KHO: Siskoaan pahoinpidellyt irakilaismies karkotetaan kotimaahansa – perusteli väkivaltaa kulttuurisilla syillä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Siskonsa pahoinpitelystä tuomittu 22-vuotias irakilaismies karkotetaan kotimaahansa, linjaa korkein hallinto-oikeus (KHO) tuoreessa ratkaisussaan. Tuomion mukaan mies oli pahoinpidellyt siskoaan useita kertoja.

– Valittaja on lyönyt sisartaan avokämmenellä kasvoihin, potkinut jalkoihin, lyönyt tätä vesipiipun varrella sekä repinyt hiuksista, KHO:n tiedotteessa todetaan.

Mies oli vedonnut pahoinpitelyssä kulttuurisiin syihin.

– Valittaja on rikosasian käsittelyssä kertonut, että heidän kulttuurissaan tyttären on elettävä tiettyjen sääntöjen mukaan, ja koska sisar ei ole totellut valittajaa, on valittaja tehnyt sisarelleen mainittua ruumiillista väkivaltaa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että perheen sisäinen, kulttuurisilla syillä perusteltu väkivalta osoittaa piittaamattomuutta Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten arvoja kohtaan.

Ulkomaalaislain mukaan oleskeluluvalla Suomessa oleva ulkomaalainen voidaan karkottaa, jos hän syyllistyy rikokseen, josta enimmäisrangaistus on vähintään vuosi vankeutta.

Mies oli saapunut Suomeen äitinsä ja siskonsa kanssa vuonna 2010. Hän oli tällöin 16-vuotias.

Mies lähetti chat-viestejä, joissa hän puhui esimerkiksi siskonsa puukottamisesta.

KHO:n ratkaisusta ilmenee, että kyseessä on sama mies, jonka osalta korkein oikeus (KKO) hylkäsi heinäkuun alussa syytteet kunniamurhan valmistelusta. Miehen epäiltiin sopineen Irakissa asuvan isänsä kanssa pikkusiskonsa surmaamisesta perheen kunnian palauttamiseksi.

Todistajana olleen poliisin mukaan syytetty oli kertonut, että hänen siskonsa olisi pilannut suvun kunnian toimimalla kulttuuriin sopimattomalla tavalla.

Syyttäjän mukaan mies lähetti eri henkilöille huhtikuussa 2015 chat-viestejä, joissa hän puhui esimerkiksi siskonsa puukottamisesta, nälkään näännyttämisestä, syömisestä ja hautaamisesta.

KKO totesi, että mies oli uhkaillut toistuvasti tuolloin 16-vuotiasta siskoaan tappamisella ja väkivallalla. Oikeuden mukaan mies oli kuitenkin uhkaillut lukuisia muitakin ihmisiä ja uhkausten laatu oli vaihteleva.

Tämän vuoksi KKO:n mukaan ei voitu riittävän luotettavasti päätellä, että mies oli päättänyt yksityiskohtaisen suunnitelman turvin tappaa sisarensa.

KKO:n mukaan ei voitu myöskään osoittaa, että surmaa olisi suunniteltu isän kanssa.

Kyseessä oli ensimmäinen KKO:n ennakkopäätös törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua koskevassa asiassa.

Myös hovioikeus oli hylännyt syytteen. Käräjäoikeus tuomitsi aiemmin miehen reiluksi kahdeksi vuodeksi vankeuteen törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta ja pahoinpitelystä.

Pahoinpitelyasiaa ei käsitelty enää KKO:ssa. Siten miehen kuuden kuukauden ehdollinen hovituomio siskon pahoinpitelystä jäi voimaan.

Ottiko ay-liike Pyrrhoksen voiton Sipilän pakkomielteisestä politiikasta? Selvitys varoittaa, että markkinavoimien valta kasvaa ja työntekijöiden suoja vähenee

Suomalainen sopimisyhteiskunta eli suurta myllerrystä vuosien 2015–2017 aikana. Monenlaisissa rooleissa SDP:ssä ja ammattiyhdistysliikkeessä vaikuttanut, Teollisuuden palkansaajien TP:n palvelukseen siirtyvä Matti Hirvola kysyy Luottamuksen loppu? -tutkimuksensa pääotsakkeessa aihepiirin peruskysymyksen.

Kirjan mittainen satasivuinen selvitys on tehty Kalevi Sorsa -säätiölle.

Juha Sipilän hallituksen alkupuoliskon vuosien 2015–2017 työmarkkinaturbulenssilla oli kauaskantoisia seuraamuksia suomalaisen korporatismin toimintamallille ja institutionaalisille vuorovaikutussuhteille”, kirjoittaa Hirvola.

Hirvolan kirjan mukaan vahvaan parlamentaariseen enemmistöön nojaava porvarihallitus ja työnantajat pyrkivät vaalikauden alussa haastamaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan hegemonista diskurssia.

Haaste puettiin ideologiseen vastakkainasetteluun parlamentarismin ja korporatismin välillä. Tavoitteena oli muuttaa suomalaisten työmarkkinoiden institutionaalista järjestystä pysyvästi työnantajia hyödyttävään suuntaan”, tutkija kirjoittaa.

Sipilän hallituksen ja työnantajien uusliberalistisessa tavoitteenasettelussa hyödynnettiin Hirvolan mukaan kolmikannan perinteistä välttämättömyyden retoriikkaa.

Sen vakuuttavuus ja legitimaatio murtuivat, kun Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK onnistui syksyllä 2015 osoittamaan sopimusyhteiskunnan puitteissa vaihtoehtoisen toimintamallin hallituksen pakkolaeille.

Merkitystä oli myös sillä, että koko palkansaajaliike onnistui yhteisin ponnistuksin kääntämään kansalaismielipidettä hallituksen epäoikeudenmukaisiksi koettuja esityksiä vastaan.”

Syksyn 2015 aikana hallituksen pakkolakiesityksen juridiset ja taloudelliset puutteet kävivät yhä selvemmiksi.

Samalla kun hallituksen argumentaation perustelut murenivat, syvenivät säröt porvarihallituksen ja työnantajien rintamassa.”

Sipilän hallitus kykeni omista ongelmistaan huolimatta pitämään aloitteen käsissään.

Vaikka perinteinen kolmikantaisen sopimisen kulttuuria korostava diskurssi selvisikin kamppailusta eräänlaisena voittajana, oli menestyksen hinta raskas. Hirvolan mukaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan vuorovaikutussuhteet oli revitty vereslihalle.

”Tutkimusaineistoon nojautuen onkin mahdollista spekuloida kysymyksellä, oliko ammattiyhdistysliike ottanut kilpailukykysopimusprosessissa Pyrrhoksen voiton. Miksi ammattiyhdistysliike ei käyttänyt kilpailukykysopimusprosessin myötä hetkellisesti kasvanutta yhteiskunnallista painoarvoaan täysimääräisesti hyväkseen?”

”Ay-liikkeen menestys hegemoniakamppailussa ei aktualisoitunut erityisen tehokkaasti poliittisen keskustelun johtajuutena työmarkkinoihin liittyvissä diskursseissa. Sipilän hallitus kykeni omista ongelmistaan huolimatta pitämään aloitteen käsissään esimerkiksi työttömyysturvan uudistamisessa.”

Selvityksen mukaan vastausta kysymykseen voi hakea työmarkkinoiden instituutioiden myllerryksestä.

”Raskas kilpailukykysopimusprosessi oli vähentänyt ammattiyhdistysliikkeen keskinäistä luottamusta. Palkansaajajärjestöt syyttelivät toisiaan siitä, miten eduskunnan enemmistöön nojaavaan hallitukseen olisi pitänyt kolmikannassa suhtautua. Ilman yhteistä rintamaa ay-liikkeen vaikuttavuus oleellisesti heikkenee.”

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n strateginen päätös hylätä keskitetyt työmarkkinaratkaisut ja irtisanoa tähän liittyviä sopimuksia muutti työmarkkinatoimijoiden keskinäisiä riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita.

”Täysimittaisen vastakkainasettelun sijaan työnantajat pyrkivät kääntämään työmarkkinoiden voimatasapainoa hajottamalla sopimusyhteiskunnan valtakeskittymät.”

Markkinavoimien valta kasvaa ja työntekijöiden suoja vähenee.

Hirvolan mukaan EK:n 2015–2017 tekemät ratkaisut mullistivat ehkä lopullisesti kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan keskiössä olevan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän.

”Selvää on myös, että neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän muutokset ravistelevat sosiaalisen korporatismin perusrakenteita kuten työehtosopimusten yleissitovuutta ja sosiaalisten ryhmien keskinäistä solidaarisuutta.”

Hirvola päättelee, että tulopolitiikan ja keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen hylkääminen supistavat ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallista painoarvoa ja sananvaltaa.

”Silloin markkinavoimien valta kasvaa ja työntekijöiden suoja vähenee.”

Hirvolan mukaan ammattiyhdistysliikkeen menestyksellinen vastaaminen työnantajien omaksumaan hajota ja hallitse -strategiaan edellyttäisi voimien keskittämistä muuallakin palkansaajaliikkeessä kuin vain vientiliitoissa.

Kursiivilla olevat lainaukset ovat Matti Hirvolan kirjasta Luottamuksen loppu?, joka julkistetaan tänään Helsingissä.

Keskustelua aiheesta

Mies antoi 14-vuotiaalle kannabista, harrasti sitten seksiä tämän kanssa: ei tuomiota seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Kuva: Aleksi Vienonen

Pohjois-Savon käräjäoikeus jätti parikymppisen miehen tuomitsematta seksuaalirikoksesta, vaikka oikeuden mukaan mies harrasti seksiä 14-vuotiaan tytön kanssa. Ennen tekoa mies antoi tytölle kannabista.

Syyttäjän mukaan mies käytti hyväkseen tytön päihtymystä ja harrasti seksiä tytön kanssa vastoin tämän tahtoa. Syyttäjä vaati miehelle tuomiota raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Oikeus piti riidattomana, että mies oli sukupuoliyhteydessä tytön kanssa. Se kuitenkin katsoi, ettei tyttö ollut niin avuttomassa tilassa, etteikö olisi kyennyt ilmaisemaan tahtoaan. Oikeus perusti näkemyksensä muun muassa todistajan kertomukseen ja tytön käytökseen. Mies on voinut perustellusti luulla, ettei tyttö ole ollut avuttomassa tilassa ja että tämä on suostunut sukupuoliyhteyteen, tuomion julkisessa selosteessa todetaan.

Oikeus: Tyttö vaikutti selvästi ikäistään vanhemmalta

Oikeuden mukaan asiassa oli ristiriitaista näyttöä siitä, mitä tietoa miehellä on ollut tytön iästä.

– Käräjäoikeus on näytön perusteella katsonut, ettei voida riittävällä todennäköisyydellä sulkea pois sitä mahdollisuutta, että vastaaja (mies) ei ole tiennyt asianomistajan (tytön) todellista ikää ja että asianomistaja (tyttö) on ilmoittanut olevansa 16-vuotias.

Oikeuden mukaan tyttö vaikutti selvästi ikäistään vanhemmalta. Käräjäoikeus katsoi, että mies on saattanut pitää tyttöä yli 16-vuotiaana.

– Siten vastaajan tahallisuus ei ole täyttynyt tämän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöön kuuluvan seikan osalta.

Mies tuomittiin sakkoihin huumausainerikoksesta.

STT–JECATERINA MANTSINEN

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Puolan presidentti Duda saapuu Suomeen Niinistön vieraaksi

Kuva: LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Puolan presidentti Andrzej Duda saapuu tänään valtiovierailulle Suomeen puolisonsa Agata Kornhauser-Dudan kanssa.

Kolmipäiväistä vierailua isännöi presidentti Sauli Niinistö yhdessä puolisonsa Jenni Haukion kanssa.

Ohjelmaan kuuluvat muun muassa presidenttien kahdenkeskinen keskustelu sekä laajemman kokoonpanon keskustelut.

Aiheina ovat Suomen ja Puolan poliittiset ja taloudelliset suhteet sekä ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset.

Puolan presidentin mukana Suomeen matkustaa yritysvaltuuskunta.

Lumi saattaa saapua etelärannikolle jo ensi yönä

Kuva: Kari Hulkko

Etelärannikolle saattaa sataa lunta jo ensi yönä, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Yön aikana mereltä voi saapua lumikuuroja, mikä voi heikentää ajokeliä.

– Siihen kannattaa varautua, että huomisaamuna voi tässä etelärannikolla olla liukasta, sanoo päivystävä meteorologi Helena Laakso.

Laakson mukaan kuuroja on odotettavissa erityisesti etelärannikon lounaisosiin, mutta myös itäiseltä Suomenlahdelta voi tulla lunta.

Runsaampia sateita odotetaan viikon puolivälissä. Sadealueen kulkureitti on kuitenkin vielä epävarma. Laakso kertoo, että tällä hetkellä näyttää siltä, että sateet osuisivat Lounais-Suomeen torstaina.

Muuten sää jatkuu viileänä koko maassa. Lämpötilat vaihtelevat nollan molemmin puolin ja vesistöjen äärellä voi tulla heikkoja lumikuuroja.

Viime yö oli tähän mennessä syksyn kylmin. Laakso sanoo, että Enontekiöllä mitattiin 15 astetta pakkasta.

Maan pohjoisosissa on jo paikoin lunta maassa. Enimmillään lunta on noin kymmenen senttiä, Laakso kertoo.

Keskustelua aiheesta

MT: Miehet naisia valmiimpia syömään hyönteisiä

Suomalaisista 42 prosenttia on valmiita kokeilemaan hyönteisistä valmistettua ruokaa, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä. Kyselyn perusteella ötökät maistuisivat erityisesti miehille, sillä miesvastaajista joka toinen olisi valmis kokeilemaan hyönteisruokia. Naisista kokeilunhaluisia oli joka kolmas.

Kokeilunhalu oli suurinta 30–44 -vuotiaiden ikäryhmässä. Iäkkäämmät ikäryhmät olivat vähemmän innostuneita hyönteisruoasta.

Ruoka-asenteita tutkineessa kyselyssä ilmeni myös, että useampi kuin joka kolmas arvioi lisänneensä vuoden aikana kasvisten syömistä. Kolmannes vastaajista ilmoitti myös vähentäneensä lihan syöntiä, joskin kokonaiskulutuksesta kertovat tilastot eivät tue kerrottua.

Tutkimuksen teki TNS Kantar Agri ja siihen vastasi verkossa 1 082 ihmistä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta