Huippukokous, jossa vauhditetaan paitsi Suomen myös Euroopan ilmastotyötä, on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran, Ilmastopaneelin ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämä.

– Tarkoitus on keskustella siitä, mitä voimme tehdä enemmän ja nopeammin kaikessa muutoksessa – ja niin, että Suomen ja EU:n kilpailukyky kohenee, Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar selvittää.

Suomen johtava rooli on huomattu, sillä huippukokoukseen osallistuu arvovaltaista väkeä ympäri maailman, muun muassa Ranskan ex-pääministeri Laurent Fabius, Pariisin historiallisen ilmastokokouksen puheenjohtaja. Huippukokouksen avaa presidentti Sauli Niinistö.

– Kaikilla on sama juurisyy eli väestön kasvu ja kasvava kulutus, Pantsar huomauttaa.

Väestönkasvu lisää kulutusta, kun jokainen haluaa parempaa elintasoa. Pantsaria huolestuttaa se, että sen lopputuloksena on tuhlailukriisi. Fakta on tämä:

– Me tarvitsisimme 1,5 maapalloa tuottamaan sen määrän luonnonvaroja, joita ihmiset käyttävät vuodessa. Jos kulutus ja väestönkasvu jatkuu ennusteen mukaan, vuonna 2050 tarvittaisiin neljä maapalloa.

Viljelysmaa uhkaa loppua, kun seuraavan 12 vuoden aikana tarvittaisiin viljelysmaata yli 200 prosenttia enemmän tuottamaan ruokaa kuin viimeisen 12 vuoden aikana tuottamaan ruokaa.

Siksi Pantsaria järkyttääkin, että luonnonvarojen vähyydesta huolimatta materiaalia tuhlataan huoletta. Kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista heitetään pois noin 80 prosenttia. Euroopassa materiaaleja käytetään keskimäärin vain kerran.

Rakennussektori kuluttaa maailmassa eniten luonnonvaroja. Jopa 15 prosenttia rakennusmateriaaleista menee jo rakennusvaiheessa hukkaan. Ja kun rakennuksia puretaan, alle 30 prosenttia purkujätteestä menee hyötykäyttöön.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Pantsar pitää kaikkein tyhmimpänä ruokahävikkiä. Kotitaloudet heittävät noin 500 miljoonan euron edestä ruokaa roskiin vuosittain.

– Se tarkoittaa koko ruoan arvoketjun heittämistä hukkaan lähtien metsien raivaamista pelloiksi sekä logistiikkaa, valmistusta ja pakkausta.

Tutkimukset kertovat, että kahdeksan prosenttia maailman ilmastopäästöistä – niistä, jotka lämmittävät ilmastoa – johtuvat ruokahävikistä

– Jos ruokahävikki olisi maa, se olisi maailman kolmanneksi suurin päästöjen aiheuttaja Kiinan ja USA:n jälkeen, Pantsar vertaa.

Sitra ei ole jäänyt tuleen makaamaan. Se julkisti viime viikolla yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa uraauurtavan selvityksen, kuinka kiertotaloutta tehokkaammin hyväksikäyttäen vähennettäisiin ilmastopäästöjä dramaattisesti.

Fokuksessa on neljä materiaalia: muovin lisäksi alumiini, teräs ja betoni. Jos nämä materiaalit saataisiin uudelleenkäyttöön, olisi se yksi merkittävä teko maapallon lämpenemisen pysäyttämiseksi kahteen asteeseen.

– Ilmasto on lämpenemässä kohti 3,4–4 asteen nousua. Nyt pitäisi toimia, Pantsar herättelee.

Ja erityisesti Suomen kannattaisi toimia ja siirtyä hänen mukaansa kohti kiertotaloutta harkitusti ja ennakoivasti, jolloin Suomelle koituu myös talouskasvua.

– Jos yritämme jarruttaa siirtymää kohti kiertotaloutta, silloin joudumme myöhemmin ottamaan käyttöön muiden maiden yritysten kehittämiä ratkaisuja. Kiertotalous on suuri taloudellinen mahdollisuus, Pantsar painottaa.

Reilut kolme vuotta sitten Sitra teki McKinseyn kanssa arvion, jonka mukaan kiertotalous voi pelkästään viidellä toimialalla saavuttaa jopa kolmen miljardin vuosittaisen arvonlisän. Kyse ei ole siis pienistä summista.

Suomi teki ensimmäisenä maailmassa kiertotalouden tiekartan, joka sisältää 66 konkreettista projektia ensimmäisistä askelista. Sitra vaatii, että Suomen on pistettävä tänä vuonna päivitettävän tiekartan askeleet käytäntöön ja laadittava kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet vuoteen 2023.

Pantsar muistelee, kuinka monet suomalaisyritykset hyppivät takajaloilleen vielä kymmenisen vuotta sitten, kun EU laati omia ilmastotavoitteitaan. Pelkona oli kilpailukyvyn rapautuminen. Nyt on onneksi toinen ääni kellossa.

– Nyt johtavat yritykset itse ovat vaatimassa kunnianhimoisia tavoitteita, koska ne joutuvat kilpailemaan maailmassa ratkaisuista, joilla on suunnaton vientipotentiaali.

Edelläkävijämaan roolistaan huolimatta Suomi ei saa puhtaita papereita Sitralta. Pariisin ilmastosopimus ratifioitiin Suomessa, mutta päästövähennyksen tavoite, 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ei ole Pantsarin mielestä linjassa sopimuksen kanssa. Se on liian kunnianhimoton.

– Tavoitteena pitäisi olla 60 prosentin vähennys vuonna 2030. Yritämme, että seuraava hallitus ottaa tämän agendalleen.

Jos valtiot eivät omaehtoisesti tee tarpeeksi päästöjen vähentämiseksi, Pantsar varoittaa kieltojen maailmasta. Suomen hallitukselta ei ole esimerkiksi löytynyt haluja suitsia turpeen tai puun polttoa.

– Siitä on jo nyt merkkejä. Suomi kieltää kivihiilen, Saksassa näkyy merkkejä dieselautojen kieltämisestä. Komissio kieltää muovituotteita. Kieltoja tulee koko ajan enemmän.

Kiellot aiheuttavat myös virheinvestointeja.

– Jo kilpailukyvyn takia Suomen kannattaa olla hyvissä ajoin mukana väistämättömän ratkaisemisessa, Pantsar patistaa.

Kansallisista toimista verotus on Sitran mielestä hyvä työkalu ohjata ihmisten ja yritysten toimintaa. Ekologinen verosiirtymä on yksi näistä työkalusta.

– Verotetaan enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Me ehdotamme puolueille, että kasvatettaisiin haittaverojen hintaa. SDP ja kokoomus ovat ottaneet tämän näkökulman hyvin vastaan, Pantsar kiittelee.

Yritystukijärjestelmä vaatii myös Sitran mielestä rukkaamista. Sen pitäisi kannustaa uudistumiseen ja hiilineutraaliin kiertotalouteen. Pantsar pitää vahingollisena nykymallia, jossa tukea saa esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

Yhtä tärkeää pointtia ei pidä Pantsarin mielestä unohtaa, kun on kyse kiertotaloudesta: Se on merkittävä työpaikkojen lähde.

– Jos materiaali päätyy polttoon tai kaatopaikalle, se ei työllistä enää ketään. Mutta jos se jatkaa elämäänsä kierrossa, eräiden arvioiden mukaan Suomen kiertotalous voisi luoda jopa 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä, Mari Pantsar painottaa.