Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Keva selvitti: Kuntapäättäjistä valtaosa ei usko kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn heikkenevän tulevina vuosina

Istock

Enemmistö kuntapäättäjistä uskoo Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnin paranevan tai pysyvän ennallaan tulevina vuosina. Vajaa puolet katsoo, että kunnanvaltuutetuilla on merkittävä rooli kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Kuntapäättäjäbarometrin toteuttanut työeläkevakuuttaja Keva toivoo, että kuntavaalien jälkeen aloittavat valtuustot ottaisivat vahvan roolin strategisessa työkykyjohtamisessa tulevalla kuntavaalikaudella.

– Keva on arvioinut, että vuosittain kuntien työkyvyttömyysmenot ovat 2 miljardin luokkaa. Tästä summasta noin 500 miljoonaa olisi mahdollista säästää hyvillä työkykyjohtamisen käytännöillä, Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo tiedotteessa.

– Työkyvyttömyyksien vähentäminen parantaa henkilöstön työssä jaksamista ja kilpailukykyä osaavasta työvoimasta sekä vähentää kunnan kustannuksia, hän muistuttaa.

Kevan barometrin mukaan 36 prosenttia kuntapäättäjistä uskoo kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnin paranevan, 32 prosenttia uskoi sen pysyvän ennallaan ja 30 prosenttia uskoi sen heikkenevän. 

Vastaajat, jotka uskoivat työkyvyn paranevan perustelivat vastaustaan sillä, että että työhyvinvointiin ja työkykyyn kiinnitetään huomiota ja panostetaan resursseja. Heidän mukaansa myös pätevä virkamiesjohto edistää työhyvinvointia ja työkykyä. Työhyvinvointia parantavat heidän mukaansa myös työn organisoinnin muutoksen.

”Moni vastaaja myös katsoi, että työhyvinvoinnin ja työkyvyn panostukset maksavat itsensä takaisin, kun henkilö voi paremmin. Vastaajat kertoivat myös, että useissa kunnissa on kehitetty työhyvinvoinnin ja työkyvyn seurantamekanismeja”, tiedotteessa kerrotaan.

Työkyvyn heikkenemiseen uskovat vastaajat puolestaan katsoivat, että taloudellisten resurssien puute aiheuttaa työhyvinvoinnin laskua. Lisäksi he arvioivat, että työtehtävien määrä tai vaativuus kasvavat lähivuosina ja työn organisoinnin muutokset heikentävät työhyvinvointia. Lisäksi he katsoivat, että työhyvinvointiin ei ymmärretä kiinnittää huomiota.

Vastaajien arvio kunnanvaltuutetun roolista jakautui kahtia.

Kuntapäättäjäbarometrin vastaajista 60 prosenttia kertoo, että heidän kunnassaan on tehty strateginen valinta työkykyyn ja työhyvinvointiin panostamisesta. Tällaisissa kunnissa 43 prosenttia prosenttia uskoi työhyvinvoinnin parantumiseen tulevina vuosina. Vastaava luku on 24 prosenttia niissä kunnissa, joissa vastaavaa strategista valintaa ei ole tehty.

Kaksi kolmesta vastaajasta kertoi, että kuntahenkilöstön työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä teemoja kesitellään valtuuston kokouksissa vuoden aikana vähintään pari kertaa tai useammin. Joka kolmas kertoi, että asioita käsitellään valtuustossa kerran vuodessa tai harvemmin.

”Vastaajien arvio kunnanvaltuutetun roolista kunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäjänä jakautui kahtia. 49 prosenttia vastaajista koki, että kunnanvaltuutetulla on merkittävä rooli kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä.”

Vastaajista 44 prosenttia ei pitänyt valtuutetun roolia merkittävänä ja kuusi prosenttia katsoi, ettei valtuutetulla ole asiassa roolia ollenkaan.

Roolia merkittävänä pitävät vastaajat perustelivat vastaustaan muun muassa sillä, että työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen on strateginen kysymys ja siihen voidaan vaikuttaa budjetissa. Heidän mukaansa valtuutetulla on vaikutusmahdollisuus ja kunnanvaltuutettu voi itse olla aktiivinen ja aloitteellinen.

Ne, jotka eivät pitäneet roolia merkittävänä katsoivat muun muassa, että työhyvinvointi on operatiivista toimintaa, eikä sen edistäminen kuulu valtuustoon. Vastaajien mukaan valtuutetut eivät koe pääsevänsä vaikuttamaan asiaan. Vaikka jokin kokonaisuus, kuten henkilöstökertomus, käsitellään valtuustossa, jää vastaajien mielestä valtuutetun rooli ohueksi.

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan Keva on lähestynyt puolueita työhyvinvointiin ja työkykyjohtamisen kehittämiseen liittyvällä ehdokasaineistolla.

– Aineistossa on mukana mm. hyviä kuntaesimerkkejä eri puolilta Suomea työhyvinvoinnin parantamisesta, hän kertoo tiedotteessa.

Tutkimustoimisto Aula Research Oy toteutti Kevan toimeksiannosta kyselytutkimuksen kuntavaikuttajien parissa kuntien rekrytoinnista. Kyselyn kohderyhminä olivat Manner-Suomen kunnanvaltuutetut ja kunnanhallitusten jäsenet. Kyselytutkimuksen otos kerättiin sähköisesti 11.12.2020 – 14.1.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 1126 kuntapoliitikkoa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE