x

”Kestämätön tilanne” – SDP:n Kantola kysyy vanhusten kotihoidosta

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Ilkka Kantola vaatii hallitusta selvittämään vanhusten kotihoidon tilan.

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen vanhusten kotihoidosta.

Aihe on jälleen noussut otsikoihin kotihoidossa työskentelevien hoitajien toimesta.

Hoitajat kautta Suomen kertovat yhdenmukaisesti, että kotihoidossa olevia huonokuntoisia vanhuksia on liikaa hoidettavana resursseihin nähden ja perustarpeistakin huolehtiminen on vaikeaa, jollei suorastaan mahdotonta.

– Vanhuksen saama kotihoito riippuu tällä hetkellä liikaa asuinpaikasta sekä vanhuksen itsensä tai hänen läheistensä varallisuudesta sekä taidosta vaatia palveluita. Tämä on kansalaisen perusoikeuksien kannalta kestämätön tilanne, oikeudet eivät hälvene ikääntymisen myötä, Kantola sanoo.

Oikeudet eivät hälvene ikääntymisen myötä.

Nykyinen malli Suomessa suosii ikäihmisten kohdalla mahdollisimman pitkään kotona asumista laitoshoidon sijaan.

– Tavoite on sinällään hyvä, mutta se vaatii tukea riittävän hoidon ja seurannan kautta. Muistisairaiden ja vakavista liikuntavaikeuksista kärsivienkin kohdalla kotihoidon määrä saattaa olla vain tunnin luokkaa päivässä. Vanhusten tila kroonistuu ja vasta usean kalliin sairaalahoitojakson jälkeen yksinäisen vanhuksen tilaan havahdutaan, Kantola huomauttaa.

– Jatkuvasti vaihtuva henkilökunta, joka ehtii käydä tekemässä vain välttämättömimmän, ei välttämättä pysty arvioimaan vanhuksen tilaa parhaasta tahdostaan huolimatta, hän arvioi.

Kantola korostaa, että jokaisella terveydestä ja iästä huolimatta on oikeus riittävään ravintoon, terveydenhoitoon ja perushygieniaan, sosiaalisesta kontaktista puhumattakaan.

– Siksi olenkin kysynyt, mitä hallitus aikoo tehdä selvittääkseen vanhusten kotihoidon laadun ja varmistaakseen sen, että jokaisen vanhuksen perusoikeudet toteutuvat kotihoidossa, hän perustelee.

 

HS: Suomalaisprofessori ryöpyttää Trumpia: ”Arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö”

Kuva: Lehtikuva

Arviot Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aikeista ja persoonasta kovenevat sitä mukaa kun hänen kautensa etenee.

Tällä kertaa vuorossa on kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, joka pelkää Helsingin Sanomien haastattelussa, että Yhdysvallat hakee Trumpin johdolla sotaa.

”On ennustettavissa, että tällainen arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö hakee arvostusta juuri voimapolitiikasta. Trump vetoaa usein ’kunnian’ palautukseen. Hän on huomauttanut, että olisi jo aika, että Yhdysvallat voittaa jonkin sodan”.

Tammikuussa psykiatri ja vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Claes Andersson sanoi Ilta-Sanomille, että Trump käyttäytyy narsistisesti eikä hän välitä toimintansa seurauksista.

Koskenniemikin pohtii Trumpin roolia.

”Onko kyse rooseveltilaisesta vallankaappauksesta vai onko oikeampi vertailukohta Hitler, Mussolini tai Berlusconi. Valitettavasti nämä ovat ne lähihistorialliset kiintopisteet, jotka Trumpia arvioi­taessa tulevat väistämättä esiin, vaikka kuinka yritän välttää lyömästä leimoja.”

Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä pudonnut jyrkästi

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Kevään kuntavaaleissa sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on yhteensä 805 kappaletta, kertoo Yle.

Valtaosa heistä on mukana yhteislistalla jossakin sitoutumattomassa ryhmässä, jotta läpimenoon olisi mahdollisuus.

Kaikkiaan sitoutumattomien yhteislistoja on Suomessa yli 70 kappaletta. Sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on 93 kunnassa.

Viime kuntavaaleissa sitoutumattomat saivat yhteensä läpi 185 ehdokastaan.

Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä on laskenut vuosien saatossa. Yle kertoo, että vuoden 2000 kuntavaaleissa puolueisiin sitoutumattomia ehdokkaita oli lähes 1 700. Valituksi tuli 480 ehdokasta eli lähes 4 prosenttia kaikista valtuutetuista.

Vaalitutkija Sami Borg sanoo Ylelle, että sitoutumattomien määrä on vähentynyt muun muassa kuntien ja valtuustojen lukumäärän vähenemisen takia.

– Mutta varmaankin erityisesti 2010-luvulla perussuomalaisten nousu on tarjonnut joissain kunnissa uskottavan protestointikanavan, Borg sanoo.

Suomen Sitoutumattomat ry:n puheenjohtajan Teuvo Niemisen mukaan perussuomalaisten gallup-kannatuksen sulaminen on tulevissa vaaleissa iskun paikka valitsijayhdistysten ehdokkaille.

Tutkija Borg puolestaan muistuttaa, että Suomessa on edelleen kolmattakymmentä kuntaa, joissa sitoutumattomilla ryhmillä on vaaleista toiseen tuntuvaa kannatusta.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja esittää uutta mallia – Näin päästään tunnissa Turusta Helsinkiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari esittää uutta investointimallia tarpeellisiin väylähankkeisiin.

– Suomi on jäänyt saavutettavuudessa pahasti muita Pohjoismaita jälkeen. Kuntapäättäjät näkevät tarpeen uusille investoinneille, mutta samalla kuntien tosiasialliset mahdollisuudet uusien hankkeiden rahoitukselle ovat rajalliset, Skinnari toteaa.

Hänen mukaansa kuntien tulee jatkossa luoda kumppanuusmalleja esimerkiksi Kuntarahoituksen ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa, joiden avulla uudet suuretkin väylä- ja korjaushankkeet saadaan liikkeelle.

– Samalla päätösvalta hankkeiden toteutuksesta pysyy demokraattisesti valituilla kuntapäättäjillä, Skinnari sanoo.

Skinnarin mukaan tämä edellyttää kokonaan uutta ajattelua.

– Meillä seisoo moni tärkeä väylähanke pelkästään sen takia, että hankkeilla ei ole omistajaa. Esimerkiksi tunnin junayhteys Turusta Helsinkiin voisi olla kaupunkien, maakuntien ja valtion sekä rahoittajien yhteinen elinkaarihanke, jonka omistajuus olisi vahvasti kuntapäättäjillä.

– Toimivia esimerkkejä löytyy useita muualta Euroopasta. Hankkeissa on hyödynnetty muun muassa Euroopan Unionin ESIR – rahoitusta, Skinnari päättää.

Keskustelua aiheesta

MTV: Rinne aikoo ehdolle maakuntavaaleissa – epäilee kuitenkin niiden toteutumista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo MTV:n Vaaliextra-ohjelmassa, että aikoo lähteä ehdolle maakuntavaaleihin. Ne järjestettäisiin ensi vuoden tammikuussa.

Rinne ilmoittaa kuitenkin epäilevänsä maakuntavaalien toteutumista.

– En tiedä, ovatko maakuntavaalit tulossa piakkoin. Pitäisi varmaan vaalilainsäädäntö ensin hyväksyä ja viedä loppuun maakuntahallinto. Jos maakuntavaalit tulevat ennakoidussa ajassa tai joskus myöhemmin niin kyllä näen, että maakunta on sellainen paikka, jossa ainakin ehdolla on syytä olla, Rinne sanoo.

Keskustelua aiheesta

Sipilä HS:ssa: EU-julistuksessa monitahtisuus Suomen kannan mukaisesti

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiittää tuoretta EU-julistusta siitä, että siihen kirjattu linjaus eritahtisuudesta on Suomen kannan mukainen.

Sipilä arvioi lauantaina allekirjoitettua julistusta EU:n tulevaisuuden tavoitteista mielipidekirjoituksessa Helsingin Sanomissa.

Suomi hyväksyy Sipilän mukaan unionin monitahtisen kehityksen kahdella reunaehdolla. Sen on oltava avoimena kaikille jäsenvaltioille, minkä lisäksi sen on tapahduttava perussopimuksen puitteissa.

Pääministeri korostaa, että Suomi ei halua jakaa jäsenvaltioita a- ja b-luokan jäseniin.

Sipilä arvioi, että seuraava konkreettinen eritahtisuuden muoto voi toteutua eurooppalaisen puolustuksen kehittämisessä. Suomi on hänen mukaansa aktiivisesti mukana sen valmisteluissa.