelun Keskusliitto on kannellut Suomen hallituksen lapsi- ja perhepolitiikasta Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle.

Hallitus rajasi tänä vuonna lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen, jos vanhempi on työtön tai hoitaa perheen toista lasta kotona. Keskusliiton mielestä lainmuutos asettaa lapset eriarvoiseen asemaan vanhemman tilanteen perusteella sekä myös alueellisesti.

Varhaiskasvatuslaki vuodelta 2015 takaa jokaiselle lapselle universaalin oikeuden varhaiskasvatukseen. Hallitus säästöpaineissaan iskee tähän niin sanottuun päivähoito-oikeuteen.

Keskusliiton näkemyksen mukaan uudistus heikentää mahdollisuuksia ottaa joustavasti huomioon lapsen yksilölliset tuen tarpeet ja perheen tilanne. Lain valmistelussa ei arvioitu muutoksen pitkän aikavälin todellisia kustannussäästöjä eikä lapsivaikutuksia.

– Siirtymistä nykyistä joustamattomampaan malliin ei voida pitää lapsen edun mukaisena ratkaisuna, toiminnanjohtaja Hanna Heinonen korostaa.

– Lapsia on kohdeltava yhdenvertaisesti yksilöinä. Lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta huoltajien elämäntilanteesta.

Keskusliitto vetoaa kantelussa siihen, että valtion säästöt kohdistuvat ryhmiin, jotka muutenkin ovat haavoittuvammassa asemassa. Päivähoito-oikeuden rajaaminen loukkaa työttömien sekä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla olevien henkilöiden lasten oikeuksia. Uudistus asettaa lapset ja heidän vanhempansa myös alueellisesti eriarvoiseen asemaan, sillä se syrjii erityisesti taloudellisesti heikoimpien kuntien lapsia.

– Perheiden tilanteet ja tuen tarpeet ovat hyvin moninaiset ja voivat muuttua nopeastikin, erityisasiantuntija Kaisu Muuronen Lastensuojelun keskusliitosta muistuttaa.

Valtion säästöt kohdistuvat ryhmiin, jotka muutenkin ovat haavoittuvammassa asemassa.

Tällainen esimerkki ei ole mitenkään harvinainen: Perhe on uupunut koliikkivauvan itkemisestä. Jos vanhempi sisarus saisi olla kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa, vanhemmat jaksaisivat paremmin ja lapset voisivat paremmin.

Lain mukaisesti kokopäiväinen varhaiskasvatus on edelleen sitä erityisistä syistä tarvitsevien lasten saatavilla, mutta uhkana on, että oikeuden hakeminen jää tekemättä byrokratian takia.

– Apu voi jäädä hakematta, jos se vaatii suurta ponnistusta, Muuronen tietää.

Skandinavian maiden yhteiskuntapolitiikka on perustunut vahvasti subventoitujen tai maksuttomien julkisten palvelujen varaan. Julkisilla palveluilla on edistetty sekä taloudellista että sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lainmuutos merkitsee suunnanmuutosta asettamalla perheet eriarvoiseen asemaan sosiaalisen aseman perusteella.

– Tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja lasten hyvinvointia, torjuu syrjäytymistä ja eriarvoisuutta sekä huono-osaisuudesta aiheutuvia riskejä lasten elämässä, Heinonen huomauttaa.

Hänen mukaansa lapsuuden olosuhteet vaikuttavat merkittävästi myöhempään hyvinvointiin: siksikin jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea, jolle kantelu on lähtenyt, on Euroopan neuvostossa toimiva puolueeton tutkintaelin. Se valvoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista tutkimalla valtioiden vuosittain antamia raportteja.

Komitea myös käsittelee Euroopan sosiaalisen peruskirjan nojalla tehtyjä järjestökanteluja. Kantelujärjestelmällä pyritään tehostamaan peruskirjassa turvattujen oikeuksien täytäntöönpanoa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat