ehdokasmainos

Kiemunkia savustetaan adressilla

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
32897943

Silmukka tamperelaisen eduskunta-avustajan Terhi Kiemungin (ps.) ympärillä kiristyy.

Viikonvaihteessa pystyyn polkaistu nettiadressi on kerännyt jo yli 5100 nimeä. Adressilla vaaditaan Kiemungin erottamista avustajan tehtävistä.

Adressin alullepanija Jani Lassila kirjoittaa saateviestissä Kiemungin virpomispuheisiin viitaten, että ”tällaista käytöstä ei voi puolustaa millään tekosyyllä, eikä tällaiselle tule antaa minkäänlaista sijaa eduskuntalaitoksessa”.

– Myös kansanedustaja Lea Mäkipään (ps.) on syytä ymmärtää, ettei tällainen käytös sovellu eduskunnan arvovallalle ja irtisanoutua avustajansa toiminnasta, kirjoittaa Lassila.

Hän sanoo saaneensa kansanedustaja Lea Mäkipäältä lausunnon, jonka sisältö on: ”Lapsia pitää suojella ja varjella kaikelta pahalta. Kiemunki toimi väärin ja harkitsemattomasti. Hänellä ei ole mitään edellytyksiä jatkaa luottamustoimissaan.”

Myöhemmin on kuitenkin paljastunut, että Lea Mäkipään nimissä lähetettyä viestiä on syytä epäillä huijaukseksi. Adressin käynnistänyt Lassila selvitti myöhään tiistai-iltana asiaa Adressit.comissa näin:

– Viestiä on syytä epäillä huijaukseksi. Pyysin Mäkipäältä vahvistusta sen aitoudesta heti ko. viestin tultua, mutta en ole tähän mennessä saanut minkäänlaista vastausta.

Jani Lassila perustelee adressia sillä, että Kiemungin viikonvaihteen kirjoittelussa kyse ei ole enää huonosta huumorista eikä harkitsemattomasta väärään seuraan hakeutumisesta. Kyse on Lassilan mukaan lapsiin kohdistuvasta pilkasta ja islaminvastaisesta vihanlietsonnasta, jossa käytetään välikappaleena lapsia.

– Kiemunki esitti tuoreimmassa Facebook-möläytyksessään, että virpoville muslimilapsille tulisi antaa kondomeja palkaksi ja pilkkasi heidän hijab-huivejaan vihjaillen, ettei palmusunnuntain perinne kuulu muslimeille. Hänen kannattajansa täydensivät päivitystä ehdottamalla virpojille palkaksi pekonia, muistuttaa Lassila.

Terhi Kiemunki on Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu, Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja ja puolueen Pirkanmaan piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja. Puoluetoveri  Tiina Elovaara (ps.) vaati maanantaina, että Terhi Kiemunki erotetaan kaikista luottamustoimista puolueessa. Pirkanmaan piiri käsittelee asiaa huhtikuussa.

Kiemungin eroa vaativa adressi löytyy internetistä osoitteesta www.adressit.com/terhi_kiemunki_ulos_eduskunnasta.

Korjattu keskiviikkona 23.3.2016: Otsikosta poistettu virheellinen tieto ja juttua korjattu kauttaaltaan. Jutussa ja otsikossa kerrottiin aiemmin, että kansanedustaja Lea Mäkipää (ps.) kommentoi Adressit.comissa, ettei Terhi Kiemungilla ole edellytyksiä jatkaa luottamustoimissaan. Väite on poistettu jutusta ja tekstiin on lisätty tieto siitä, että Lea Mäkipään nimissä lähetettyä viestiä epäillään huijaukseksi. Toimitus pahoittelee virhettä.

AVAINSANAT

Tulevaisuuteenkatsoja on poissa

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
img_0378
Hanna Plattonen Demaritori-tapahtumassa Tampereella maaliskuussa 2016.

Pirkanmaan sosialidemokraattien järjestösihteeri Hanna Plattonen menehtyi pitkällisen sairauden murtamana Tampereella 16. syyskuuta 2016. Hanna syntyi 18.8.1980 Kotkassa.

Hanna on opiskellut Jyväskylän yliopistossa ympäristötieteitä. Ympäristöasiat olivat hänelle muutoinkin läheisiä. Ennen siirtymistään Tampereelle piirijärjestön palvelukseen Hanna työskenteli Keski-Suomen Viikkolehdessä levikkimarkkinoijana.

Hannalla oli lukuisia luottamustehtäviä sosialidemokraattisessa puolueessa, Demarinuorissa, Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiössä ja ammattiyhdistysliikkeessä.

Hanna aloitti työt Tampereen työväentalolla, SDP:n piiritoimistossa 1.9.2010. Hanna oli energinen ja oma-aloitteinen moniosaaja, joka auttoi järjestöväkeä ja työväentalon työntekijöitä mitä ihmeellisimmissä asioissa. Hanna myös huomioi ja huolehti toisista ihmisistä.

Hanna osoitti työtehtävissään suunnatonta sinnikkyyttä sairaudestaan huolimatta. Hanna oli työpaikan varsinainen ideanikkari, jonka ideoiden käytännön toteutuksesta sai järjestöväkemme useasti nauttia. Työtehtävissä ja omassa elämässään Hanna oli aina eteenpäin katsoja, joka ei takertunut menneeseen. Hanna oli herkkä mutta rohkea ihminen.

Hanna ei enää saavu työpaikalleen mutta monien mielissä Hanna säilyy pitkään. Me Hannan työkaverit olemme olleet onnellisessa asemassa saadessamme työskennellä ja ystävystyä Hannan kanssa.

Nina Auvinen, Tuula Harkonmaa, Harri Sandell
Hannan työkavereita ja ystäviä

Keskustelua aiheesta

Poliitikkolegenda Miina Sillanpää oli myös historiallinen ay-pomo — “Silloin vastassa oli kivikatto”

Kuva: Ulla Rohunen

Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Tampereella järjestetään perjantaina seminaari Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Seminaari ammentaa Sillanpään historiasta, mutta katsoo tätä päivää tuoden näkökulmia naisten asemaan ja sen kehittämiseen ammattiyhdistysliikkeessä. Puhujina ovat muun muassa ammattiliittojen puheenjohtajina toimivia naisia Pamin Ann Selinistä Superin Silja Paavolaan.

– Ajatus on katsoa naisten tilannetta ay-johtajina Suomessa tänään ja pohtia, miksei liittojen saati keskusjärjestöjen puheenjohtajina ole naisia juuri näkynyt. Kun rakenteelliset syyt ja esteet tunnistetaan, voidaan esteitä ryhtyä raivaamaan, Miina Sillanpään seuran hallituksen jäsen Rauli Warto pohjustaa.

Työväenmuseo Werstaan Komuutti-galleriassa on esillä näyttely Miina Sillanpäästä. Kuva Ulla Rohunen.

Työväenmuseo Werstaan Komuutti-galleriassa on esillä näyttely Miina Sillanpäästä. Kuva Ulla Rohunen.

Sillanpää on ollut tärkeä edelläkävijä naisille ay-liikkeessä. Hän oli ensimmäinen naispuolinen ammattiliittojohtaja Suomessa luotsatessaan Palvelijataryhdistystä vuosina 1901–1952. Silloin ei puhuttu lasikatoista.

– Silloin vastassa oli kivikatto. Sillanpään puheenjohtajuus oli täysin poikkeuksellista, mutta hän oli omassa ajassaan ja työssään muutoinkin täysin poikkeuksellinen. Hän näki, että ilman yhdistymistä ja edunvalvontaa ei saada mitään aikaiseksi, Warto kertaa.

Seminaarin aluksi esitetään lyhytdokumentti Miina Sillanpäästä. Se on katseltavissa myös Miina Sillanpään seuran verkkosivuilta.

Naiset ammattiyhdistysjohtajina -seminaari 30.9. Työväenmuseo Werstas kello 12-15. Seminaari on kaikille avoin. Ilmoittautumisia toivotaan tarjoilun takia osoitteeseen seminaari@tyovaenmuseo.fi. Werstaan Komuutti-galleriassa on nähtävillä näyttely Miina Sillanpäästä 30.10. saakka. Lisää tietoa Miina Sillanpään juhlavuoden tapahtumista löytyy täältä.

Hurstin ruokajonoissa enemmistönä eläkeläiset

Kuka pitää yhteyttä vanhuksen ja hänen omaistensa välillä, jos vastuuhoitajaa ei ole, kysyy Arja Ojala.
Sosiaalineuvos Arja Ojala sanoo, että vähävaraisten ihmisten ruokakassin keventyminen syö myös hallituksen lupauksia työllistää.

Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtajan, Arja Ojalan mielestä nykyinen hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta pienituloisten asialla. Hallituksen suunnitelmista kärsii iso osa eläkeläisistä.

– Hurstin ruokajonoista suurimman joukon, 39 prosenttia, muodostavat eläkeläiset. Sitten tulevat työttömät, sosiaalineuvos sanoo.

Ojala arvioi hallituksen budjettiesitystä Hakametsän sosialidemokraattien Hakapirtillä järjestämässä tilaisuudessa.

Kilpailukykysopimuksen myötä hallitus lupaa budjettiesityksessään yli 500 miljoonan euron verokevennykset. Vähennykset koskevat paitsi palkansaajia myös eläkeläisiä. Vaikka päätös vaikuttaa hyvältä, Ojala ei sitä täysin allekirjoita.

– Suomessa on iso joukko pienituloisia eläkeläisiä, jotka eivät pysty maksamaan tuloveroa lainkaan. Eivät he silloin hyödy verokevennyksistäkään. Alle 750 euron kuukausituloilla sinnittelee 100 000 ihmistä.

Erittäin iso heikennys Ojalan mielestä on indeksiin sidottuihin tukiin kohdistuvat 200 miljoonan euron leikkaukset. Ne pienentävät kaikkiaan 30 eri tukea. Ratkaisu heikentää esimerkiksi kansan- ja takuueläkkettä sekä vammais- ja asumistukea.

– Lisäksi hallitus nostaa kiinteistöveroa 50 miljoonalla eurolla ja korottaa lämmityspolttoaineiden veroa. Päätökset rasittavat öljyllä lämmittävissä taloissa asuvia eläkeläisiä. Vuokrataloissa asuvat tekevät viisaasti, jos varautuvat vuokrankorotuksiin.

Diabeetikot kovilla

Hallitus jatkaa myös lääkekorvauksien leikkauksia. Tämä vaikuttaa erityisesti kakkostyypin diabeetikkojen elämään. Diabeetikkojen omavastuuosuus lääkkeiden hinnasta on putoamassa 100 prosentista 65 prosenttiin. Potilaiden lääkemenot nousevat 10 – 300 euroa vuodessa.

– Diabeteslääkkeitä käyttävistä puolet on yli 65-vuotiaita ja yksi kolmasosa yli 75-vuotiaita, Ojala toteaa.

Vammaisten tukien noin kuuden miljoonan euron leikkaukset heikentävät muun muassa kuljetusapua ja mahdollisuuksia käyttää avustajia. Sosiaalineuvos hämmästelee sitä, että mainittujen leikkausten vaikutuksista hallitus ei vaivautunut tekemään minkäänlaista arviointia.

Ojalakaan ei hyväksy hallituksen aikomusta vähentää vanhustenhoidon henkilömitoitusta 0,5:stä 0,4 hoitajaan vanhusta kohden. Hallituksen säästötavoite on 70 miljoonaa euroa. Henkilöstön vähentäminen saattaa hänen mukaansa merkitä hoitajien irtisanomisia

– Vastuutyöntekijän poistaminen vanhuspalvelulaista ja näin ollen arkipäivän askareista on järjetöntä. Kyse on työntekijästä, joka tietää vanhuksen asiat, ja johon vanhuksen omaiset voivat olla yhteydessä. Lisäksi vastuutyöntekijä huolehtii siitä, että vanhus saa ne palvelut, jotka hänelle on luvattu.

Köyhyysrajalle lisää väkeä

Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL) laskelmien mukaan hallituksen päätösten myötä takuueläkkeellä olevan eläkeläisen ostovoima heikkenee ensi vuonna kaksi prosenttia, työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoima 1,8 prosenttia ja keskimääräistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavan ostovoima saman verran.

Kuukaudessa 8 000 euroa tienaavan palkansaajan ostovoima lisääntyisi 0,4 prosenttia. Myös 3 300 ja 2 000 euroa ansaitsevien palkansaajien ostovoima nousisi hieman (0,2 % ja 0,1 %).

Edellä mainitut esimerkit ovat yksityiseltä sektorilta. Sen sijaan julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima heikkenee, koska heiltä leikataan noin kolmannes lomarahoista.

Suunnitellut leikkaukset laskevat sosiaalitukien ostovoimaa noin kaksi prosenttia. Kokonaisuudessaan tukien ostovoima pienenee noin kuusi prosenttia vuosina 2015–2019, jos indeksileikkaukset toteutetaan talousarvion ehdotuksen mukaisesti.

Ojala sanoo, että 5 000 ihmistä putoaa köyhyysrajan alapuolelle ja samalla suuri joukko ihmisiä tipahtaa köyhyysrajan tuntumaan.

– Suomi on sitoutunut vähentämään vuoteen 2020 mennessä köyhyysrajan lähellä elävien ihmisten määrää. Hallituksen toimin tähän päämäärään ei päästä. Odotettavissa on EU:lta moitteita maallemme.

Tampereen plussat ja miinukset

Tampereen vanhuspalveluista Ojala antaa kiitosta asunto- ja geriatrisille palveluille. Ne ovat hyvällä tasolla. Kiitosta kaupunki saa myös siitä, että palvelut ovat saatavilla ajoissa. Palvelutaloihinkin pääsee. Sairaalahoitoon turvautuvien on sen sijaan hankala päästä takaisin kotiin palvelutaloon.

Miinusta vanhusneuvoston puheenjohtajan mielestä sen sijaan merkitsevät hoitajien vaihtuvuus ja asiakasmaksujen korottaminen. Palvelut ovat myös pirstaloituneet. Ongelmaa lisää Tampereen kaupungin jatkuva organisaation uudistaminen.

Ojala korostaa, että tiedot ovat kaupungin vanhusasiamiehen kynästä lähteneestä yhteenvedosta.

Keskustelua aiheesta

Monipuolinen ehdokasjoukko yksi avain vaalivoittoon

wp_20160917_008
Puoluesihteeri Reijo Paananen (oik) ehti risteilyn aikana vaihtaa mielipiteitä monissa pöydissä.

SDP:n puoluesihteerin Reijo Paanasen mukaan onnistuneesta vaalityöstä tehdään merkittävä osa ehdokasasettelussa. Ehdokkaiden on oltava kaikenikäisiä, miehiä ja naisia, eri aloilla työskenteleviä, opiskelijoita ja eläkeläisiä ja niin edelleen. Siten Tampereella kuten muissakin kunnissa on pyrittävä monipuoliseen ehdokasjoukkoon.

Paananen innosti tamperelaisia sosialidemokraatteja vaalityöhön lauantaina Tampereen sos. dem. kunnallisjärjestön risteilyllä Pyhäjärvellä. Hän kertoi ensimmäiseksi terveisiä Huippuvuorilta, missä hän oli tavannut pohjoismaisten veljespuolueiden puoluesihteereitä.

Paananen kertoi Norjan veljespuolueen kannatuksen olevan 37,5 prosentin luokkaa ja haastoi risteilyväkeä ottamaan tavoitteeksi saman suuruisen kannatuksen ensi kevään kunnallisvaaleissa.

Puoluesihteerin mukaan SDP:llä on eväät voittaa kunnallisvaalit ja nousta maan suurimaksi puolueeksi. Jo gallupien kannatusluvut antavat tästä osviittaa. Lisäksi puolueella on Sipilän hallituksen ohjelmalle ja budjettiesitykselle uskottavat vaihtoehdot. Tämä myönnetään vihdoin myös maan tiedotusvälineissä.

Työtä riittää

Paananen korosti, että kunnista löytyy aluehallintouudistuksen jälkeenkin useita tärkeitä tehtäviä.

– Niihin jäävät kaikki elinvoimaan kuuluvat asiat ja niistä päättäminen. Esimerkiksi kaavoituksella voidaan tukea kuntien elinkeinojen kehittymistä. Hallitus kyllä huolehtii isoista yrityksistä, mutta kuka kantaa huolta työllistävistä pk-yrityksistä?

Puoluesihteerin mukaan valtuutetut päättävät jatkossakin myös koulutukseen ja sivistykseen liittyvistä asioista. Näilläkin tekijöillä on vaikutuksensa paitsi elinkeinopolitiikkaan ja työllisyyteen myös kuntalaisten aineelliseen ja henkiseen hyvinvointiin.

Niinpä ehdokkaiden joukkoon on saatava edelleen kuntien parhaat voimat. Puoluesihteeri ei hyväksy esimerkiksi sitä, että kuntavaalien ehdokkuudesta kieltäydytään ajatellen asemia tulevissa maakuntavaaleissa.

Selkeä sanoma

Paanasen mukaan vaaleissa menestyminen edellyttää myös ohjelmaa, jonka kaikki ymmärtävät.

– Kun puhumme vaikkapa vientivetoisesta kasvustrategiasta, meidän pitää selittää, mitä se tarkoittaa; suomentaa, suomentaa ja suomentaa.

Vaikka päämäärä onkin kunnallisvaalien voittamisessa, tuleviakaan vaaleja ei tyystin voi unohtaa.

– Meillä on vaalikentillä kokenutta porukkaa. Silti ihmisten kanssa keskustellessamme meidän on haettava joukkoomme uusia aktiiveja.

– Tässäkin työssä auttaa, kun mietimme, miten ohjelmassamme ja ohjelmastamme näkyy se, että ihmisilllä on hyvä olla. Vaaleissa voimme osoittaa, että liikkeemme on elävä.

Työtä ja toimeentuloa

Risteilyllä mukana ollut Seppo Tuovinen piti hyvänä,että puoluesihteeri avasi vaalityön arkea ja painotti viestien selkeyttä.

– Poliitikkojen kieli on uusliberalistista, mistä tavallinen duunari ei ymmärrä mitään. Kun uusliberalistinen talousmalli hallitsee ajatuksiamme, leimaa se kieltäkin.

Tuovinen toivoo SDP:n vaaliohjelmiin viestiä siitä, miten Suomi nostetaan suosta.

– Hallituksen leikkauspolitiikka vie ihmisiltä tulevaisuuden. Ihmiset tarvitsevat työtä ja toimeentuloa. Palkkojen on oltava sopimusten mukaisia.

Matalapalkka-aloista seuraa Suomen kahtiajakautuminen, mikä puolestaan ajaa maan ongelmiin.

– Kannan huolta myös nuorista. Kaikilla heistä ei ole työtä, ei toimeentuloa, ei tulevaisuutta, ei mitään.

Keskustelua aiheesta

Valtuutettujen uskoa ratikkaan vahvistettiin

Kuva: Tampereen kaupunki
raitiovaunupaasikivenkadulla
Ratikkahankkeen alkuperäisistä laskelmista kohonneet kustannukset saattavat koitua hankkeen kompastuskiveksi.

Tampereen kaupungin virkamiehet ja kaupungin ulkopuoliset asiantuntijat esittelivät maanantaina 12. syyskuuta kaupunginvaltuutetuille raitiotien toteteuttamissuunnitelmaa ja arvioivat sen vaikutuksia ennen valtuuston varsinaisen kokouksen alkua.

Raitiotien toteutussuunnitelma, kustannusarvio ja vaikutusten arviointi valmistuivat noin viikko sitten. Asiantuntijoiden kertomat asiat eivät siten olleet enää kaikilta osin tuoreita vaan osin tuttuakin asiaa. Kun raitiotiehankkeen kustannukset osoittautuivat aikaisemmin arvioitua suuremmiksi, maanantain tilaisuudessa painotettiin myös hyötyjen olevan aiemmin arvioitua merkittävimpiä.

Raitiotien infrastruktuurin ja varikon rakentamisen kokonaiskustannus osan 1 eli Hervanta – keskusta – Tays -osuudelta on 238,8 miljoonaa euroa. Osan 2 eli Keskusta – Hiedanranta – Lentävänniemi -osuuden tarkennettu kustannusarvio on 44,1 miljoonaa euroa. Yhteensä 283 miljoonaa euroa.

Yleissuunnitelmavaihetta korkeampi hinta johtuu useista tekijöistä, kuten arvioitua suuremmista johtosiirroista ja suunnitelmien muutoksista. Hanke on myös osittain laajentunut muun muassa katuverkon töiden osalta.

Kapunginvaltuuston enemmistö on ilmaissut valmiutensa raitiotien rakentamiseen, mikäli kustannukset pysyvät 250 miljoonassa eurossa. Valtiolta ei liene lisää rahaaa tiedossa. EU:n puoleenkin on kaiketi turha kääntyä. Sen sijaa unionin investointipankkiirit voivat lainahanoja avata.

Säästöjä ja tuloja

Johtaja Mikko Nurminen Tapereen kaupungin konsernihallinnosta painotti hankkeen hyötyjä. Raitiotieverkon läheiset alueet ovat haluttuja. Tontit voidaan rakentaa tiiviisti ja rakennukset saattavat olla tavallista korkeampia. Nämä seikat johtavat säästöihin kaupungin infrastruktuurin rakentamisessa.

Valtion investointituen lisäksi vaadittava Tampereen kaupungin oma panos palautuu asiantuntujoiden mukaan kaksinkertaisena lisääntyvien lipputulojen, maan arvonnousun, maankäytön tehostumisen ja verotulojen kasvun vuoksi.

Raitiotien toteuttamisen kiinteistötaloudelliset hyödyt kaupungille ovat noin 128 miljoonaa euroa. Maankäytön tehostumisesta arvioidaan lähivuosikymmeninä saatavan hyötyä noin 115 miljoonaa euroa.

Raitiotien on laskettu lisäävän joukkoliikennematkojen määrää. Lipputulot kasvavat 30 vuoden tarkastelujaksolla 114 miljoonaa euroa vertailuvaihtoehtoon verrattuna. Raitiotiejärjestelmä parantaa joukkoliikenteen käyttötaloutta lipputulojen kasvun ja suuremman kalustokoon ansiosta noin 4,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Raitiotien rakentaminen luo myös työpaikkoja. Osa liittyy suoraan raitiotien infraan, mutta sen ohessa joudutaan tekemään myös muita rakennustöitä. Merkittävin näistä lienee Tammerkosken sillan uusiminen. Raitiotien rakentaminen tuottaa kaupungille verotuloja 7 miljoonaa euroa rakennusvuosina 2017-2021. Muun rakentamisen myötä tulevat vaikutukset ovat suurempia.

Turvallisuus paranee

Nurmisen mukan raitiotie parantaa liikenneturvallisuutta. Raitiotie vähentää enemmän henkilöautojen käyttämistä kuin bussiliikenne. Turvallisuutta lisää myös vaihtojen väheneminen. Bussiliikenteen matkustajista 22 prosenttia vaihtaa matkansa aikana kulkupeliä, raitiovaunuilla kulkevista vastaava prosenttiluku on 15.

Kun Raitiotielle suunnitellulla reitillä liikkuu nyt päivittäin 40 000 ihmistä eli joka yhdestoista kaupunkilainen, vuonna 2025 määrä nousee 55 000 matkustajaan. Eli joka yhdeksäs matkustaja on raitiotievaunussa.

Raitiotien varteen rakentaminen takaa asuntoja hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien läheisyyteen. Raitiotien rakentaminen ei toki merkitsisi sitä, etteikö bussiliikennettäkin kehitettäisi. Se on välttämätöntä jo siksi, että ihmisiä voidaan kerätä laajemmalta alueelta ratiovaunujen matkustajiksi. Raitiotie mahdollistaa Hiedanrannan uuden kaupunginosan rakentamisen jopa 25 000 asukkaalle. Pelkästään Hiedanrannasta raitiotie toisi kaupungille lähes 50 miljoonan euron hyödyn.

Raitiotien arvioidaan lisäävän matka‐aikojen luotettavuutta. Näkövammaisille, liikuntaesteisille tai lastenvaunujen kanssa liikkuville raitiovaunu on helpompi käyttää kuin bussi. Esteettömästi toteutetut pysäkit ja raitiotiekalusto edistävät kaikkien raitiotien käyttäjien turvallisuutta ja matkustusmukavuutta.

Ympäristökin hyötyy

Nurminen korosti myös raitiotien ympäristöystävällisyyttä. Se aiheuttaa busseja vähemmän pölya. Hervannan varikkoalueella mahdollisesti asuvien liito-oravienkin kanssa on mahdollista tulla toimeen.

Lisäksi raitiotie vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästöjä. Raitiotievaihtoehdossa hiukkas‐, typpioksidi‐ ja hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin bussivaihtoehdossa. Raitiotievaihtoehdossa ilmanlaadun on arvioitu paranevan keskeisillä pääkatuosuuksilla keskustassa sekä Hervannassa.

Nurmisen mukaan raitiotie on Tampereelle selkeä imagohyöty. Tampere profiloituu eurooppalaisena raideliikennekaupunkina, jonka eri kohteet ovat paikallisille ja vieraille helposti saavutettavissa. Vaunuista, pysäkeistä ja koko järjestelmästä voidaan kehittää alusta älykkäille palveluille, taiteelle sekä kaupunkikulttuurille ja tapahtumille. Raitiotien rakentamisessa huomioidaan myös sitä sivuavat kulttuuriympäristöt.

Raitiotieradan ensimmäisen osan (Hervanta – Keskusta – Tays) rakentaminen kestää noin neljä vuotta. Rakentamistyöt on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Raitiotieliikenne keskustasta Hervantaan ja keskussairaalalle pyritään aloittamaan vuonna 2021.

Kaupunginvaltuusto käsittelee raitiotien rakentamista kokouksessaan 24. lokakuuta 2016.

www.tampere.fi/raitiotie

AVAINSANAT