Demariristeily27.-20.8.2016

Kiemunkia savustetaan adressilla

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
32897943

Silmukka tamperelaisen eduskunta-avustajan Terhi Kiemungin (ps.) ympärillä kiristyy.

Viikonvaihteessa pystyyn polkaistu nettiadressi on kerännyt jo yli 5100 nimeä. Adressilla vaaditaan Kiemungin erottamista avustajan tehtävistä.

Adressin alullepanija Jani Lassila kirjoittaa saateviestissä Kiemungin virpomispuheisiin viitaten, että ”tällaista käytöstä ei voi puolustaa millään tekosyyllä, eikä tällaiselle tule antaa minkäänlaista sijaa eduskuntalaitoksessa”.

– Myös kansanedustaja Lea Mäkipään (ps.) on syytä ymmärtää, ettei tällainen käytös sovellu eduskunnan arvovallalle ja irtisanoutua avustajansa toiminnasta, kirjoittaa Lassila.

Hän sanoo saaneensa kansanedustaja Lea Mäkipäältä lausunnon, jonka sisältö on: ”Lapsia pitää suojella ja varjella kaikelta pahalta. Kiemunki toimi väärin ja harkitsemattomasti. Hänellä ei ole mitään edellytyksiä jatkaa luottamustoimissaan.”

Myöhemmin on kuitenkin paljastunut, että Lea Mäkipään nimissä lähetettyä viestiä on syytä epäillä huijaukseksi. Adressin käynnistänyt Lassila selvitti myöhään tiistai-iltana asiaa Adressit.comissa näin:

– Viestiä on syytä epäillä huijaukseksi. Pyysin Mäkipäältä vahvistusta sen aitoudesta heti ko. viestin tultua, mutta en ole tähän mennessä saanut minkäänlaista vastausta.

Jani Lassila perustelee adressia sillä, että Kiemungin viikonvaihteen kirjoittelussa kyse ei ole enää huonosta huumorista eikä harkitsemattomasta väärään seuraan hakeutumisesta. Kyse on Lassilan mukaan lapsiin kohdistuvasta pilkasta ja islaminvastaisesta vihanlietsonnasta, jossa käytetään välikappaleena lapsia.

– Kiemunki esitti tuoreimmassa Facebook-möläytyksessään, että virpoville muslimilapsille tulisi antaa kondomeja palkaksi ja pilkkasi heidän hijab-huivejaan vihjaillen, ettei palmusunnuntain perinne kuulu muslimeille. Hänen kannattajansa täydensivät päivitystä ehdottamalla virpojille palkaksi pekonia, muistuttaa Lassila.

Terhi Kiemunki on Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu, Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja ja puolueen Pirkanmaan piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja. Puoluetoveri  Tiina Elovaara (ps.) vaati maanantaina, että Terhi Kiemunki erotetaan kaikista luottamustoimista puolueessa. Pirkanmaan piiri käsittelee asiaa huhtikuussa.

Kiemungin eroa vaativa adressi löytyy internetistä osoitteesta www.adressit.com/terhi_kiemunki_ulos_eduskunnasta.

Korjattu keskiviikkona 23.3.2016: Otsikosta poistettu virheellinen tieto ja juttua korjattu kauttaaltaan. Jutussa ja otsikossa kerrottiin aiemmin, että kansanedustaja Lea Mäkipää (ps.) kommentoi Adressit.comissa, ettei Terhi Kiemungilla ole edellytyksiä jatkaa luottamustoimissaan. Väite on poistettu jutusta ja tekstiin on lisätty tieto siitä, että Lea Mäkipään nimissä lähetettyä viestiä epäillään huijaukseksi. Toimitus pahoittelee virhettä.

AVAINSANAT

Työväen Musiikkitapahtuman täyshullut taustavoimat: ”Tapahtuma on puoli kesää ja puoli elämää”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Pia Hänninen, Petra Pikkanen, Hannu Käkönen ja Erkki Eteläniemi odottavat jälleen iloista musiikkitapahtumaa.
Pia Hänninen, Petra Pikkanen, Hannu Käkönen ja Erkki Eteläniemi odottavat jälleen iloista musiikkitapahtumaa.

Nauru raikaa, kun kourallinen Työväen Musiikkitapahtuman – talkoolaisten kielellä ”musareiden” – parissa tiiviisti hääriviä aktiiveja istuu samaan pöytään muistelemaan. Tässä porukassa eniten muistoja on ehtinyt kerätä juoksupojaksi itseään nimittävä talkoolainen Hannu Käkönen, joka on ollut rakentamassa tapahtumaa alusta asti – siis vuodesta 1972.

– Tapahtuma on muuttunut aika lailla – pienistä kyläjuhlista isoon festariin. Kun tapahtuma siirtyi tehtaan alueelle, se muutti muotoaan aika tavalla. Se on ollut tosi sopiva ja pidetty miljöö, kävijät ja esiintyjät ovat pitäneet alueesta paljon, Käkönen kertoo.

Talkoolaisten työ ei tekemällä lopu. Kaikenlaisia pieniä katastrofeja tapahtuman kuluessa sattuu, mutta hyvien talkoolaisten ansiosta yleisö ei niitä huomaa. Päivät venyvät pitkiksi ja Käkösen puhelin yleensä pirisee juuri silloin, kun on ajatellut käydä katsomassa jotakin esiintyjää. Mikä ihme saa talkoolaisen jaksamaan?

– Täytyy olla täyshullu, Käkönen täräyttää ja saa seurueen repeämään nauruun.

– Tapahtuma vain vie mennessänsä, kun on niin hyvä porukka. Parisataa talkoolaista tulee tänne vuosi toisensa jälkeen. Ilman heitä tapahtuma ei olisi mahdollinen, kuvailee Pia Hänninen.

– On palkitsevaa, kun näkee hyväntuulisia ihmisiä tapaamassa toisiaan teltalla hyvissä fiiliksissä. Tulee tunne, että: ”Vitsit, miten olemme taas tehneet hienon tapahtuman!”, Petra Pikkanen täydentää.

– Väitetään, että talkoohenkeä ei nykyään ole, mutta kyllä sitä on, kun on vain oikeanlainen porukka. Minäkin olen talkoillut 17-vuotiaasta lähtien, niin enhän minä edes osaisi luopua talkoohengestä, Erkki Eteläniemi summaa.

Kaksi nuorinta lasta ovat kasvaneet musiikkitapahtumaan, eivätkä he voi käsittää kesää ilman musareita.

Duunarihenkeä ja demarikohtaamisia

Sekä Työväen Musiikkitapahtuman hallituksen että Valkeakosken työväenyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Pia Hänninen sanoo paikallisten demareiden olevan ylpeitä koskilaisten kesän kruunaavasta tapahtumasta, jossa on alusta asti ollut demareita keskeisinä toimijoina.

– Minulle tapahtuma on puoli kesää ja puoli elämää, Hänninen kuvailee.

– Vaikka moni sanoo, että Työväen Musiikkitapahtuma on muuttunut yleisfestariksi, on tapahtumalla vielä kuitenkin työväentapahtuman luonne. Sitä duunarimeininkiä on vielä esimerkiksi yöyhteislauluissa, joissa lauletaan työväenlauluja, SDP:n valtuustoryhmässäkin vaikuttava Petra Pikkanen luonnehtii.

Tapahtumassa tänä vuonna juontohommia tekevä Pikkanen muistuttaa, että duunarihenkisyys näkyy sitenkin, että myös ammattiliitot pystyttävät telttansa tapahtuma-alueelle.

– Paikallisille ammattiyhdistyksille tapahtuma on tosi iso juttu. Monet liitot järjestävät myös kesätapahtumia ja -tapaamisia musareiden yhteydessä, Pikkanen kertoo.
Erkki Eteläniemi päivystää tapahtuman aikaan SDP:n teltalla, jossa kuulumisia vaihdetaan paljon sekä paikallisten että ulkopaikkakuntalaisten kanssa. Puolueen puheenjohtaja Antti Rinnekin on teltalla tuttu näky.

– Väitän, että on ihme, jos ei muutamia kunnallisvaaliehdokkaitakin siinä saada kerättyä. Toissavuonna saatiin kuusi ehdokasta seurakuntavaaleihin, Kristillisen työväenyhdistyksen puheenjohtajanakin tuttu Eteläniemi huomauttaa ja saa saman tien Hänniseltä tavoitteeksi kerätä tänä vuonna toistakymmentä ehdokasta kuntavaaleihin.

Piristysruiske kaupungille

Työväen Musiikkitapahtuma ei ole mikään pikkujuttu Valkeakosken kaupungillekaan, vaan sillä on suuri imagollinen ja taloudellinen merkitys. Jokaisen ulkopaikkakuntalaisen on laskettu jättävän keskimäärin 200 euroa kaupunkiin.

– Tapahtuman omat hankinnat pyritään hakemaan läheltä, me työllistämme ja kannamme kortemme kekoon työllisyydenhoidossa. Meillä on paljon esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa, jonka kautta monelle on saatu myös jatkopaikka, Hänninen kertoo.

Hänninen painottaa, että Työväen Musiikkitapahtumaa pyörittää yleishyödyllinen yhdistys, eikä kukaan kääri tapahtuman voittoja omaan taskuunsa.

– Kaikki, mitä viivan alle kulujen jälkeen jää, palaa takaisin kulttuurille. Se kaikki käytetään seuraavan tapahtuman järjestämiseen, hän muistuttaa.

Yllättävän hyvä säkä on yleensä käynyt säiden suhteen. Se rokkikukko Michael Monroe silloin vuonna 2012 meidät kasteli.

Sadesää painuu mieleen

Kun talkooporukka muistelee menneitä, he huomaavat yllätyksekseen, että vaikka aurinkoinen sää on aina festivaalien kannalta paras, ovat parhaiten mieleen painuneet kerrat, kun on satanut saavista kaatamalla.

– Yllättävän hyvä säkä on yleensä käynyt säiden suhteen. Se rokkikukko Michael Monroe silloin vuonna 2012 meidät kasteli. Keikan aikana ukkonen paukautti pari kertaa ja tuli niin viimeisen päälle vettä, Hannu Käkönen muistelee.

Erkki Eteläniemi taas muistaa Eppu Normaalin keikan, kun vettä lainehti maassa varmasti kolme senttiä ja koko yleisö sulloutui teltan suojiin sadetta pakoon. Tunnelma oli tiivis ja kostea.

– Minäkin muistan sen. Kuuntelin keittiön ikkunat auki Eppuja, kun yöllä paistoin munkkeja seuraavaa päivää varten. Ajattelin, että onneksi en ole tuolla, kun sataa niin paljon, Pikkanen nauraa.

Pikkasen koko perhe – entinen mies, nykyinen mies, kaikki neljä lasta sekä tukku muita sukulaisia – ovat talkooköörissä mukana. Takana on 18 kesää talkoolaisena.

– Kaksi nuorinta lasta ovat kasvaneet musiikkitapahtumaan, eivätkä he voi käsittää kesää ilman musareita. Tänä kesänä nuorimmainenkin pääsee jo vähän puuhaamaan talkoissa, Pikkanen hymyilee.

Wanhat toverit Pirkanmaalla: Rajat auki ja kynnykset matalalle!

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Nokialainen Matti Päivärinta on Pirkanmaan wanhojen tovereiden puheenjohtaja.
Pirkanmaan wanhoja tovereita luotsaa Matti Päivärinta.

Huhtikuussa perustetun Pirkanmaan wanhojen tovereiden puheenjohtaja Matti Päivärinta tuumii, ettei kannata rakentaa aitoja, vaan järjestötoiminnassa on hyvä olla mahdollisimman avoimet ovet.

Hänen luotsaamansa kerhon kohdalla se tarkoittaa, että jäseniksi hyväksytään myös naisia – mikä ei ole kaikissa maan Wanhoissa tovereissa itsestään selvyys – ja kuntarajat ylitetään kutsumalla porukkaa mukaan kaikista Pirkanmaan kolkista.

– Pyritään vähän eroon Tampere-keskeisyyden peikosta, Päivärinta luonnehtii.

Päivärinnan mielestä sääntöviidakko ja ”näin meillä on aina tehty” -henki ovat omiaan nostamaan osallistumisen kynnystä. Pirkanmaan wanhojen tovereiden jäsenkriteerit ovat siksi matalalla – tervetulleita ovat kaikki eläkkeellä olevat 60 vuotta täyttäneet SDP:n jäsenet.

– Usein ollaan niin hyviä keksimään sääntöjä, että kuka saa liittyä ja millä ehdoilla. Niin kuin meidän saleissa olisi koskaan liikaa väkeä, Päivärinta puuskahtaa.

Pulma on Päivärinnan mukaan tuttu politiikassakin. Uudet kasvot katoavat toiminnasta nopeasti, jos uusia ajatuksia kavahdetaan ja ne tyrmätään kättelyssä.

Voidaan käydä avointa keskustelua, jossa kaikenlaiset mielipiteet tuodaan julki.

Pirkanmaan wanhat toverit ei ole mikään alueen kerhojen kattoyhdistys, vaan aivan oma kerhonsa. Perustamiskokouksessa oli läsnä parisenkymmentä henkeä ja porukka kasvaa, kun viesti kiirii puskaradion kautta.

Toiminta starttaa syksyllä ja tarkoitus on järjestää keskustelutilaisuuksia ympäri Pirkanmaata joka kuun viimeisenä maanantaina. Tilaisuuksiin kutsutaan valittuun teemaan sopiva alustaja, jonka puheenvuoron jälkeen vuorossa on avointa keskustelua.

Päivärinta luonnehtii Wanhojen tovereiden väkeä syvästi aatteelliseksi ja myös uudistushenkiseksi. Meininki on Päivärinnan mukaan kenties rennompaa ja avoimempaa kuin muussa järjestötoiminnassa.

– Ei ole mitään paineita kellään, kun täältä ei pyritä mihinkään. Voidaan käydä avointa keskustelua, jossa kaikenlaiset mielipiteet tuodaan julki. Minusta tämä on oikeastaan järjestötoimintaa aidoimmillaan, Päivärinta kuvailee.

Juttu on ilmestynyt Demokraatissa 21.7.2016 sosialidemokraattisen liikkeen toimintaa esittelevässä Yhtä perhettä -juttusarjassa.

Keskustelua aiheesta

Sanna Marin lomailee läheistensä kanssa – ”fiilispohjalta mennään”

Kuva: Jari Niemelä
Sanna heinä 2016
SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin lomailee tänä kesänä siippansa kanssa Italiassa. Maanantaina hän poikkesi Tampereen demareiden teltalla Keskustorilla tapaamassa kuntalaisia.

Tamperelainen demarikansanedustaja Sanna Marin aikoo viettää kesäloman miehensä kanssa fiilispohjalta. Tiedossa on parin viikon reissu Italian rannikolle ja Roomaan, ikuiseen kaupunkiin.
– Ajattelin ottaa rennosti, enkä tee mitään. En selaa älypuhelinta, otan ihan iisisti, syön hyvää ruokaa ja vietän aikaa läheiseni kanssa, paljastaa Sanna lomasuunnitelmistaan.
– Varmaankin tulee käytyä esimerkiksi taidenäyttelyissä tai museoissa, mutta mitään ei ole etukäteen suunniteltu. Lomailemme ihan fiilispohjalta. Sittenpä näkee mitä tehdään.
Sanna Marin kertoo, ettei hänellä oikeastaan ole perinteisiä lomarituaaleja tai kesärutiineja – paitsi ehkä yksi: reissaaminen.
– Tykkään matkailusta ja haluan nähdä erilaisia paikkoja joko kotimaassa tai ulkomailla. Tykkään myös käydä luontokohteissa eli tänä kesänä tulee käytyä Pirkanmaan lähiluontokohteissa, kuten Seitsemisessä tai Helvetinjärven kansallispuistossa.
– Tälle kesälle minulla on myös opiskeluprojekti: täytyy käydä taas gradun kimppuun ja tehdä muitakin opintoja.

Syksyllä pamahtaa
esiin sote-sotku

Toimittajan mieli tekee kuitenkin kysyä hieman politiikasta. Että mitäpä mieltä Sanna Marin on Ylen tuoreimmasta gallupista, jossa SDP:n kannatus hieman tipahti?
– Minusta kannattaa ennemminkin katsoa pidemmän ajan kehitystä kuin juosta yksittäisten galluppien perässä. Meillä sosialidemokraateilla on yleensä senkaltainen trendi, että kesällä kannatus on alhaisempi kuin muina vuodenaikoina, arvioi Sanna, jonka mukaan syksyllä alkava eduskuntatyö nostaa jälleen poliittiset teemat aivan eri lailla esille – ja sitä mukaa gallupitkin ovat todenmukaisempia.
– SDP:n suurin tehtävä syksyllä on haastaa hallitus sote-kysymyksessä. Hallitus suunnittelee aika hurjia leikkauksia ja heikennyksiä sote-palveluihin.

Politiikka mukana
vaikka lomalla

Vaan entäpä se loma? Voiko Sanna Marin unohtaa poliittiset kysymykset edes loman ajaksi?
– Ei kai niitä kokonaan voi unohtaa, koska politiikka on suuri osa elämääni. Politiikka kulkee aina mukana tavalla tai toisella. Mutta pyrin siihen, että suurimmaksi osaksi muutaman viikon vuodessa pystyisin vain rentoutumaan ja olemaan läheisteni kanssa ja pitämään hauskaa. Vaikka olenkin intohimoinen poliitikko!
– Yritän olla vastailematta lomalla jokaiseen puhelinsoittoon. Mutta puolueen varapuheenjohtajana minun täytyy toki olla tavoitettavissa. Aika hyvin ihmiset silti ymmärtävät, että heinäkuun puolella ei paljoa soitella, koska kaikki ovat lomatunnelmissa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Akaa kunnioittaa menehtynyttä muusikkoa – Aki Sirkesalo sai nimikkotien

Kuva: Kari Hulkko
SIRKESALO Aki
esiintyy Helsingin Kaupunginteatterin Savoy-teatteriin tekemässä musiikillisessa kavalkadissa Stand By Me - The Best of Leiber and Stoller.
teatteri
1/2003
Muusikko Aki Sirkesalo syntyi Akaan Toijalassa.

Thaimaan tsunamissa joulukuussa 2004 menehtynyt muusikko Aki Sirkesalo saa nimikkotien – tavallaan useammankin – Akaaseen. Tällä tavoin halutaan tuoda esille Akaan Toijalasta kotoisin olleen muusikon ja hänen tuotantonsa merkitystä kotipaikkakunnalleen.

Sirkesalon inspiroimana nimetään Akaanportin yritysalueella, E75-moottoritien liittymän ja ABC-liikenneaseman läheisyydessä sijaitsevat neljä tietä. Ne saivat nimikseen Sirkesalontie, Akinkuja, Levytie ja Musakuja.

Akaan kaupungin kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen kertoo tiedotteessa nimeämisen olleen suunnitelmissa jo pitkään.

– Teiden nimeäminen Aki Sirkesalon mukaan on yksi niistä asioista, jotka haluan toteuttaa Akaan kaupungilla työskennellessäni. Se on oikeastaan vain odottanut aikaansa, ja nyt tarjoutui sopiva tilaisuus, hän kertoo.

Sarkkisen mukaan tien sijainti on hyvä, koska sillä kulkee paljon myös ulkopaikkakuntalaisia. Näin tie saa runsaasti näkyvyyttä ja Sirkesalo osataan entistä paremmin yhdistää Akaaseen.

Sirkesalontie on yksiselitteinen, selkeyden vuoksi päätettiin käyttää vain sukunimeä. Muissa samaan aikaan nimetyissä teissä sen sijaan voi nähdä musiikillisuuden lisäksi myös muita merkityksiä: Levytie viittaa Toja-levyyn, musa puolestaan tarkoittaa slangisanan kautta kiveä. Akinkujan merkitys on Sarkkisen mukaan vielä monimuotoisempi.

– Sirkesalon lisäksi nimi jättää tilaa muillekin Akeille, hän sanoo.

Sirkesalon mukaan ei ole aiemmin nimetty tietä. Nimen käyttöön saatiin hyväksyntä Sirkesalon lähipiiriltä. Muita Akaassa sijaitsevia merkkihenkilöiden mukaan nimettyjä teitä ovat Holkerintie valtioneuvos Harri Holkerin isän, kamreeri Antti Holkerin mukaan sekä Ylpöntie arkkiatri Arvo Ylpön mukaan.

Juttua muokattu: Aiemmin tekstissä mainittiin, että Holkerintie olisi nimetty Harri Holkerin mukaan. Tie on kuitenkin saanut nimensä hänen isänsä mukaan.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Gustafsson kysyy luottotietojensa menettäneiden oikeudesta kotivakuutukseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
gustafsson
Jukka Gustafssonin mukaan kansalaisten yhteydenotot kertovat karua kieltä ikävästä ongelmasta.

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen luottotietojensa menettäneiden oikeudesta kotivakuutukseen.

Luottotietonsa menettäneellä henkilöllä asunnon vaihto ja vuokraaminen vaikeutuu merkittävästi ja maksuhäiriömerkintä tekee monesti uuden asunnon hankkimisen mahdottomaksi. Useimmat vuokranantajat edellyttävät vuokrasopimusta solmiessaan, että vuokralaisella tulee olla voimassa oleva kotivakuutus.

Kansalaisten yhteydenotot kertovat Jukka Gustafssonin mukaan karua kieltä ikävästä ongelmasta.

– Ongelma on se, että vakuutusyhtiöiden ei ole pakko myöntää vapaaehtoista vakuutusta. Maksuhäiriöinen ei saa ostettua kotivakuutusta edes käteisellä vuodeksi etukäteen. Kotivakuutusta ei myöskään voi ottaa takaajan nimiin. Luottotietonsa menettäneellä säilyy maksuhäiriömerkintä rekisterissä vielä vuosia senkin jälkeen kun velat on jo maksettu, Gustafsson toteaa.

– Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut kaikissa ikäluokissa, mutta erityisesti eläkeikäisten merkinnät ovat lisääntyneet huomattavasti. Samaan aikaan monilla paikkakunnilla on huutava pula vuokra-asunnoista, hän huomauttaa.

Kansanedustaja Gustafsson kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä sen asian edistämiseksi, jotta maksuhäiriöinen saisi kotivakuutuksen jo siinä vaiheessa, kun velat on maksettu.