Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Kielten osaaminen varmistaa menestystä – suomalaislasten kielitaito paranee tulevaisuudessa

Kirjoittaja on kasvatustieteiden tohtori, rehtori ja kansanedustajaehdokas Hämeestä.

Valtioneuvoston 20.9.2018 tekemän päätöksen mukaan peruskoulujen tuntimäärä kasvaa ja kieltenopetus alkaa jo ensimmäiseltä luokalta vuonna 2020 alkaen. Päätös lisää oppilaiden tasa-arvoisuutta päästä oppimaan vieraita kieliä jo heti peruskoulun alkaessa. Päätös on tärkeä suomalaisten ja koko Suomen tulevaisuuden menestyksen kannalta.

Marju Markkanen

Monipuolinen kielitaito kuuluu nykyisin monessa työtehtävässä jo ydinosaamiseen. Siirrymme yhä enemmän asiantuntijayhteiskuntaan, jossa eri kielten osaamista tarvitaan työssä selviytymiseen.

Vahva oman äidinkielen hallinta ja muiden kielten osaaminen helpottavat työllistymistä ja turvaavat työpaikan säilymistä muuttuvissa olosuhteissa. Kielitaidottoman työntekijän toimenkuva kaventuu eikä osaaminen ei pääse täyteen potentiaaliin heikolla kielitaidolla. Kielitaito ei ole pelkästään kielen tuottamista ja ymmärtämistä. Alalla kuin alalla tarvitaan nykyisin vahvoja sosiaalisia taitoja; vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä argumentointi- ja esiintymistaitoja.

Vahva oman äidinkielen hallinta ja muiden kielten osaaminen helpottavat työllistymistä ja turvaavat työpaikan säilymistä muuttuvissa olosuhteissa.

Yrityksen kannalta monipuolinen ja korkeatasoinen henkilöstön kielitaito on kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kannalta välttämättömyys. Kielitaidon puuttuminen rajoittaa asiakaspalvelua ja toiminnan sujuvuutta. Ilman englannin osaamista on hyvin vaikeaa selviytyä tulevaisuuden työelämässä. Englannin taitoa pidetään kuitenkin työmarkkinoilla jo itsestään selvänä. Englannin lisäksi tulisikin opiskella vähintään yhtä muuta vierasta kieltä. Eurooppalaisista kielistä tulisi opettaa saksaa, ranskaa, espanjaa tai italiaa sekä maailmankielistä esimerkiksi kiinaa, venäjää, japania tai arabiaa. Myös pohjoismaisia kieliä tarvitaan esimerkiksi palvelu- ja finanssialalla.

Yritysten kiinnostus Latinalaisen Amerikan ja Afrikan markkinoihin heijastuu myös tulevaisuuden kielitaitotarpeisiin, jolloin portugalin ja espanjan kielen taitoisille on kysyntää. Aasian merkityksen kasvu maailmantaloudessa näkyy kiinan osaajien kysynnässä.

Nyt ajankohtaisena pohdinnan aiheena Hämeessä ja kotikaupungissani Lahdessa on se, millainen kielitarjotin kouluissa on tulevaisuudessa tarjolla. Aloittavatko kaikki lapset englannilla? Voisiko tarjolla olla englannin vaihtoehtona jokin vaikeampi kieli, koska mitä varhemmin haastavan kielen aloittaa, sitä paremmin sen oppii? Mitä kieliä voi aloittaa opiskella A2-kielenä kolmannella luokalla? Voisiko lapset aloittaa kiinan tai arabian kielen opiskelun? Oli ratkaisu mikä tahansa, olen todella tyytyväinen valtakunnan päätökseen panostaa kielten opiskeluun tulevaisuuden peruskoulussa. Tämä on tärkeä panostus sekä yksilöön että koko yhteiskuntaan.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE