x

Keväinen Demaritori käynnistää kuntavaalivalmistelut – ”Jokaisella ehdokkaalla on annettavaa”

Kuva: Hanna Plattonen
Viime keväänä Tampereella jaettiin ruusuja Koskipuistossa, huomenna polkaistaan kuntavaalivalmistelut käyntiin Koskikeskuksessa.

Pirkanmaan ensimmäinen polkaisu kohti kuntavaaleja otetaan lauantaina Tampereen Koskikeskuksessa. Keväinen demaripäivä kokoaa kauppakeskukseen mittavan joukon sosialidemokraatteja sekä puolueen sisarjärjestöjä edustajineen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tuo aamupäivällä tuoreet kuulumiset valtakunnan politiikasta, samoin iltapäivällä puoluesihteeri Reijo Paananen. Päivän mittaan voi pistää paikallisia demaripoliitikkoja sekä SDP:n kansanedustajia tenttiin juontaja Kaisa Pennyn kautta.

Pirkanmaan sosialidemokraattien piirisihteeri Harri Sandell toteaa, että nyt pistetään kuntavaalityö käyntiin maakuntatasolla.

– Demaritorilla voi käydä ilmoittautumassa kuntavaaliehdokkaaksi. Vaalit ovat huhtikuun 9. päivä 2017, ja ehdokasasettelu on nyt menossa. Pirkanmaan sosialidemokraatit haluavat tarjota kuntavaaleissa monipuoliset ja mahdollisimman täydet ehdokaslistat kaikissa Pirkanmaan kunnissa, sanoo Sandell.

Hän muistuttaa, että paikan päällä on hyvä tilaisuus tavata SDP:n kansanedustajia sekä tamperelaisvaltuutettuja.

– Kysymykset, toiveet, risut ja ruusut ovat tervetulleita suoraan tai juontajamme Kaisa Pennyn kautta. Nyt on helppo tilaisuus tavata poliitikkoja ja keskustella sosialidemokraattisten luottamushenkilöiden kanssa.

Joukkoon tarvitaan kokeneita ehdokkaita, mutta uusille ehdokkaille on oltava tilaa.

Pirkanmaan Demarinaiset haluavat kuulla ihmisten mielipiteitä ajankohtaisista asioista.

– Tärkeää on, että saamme ajatuksia ja ehdotuksia siitä, mitä meiltä ja SDP:ltä odotetaan. Kiinnostavaa on saada tietoa myös siitä, millaisia päätöksiä maan hallitukselta ja eduskunnalta odotetaan, valottaa Demarinaisten puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.

Naispiirille Koskikeskuksen tapahtuma on niin ikään lähtölaukaus kuntavaaleihin. Piiri kannustaa sekä naisia että miehiä asettumaan jo nyt ehdokkaaksi.

– Ehdokkaiksi on tärkeä saada eri-ikäisiä ja koulutustaustaltaan sekä työkokemukseltaan monenlaisia ihmisiä. Jokaisella ehdokkaalla on annettavaa yhteiseen työhön asioiden eteenpäin viemiseksi. Joukkoon tarvitaan kokeneita ehdokkaita, mutta jatkuvuus on otettava vakavasti, joten uusille ehdokkaille on oltava tilaa, sanoo Petäkoski-Hult.

Moni kantaa huolta opiskelijoihin kohdistuvista mittavista leikkauksista.

Tampereen Demarinuorten puheenjohtaja Jenni Pellinen kertoo, että nuorten pääteemana tapahtumassa on koulutus.

– Moni meistä kantaa huolta opiskelijoihin kohdistuvista mittavista leikkauksista. Haluamme jatkaa koulutuskeskustelua myös Demaritorilla, ja tähän liittyen meillä on myös pieni faktavisa osallistujille. Pääsiäisen kunniaksi intoudumme jakelemaan pääsiäismuniakin, kertoo Pellinen.

Jenni Pellisen mukaan kuntavaaleihin valmistautuminen alkaa kevään jälkeen aktiivisemmin. Toukokuussa pidetään Tampereella Demarinuorten liittokokous, jossa vaalit nousevat keskeisesti esiin.

– Pyrimme lähestymään nuoria aktiivisesti, heidän toiveitaan ja ajatuksiaan kuunnellen. Toki meidän parissamme on jo moni nuori pohtinut ehdolle asettumista, ja Tampereella Demarinuoret ovat aina vahvasti olleet aktiiviensa mukana tällä taipaleella sekä toki kunnallisjärjestön tasolla apua tarjoten. Siihen pyrimme nytkin.

Tampereen demareiden kevättapahtumat jatkuvat Keskustorin kuukausittaisilla markkinoilla. Äitienpäivänä ovat luvassa kahvit Tammelantorilla.

Demaritori

  • järjestäjinä SDP, Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, Demarinaiset, Demarinuoret, Nuoret Kotkat, TUL ja EKL
  • SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne paikalla klo 10.30
  • kansanedustajat tavattavissa: Ilmari Nurminen klo 10–14, Pia Viitanen 10–14, Sanna Marin 10.30–13 ja Jukka Gustafsson 11–12:00.
  • paikalla on myös tamperelaisia valtuutettuja

Oman liikkeen leivissä Työväenmuseo Werstaalla

Oman liikkeen leivissä -näyttely on toteutettu yhteistyössä satavuotiaan Osuuskunta Tradekan kanssa.

Työväenmuseo Werstaan kevään päänäyttely avautuu yleisölle torstaina 23. maaliskuuta. Oman liikkeen leivissä -näyttely kertoo suomalaisen kulutusyhteiskunnan kasvusta sekä kuluttajien omasta osuusliikkeestä 1900-luvun elämäntavan rakentajana. Kuluttamisen ja edistysmielisen osuustoiminnan menneisyys avaavat kiinnostavan näkymän suomalaisen arjen ja yhteiskunnan historiaan.

Osuusliikkeen tarina Suomessa alkoi runsas sata vuotta sitten, kun kuluttajat alkoivat perustaa omia osuusmyymälöitä välttämättömimmät tarpeensa täyttääkseen. Osa myymälöistä muodosti edistysmielisen osuustoimintaliikkeen vuosina 1916 ja 1917 perustettujen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton ja Osuustukkukaupan kanssa. E-liikkeen toiminta laajeni 1900-luvulla muun muassa pankki-, ravintola- ja rakennussalalle. Kasvu jatkui, kunnes 1990-luvun äkillinen talousromahdus ajoi liikkeen vararikon partaalle.

Esillä monipuolista aineistoa

Esillä on laaja valikoima esineitä, kuvia, videota ja muistitietoa Työväenmuseo Werstaan osuustoiminnallisesta kokoelmasta, joka on lajissaan Suomen suurin. Oman liikkeen leivissä kuljettaa museokävijät 1900-luvun alun vähäeleisistä palvelutiskimyymälöistä vuosisadan lopun tavaranpaljoutta pursuaviin itsepalvelumarketteihin.

E-liikkeen nostalgiset tuotepakkaukset, mainosjulisteet ja säästölippaat kertovat kiehtovan tarinan maasta, jonka kansalaisten kulutustottumukset ja elämänlaatu muuttuivat huimaa vauhtia. Matkan varrella kävijät pääsevät muun muassa ihmettelemään 1930-luvun reklaamikulkuetta ja käväisemään ikkunaostoksilla 1950-luvun tyylisessä maaseutumyymälässä. Tasa-arvo sekä naisten ja lasten rooli kuluttajina saavat nekin huomiota.

Näyttelyssä katsotaan myös tulevaan. Kävijä jää pohtimaan mihin suomalainen kulutusyhteiskunta on menossa. Onko osuustoiminnalla tulevaisuutta?

Oman liikkeen leivissä -näyttely on toteutettu yhteistyössä satavuotiaan Osuuskunta Tradekan kanssa. Tradeka on juhlavuotensa yhteydessä tukenut myös Työväenmuseo Werstaan osuustoiminnallisten kokoelmien digitointityötä.

Oman liikkeen leivissä on avoinna yleisölle 23.3.2017–22.4.2018. Työväenmuseo Werstaalle on vapaa pääsy.

Keskustelua aiheesta

Tampereen demareille työllistäminen on tärkein asia

Leo Siiskonen (vas), Atanas Aleksovski ja Seppo Salminen onnittelivat Messukylän työväenyhdistyksen puheenjohtaja Aila Dündar-Järvistä yhdistyksen saamasta palkinnosta. Kunnallisjärjestön sihteeri Riku Kemppinen (oik) merkitsi tapahtuneen pöytäkirjaan.

Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön mielestä kevään kuntavaalien tärkein asia on työllistäminen. Päätavoite lyötiin lukkoon kunnallisjärjestön edustajiston sääntömääräisessä kevätkokouksessa tiistaina 21. maaliskuuta 2017.

Kokouksessa Messukylän työväenyhdistys palkittiin niin sanotulla Vekan pytyllä, mikä edellyttää palkinnonsaajalta muun muassa reipasta aktiivisuutta. Palkinnon saa yhdistys, joka on onnistunut jäsenhankinnassaan ja tapahtumien järjestämisessä. Yhdistykseltä edellytetään myös avoimuutta uusille vaikutuksille ja kulttuureille.

Työllisyys on ykkösasia

Edustajiston julkilausuman mukaan Tampereen sosialidemokraateille ykkösasia on työ. Tänä päivänä 20 000 tamperelaista on ilman työtä. Järjestö edellyttää, että työllisyyden parantamisen on oltava Tampereen kaupungin tärkein tavoite.

Suhdanteille herkän vientiteollisuuden oheen pitää rakentaa uutta yritystoimintaa ja tukea pieniä sekä keskisuuria yrityksiä.

Etenkin pitkäaikaistyöttömyyden kitkemiseen on sosialidemokraattien mielestä osoitettava varoja. Kaupungin on tunnettava vastuunsa vaikeimmin työllistettävistä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin työllistäjänä. Uudet keinot työllistää ovat tarpeen.

Pidetään kaikki kyydissä

Kunnallisjärjestön mukaan jokaiselle kaupunkilaiselle on tarjottava laadukkaat palvelut. Huomio on kiinnitettävä etenkin ikäihmisiin.

Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisimmät arvot ovat järjestön mukaan aina nousseet ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta, yhdenvertaisuuden vaatimuksesta sekä huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden periaatteesta.

– Näin pitää olla myös tulevaisuudessa, julkilausumassa todetaan.

Koulutus, lapset ja nuoret

Koulutus, lapset ja nuoret ovat Tampereen tärkein menestystekijä. Sosialidemokraattien pyrkimyksenä on nostaa nuorten koulutus Tampereella maamme kärkeen. Lisäksi järjestö edellyttää koulurakennusten homeongelmien poistamista.

– Sosialidemokraattien tavoitteena on maksuton varhaiskasvatus. Ryhmäkokoja ei saa kasvattaa. Mitä paremmat eväät varhaiskasvatuksessa tarjotaan, sitä paremmin lapset pärjäävät peruskoulussa. Myös päiväkotien sisäilmahaitat on korjattava. Henkilökunnan koulutusta ja jaksamista ei sovi unohtaa.

Tampereen talous tasapainoon

Tampereen kaupungin talous on ollut miinuksella useita vuosia. Syynä on muun muassa vientiteollisuuden vaikeudet, mitkä ovat johtaneet etenkin yhteisöveron tuoton heikkenemiseen. Lisäksi valtionosuuksia on leikattu.

Kunnallisjärjestön mielestä uusien yritysten ja työpaikkojen synnyttäminen on tasapainoisen talouden avainkysymys. Verotuksen tulee olla tasolla, joka mahdollistaa ihmisille peruspalvelujen tarjoamisen.

Kaupungin on huolehdittava kasvusta, sillä se luo työpaikkoja.

SDP vihertää

Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Tavoitetta on kunnallisjärjestön mielestä kiristettävä.

– Teknologinen kehitys mahdollistaa päästöjen merkittävän vähentämisen. Kaupungin tulisi tavoitella hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä.

Edustajiston mielestä Tampereelle on toteutettava kansallinen kaupunkipuisto.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Pekka Salmi mukaan pormestarikisaan

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Pekka Salmi lähtee mukaan Tampereen pormestarikisaan.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi tavoittelee Tampereen pormestarin tehtävää, mikäli SDP nousee Tampereen suurimmaksi puolueeksi. Galluppien perusteella Kokoomus saattaa menettää suurimman puolueen asemansa SDP:lle.

– Olen pitkään harkinnut asiaa. Pormestarin tehtävä kiinnostaa minua erittäin paljon. Se olisi luonteva jatko nykyiselle apulaispormestarin tehtävälle. Tiedän, mitä tehtävässä menestyminen vaatii. Laajan kokemukseni ansiosta minulla on edellytykset hoitaa tehtävä kunnialla, Salmi perustelee.

Salmi on työskennellyt aikaisemmin toiminnanjohtajana, ministerin erityisavustajana ja erityisasiantuntijana. Hän on tällä hetkellä Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja Kuntaliiton hallituksen jäsen.

Politiikan linjakysymyksissä Salmi noudattelee puolueen poliittisen ohjelman linjauksia. Tärkeimmiksi painopisteiksi hän nostaa työllisyyden parantamisen, tamperelaisten koulutuksen uudistamisen, köyhyyden ehkäisemisen ja sote -uudistuksen palvelut sekä palveluketjujen sujuvuuden.

– Ehdottomasti tärkein asia on työllisyyden parantaminen ja uusien työpaikkojen luominen. Kaupunki voi mahdollistaa uusia työpaikkoja esimerkiksi satsaamalla koulutukseen ja logistisiin yhteyksiin. Kolmas raide Riihimäen ja Tampereen välille, suora lentoyhteys Pirkkalasta Kööpenhaminaan ja valtakunnallisen logistiikkakeskuksen rakentaminen parantaisivat Tampereen saavutettavuutta ja lisäisivät alueen vetovoimaa.

Koulutuksen määrärahojen
leikkaaminen lopetettava

Salmi sanoo, että maan hallitus on kohdistanut merkittäviä leikkauk­sia koulutukseen.

– Se tarkoittaa samaa kuin sahaisi oksaa, jolla istuu. Koulutuksen määrärahojen leik­kaaminen on lopetettava. Laadukas koulutus ja var­haiskasvatus luovat kaupunkimme menestyksen pe­rustan. Seuraavan valtuustokauden aikana onkin luotava tiekartta, jonka avulla Tampereen koulut uudistetaan. Uudistuksen keskiössä ovat kohtuullisemmat ryhmäkoot, tukiopetuksen ja oppilashuollon resurssit, opettajien täydennyskoulutus sekä digitalisaatio.

– Tampereella asuu 40 000 pienituloista. Taustal­la vaikuttaa korkea työttömyysaste. Seuraavalla valtuustokaudella on syytä päivittää köyhyysohjelma ja etsiä uusia avauksia köyhyyden ehkäisemiseksi, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi ja pitkäaikaistyöttömyyden puolittamiseksi, Salmi jatkaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on Salmen mukaan vielä paljon asioita auki.

– Meidän tulee vaikuttaa siihen, että veroeurot käytetään ihmisten palveluihin, eikä yritysten voittoihin tai veroparatiiseihin. Huomio pitää kääntää takaisin terveyserojen pienentämiseen ja sujuviin palveluketjuihin.

Hiilineutraalius
2030 mennessä

Salmi sanoo, että ilmaston lämpeneminen koskettaa kaikkia maapal­lon asukkaita.

– Tamperelaiset eivät elä lintukodossa, jonne maailman tuulet eivät puhaltaisi. Kaupungin on tehtävä voitavansa ja kannustettava muita toimijoita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Tavoitteeksi tulisi asettaa hiilineutraalius vuoteen 2030 men­nessä.

SDP:n pormestariehdokkaan valitsee kunnallisjärjestön edustajisto. Se on aikaisemmin linjannut, ettei SDP aseta pormestariehdokasta ennen vaaleja.

– Valinta-asiaan palataan vaalien jälkeen. Toivon, että myös muita tehtävästä kiinnostuneita sosialidemokraatteja ilmaantuu viimeistään siinä vaiheessa. Aidossa kansanliikkeessä on luontevaa, että johtotehtäviä tavoittelee useampi ehdokas, Salmi kertoo.

Keskustelua aiheesta

Kaupunginvaltuuston pienryhmät kampanjoivat tilinpäätösennusteella

Tampereen kaupunginvaltuusto teki pitkä illan töitä maanantaina.

Pienien käynnistysvaikeuksien jälkeen keskustelu Tampereen kaupungin tilinpäätösennusteesta eli taloudesta pääsi vauhtiin kaupunginvaltuuston kokouksessa. Äänessä olivat pitkälti opposition pienryhmien edustajat. He kampanjoivat kuntavaalit mielessään kritikoimalla valtakoalition harrastamaa taloudenpitoa. Kaupunginvaltuusto merkitsi tilinpäätösennusteen tiedoksi maanantaina 20. maaliskuuta.

Kritiikki kiteytyi valtuutettu Yrjö Schafeitelin (TaPu) puheenvuoroon, jossa hän ihmetteli kaupungin useina vuonna tekemiä alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Schafeitelin mukaan virkamiehet toki tietävät miten kaupungin talous tasapainotetaan, mutta valtuutetut eivät anna siihen mahdollisuutta.

Hänen mielestään valtuutetut vain lupaavat ihmisille uusia asioita, eivätkä ymmärrä pitää menoja tulojen sallimalla tasolla. Selkeäksi vaalipuheeksi Schafeitel vaihtoi sanailunsa, kun hän kehoitti radiota ja televisiota kuuntelevia ja katselevia ihmisiä äänestämään omaa taustaryhmään. Hänen mielestään kaupungin parhaat julkistalouden asiantuntijat löytyvät Tampereen Puolesta -ryhmästä.

Sen Schafeitel jätti kertomatta, ettei kaupungin rahoja harkitsematta tai summanmutikassa ole käytetty. Lainarahaa on tarvittu, kun kaupunki on investoinut ja järjestänyt kaupunkilaisten palveluita valtuuston hyväksymien suunnitelmien puitteissa.

Turhaa puhetta

Vaikka keskustelu tilinpäätöksestä kesti nelisen tuntia, kovin moni valtakoalition valtuutetuista ei provosoitunut. Pienryhmän jäsenet saivat puhua kaupungin taloudesta pitkälti yksikseen. Kaiken kaikkiaan kokouksen puheenvuorot käsittelivät jos ei liki kaikkia aiheita maan ja taivaan välillä, niin digitalisaatioineen aika monia kuitenkin.

Seppo Salminen (sd) sivusi digitalisaatiota toteamalla, että tulevaisuuudessa digitalisaatio on hoidettava niin, että siinä pysyvät mukana nekin, jotka eivät nyt ole asian suhteen ajan tasalla.

Yhteisöverotulojen putoamisesta Salminen totesi, että tuoton saaminen entiselle tasolle edellyttäisi esimerkiksi veroprosentin nostamista 1,5 prosentilla.

Hätkähdyttävin kysymys kuultiin Aila Dûndar-Järviseltä (sd), joka kyseli rantatunneliin vielä liittyvien rakennushankkeiden kustannuksia. Hän oli kuullut sellaistakin puhetta, että tulevat kustannukset saattaisivat olla jopa 150 miljoonaa euroa.

Johtaja Mikko Nurminen kertoi, että mikäli kyse on Näsinkallion maanalaisesta liittymästä ja siihen kuuluvista töistä, niiden kustannuksiksi on tällä hetkellä laskettu 30 miljoonaa euroa.

Menot kurissa, mutta…

Tampereen vuoden 2016 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tulos muodostuu 8,1 miljoonaa euroa talousarviota paremmaksi. Tilinpäätös on silti 21,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja tilikauden alijäämä 17,0 miljoonaa euroa. Yhteisöverotulot laskivat lähes 20 prosenttia.

Nettomenot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,9 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen vaikutus kasvuun oli 0,6 prosenttiyksikköä.

Neljän viime vuoden aikana menojen kasvun hillitsemisessä on onnistuttu, mutta verotulojen hidas kasvu on pitänyt talouden alijäämäisenä.

Kaupungin henkilöstökulut alittuivat 0,8 miljoonalla eurolla vuosisuunnitelmasta ja olivat 676,8 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimukseen sisältyvä lomarahojen leikkaus vähensi henkilöstökuluja 6,7 miljoonaa euroa. Palkallisia henkilötyövuosia oli 14 062.

Vuosisuunnitelmaan nähden merkittävin ylitys oli terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintakuluissa: 10,4 miljoonaa euroa. Toimintatuotot ylittyivät 5,2 miljoonalla eurolla.

Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa kulut ylittyivät 3,7 miljoonaa euroa ja tuotot alittuivat 0,3 miljoonaa euroa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen palveluissa kulut ylittyivät 2,8 miljoonaa euroa ja tuotot alittuivat 0,9 miljoonaa euroa.

Vuosikate koheni

Verorahoitus kasvoi 28,2 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia. Verotulot kasvoivat 1,1 prosenttia ja valtionosuudet 6,3 prosenttia.

Tilinpäätösennusteen vuosikate on 74,4 miljoonaa euroa ja vuosikate kattaa suunnitelmapoistoista 80 prosenttia. Vuosikate koheni edellisestä vuodesta 11,1 miljoonaa euroa.
Nettoinvestoinnit ovat 226,7 miljoonaa euroa, mikä alittaa 35,5 miljoonalla eurolla muutetun talousarvion. Ulkoiset nettoinvestoinnit olivat 220,9 miljoonaa euroa.

Lainakanta kasvoi 89,5 miljoonalla eurolla, ja asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2140 euroa.

Keskustelua aiheesta

Pidetään kaikki mukana

SDP:n ehdokkaita "perhepotretissa". Asetelman ylimpänä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Tampereen sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö avasi kuntavaalikamppanjansa lauantaina 18. maaliskuuta Tammelan torilla. Perjantain sateesta ei ollut tietoakaan. Se oli kuitenkin raikastanut ilman, jota lämmitti kaunis keväinen auringonpaiste.

Tamperelaisten valtuustoehdokkaiden lisäksi vaalivankkureiden vetäjäksi oli Helsingistä saapunut eduskunnan sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, joka kysäisi torille saapuneilta ihmisiltä, mikä on SDP:n pääteema kevään kuntavaaleissa.

Lindtman vastasi itse asettamaansa kysymykseen.

– Pidetään kaikki mukana.

Lindtman totesi tämän tarkoittavan myös ikäihmisiä, joiden on voitava luottaa siihen, että voimien heiketessä heistä pidetään huolta loppuun asti ja vieläpä arvokkaasti.

SDP ehdokas Lindtmanin mukaan myös lapset ja nuoret ovat SDP:n yli vuosisadan lepattaneiden siipien suojassa. Se tarkoittaa ensinnäkin subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Toiseksi jokaiselle nuorelle on taattava hyvä koulutus, niin peruskoulussa kuin toisen asteen koulutuksessakin.

Lindtman korosti myös sitä, että kaikilla on oikeus työhön. Vähemmän työttömiä, enemmän verotuloja tarjota palveluita ihmisille.

– Mitä suuremmalla joukolla äänestätte demareita, sitä paremmin turvaatte sen, että kaikki pidetään mukana, Lindtman sanoi.

Sitten hernekeittoa

Kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja oli jakanut hengen ravintoa, vuorossa oli evästä ruumiille. Soppatykistä ammennettiin hernekeittoa läsnäolijoiden nautittavaksi. Tarjolla oli 500 hengelle keittoa, joka teki kauppansa.

Keittojonossa oleville ihmisille jutustellut SDP:n ehdokas Tapani Tauriainen totesi jonkun soppajonossa olleen kertoneen repivänsä hänen käyntikorttinsa, jos soppa on huonoa. Tauriainen vakuutti, ettei sellaista tarvitse tehdä, sillä hernerokka on hyvää.

– En tosin ole ollut sitä keittämässä, Tauriainen tunnusti.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi kehui SDP:n ehdokasjoukkoa, jolla kelpaa vaaleihin lähteä. Joukko on hyvin koulutettu. Nuoria alle kolmekymppisiä on kahdeksan. Eläkeläisiä 12. Alle viisikymppia liki puolet. Suurin osa joukosta on edelleen töissä tai opiskelemassa.

Salmen mukaan demarien tärkein tavoite Tampereella on työllisyyden kohentaminen. Kun ihmisillä on töitä, se antaa pohjan vakaalle perhe-elämälle. Mitä suurempi työllisyysaste, sitä parempi kaupungin taloudellinen tilanne. Verotulot mahdollistavat kaupungin palvelut.

Kansanedustaja Jukka Gustafsson kehoitti puheenvuorossan panostamaan varhaiskasvatukseen. Jokainen varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuo Gustafssonin mukaan sen takaisin 6-7 kertaisesti.

– Kaikki, minkä sijoitamme lasten varhaiskasvatukseen, näkyy heidän menetymisenään peruskoulussa. Tämä on tutkimuksin todistettu, Gustafsson sanoi.

Vanhusten toimeentulo puhutti

Valtuutettu Riitta Ollila kertoi ihmisten olevan huolissaan vanhusten ja omaishoitajien jaksamisesta. Ollila kertoi opastaneensa ihmisiä Tampereen kotitorin palveluihin.

– Kehotin ihmisiä myös äänestämään. Sen jälkeen heillä on oikeus purnata palveluistakin.

Varavaltuutettu Esa Kanerva vahvisti Ollilan kokemukset. Ihmiset olivat huolissaan etenkin yksin asuvista vanhuksista. Kyse on heidän mukaansa hätätilanteesta.

– Ihmiset kokevat, ettei tekniikasta ole käsien korvaajaksi. Vaikka esimerkiksi dementikolla olisi paljonkin tekniikkaa apuvälineenään, he ei sen varassa pärjäisi.

Kanervaa huolestuttaa myös pienten eläkkeiden varassa elävien arki. Miten he tulevat toimeen? Hänen mielestään SDP:n on tehtävä oma ohjelmansa pienituloistan ihmisten auttamiseksi.

Rahakatu säilytettävä

SDP:n ehdokkaana oleva Jarkko Auvinen kertoi keskustelleensa torilla olevan väen kanssa muun muassa Hämeenkadun tulevaisuudesta.

– Jotkut ovat sitä mieltä, että ”rahakatu” pitää säilyttää. Hämeenkadun varrella olevien liikkeiden tulevaisuus olisi turvattava muun muassa yksityisautoilu kadulla sallimalla. Itse uskon, että kaupunki pitää huolta keskustastaan. Sen elo voi perustua myös julkiseen liikenteeseen.

Auvisen mukaan ihmiset kokevat terveydenhuollon palveluiden heikentyneen. Etäisyydet terveyskeskusten tarjoamiin peruspalveluihin ovat kasvaneet.

Auvisen mukaan valtuuston poliittisten ryhmien olisi taattava palveluiden sujuvuus.

– Meidän tulee yhdessä löytää ne palvelut, jotka ihmisten on saatava läheltä.

Tunneli vaivaa

– Aina kun olen jossakin vaalitilaisuudessa tai vastaavassa, joudun vastaamaan rantatunneliin liittyviin kysymyksiin. Eikö tämä lopu koskaan, SDP:n ehdokas Joanna Leino tuskaili torilla.

Leino tulkitsi kysymyksellään monen muunkin tuntemuksia.

Keskustelua aiheesta