Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista henkilöistä tehdään uhka-arvio ja heidät otetaan tarvittaessa välittömästi säilöön

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Hallitus päätti budjettiriihessään lisätä ensi vuodelle 12 miljoonaa lisärahaa terrorismiin varautumiseen ja terrorismin ennaltaehkäisyyn sisäministeriön hallinnonalalla.

Hallitus lisäsi määrärahoja poliisille ja suojelupoliisille sekä kevään kehysriihessä että nyt budjettiriihessä. Yhteensä vuodelle 2018 poliisille on osoitettu 44 miljoonaa euroa ja suojelupoliisille 6 miljoonaa euroa lisämäärärahaa.

– Turun toissaviikkoisten epäiltyjen terrorististen tekojen jälkeen turvallisuusviranomaiset ovat käyneet läpi niin jo tehtyjä toimia kuin sellaisia suunniteltuja toimenpiteitä, joiden toteuttaminen vaatii lisäresursseja, sisäministeri Paula Risikko sanoo.

Budjettiriihessä päätettiin osoittaa 9 miljoonaa euroa lisämäärärahaa poliisin vaativien tilanteiden kaluston ja varusteiden lisäämiseen sekä operatiivisen suorituskyvyn ja kyberrikostorjunnan toimintakyvyn parantamiseen ja 0,5 miljoonaa euroa ennalta estävän toiminnan mallien kehittämiseen.

Suojelupoliisin operatiivisen suorituskyvyn tehostamiseen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa. Lisäraha käytetään terrorismia ja ääriliikkeitä koskevan tiedon hankintaan, käsittelyyn ja analyysiin sekä saatuihin tietoihin perustuvaan toimintaan, kuten terrorismin kohdehenkilöiden valvontaan. Viime vuosina seurattavien henkilöiden ja vierastaistelijoiden määrän nopeasta kasvusta aiheutuvat seurattavat uhkat ovat kasvaneet nopeammin kuin resurssit.

Hallituksen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista henkilöistä tehdään uhka-arvio ja heidät otetaan tarvittaessa välittömästi säilöön. Tämä voi hallituksen mukaan edellyttää lainsäädännön muutosta ja säilöönottokapasiteetin nostoa.

Rajavartiolaitokselle osoitettiin jo kehysriihessä 7,9 miljoonaa euroa sisäisen turvallisuuden parantamiseen.

Budjettiriihessä päätettiin lisäksi, että turvallisuusviranomaisten toimintaedellytyksiä vahvistetaan lisäämällä resursseja hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen, mukaan lukien ruotsinkieliseen koulutukseen, 265 000 euroa ja siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin 300 000 euroa.

Keskustelua aiheesta

Kasvupalvelulaki hiertää yhä hallituksessa – ”Ei ole mitään uutta sanottavaa”

Kuva: Kari Hulkko
Hallitus siirtäisi TE-keskusten tehtäviä kasvupalvelulakiuudistuksessa valtiolta maakunnille tai kuntayhtymille.

Hallituksen piti lähettää kasvupalvelulaki uudelle lausuntokierrokselle perjantaina, mutta tänään päivällä eduskunnassa ei siltä näyttänyt.

Asiasta sinisten puolesta neuvotteleva Jari Lindström vastasi kysymykseen missä mennään lyhyesti, että ”ei missään”.

– Ei ole mitään uutta sanottavaa.

Eilen hän kertoi Demokraatille, ettei uutta neuvottelupäivää asiasta ole sovittu.

Kokoomuksen puolesta asiasta neuvottelee oikeusministeri Antti Häkkänen.

Missä mennään kasvupalvelulain kanssa?

– Neuvottelut jatkuvat ja kohta saadaan varmasti asia maaliin, ei siinä sen ihmeempää. Eiköhän ihan tässä lähiaikoina varmaan asiat selkene.

Aikataulua Häkkänen ei käy arvioimaan.

– En osaa sanoa sen tarkemmin, sitten, kun on valmista, sitten julkaistaan, hän toteaa.

Kasvupalvelulaki siirtäisi työllisyys- ja yrityspalvelut valtiolta maakunnille. Keskustan ja kokoomuksen mielestä kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää palvelut maakuntien sijaan.

Siniset pitää tiukasti kiinni hallituksen aiemmasta sovusta, jossa vain Uudellamaalla eli pääkaupunkiseudulla olisi kuntayhtymiin nojaava erillisratkaisu.

Puoluevaltuuston oikeistolaisuusarvio ei yllättänyt keskustaedustajaa: ”Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedusta Hannakaisa Heikkinen sanoo toivovansa, että keskustan kasvot näyttäytyisivät enemmän hallituksen jäljellä olevalla kaudella.

59% Suo­men­maan ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta kes­kus­tan puo­lu­e­val­tuus­ton jä­se­nis­tä pi­tää hal­li­tuk­sen po­li­tiik­kaa lii­an oi­keis­to­lai­se­na. Muutos on raju, sillä vii­me huh­ti­kuussa vain 30 pro­sent­tia ajatteli näin.

Suomenmaan mukaan ar­vos­te­li­jat sa­no­vat, et­tä hal­li­tus on sääs­tö­pää­tök­sil­lään li­sän­nyt köy­hyyt­tä.

Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen toteaa suoraan, ettei puoluevaltuuston arvio politiikan oikeistolaisuudesta tullut mitenkään yllätyksenä.

– Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on. Toisaalta minulla on myös se ymmärrys, että nyt kun talous on saatu kuntoon, pystymme myös lähtemään toteuttamaan hallitusohjelman niitä osioita, jotka sitten näyttäytyvät myös siinä, että heikompiosaisista huolehditaan. Kyllä minä kuitenkin allekirjoitan, että ne toimet, joilla talous on saatu käännettyä vielä vahvempaan kasvuun kuin edes uskallettiin toivoa, ovat olleet olennaisia, hän sanoo.

Heikkisen mukaan seuraava kiinnekohta on se, kun professori Juho Saaren työryhmä antaa elementtejä siihen, miten sosiaalista hyvinvointia ruvetaan jakamaan uudelleen.

– Nyt tarvitaan vielä vähän malttia, Heikkinen sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on asettanut työryhmän antaen sille tehtäväksi yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämisen.

Kysymykseen, onko kokoomus vienyt hallitusta ensi vuodet, Heikkinen toteaa, että hallitus on keskustajohtoinen.

– Mutta en minä sitäkään kiistä, etteikö meillä näkemyseroja ole.

– Ehkä minä näkisin sen asian niin, että nimenomaan lääkkeet talouden kääntämiseksi ovat olleet kovat. Ehkä ne ovat olleet nimenomaan sitten leimallisesti kokoomusmaisempia. Mutta jospa tässä jälkikaudella näyttäytyisivät sitten enemmän keskustan kasvot, kun saadaan Saaren työryhmän toimenpiteitä toteutettua.

Saaren selän takana?

Oppositio jätti tänään välikysymyksen hallituksen eriarvoistamispolitiikkaa vastaan. Kritiikki hallituksen toimia kohtaan oli kovaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi muun muassa, että kokoomus on tekemässä Suomesta yövartijavaltion.

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä totesi esitellessään välikysymystä, että hallitus piiloutuu nimenomaan Saaren työryhmän työn taakse.

– Nyt me emme voi työryhmätyötä enää odottaa, vaan tarvitaan konkreettisia päätöksiä näiden asioiden toteuttamiseksi, Ojala-Niemelä painotti.

– Me olemme kuitenkin linjanneet nämä kaikki linjaukset, mitä on tehty, hallitusohjelmaan jo. Se on ollut tiedossa ja ne on onneksi lähes kaikki tiukennukset ja kiristykset toteutettu. Tässä on kuitenkin nyt esimerkiksi pystytty takuueläkettä korottamaankin, joka merkitsee juuri niille pienituloisemmillekin ensi vuoden alusta kevennystä, Hannakaisa Heikkinen vastaa.

– Juho Saaren taakse menemiseen haluan todeta, että hallituskausi on kuitenkin toivottavasti nytkin sen neljä vuotta. On parempi, että Juho Saaren linjaamat asiat ovat hyvin suunniteltuja ja jopa sellaisia, että jos kaikkea hänen esittämäänsä ei ehditä tänä loppukautena toteuttamaan, että myös oppositio kokee niiden olevan järkeviä ja hyvin mietittyjä. Sitä työtä voidaan jatkaa ja hyödyntää tulevilla hallituskausilla, Heikkinen jatkaa.

Millainen sulka hattuun, Ben Zyskowicz?

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ben Zyskowicz toteaa, ettei ole lukenut Suomenmaan kyselyä. Millaisena sulkana otatte sen hattuun, että keskustan puoluevaltuusto pitää hallituksen politiikkaa oikeistolaisena?

– Jos ihan yleisellä tasolla kommentoin, niin täällä salissahan ihan viime päivinäkin oppositio on moittinut hallituksen talouspolitiikkaa kokoomuslaiseksi. Kyllä me mielellämme otamme isyyttä, jos niin halutaan sanoa, tässä asiassa, koska hallituksen talouspolitiikka on ollut se työn linja, jota kokoomus on aina korostunut. On pyritty tekemään ratkaisuja ennen kaikkea verotuksen puolella mutta muutoinkin, joilla tuetaan työntekoa ja yrittäjyyttä, Zyskowicz vastaa ja kuten kokoomus teki vaihtoehtobudjeteista keskusteltaessa, syyttää oppositiota halusta korottaa veroja.

Hallituskumppani keskustan puoluevaltuusto ei ole Zyskowiczin arvioista huolimatta kovin tyytyväinen hallituksen linjaan.

– Minä en nyt osaa keskustan puoluevaltuuston tunnelmia arvioida. Mutta jos arvioin esimerkiksi pääministerin puheita eduskunnassa ja kansanedustajien puheita, muun muassa ryhmäpuheenjohtaja Antti Kaikkosen puheita, tuntuu siltä, että tyytyväisyys siihen, että valittu talouspolitiikka toimii ja tuottaa tulosta, on aivan yhteinen hallituspuolueiden piirissä, Zyskowicz vastaa.

Suo­men­maan ky­se­lyyn viikolla 46 vas­ta­si 67 puo­lu­e­val­tuu­tet­tua 135:stä. Ky­se­ly teh­tiin vii­kol­la 46. An­ta­mas­taan oi­keis­to­lei­mas­ta huo­li­mat­ta val­tuu­te­tut suo­vat hal­li­tuk­sel­le kou­lu­ar­vo­sa­nan 8,2 ja vas­taa­jis­ta 60 pro­sent­tia oli mel­ko tyy­ty­väi­siä kes­kus­tan ar­vo­jen nä­ky­mi­seen hal­li­tuk­sen pää­tök­sis­sä.

Keskustelua aiheesta

”Pienikin maa voi olla EU:ssa kokoaan suurempi” – Sipilä saa sd-kolmikolta kaipaamaansa konkretiaa EU-pöytiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n Tytti Tuppurainen eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona.

Pääministeri Juha Sipilä peräänkuulutti oppositiolta pääministerin ilmoituksen yhteydessä eduskunnassa konkreettisia ajatuksia Suomen EU-linjan kehittämiseen.

– Valitettavasti yhden minuutin puheenvuorossa ei kaikkea evästystä ennätä antaa. Niinpä kirjaamme tähän ylös sellaisia konkreettisia sosiaalisemman Euroopan tavoitteita, joihin hallituksen olisi hyvä pikimmiten tarttua, toteavat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sekä kansanedustajat Tytti Tuppurainen ja Lauri Ihalainen yhteisessä kirjeessä, joka on on välitetty pääministeri Sipilälle tänään perjantaina.

– Pienikin maa voi olla EU:ssa kokoaan suurempi. Oikeilla eväillä ja aktiivisuudella Suomi voi olla yksi EU:ta uudistavista voimista, he painottavat.

Antti Rinne. (Kuva: Lehtikuva)

Sd-kolmikko toivoo, että pääministeri ottaa nämä kymmenen tavoitetta mukaansa neuvottelupöytiin ja keskittyy rakentamaan Suomesta sellaista toimijaa, joka haluaa kehittää EU:ta tasapainoisesti arvoyhteisönä, sosiaalisena yhteisönä, taloudellisena yhteisönä sekä turvallisuusyhteisönä.

EU:n sosiaalisen pilarin kehittämisessä on heidän mukaansa tehtävä selkeä työnjako siitä, mitkä kuuluvat kansallisvaltioiden tasolla toteutettaviin asioihin ja mitkä asiat toteutetaan koko unionin alueella. Esimerkiksi erot sosiaaliturvan perusteiden painotuksissa voivat erota jäsenmaittain merkittävästi.

Rinne, Tuppurainen ja Ihalainen tarjoavat Sipilälle 10 evästä EU-pöytiin.

  1. Palkka- ja siihen liittyvät sopimusratkaisut kuuluvat järjestöjen sopimusautonomian piiriin. Olennaista on huolehtia, että järjestöjen neuvottelu- ja sopimusoikeudet turvataan ja vahvistetaan EU:n alueella.
  2. Kansalliset rajat ylittävien konsernien työntekijöiden tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia tulee kehittää.
  3. Nuorten koulutus- ja työllistämismahdollisuuksien parantamiseen on lisättävä voimavaroja. Tähän työhön on jo olemassa valmis työkalu: eurooppalainen nuorisotakuu, jossa Suomi on toiminut innoittajana.
  4. Yksinyrittäjien ja itsensätyöllistävien asemaa on parannettava. Yksi askel voisi olla komission esittämä työsuhteen todentamisdirektiivi. Nollatuntisopimuksille on kyettävä luomaan pelisäännöt.
  5. Työ- ja sosiaalipolitiikan tavoitteita voidaan tehostaa EU-tasolla lisäämällä taloudellisen ohjausjakson seurantatavoitteisiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kriteerit.
  6. Toimitaan aloitteellisesti uuden EU –tason työsuojelustrategian ja ohjelman aikaansaamiseksi. Työmarkkinajärjestöt voisivat laatia puitesopimuksen.
  7. Parannetaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä vaikuttavuutta ja valvontaa.
  8. Toimitaan aloitteellisesti EU -tasoisten pelisääntöjen rakentamiseksi työntekijöiden osaamisen ja muutosturvan parantamiseksi. Suomen muutosturvamalli on hyvä innovaatio näihin keskusteluihin.
  9. EU -rahastoja on kohdennettava tarkemmin sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edellytyksiin.
  10. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseksi Suomen tulee aloitteellinen EU:ssa mukaan lukien perhevapaajärjestelmän kehittämisessä. Työpaikkakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat tulisi olla EU-tasoa koskeva uudistus.

Lauri Ihalainen. (Kuva: Kari Hulkko)

Antti Rinteen, Lauri Ihalaisen ja Tytti Tuppuraisen mukaan nyt on juuri oikea aika hallituksen laatia laajalla yhteistyöllä erillinen tilannearvio ja tavoitteet siitä, miten 100-vuotias Suomi vientivetoisena ja suhdannevaiheluihin herkästi reagoivana maana varautuu kansallisesti tulevaisuuden Emu-aikaan.

Eloranta: Yksityisten päiväkotien kermankuorintaan puututtava

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.).

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta, (sd) on huolissaan yksityisten päiväkotien palveluiden eriarvoistavasta vaikutuksesta suomalaiseen varhaiskasvatukseen.

– On tullut ilmi, että voittoa tuottavat ja yhteiskunnan tukea saavat yksityiset päiväkodit voivat valikoida lapset, jotka ne ottavat hoidettaviksi. Tämä vaarantaa oleellisella tavalla suomalaisen yhdenvertaisen päivähoitojärjestelmän, Eloranta arvioi.

Eloranta teki asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) Valitettavasti ministeri ei ottanut vastauksessaan ollenkaan kantaa yksityisten päiväkotien voitontavoitteluun ja yhdenvertaisesta kohtelustakin hän tyytyi vain toteamaan, että ”opetus- ja kulttuuriministeriö tulee keskustelemaan yksityisestä varhaiskasvatuksesta ja siihen liittyvistä laintulkinnoista yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa. Varhaiskasvatuslain uudistamisessa opetus- ja kulttuuriministeriö painottaa lapsen oikeutta pedagogisesti vahvaan varhaiskasvatukseen. Koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamisen tulee olla keskeinen toimintaa ohjaava periaate jo varhaiskasvatuksesta lähtien”.

Perusopetus ei voi lain mukaan olla voittoa tavoittelevaa toimintaa. Sitä vastoin varhaiskasvatuksessa yksityiset palvelutuottajat voivat tuottaa voittoa. Yksityiset palveluntuottajat ovatkin kasvaneet voimakkaasti ja kattavat jo 15- 20 % palveluista. Samalla monet yksityiset palvelutuottajat ovat muuttuneet yhdistyksistä suuriksi yrityskonserneiksi.

– Ääritapauksessa yksityinen päiväkoti valitsee hoitoonsa vain niitä lapsia, joista ei aiheudu mitään lisäkustannuksia. Samaan aikaan kunnallinen varhaiskasvatus huolehtii kaikista erityistä hoitoa, tukea tai kasvatusta vaativista, erityisruokavaliota tarvitsevista ja aivan pienistä lapsista eli niistä, joiden hoito maksaa enemmän ja vaatii enemmän henkilökuntaa. Samaan aikaan monissa kunnissa ihmetellään miksi julkisesti tuotettu varhaiskasvatus tulee kalliimmaksi kuin yksityinen, Eloranta toteaa.

– Näyttää siltä, että meille on muodostunut kahden kerroksen varhaiskasvatuspalvelut. Toisinaan jopa lapsen hyvin alkanut hoitosuhde yksityisessä päiväkodissa on erityistarpeen ilmettyä katkaistu. Tämä ei voi olla oikein, Eloranta sanoo.

– Tulee muistaa, että yksityistä varhaiskasvatusta tuetaan vahvasti verovaroin. Kunnat antavat erilaisia tukia ja lisäksi toimintaa tuetaan Kelan yksityisen hoidon tuella ja palvelusetelein.

– Yksityisen varhaiskasvatuksen järjestäjät luovat itsestään mielikuvan erityispalveluja tuottaviksi, vaikka kaikessa varhaiskasvatuksessa on toteutettava aivan samoja, tänä vuonna voimaan tulleita varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Mistä erityispalvelusta silloin on kysymys? Siitäkö, ettei erityisiä tarpeita ei näissä ryhmissä voida ottaa huomioon, Eloranta kysyy.

– Yhdenmukaisen varhaiskasvatuslaadun ja koulutuksellisen tasa-arvon takaamiseksi kuntien yksityisten palveluntuottajien valvomiseen ja ohjaamiseen ja sen tukemiseen ja ohjeistamiseen tulee kiinnittää entistä vahvemmin huomiota. Tulisi vakavasti pohtia varhaiskasvatuslain muutosta sellaiseksi, että varhaiskasvatuksen palvelutuotanto ei voisi olla voittoa tavoittelevaa, aivan samoin kuin perusopetuksesta on säädetty, Eloranta painottaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä 2017 arvioitiin yksityisiä palveluja. Voittoa tekevät yritykset saattavat säästää mm. henkilöstökuluissa siirtämällä keittiö- ja siivoustehtäviä opettajille ja muulle hoito- ja kasvatushenkilöstölle. Lisäksi yksityiset yritykset voivat valita päiväkotiinsa vain 3-6 –vuotiaita, koska yksikkökustannus on heidän osaltaan alhaisempi kuin sitä nuoremmilla lapsilla. Palveluita ei tarjota erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta tarvitseville lapsille. On tapauksia, että jopa lapsen erityisruokavalio on ollut syy katkaista yksityisen yrittäjän ja perheen välinen hoitosopimus.

Keskustelua aiheesta

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Feministinen ulkopolitiikka, voiko sitä syödä?

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma kommentoi uudessa blogissaan politiikan käänteitä.

Videon kuvasi ja editoi Pekko Korvuo.