ehdokasmainos

Keväinen Demaritori käynnistää kuntavaalivalmistelut – ”Jokaisella ehdokkaalla on annettavaa”

Kuva: Hanna Plattonen
ruusut_tampereella
Viime keväänä Tampereella jaettiin ruusuja Koskipuistossa, huomenna polkaistaan kuntavaalivalmistelut käyntiin Koskikeskuksessa.

Pirkanmaan ensimmäinen polkaisu kohti kuntavaaleja otetaan lauantaina Tampereen Koskikeskuksessa. Keväinen demaripäivä kokoaa kauppakeskukseen mittavan joukon sosialidemokraatteja sekä puolueen sisarjärjestöjä edustajineen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tuo aamupäivällä tuoreet kuulumiset valtakunnan politiikasta, samoin iltapäivällä puoluesihteeri Reijo Paananen. Päivän mittaan voi pistää paikallisia demaripoliitikkoja sekä SDP:n kansanedustajia tenttiin juontaja Kaisa Pennyn kautta.

Pirkanmaan sosialidemokraattien piirisihteeri Harri Sandell toteaa, että nyt pistetään kuntavaalityö käyntiin maakuntatasolla.

– Demaritorilla voi käydä ilmoittautumassa kuntavaaliehdokkaaksi. Vaalit ovat huhtikuun 9. päivä 2017, ja ehdokasasettelu on nyt menossa. Pirkanmaan sosialidemokraatit haluavat tarjota kuntavaaleissa monipuoliset ja mahdollisimman täydet ehdokaslistat kaikissa Pirkanmaan kunnissa, sanoo Sandell.

Hän muistuttaa, että paikan päällä on hyvä tilaisuus tavata SDP:n kansanedustajia sekä tamperelaisvaltuutettuja.

– Kysymykset, toiveet, risut ja ruusut ovat tervetulleita suoraan tai juontajamme Kaisa Pennyn kautta. Nyt on helppo tilaisuus tavata poliitikkoja ja keskustella sosialidemokraattisten luottamushenkilöiden kanssa.

Joukkoon tarvitaan kokeneita ehdokkaita, mutta uusille ehdokkaille on oltava tilaa.

Pirkanmaan Demarinaiset haluavat kuulla ihmisten mielipiteitä ajankohtaisista asioista.

– Tärkeää on, että saamme ajatuksia ja ehdotuksia siitä, mitä meiltä ja SDP:ltä odotetaan. Kiinnostavaa on saada tietoa myös siitä, millaisia päätöksiä maan hallitukselta ja eduskunnalta odotetaan, valottaa Demarinaisten puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.

Naispiirille Koskikeskuksen tapahtuma on niin ikään lähtölaukaus kuntavaaleihin. Piiri kannustaa sekä naisia että miehiä asettumaan jo nyt ehdokkaaksi.

– Ehdokkaiksi on tärkeä saada eri-ikäisiä ja koulutustaustaltaan sekä työkokemukseltaan monenlaisia ihmisiä. Jokaisella ehdokkaalla on annettavaa yhteiseen työhön asioiden eteenpäin viemiseksi. Joukkoon tarvitaan kokeneita ehdokkaita, mutta jatkuvuus on otettava vakavasti, joten uusille ehdokkaille on oltava tilaa, sanoo Petäkoski-Hult.

Moni kantaa huolta opiskelijoihin kohdistuvista mittavista leikkauksista.

Tampereen Demarinuorten puheenjohtaja Jenni Pellinen kertoo, että nuorten pääteemana tapahtumassa on koulutus.

– Moni meistä kantaa huolta opiskelijoihin kohdistuvista mittavista leikkauksista. Haluamme jatkaa koulutuskeskustelua myös Demaritorilla, ja tähän liittyen meillä on myös pieni faktavisa osallistujille. Pääsiäisen kunniaksi intoudumme jakelemaan pääsiäismuniakin, kertoo Pellinen.

Jenni Pellisen mukaan kuntavaaleihin valmistautuminen alkaa kevään jälkeen aktiivisemmin. Toukokuussa pidetään Tampereella Demarinuorten liittokokous, jossa vaalit nousevat keskeisesti esiin.

– Pyrimme lähestymään nuoria aktiivisesti, heidän toiveitaan ja ajatuksiaan kuunnellen. Toki meidän parissamme on jo moni nuori pohtinut ehdolle asettumista, ja Tampereella Demarinuoret ovat aina vahvasti olleet aktiiviensa mukana tällä taipaleella sekä toki kunnallisjärjestön tasolla apua tarjoten. Siihen pyrimme nytkin.

Tampereen demareiden kevättapahtumat jatkuvat Keskustorin kuukausittaisilla markkinoilla. Äitienpäivänä ovat luvassa kahvit Tammelantorilla.

Demaritori

  • järjestäjinä SDP, Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, Demarinaiset, Demarinuoret, Nuoret Kotkat, TUL ja EKL
  • SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne paikalla klo 10.30
  • kansanedustajat tavattavissa: Ilmari Nurminen klo 10–14, Pia Viitanen 10–14, Sanna Marin 10.30–13 ja Jukka Gustafsson 11–12:00.
  • paikalla on myös tamperelaisia valtuutettuja

Poliitikkolegenda Miina Sillanpää oli myös historiallinen ay-pomo — “Silloin vastassa oli kivikatto”

Kuva: Ulla Rohunen

Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Tampereella järjestetään perjantaina seminaari Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Seminaari ammentaa Sillanpään historiasta, mutta katsoo tätä päivää tuoden näkökulmia naisten asemaan ja sen kehittämiseen ammattiyhdistysliikkeessä. Puhujina ovat muun muassa ammattiliittojen puheenjohtajina toimivia naisia Pamin Ann Selinistä Superin Silja Paavolaan.

– Ajatus on katsoa naisten tilannetta ay-johtajina Suomessa tänään ja pohtia, miksei liittojen saati keskusjärjestöjen puheenjohtajina ole naisia juuri näkynyt. Kun rakenteelliset syyt ja esteet tunnistetaan, voidaan esteitä ryhtyä raivaamaan, Miina Sillanpään seuran hallituksen jäsen Rauli Warto pohjustaa.

Työväenmuseo Werstaan Komuutti-galleriassa on esillä näyttely Miina Sillanpäästä. Kuva Ulla Rohunen.

Työväenmuseo Werstaan Komuutti-galleriassa on esillä näyttely Miina Sillanpäästä. Kuva Ulla Rohunen.

Sillanpää on ollut tärkeä edelläkävijä naisille ay-liikkeessä. Hän oli ensimmäinen naispuolinen ammattiliittojohtaja Suomessa luotsatessaan Palvelijataryhdistystä vuosina 1901–1952. Silloin ei puhuttu lasikatoista.

– Silloin vastassa oli kivikatto. Sillanpään puheenjohtajuus oli täysin poikkeuksellista, mutta hän oli omassa ajassaan ja työssään muutoinkin täysin poikkeuksellinen. Hän näki, että ilman yhdistymistä ja edunvalvontaa ei saada mitään aikaiseksi, Warto kertaa.

Seminaarin aluksi esitetään lyhytdokumentti Miina Sillanpäästä. Se on katseltavissa myös Miina Sillanpään seuran verkkosivuilta.

Naiset ammattiyhdistysjohtajina -seminaari 30.9. Työväenmuseo Werstas kello 12-15. Seminaari on kaikille avoin. Ilmoittautumisia toivotaan tarjoilun takia osoitteeseen seminaari@tyovaenmuseo.fi. Werstaan Komuutti-galleriassa on nähtävillä näyttely Miina Sillanpäästä 30.10. saakka. Lisää tietoa Miina Sillanpään juhlavuoden tapahtumista löytyy täältä.

Hurstin ruokajonoissa enemmistönä eläkeläiset

Kuka pitää yhteyttä vanhuksen ja hänen omaistensa välillä, jos vastuuhoitajaa ei ole, kysyy Arja Ojala.
Sosiaalineuvos Arja Ojala sanoo, että vähävaraisten ihmisten ruokakassin keventyminen syö myös hallituksen lupauksia työllistää.

Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtajan, Arja Ojalan mielestä nykyinen hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta pienituloisten asialla. Hallituksen suunnitelmista kärsii iso osa eläkeläisistä.

– Hurstin ruokajonoista suurimman joukon, 39 prosenttia, muodostavat eläkeläiset. Sitten tulevat työttömät, sosiaalineuvos sanoo.

Ojala arvioi hallituksen budjettiesitystä Hakametsän sosialidemokraattien Hakapirtillä järjestämässä tilaisuudessa.

Kilpailukykysopimuksen myötä hallitus lupaa budjettiesityksessään yli 500 miljoonan euron verokevennykset. Vähennykset koskevat paitsi palkansaajia myös eläkeläisiä. Vaikka päätös vaikuttaa hyvältä, Ojala ei sitä täysin allekirjoita.

– Suomessa on iso joukko pienituloisia eläkeläisiä, jotka eivät pysty maksamaan tuloveroa lainkaan. Eivät he silloin hyödy verokevennyksistäkään. Alle 750 euron kuukausituloilla sinnittelee 100 000 ihmistä.

Erittäin iso heikennys Ojalan mielestä on indeksiin sidottuihin tukiin kohdistuvat 200 miljoonan euron leikkaukset. Ne pienentävät kaikkiaan 30 eri tukea. Ratkaisu heikentää esimerkiksi kansan- ja takuueläkkettä sekä vammais- ja asumistukea.

– Lisäksi hallitus nostaa kiinteistöveroa 50 miljoonalla eurolla ja korottaa lämmityspolttoaineiden veroa. Päätökset rasittavat öljyllä lämmittävissä taloissa asuvia eläkeläisiä. Vuokrataloissa asuvat tekevät viisaasti, jos varautuvat vuokrankorotuksiin.

Diabeetikot kovilla

Hallitus jatkaa myös lääkekorvauksien leikkauksia. Tämä vaikuttaa erityisesti kakkostyypin diabeetikkojen elämään. Diabeetikkojen omavastuuosuus lääkkeiden hinnasta on putoamassa 100 prosentista 65 prosenttiin. Potilaiden lääkemenot nousevat 10 – 300 euroa vuodessa.

– Diabeteslääkkeitä käyttävistä puolet on yli 65-vuotiaita ja yksi kolmasosa yli 75-vuotiaita, Ojala toteaa.

Vammaisten tukien noin kuuden miljoonan euron leikkaukset heikentävät muun muassa kuljetusapua ja mahdollisuuksia käyttää avustajia. Sosiaalineuvos hämmästelee sitä, että mainittujen leikkausten vaikutuksista hallitus ei vaivautunut tekemään minkäänlaista arviointia.

Ojalakaan ei hyväksy hallituksen aikomusta vähentää vanhustenhoidon henkilömitoitusta 0,5:stä 0,4 hoitajaan vanhusta kohden. Hallituksen säästötavoite on 70 miljoonaa euroa. Henkilöstön vähentäminen saattaa hänen mukaansa merkitä hoitajien irtisanomisia

– Vastuutyöntekijän poistaminen vanhuspalvelulaista ja näin ollen arkipäivän askareista on järjetöntä. Kyse on työntekijästä, joka tietää vanhuksen asiat, ja johon vanhuksen omaiset voivat olla yhteydessä. Lisäksi vastuutyöntekijä huolehtii siitä, että vanhus saa ne palvelut, jotka hänelle on luvattu.

Köyhyysrajalle lisää väkeä

Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL) laskelmien mukaan hallituksen päätösten myötä takuueläkkeellä olevan eläkeläisen ostovoima heikkenee ensi vuonna kaksi prosenttia, työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoima 1,8 prosenttia ja keskimääräistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavan ostovoima saman verran.

Kuukaudessa 8 000 euroa tienaavan palkansaajan ostovoima lisääntyisi 0,4 prosenttia. Myös 3 300 ja 2 000 euroa ansaitsevien palkansaajien ostovoima nousisi hieman (0,2 % ja 0,1 %).

Edellä mainitut esimerkit ovat yksityiseltä sektorilta. Sen sijaan julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima heikkenee, koska heiltä leikataan noin kolmannes lomarahoista.

Suunnitellut leikkaukset laskevat sosiaalitukien ostovoimaa noin kaksi prosenttia. Kokonaisuudessaan tukien ostovoima pienenee noin kuusi prosenttia vuosina 2015–2019, jos indeksileikkaukset toteutetaan talousarvion ehdotuksen mukaisesti.

Ojala sanoo, että 5 000 ihmistä putoaa köyhyysrajan alapuolelle ja samalla suuri joukko ihmisiä tipahtaa köyhyysrajan tuntumaan.

– Suomi on sitoutunut vähentämään vuoteen 2020 mennessä köyhyysrajan lähellä elävien ihmisten määrää. Hallituksen toimin tähän päämäärään ei päästä. Odotettavissa on EU:lta moitteita maallemme.

Tampereen plussat ja miinukset

Tampereen vanhuspalveluista Ojala antaa kiitosta asunto- ja geriatrisille palveluille. Ne ovat hyvällä tasolla. Kiitosta kaupunki saa myös siitä, että palvelut ovat saatavilla ajoissa. Palvelutaloihinkin pääsee. Sairaalahoitoon turvautuvien on sen sijaan hankala päästä takaisin kotiin palvelutaloon.

Miinusta vanhusneuvoston puheenjohtajan mielestä sen sijaan merkitsevät hoitajien vaihtuvuus ja asiakasmaksujen korottaminen. Palvelut ovat myös pirstaloituneet. Ongelmaa lisää Tampereen kaupungin jatkuva organisaation uudistaminen.

Ojala korostaa, että tiedot ovat kaupungin vanhusasiamiehen kynästä lähteneestä yhteenvedosta.

Keskustelua aiheesta

Monipuolinen ehdokasjoukko yksi avain vaalivoittoon

wp_20160917_008
Puoluesihteeri Reijo Paananen (oik) ehti risteilyn aikana vaihtaa mielipiteitä monissa pöydissä.

SDP:n puoluesihteerin Reijo Paanasen mukaan onnistuneesta vaalityöstä tehdään merkittävä osa ehdokasasettelussa. Ehdokkaiden on oltava kaikenikäisiä, miehiä ja naisia, eri aloilla työskenteleviä, opiskelijoita ja eläkeläisiä ja niin edelleen. Siten Tampereella kuten muissakin kunnissa on pyrittävä monipuoliseen ehdokasjoukkoon.

Paananen innosti tamperelaisia sosialidemokraatteja vaalityöhön lauantaina Tampereen sos. dem. kunnallisjärjestön risteilyllä Pyhäjärvellä. Hän kertoi ensimmäiseksi terveisiä Huippuvuorilta, missä hän oli tavannut pohjoismaisten veljespuolueiden puoluesihteereitä.

Paananen kertoi Norjan veljespuolueen kannatuksen olevan 37,5 prosentin luokkaa ja haastoi risteilyväkeä ottamaan tavoitteeksi saman suuruisen kannatuksen ensi kevään kunnallisvaaleissa.

Puoluesihteerin mukaan SDP:llä on eväät voittaa kunnallisvaalit ja nousta maan suurimaksi puolueeksi. Jo gallupien kannatusluvut antavat tästä osviittaa. Lisäksi puolueella on Sipilän hallituksen ohjelmalle ja budjettiesitykselle uskottavat vaihtoehdot. Tämä myönnetään vihdoin myös maan tiedotusvälineissä.

Työtä riittää

Paananen korosti, että kunnista löytyy aluehallintouudistuksen jälkeenkin useita tärkeitä tehtäviä.

– Niihin jäävät kaikki elinvoimaan kuuluvat asiat ja niistä päättäminen. Esimerkiksi kaavoituksella voidaan tukea kuntien elinkeinojen kehittymistä. Hallitus kyllä huolehtii isoista yrityksistä, mutta kuka kantaa huolta työllistävistä pk-yrityksistä?

Puoluesihteerin mukaan valtuutetut päättävät jatkossakin myös koulutukseen ja sivistykseen liittyvistä asioista. Näilläkin tekijöillä on vaikutuksensa paitsi elinkeinopolitiikkaan ja työllisyyteen myös kuntalaisten aineelliseen ja henkiseen hyvinvointiin.

Niinpä ehdokkaiden joukkoon on saatava edelleen kuntien parhaat voimat. Puoluesihteeri ei hyväksy esimerkiksi sitä, että kuntavaalien ehdokkuudesta kieltäydytään ajatellen asemia tulevissa maakuntavaaleissa.

Selkeä sanoma

Paanasen mukaan vaaleissa menestyminen edellyttää myös ohjelmaa, jonka kaikki ymmärtävät.

– Kun puhumme vaikkapa vientivetoisesta kasvustrategiasta, meidän pitää selittää, mitä se tarkoittaa; suomentaa, suomentaa ja suomentaa.

Vaikka päämäärä onkin kunnallisvaalien voittamisessa, tuleviakaan vaaleja ei tyystin voi unohtaa.

– Meillä on vaalikentillä kokenutta porukkaa. Silti ihmisten kanssa keskustellessamme meidän on haettava joukkoomme uusia aktiiveja.

– Tässäkin työssä auttaa, kun mietimme, miten ohjelmassamme ja ohjelmastamme näkyy se, että ihmisilllä on hyvä olla. Vaaleissa voimme osoittaa, että liikkeemme on elävä.

Työtä ja toimeentuloa

Risteilyllä mukana ollut Seppo Tuovinen piti hyvänä,että puoluesihteeri avasi vaalityön arkea ja painotti viestien selkeyttä.

– Poliitikkojen kieli on uusliberalistista, mistä tavallinen duunari ei ymmärrä mitään. Kun uusliberalistinen talousmalli hallitsee ajatuksiamme, leimaa se kieltäkin.

Tuovinen toivoo SDP:n vaaliohjelmiin viestiä siitä, miten Suomi nostetaan suosta.

– Hallituksen leikkauspolitiikka vie ihmisiltä tulevaisuuden. Ihmiset tarvitsevat työtä ja toimeentuloa. Palkkojen on oltava sopimusten mukaisia.

Matalapalkka-aloista seuraa Suomen kahtiajakautuminen, mikä puolestaan ajaa maan ongelmiin.

– Kannan huolta myös nuorista. Kaikilla heistä ei ole työtä, ei toimeentuloa, ei tulevaisuutta, ei mitään.

Keskustelua aiheesta

Valtuutettujen uskoa ratikkaan vahvistettiin

Kuva: Tampereen kaupunki
raitiovaunupaasikivenkadulla
Ratikkahankkeen alkuperäisistä laskelmista kohonneet kustannukset saattavat koitua hankkeen kompastuskiveksi.

Tampereen kaupungin virkamiehet ja kaupungin ulkopuoliset asiantuntijat esittelivät maanantaina 12. syyskuuta kaupunginvaltuutetuille raitiotien toteteuttamissuunnitelmaa ja arvioivat sen vaikutuksia ennen valtuuston varsinaisen kokouksen alkua.

Raitiotien toteutussuunnitelma, kustannusarvio ja vaikutusten arviointi valmistuivat noin viikko sitten. Asiantuntijoiden kertomat asiat eivät siten olleet enää kaikilta osin tuoreita vaan osin tuttuakin asiaa. Kun raitiotiehankkeen kustannukset osoittautuivat aikaisemmin arvioitua suuremmiksi, maanantain tilaisuudessa painotettiin myös hyötyjen olevan aiemmin arvioitua merkittävimpiä.

Raitiotien infrastruktuurin ja varikon rakentamisen kokonaiskustannus osan 1 eli Hervanta – keskusta – Tays -osuudelta on 238,8 miljoonaa euroa. Osan 2 eli Keskusta – Hiedanranta – Lentävänniemi -osuuden tarkennettu kustannusarvio on 44,1 miljoonaa euroa. Yhteensä 283 miljoonaa euroa.

Yleissuunnitelmavaihetta korkeampi hinta johtuu useista tekijöistä, kuten arvioitua suuremmista johtosiirroista ja suunnitelmien muutoksista. Hanke on myös osittain laajentunut muun muassa katuverkon töiden osalta.

Kapunginvaltuuston enemmistö on ilmaissut valmiutensa raitiotien rakentamiseen, mikäli kustannukset pysyvät 250 miljoonassa eurossa. Valtiolta ei liene lisää rahaaa tiedossa. EU:n puoleenkin on kaiketi turha kääntyä. Sen sijaa unionin investointipankkiirit voivat lainahanoja avata.

Säästöjä ja tuloja

Johtaja Mikko Nurminen Tapereen kaupungin konsernihallinnosta painotti hankkeen hyötyjä. Raitiotieverkon läheiset alueet ovat haluttuja. Tontit voidaan rakentaa tiiviisti ja rakennukset saattavat olla tavallista korkeampia. Nämä seikat johtavat säästöihin kaupungin infrastruktuurin rakentamisessa.

Valtion investointituen lisäksi vaadittava Tampereen kaupungin oma panos palautuu asiantuntujoiden mukaan kaksinkertaisena lisääntyvien lipputulojen, maan arvonnousun, maankäytön tehostumisen ja verotulojen kasvun vuoksi.

Raitiotien toteuttamisen kiinteistötaloudelliset hyödyt kaupungille ovat noin 128 miljoonaa euroa. Maankäytön tehostumisesta arvioidaan lähivuosikymmeninä saatavan hyötyä noin 115 miljoonaa euroa.

Raitiotien on laskettu lisäävän joukkoliikennematkojen määrää. Lipputulot kasvavat 30 vuoden tarkastelujaksolla 114 miljoonaa euroa vertailuvaihtoehtoon verrattuna. Raitiotiejärjestelmä parantaa joukkoliikenteen käyttötaloutta lipputulojen kasvun ja suuremman kalustokoon ansiosta noin 4,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Raitiotien rakentaminen luo myös työpaikkoja. Osa liittyy suoraan raitiotien infraan, mutta sen ohessa joudutaan tekemään myös muita rakennustöitä. Merkittävin näistä lienee Tammerkosken sillan uusiminen. Raitiotien rakentaminen tuottaa kaupungille verotuloja 7 miljoonaa euroa rakennusvuosina 2017-2021. Muun rakentamisen myötä tulevat vaikutukset ovat suurempia.

Turvallisuus paranee

Nurmisen mukan raitiotie parantaa liikenneturvallisuutta. Raitiotie vähentää enemmän henkilöautojen käyttämistä kuin bussiliikenne. Turvallisuutta lisää myös vaihtojen väheneminen. Bussiliikenteen matkustajista 22 prosenttia vaihtaa matkansa aikana kulkupeliä, raitiovaunuilla kulkevista vastaava prosenttiluku on 15.

Kun Raitiotielle suunnitellulla reitillä liikkuu nyt päivittäin 40 000 ihmistä eli joka yhdestoista kaupunkilainen, vuonna 2025 määrä nousee 55 000 matkustajaan. Eli joka yhdeksäs matkustaja on raitiotievaunussa.

Raitiotien varteen rakentaminen takaa asuntoja hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien läheisyyteen. Raitiotien rakentaminen ei toki merkitsisi sitä, etteikö bussiliikennettäkin kehitettäisi. Se on välttämätöntä jo siksi, että ihmisiä voidaan kerätä laajemmalta alueelta ratiovaunujen matkustajiksi. Raitiotie mahdollistaa Hiedanrannan uuden kaupunginosan rakentamisen jopa 25 000 asukkaalle. Pelkästään Hiedanrannasta raitiotie toisi kaupungille lähes 50 miljoonan euron hyödyn.

Raitiotien arvioidaan lisäävän matka‐aikojen luotettavuutta. Näkövammaisille, liikuntaesteisille tai lastenvaunujen kanssa liikkuville raitiovaunu on helpompi käyttää kuin bussi. Esteettömästi toteutetut pysäkit ja raitiotiekalusto edistävät kaikkien raitiotien käyttäjien turvallisuutta ja matkustusmukavuutta.

Ympäristökin hyötyy

Nurminen korosti myös raitiotien ympäristöystävällisyyttä. Se aiheuttaa busseja vähemmän pölya. Hervannan varikkoalueella mahdollisesti asuvien liito-oravienkin kanssa on mahdollista tulla toimeen.

Lisäksi raitiotie vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästöjä. Raitiotievaihtoehdossa hiukkas‐, typpioksidi‐ ja hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin bussivaihtoehdossa. Raitiotievaihtoehdossa ilmanlaadun on arvioitu paranevan keskeisillä pääkatuosuuksilla keskustassa sekä Hervannassa.

Nurmisen mukaan raitiotie on Tampereelle selkeä imagohyöty. Tampere profiloituu eurooppalaisena raideliikennekaupunkina, jonka eri kohteet ovat paikallisille ja vieraille helposti saavutettavissa. Vaunuista, pysäkeistä ja koko järjestelmästä voidaan kehittää alusta älykkäille palveluille, taiteelle sekä kaupunkikulttuurille ja tapahtumille. Raitiotien rakentamisessa huomioidaan myös sitä sivuavat kulttuuriympäristöt.

Raitiotieradan ensimmäisen osan (Hervanta – Keskusta – Tays) rakentaminen kestää noin neljä vuotta. Rakentamistyöt on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Raitiotieliikenne keskustasta Hervantaan ja keskussairaalalle pyritään aloittamaan vuonna 2021.

Kaupunginvaltuusto käsittelee raitiotien rakentamista kokouksessaan 24. lokakuuta 2016.

www.tampere.fi/raitiotie

AVAINSANAT

Pohjolan kotilinnassa Tampereella käynnistellään arkielämää

Kuva: Heikki Näreikkö
WP_20160823_009
Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Atanas Aleksovskin vastaukset tyydyttivät kuulijoita.

Tampereen Kotilinnasäätiön uusimman asuinkiinteistön Pohjolan kotilinnan asuttaminen on loppusuoralla. Muuttojen myötä remonttimiehet ovat viimeistelleet kiinteistöä ja asuntoja. Talon väki on käynnistellyt uusia toimintoja. Alkysyksyn asukaskokouksessakin valmistauduttiin arkipäivän elämään. Kotilinnansäätiön uusi toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski esikuntineen sai vastattavakseen useita asukkaiden kysymyksiä.

Pohjolan kotilinnan liki sata senioreille tarkoitettua vuokra-asuntoa sijaisevat Pohjolankadulla Tammelan kaupunginosassa. Tontilla sijaitseva Haarlan vanha tehdaskiinteistö on kunnostettu asunnoiksi. Useassa eri käytössä ollut rakennus pitää sisällään 20 asuntoa ja uudisrakennus 76. Tammelan päivä- ja palvelukeskus on sekin muuttanut kiinteistöön. Sen tarjoamat pelvelut ovat senioriasuntojen asukkaiden käytettävissä.

Kaikkien asukkaiden iloksi tiloissa on jo kesän aikana järjestetty muun muassa konsertteja, karaokea ja yhteislaulutilaisuuksia. Ohjaajien opastuksella on tehty käsitöitä. Ravintolapalveluiden lisäksi asukkaiden käytössä on myös kirjasto, jonne kaupunginkirjaston virkailijoille esitettyjen toiveiden mukaan voi saada kirjaston tarjonnan lisäksi myös mielilukemistoaan. Tiloissa on lehtilukusali. Asukkaat voivat tutustua kirjallisuuteen syksyn aikana myös kirjallisuuspiirissä, jonne on luvassa mielenkiintoisia vieraita.

Asunnoissa on senioreiden turvana automaattinen paloilmoitin- ja sprinklerjärjestelmä sekä turvaliesi. Kameratoimintoiset ovipuhelimet lisäävät nekin turvallisuutta.

Asumista helpottavat ja mukavoittavat muun muassa kaapeli-TV, laajakaista-internetyhteys ja maanalainen autohalli, jonne pääsee hissillä. Luonnollisesti tiloihin kuuluuvat myös kaksi sauna-osastoa ja pesutupa kuivaushuoneineen.

Asukkaiden käytössä on myös kerhotila, jonka he saavat tarvitessaan käyttöönsä vaikkapa juhlatilaksi. Odotus kuntosalin avaamisesta päättyy syyskuun alussa. Suojainen ja kauniisti istutettu pihapiiri suihkukaivoineen sai asukkailta kiitosta etenkin menneen kesän lämpöisimpinä päivinä.

Uusi toiminnanjohtaja

Alkysyksyn asukaskokouksessa Kotilinnansäätiön uusi toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski esittäytyi läheisine työtovereineen Pohjolan kotilinnan asukkaille. Vaikka Aleksovski on tehtävässään uusi, hän on ollut mukana säätiön toiminnassa jo kuusi vuotta sen hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

Entisestä Jugoslaviasta Aleksovski muutti Suomeen vuonna 1992. Aleksovski on työskennellyt ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa opettajana ja koulutuspäällikkönä. Toiminnanjohtajan perheeseen kuuluuvat opettajavaimo ja kaksi lasta.

Aleksovski, joka on myös Tampereen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen kertoi olevansa monella tavalla mukana senioreiden asioiden hoitamisessa. Hän on ollut muun muassa kaupunginhallituksen edustajana laitoshoidon johtokunnassa.

Aleksovski kuvaili itseään talousihmiseksi. Hän lupasi keskittyä muun muassa säätiön palveluiden kehittämiseen ja palvelutason parantamiseen. Toiminnanjohtaja kertoi liikkuvansa kentällä ja olevansa asukkaiden tavoitettavissa. Hän kertoi lokakuun aikana poikkeavansa kaikissa Pohjolan kotilinnan asunnoissa vaihtamassa kuulumiset asukkaiden kanssa.

Kysyttävää riitti

Aleksovskin esittäytymisen jälkeen asukaskokouksessa päsiivät ääneen asukkaat, joilla olikin useita kysymyksiä ja kommentteja esitettävänään. Asukkaat toivoivat muun muassa ilmastoinnin säätämistä. Osa koki sen vetoisaksi, toiset taas eivät olleet sitä huomanneetkaan. Kiinnostusta herätti myös kylpyhuoneiden lattialämmitysten käyttökustannukset.

Asukkaat toivoivat parempaa järjestystä apuvälinevarastoon, jonne ainakin alkuvaiheessa oli säilytetty siinne kuulumatonta tavaraa. Se taas haittasi apuvälineiden käyttöönottoa ja varastoon viemistä.

Vikoja ja ongelmia löydettiin aina liesituulettimista siivoukseen. Lisäksi asukkaat kaipasivat pesutupaan mankelia ja ohjeita kuivausrummun puhdistamiseen. Tuuletusparvekkeille odotettiin telineitä tuuletettavien tekstiilien ripustamiseksi.

Tupakoinnistakin keskusteltiin. Asunnoissa se on kielletty. Muuton jälkeen tupakoinnin jälkien siistimisestä voi seurata yllättävä lasku. Kaikki eivät katso hyvällä tupakointia piha-alueillakaan. Tilanteen kehittymistä seurataan.
Aleksovski totesi Kotolinnasäätiön henkilöstön tietävän, että korjattavaa löytyy. Vikojen korjaamisesta on keskusteltu urakoitsijoiden kanssa. Takuuaikaakin on parisen vuotta.

Toimintaa yli 50 vuotta

Tampereen kaupunkikonserniin kuuluva Tampereen Kotilinnasäätiö käynnisti toimintansa vuonna 1962. Sen tehtävänä on tukea ikäihmisten asumista. Säätiön asunnot ovat vuokra-asuntoja. Ensimmäiset sen asunnot rakennettiin Raholan kaupunginosaan.

Tampereella oli vielä 1960-luvulla vanhusten asunto-oloissa paljon tovomisen varaa. Monet vuokra-asunnot olivat vanhoissa puutaloissa, jotka oli rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. 1960- ja 1970-luvuilla vanhoja kaupunginosia saneerattiin ja puutaloja purettiin, silloin asunnoista oli myös määrällistä pulaa.

Kun vanhusten pahin asuntopula 1980- ja 1990-luvulla oli ohitse, säätiö saattoi keskittyä asumistason kohentamiseen. Sen asuntoja remontoitiin ja suurennettiin esimerkiksi yksiöitä yhdistelemällä.

Kotilinnasäätiön yli 20 kiinteistössä on noin 1700 asukasta.

Keskustelua aiheesta