Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Ulkomaat

Kiinan ja Hongkongin välinen tilanne askarruttaa nyt toden teolla – ”Liittyy laajempaan kuvioon”

LEHTIKUVA / AFP Isaac Lawrence
Hongkongilaista katumaisemaa raitiovaunun ikkunasta katsottuna.

Perjantaina alkaneessa Kiinan kansankongressin niin kutsutussa kaksoiskokouksessa aiotaan käsitellä Hongkongin turvallisuuslakeja.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Hongkongin erityishallintoaluetta koskeva lakiesitys kieltäisi muun muassa vallankumouksellisen liikehdinnän, ulkomaisen vaikuttamisen ja terrorismin erityishallintoalueella. Asiasta nousi heti iso meteli muualla maailmassa, ja Hongkongissa demokratia-aktivistit suunnittelevat mielenosoituksia viime syksyn tapaan.

Mutta miksi Kiina toimii silti näin?

– Se liittyy laajempaan kuvioon. Viime vuodesta lähtien protestit eskaloituivat Hongkongissa. Lisäksi tämä liittyy hyvin vahvasti koronavirustilanteeseen. Kiinassa on joka suunnassa kiristetty ruuvia – sekä ulko- että sisäpolitiikassa. Kiinan hallinto kokee olevansa uhattuna ja paineen alla. Kaikissa mahdollisissa paikoissa, joissa otetta voi kiristää, sitä tehdään nyt, heinäkuussa Jyväskylän yliopistossa Kiinan ulkopolitiikkaan liittyvästä aiheesta väittelevä Matti Puranen sanoo.

Kun Hongkong siirtyi 1997 Britannian alaisuudesta Kiinan hallintaan, maassa otettiin käyttöön miniperustuslaki. Siinä todettiin, että Hongkongin parlamentin tulee säätää kansallisen turvallisuuden laki. Vuonna 2003 yli puoli miljoonaa hongkongilaista marssi kaduilla ja vastusti lakia. Silloin lain säätäminen ei onnistunut.

– Viime kesän valtavien mielenosoitusten ja protestien seurauksena Peking on tehnyt selväksi, että tämä laki tarvitaan. Uusi miehitys sekä Hongkongin Kiinan kansantasavallan yhteystoimistossa että Pekingissä Hongkongin asioista vastaavassa ministeriössä on koventanut äänenpainoja, sanoo Kiina-asiantuntija Sari Arho Havrén joka johtaa Business Finlandin ennakointityötä Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Hongkongin syksyn aluevaalit hermostuttavat.

Arho Havren näkee, että Kiinan kärsivällisyys Hongkongin suhteen on kulunut loppuun, sillä Hongkongissa on syksyllä aluevaalit.

– Toimi on poikkeuksellinen sikäli, että Kiinan retoriikka taustalla ei ole muuttunut mihinkään. Kärsivällisyys kului nyt loppuun syyskuussa lähestyvien aluevaalien vuoksi sekä Hongkongin poliittisen ilmapiirin takia. Se ei ole antanut vihjeitä siitä, että lakia olisi pystytty paikallisesti saamaan läpi, Arho Havrén sanoo.

Arho Havrénin mukaan Hongkongin tilanne alkoi jo käydä noloksi Pekingille. Kiinalle on ensisijaista vakaus, jota koronavirus on nyt heiluttanut.

Puranen katsoo, että Peking ei halua päästää Hongkongin tilannetta pahenemaan, mutta tämän seurauksena se tulee tietysti pahenemaan väistämättä.

– On jo puhuttu mielenosoitusten järjestämisestä, Puranen muistuttaa ja jatkaa:

– Ilmeisesti Kiinan kommunistisen puolueen johto katsoo, ettei tässä tilanteessa ole muita vaihtoehtoja kuin käyttää kovempia keinoja. En näe, että Kiina olisi nyt niin voimissaan, että se vain pelkästään huvikseen säätelisi tällaista tai pelottelisi. Tässä on tosi kyseessä. Se on kylmää pragmatiikkaa.

Työttömyys kasvaa ja talouskasvu hidastuu.

Purasen mukaan nyt varaudutaan siihen, että tilanne kiristyy luultavasti Kiinan sisällä, kun työttömyys kasvaa ja talouskasvu hidastuu. Tiedetään, että Hongkongissa on varmaan samanlaista luvassa, hän arvioi.

Arho Havren muistuttaa, että koronavirus on aiheuttanut vakavan iskun Kiinan sisäiselle vakaudelle. Talouden hiipuminen voi tuoda mukanaan maan johdon pelkäämää epävakautta.

– Hongkongin jatkuvien levottomuuksien ei enää haluta sotkevan lisää jo muutenkin kommunistiselle puolueelle haasteellista tilannetta, Arho Havrén sanoo.

Sisäinen vai ulkoinen asia?

Onko Hongkongin tilanteessa sitten kyse Kiinan sisä- vai ulkopolitiikasta? Jos Kiinalta kysytään, vastaus on helppo. Ulkovallat ovat olleet asiasta toista mieltä ja esimerkiksi Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo on reagoinut voimakkaasti tilanteeseen.

Oman tumman sävynsä Kiinan ja Hongkongin tilanteelle tuo ylipäätänsä Kiinan lähialueiden tilanne. Kiina on kiristänyt otettaan Etelä-Kiinan merellä ja lisäksi Taiwanin ympäristössä on järjestetty sotaharjoituksia.

– Mielestäni tämä on osa kiristyvää ulkopoliittista linjaa, mikä on koronapandemian jälkeen näkynyt Kiinassa ja muualla maailmassa, Puranen sanoo.

Arho Havrén näkee, että Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteet kiristyvät edelleen. Lisäksi hänen mukaansa Hongkongissa pelätään, mihin tulkintoihin tuleva laki taipuu ja miten sitä voidaan käyttää Pekingin päämäärien ajamiseen.

– Kiinassa on esimerkkejä, kuinka kansallista turvallisuutta ja terrorismin vastaisuutta on käytetty polkemaan ihmisoikeuksia. Etenkin toisinajattelijoita on hiljennetty. Pahimmillaan laki avaa tien tällaisille toimille myös Hongkongissa, Arho Havrén päättää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
25.9.2020
Tänään kuultiin murheellista tietoa koronarokotteen aikataulusta – THL:n ylilääkäri torppaa nyt väitteen Demokraatille
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE