”Kestämätön tilanne” – SDP:n Kantola kysyy vanhusten kotihoidosta

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Ilkka Kantola vaatii hallitusta selvittämään vanhusten kotihoidon tilan.

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen vanhusten kotihoidosta.

Aihe on jälleen noussut otsikoihin kotihoidossa työskentelevien hoitajien toimesta.

Hoitajat kautta Suomen kertovat yhdenmukaisesti, että kotihoidossa olevia huonokuntoisia vanhuksia on liikaa hoidettavana resursseihin nähden ja perustarpeistakin huolehtiminen on vaikeaa, jollei suorastaan mahdotonta.

– Vanhuksen saama kotihoito riippuu tällä hetkellä liikaa asuinpaikasta sekä vanhuksen itsensä tai hänen läheistensä varallisuudesta sekä taidosta vaatia palveluita. Tämä on kansalaisen perusoikeuksien kannalta kestämätön tilanne, oikeudet eivät hälvene ikääntymisen myötä, Kantola sanoo.

Oikeudet eivät hälvene ikääntymisen myötä.

Nykyinen malli Suomessa suosii ikäihmisten kohdalla mahdollisimman pitkään kotona asumista laitoshoidon sijaan.

– Tavoite on sinällään hyvä, mutta se vaatii tukea riittävän hoidon ja seurannan kautta. Muistisairaiden ja vakavista liikuntavaikeuksista kärsivienkin kohdalla kotihoidon määrä saattaa olla vain tunnin luokkaa päivässä. Vanhusten tila kroonistuu ja vasta usean kalliin sairaalahoitojakson jälkeen yksinäisen vanhuksen tilaan havahdutaan, Kantola huomauttaa.

– Jatkuvasti vaihtuva henkilökunta, joka ehtii käydä tekemässä vain välttämättömimmän, ei välttämättä pysty arvioimaan vanhuksen tilaa parhaasta tahdostaan huolimatta, hän arvioi.

Kantola korostaa, että jokaisella terveydestä ja iästä huolimatta on oikeus riittävään ravintoon, terveydenhoitoon ja perushygieniaan, sosiaalisesta kontaktista puhumattakaan.

– Siksi olenkin kysynyt, mitä hallitus aikoo tehdä selvittääkseen vanhusten kotihoidon laadun ja varmistaakseen sen, että jokaisen vanhuksen perusoikeudet toteutuvat kotihoidossa, hän perustelee.

 

Puhemieheltä meni kuppi nurin: eduskunnan pikkujouluille loppu?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) selvittää Eduskuntatalon kaikkien pikkujoulujen lopettamista. Kaleva ja Verkkouutiset uutisoivat, että Lohela kirjoittaa asiasta Facebook-sivullaan.

Lohela kertoo pyytävänsä eduskuntaryhmiltä näkemyksiä asiasta.

Eduskuntaryhmien pikkujouluilla on Lohelan mukaan perinteensä, mutta jos käytös ei ole sitä, mitä sen eduskunnassa kuuluisi kaikissa olosuhteissa olla, on perinnettäkin puhemiehen mielestä tarkasteltava uudelleen.

Viime torstain pikkujoulujuhlat eduskunnassa ovat nousseet uutisiin järjestyshäiriöiden vuoksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen häiriköi sinisten ryhmähuoneessa eduskunnassa viime torstain pikkujoulujen yhteydessä, kertoo Aamulehti. Lehden mukaan Hakkarainen muun muassa alkoi heitellä alkoholijuomia lattialle.

AL:n silminnäkijäkertomusten mukaan Hakkarainen käyttäytyi aggressiivisesti ja uhkaavasti, kun työministeri Jari Lindström (sin.) pyysi häntä poistumaan sinisten ryhmähuoneesta. Hakkarainen pyysi myöhemmin Facebookissa tapahtunutta anteeksi. Lindström kiisti Iltalehdelle, että Hakkarainen olisi haastanut käsirysyyn.

Aamulehden mukaan saman pikkujouluillan yhteydessä kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kutsuttiin lääkärin roolissa apuun täysistuntosalista, kun perussuomalaisia edustavalla henkilöllä epäiltiin alkoholimyrkytystä. Kyse ei ollut kansanedustajasta. Paikalle hälytettiin myös ambulanssi.

 

HS:n päätoimittaja vakuutti Ylellä seisovansa kohujutun takana – ei aio erota, jatkojutuille tuli aikalisä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi vakuutti illan Ylen A-studiossa, että lehti seisoo edelleen kohua aiheuttaneen tiedustelu-uutisensa takana. Hänen mukaansa HS ei ole rikkonut mitään lakia.

– On ollut yllättävää, kuinka viranomainen on reagoinut tähän [juttuun], mutta seisomme jutun takana, Niemi ihmetteli A-studiossa.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina Puolustusvoimien Viestikeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin, jossa käytettiin salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja.
Niemi huomautti A-studiossa, että monet meillä turvaluokitellut asiat ovat avoimia tietoja esimerkiksi Ruotsissa.

Keskusrikospoliisi tutkii tapausta turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja virkasalaisuuden rikkomisena. Tapauksella on arvioitu olevan vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen ja Suomen suhteisiin muihin maihin. Jutussa on epäiltynä rikoksesta ainakin Helsingin Sanomien henkilöstöä.

Niemeltä kysyttiin Ylen A-studion haastattelussa, että pelottaako jutun julkaisusta seuraava mahdollinen rangaistus, totesi hän siihen, että ”kyllä tämä on hyvin vakavasti otettava”.

– Kyllä se tietenkin huolettaa, mutta lähdemme siitä, että oikeus tekee päätöksen aikanaan ja sitten näemme mitä siitä tulee, mutta lähtökohtaisesti katsomme, että emme ole mitään lakia rikkoneet.

Toistaiseksi luottamus on olemassa.

Niemen mukaan Helsingin Sanomat päätti tehdä jutun, koska tiedustelulakia ollaan uudistamassa. Lehti halusi kiinnittää huomiota sotilastiedusteluun, jonka yleisö tuntee kaikkein heikoiten. Hän kuitenkin myönsi, että Helsingin Sanomat olisi voinut selittää yleisölle paremmin syyt, miksi juttu tehtiin.

– Mutta jutussa esitetyt tiedot ja siihen liittyvät journalistiset seikat pitävät kyllä kutinsa, Niemi painotti A-studiossa.

Niemi totesi, ettei aio erota omatoimisesti, koska sellaista virhettä ei ole ilmennyt, että se olisi tarpeen. Hänen mukaansa Sanoman hallitus arvioi, voiko hän jatkaa lehden vastaavana päätoimittajana. Se on pyytänyt selvityksen uutisoinnin journalistisesta prosessista.

– Toistaiseksi luottamus on olemassa, Niemi sanoi Ylen A-studiossa.

Helsingin Sanomat lupasi lauantaina, että se julkaisee samasta aiheesta jatkojuttuja, joista ensimmäisen piti tulla julki sunnuntaina. A-studiossa kysyttiin, miksei jatkojuttuja ole kuitenkaan julkaistu.

– Olemme ottaneet aikalisän. Harkitsemme tarkasti seuraavien juttujen julkaisun. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö jatkojuttuja tulisi. Meidän tehtävänä on käsitellä aihetta jatkossakin, Niemi vastasi.

Kunnilta murska-arvio valinnanvapaudelle: Vain yksi uskoo 3 miljardin säästöihin

Kuva: Kari Hulkko

Kuntaliitto on perehtynyt kuntien lausuntoihin sote-valinnanvapautta käsittelevästä lakiehdotuksesta. Tällä hetkellä sote-palveluista vastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat monessa lausuntopyynnön kysymyksessä kriittisempiä kuin muut lausuntonsa antaneet toimijat.

Kuntakenttä suhtautuu epäilevästi etenkin maakunta- ja soteuudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumiseen.

– Uudistuksen tavoitteet eivät toteudu hallituksen nyt ehdottamalla mallilla vaan valinnanvapausmalli kaipaa yksinkertaistamista, selkeytystä ja korjauksia, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio linjaa.

Vain yksi kaikkiaan 269 lausuntonsa antaneesta kunnista uskoo, että valinnanvapauslakiluonnos yhdessä muun maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa antaisi riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän.

Pääosin myönteisimmin valinnanvapauslainsäädännön lakiesitykseen suhtautuvat alle 20 000 asukkaan kunnat.

– Koska kunnilla on vuosikymmenten kokemus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä koko väestölle, olisi perusteltua, että niiden arvioihin uudistuksen toteutumisesta kiinnitettäisiin erityistä huomioita, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen muistuttaa.

Yhteensä 269 kuntaa antoi vastauksensa sosiaali- ja terveysministeriön verkkopohjaiseen lausuntopyyntölomakkeeseen.

Helsinki ja Vantaa selvittävät Fennovoimasta irtautumista – ”Liittyy suuria taloudellisia riskejä”

Kuva: Thinkstock

Helsingin kaupunginhallitus päätti tänään lähteä mukaan Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisselvitykseen Fennovoiman ydinvoimahankkeesta irtautumisesta. Selvityksen alullelaittaja Helsingin kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Emma Kari (vihr.) on tyytyväinen.

– Kaupunginhallituksen linjaus on merkittävä ja antaa myös muille kunnille selkänojaa käynnistää irtautumisen Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalaprojektista.

Karin mukaan projektiin osallistuminen ei ole Helsingin, sen asukkaiden ja veronmaksajien, eikä Vantaan energian edun mukaista.

– Emme halua, että helsinkiläiset veronmaksajat joutuvat geopolitiikan pelinappuloiksi kannattamattomaan hankkeeseen, Kari painottaa.

Uusiutuvan energian hinta on jatkanut laskuaan.

Helsingin kaupunki omistaa 40%:a ja Vantaan kaupunki 60%:a Vantaan energia Oy:n osakkeista. Lopullisen päätöksen selvityksen käynnistämisestä tekee kaupunginvaltuusto.

Kari varoittaa, että Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalahankkeeseen liittyy suuria taloudellisia riskejä.

– Ydinvoimalahankkeiden yskiessä uusiutuvan energian hinta on jatkanut laskuaan. Siksi on todennäköistä, ettei Fennovoiman tarjoama sähkö tule ydinvoimalan valmistuttua olemaan kilpailukykyistä.

Hän korostaa, että Fennovoiman omistajilla on velvollisuus ostaa laitoksen tuottamaa ydinenergiaa sen valmistuttua, vaikka muuta energiaa saisikin halvemmalla.

Selvitys on tarkoitus tehdä yhteistyössä Vantaan energia -yhtiön kanssa niin, että se valmistuu keväällä 2018. Irtautumistoimet voisi aloittaa vuoden 2018 varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Eduskunnan pikkujouluissa käsirysy lähellä – AL: Hakkarainen tunkeutui sinisten ryhmähuoneeseen

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Aamulehden mukaan perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen tunkeutui sinisten ryhmähuoneeseen eduskunnan pikkujouluissa perjantain vastaisena yönä. Lehden mukaan Hakkarainen alkoi heitellä ryhmähuoneessa olleita alkoholijuomia lattialle.

Aamulehden silminnäkijäkertomusten mukaan Hakkarainen käyttäytyi aggressiivisesti ja uhkaavasti, kun työministeri Jari Lindström (sin.) pyysi häntä poistumaan sinisten ryhmähuoneesta. Lindström yritti puhumalla rauhoitella Hakkaraista, mutta joutui silminnäkijäkuvausten mukaan perääntymään tilanteesta, jotta hänen ja Hakkaraisen välille ei olisi syntynyt käsirysyä.

Hakkarainen pyysi myöhemmin Facebookissa tapahtunutta anteeksi. Hän myönsi käyttäytyneensä sopimattomasti kansanedustajakollegaansa kohtaan.

Hakkarainen ja Lindström olivat viime kesään asti puoluetovereita. Lindström lähti perussuomalaisista irtautuneeseen Siniseen tulevaisuuteen, kun taas Hakkarainen jäi perussuomalaisiin.

Perussuomalaisia edustava oli oksennellut eduskunnan käytävälle.

Eduskunnan pikkujouluissa lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) puolestaan kutsuttiin apuun eduskunnan täysistuntosalista torstai-iltana. Toisaalla eduskunnassa epäiltiin alkoholimyrkytystä pikkujouluihin osallistuneella henkilöllä, kertoo Aamulehti.

Lehden mukaan perussuomalaisia edustava henkilö oli oksennellut eduskunnan käytävälle eikä pysynyt pystyssä. Kyse ei ollut kansanedustajasta.

– Kyllähän se tosi ristiriitaiselta tuntuu, että eduskunnassa on käynnissä keskustelu, jossa alkoholin haitoista puhutaan, ja samaan aikaan talossa tapahtuu näin, sanoo Räsänen Aamulehdelle.

Lääkärinä toiminut Räsänen ei voi kertoa tarkemmin yksittäisen potilaan voinnista, koska häntä sitoo vaitiolovelvollisuus.

Aamulehden mukaan eduskuntaan tilattiin ambulanssi, johon rajusti oksennellut potilas kannettiin. Aamulehti kirjoittaa, että vahvassa humalatilassa ollutta perussuomalaisten kansanedustajaa Teuvo Hakkaraista oli pyydetty poistumaan potilaan luota, kun tätä kannettiin ambulanssiin.