Metsälä vertasi tilannetta tähän päivään, jolloin työttömyysluvut ovat jälleen korkeat ja varsinkin pienituloisilla on toimeentulovaikeuksia. Olosuhteita vaikeuttavat vielä entisestään maan hallituksen jatkuvat kiristystoimet.

Kiikan Työväenyhdistyksen jäsenmäärä oli jo toiminnan alkuvaiheessa varsin huomattava. Pian perustamisen jälkeen yhdistykseen kuului 150 jäsentä ja toiminta oli hyvin vilkasta.

– Kiikan alueella yhdistykselle oli hyvät toimintaedellytykset – sosialidemokraatit saivat ensimmäisissä eduskuntavaaleissa Kiikassa 57,8 prosenttia äänistä, kun esimerkiksi naapurikunnassa Tyrväässä puolueen kannatus oli 34,5 prosenttia.

Kansalaissodasta uuteen nousuun

Metsälän mukaan kansalaissodassa ja sen jälkiselvittelyissä Kiikassa sai surmansa 82 työväestöön kuulunutta. Menetyksistä huolimatta toimintaa aloiteltiin uudelleen, vaikka jäsenistö oli vuoteen 1920 mennessä huvennut 15:een.

– Sotavuosien jälkeen yhdistykseen saatiin uutta innostusta, työväentalo kunnostettiin, näytelmä- ja iltamatoiminta vilkastui uudelleen.

– Television tulo suomalaisiin perheisiin 1960-luvulla vaikutti mm. iltamaharrastuksen hiipumiseen maaseudun työväenyhdistyksissä. Sama suuntaus koettiin myös Kiikassa ja taloudellisten sekä toiminnallisten voimavarojen vähentyessä työväentalo jouduttiin myymään 1964.

Lopuksi Metsälä innostui hehkuttamaan kuinka toiminta vilkastui 1970-luvulla, kun keskustelut Kiikan ja Keikyän yhdistämisestä alkoivat. Ja kun se lopulta 1981 toteutui, yhdistyksen toiminta sai uutta puhtia ja kunnallispoliittiset asiat nousivat kokouksissa keskeisesti esille.

Kiikan demarien toiminta on ollut vuosikymmenten mittaan alkuaikojen nousua ja välillä laskua, kunnes kuntaliitosten ja uuden Sastamalan kaupungin perustamisen jälkeen tämän vuoden alusta toiminta yhdistettiin Sastamalan Sosialidemokraatteihin. Nyt valmistaudutaan koko kaupungin yhdistynein voimin sosialidemokratian uuteen nousuun, mistä onkin lupaavia merkkejä näkyvissä.

Luokkayhteiskunta on palaamassa

Kansanedustaja Ilmari Nurminen varoitteli puheessaan kuinka luokkayhteiskunta on palaamassa pikku hiljaa takaisin. Nykyisen hallituksen aikana tuloerot kasvavat entisestään. Pienituloisia rokotetaan ja hyvätuloisia suositaan. Ensi vuoden alusta astuu voimaan uusia heikennettyjä lakeja.

– Kilpailukykysopimuksella siirretään työnantajamaksuja työntekijöiden maksettaviksi, työttömyysturvaa leikataan, koeaikaa pidennetään, tulee ilmainen työnäyte ja työn vastaanottamisen lisäämiseksi työmatka-aikaa pidennetään kolmeen tuntiin saakka.

– Sote-uudistusta viedään yritysten liiketoimintamallilla kohti markkinoita. Uudistus tulisi voimaan kahden vuoden kuluttua. Isot monikansalliset yhtiöt laajentavat parhaillaan toimintaansa. Lisäksi keskeisiä asiantuntijoita palkataan terveysfirmoihin. Samaan aikaan kuntien henkilöstöä määräaikaistetaan ja työehtoja kiristetään, Nurminen sanoi.

Hänen mielestään Suomen pitäisi ottaa oppia Ruotsin virheistä. Siellä on noussut vakavaa kritiikkiä markkinaehtoisuutta vastaan.

– Suomessa soten lisäksi epävarmuutta aiheuttaa myös sotaretoriikka. Meidän ei pidä lähteä tälle uhkausten tielle. Yhdysvalloissa Donald Trump voitti, mutta siellä äänestysaktiivisuus jäi ennätyksellisen alhaiseksi – perinteinen työväestö jäi kotiin.

– Sama oikeistolainen populismi on nousussa myös Euroopassa. Suomessa perussuomalaiset ovat vahvasti hallituksessa ja perustavat politiikkansa pelkästään markkinauskoon.

Nurminen heitti ilmaan kysymyksen: ”Mistä tämä kumpuaa ja miten siihen vastataan?”

Teksti ja Kuva:

Alpo Jokinen