Kiinan vienti ja tuonti on ylittänyt odotukset

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Kontteja satamassa Lianyungangissa, Etelä-Kiinassa.

Maailman toiseksi suurimman talouden Kiinan vienti ja tuonti kesäkuussa on ylittänyt odotukset. Vienti nousi 11,3 prosentilla vuoden takaisesta ja tuonti 17,2 prosenttia.

Se on pari–kolme prosenttia odotettua enemmän. Analyytikot kuitenkin varoittavat, että nousu voi olla väliaikainen.

Tämä johtuu siitä, että Kiina on tiukentanut luotonantoa ja kiinteistökauppaa, jotka ovat viime vuosina pitäneet yllä Kiinan kasvua.

– Hiipuvat kiinteistömarkkinat johtavat hitaampaan investointien kasvuun kotimaassa, mikä voi vaikuttaa myös tuonnin kehitykseen, sanoi pääekonomisti Yang Zhao rahoituspalveluyhtiö Nomurasta.

AVAINSANAT

VATT selvitti: Kuntaliitokset eivät täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Hallitus kertoi kuntauudistuksen etenemisestä Helsingin Säätytalolla 10. tammikuuta 2014.

Vuonna 2009 voimaan tulleet kuntaliitokset eivät tuoneet kunnille säästöjä, sanoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta. Kuntaliitokset eivät siis täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita,

VATT:n Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen sekä Helsingin kaupunginkanslian tutkijan Oskari Harjusen selvityksessä todetaan.

Palveluverkkoon kuntaliitokset kuitenkin vaikuttivat. VATT:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkoja siirtyi pienistä liitoskunnista suuriin. Samalla palveluverkko eriytyi.

Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa.

Mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta sai uudessa liitoksen jälkeisessä valtuustossa, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella.
Samaa kaavaa noudatteli myös kunnan hallintoon liittyvien työpaikkojen jakautuminen. Koulujen ja opetusalan muiden työpaikkojen jakautumiseen liitokset eivät vaikuttaneet.

– Poliittisella edustuksella voi olla merkittävä vaikutus alueen palveluihin. Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa, Tukiainen sanoo tiedotteessa.

Vuoden 2009 alussa tehtiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa.

Nyt loppui uusnatsien asiointi tässä pankissa – eettiset periaatteet painoivat

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Finanssikonserni Nordea on sulkenut uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (NMR) pankkitilin Ruotsissa, kertoo verkkojulkaisu Dagens ETC.

– Emme halua asiakkaita, jotka eivät vastaa eettisiä periaatteitamme. Enempää en voi kertoa pankkisalaisuuden vuoksi, perustelee Janina Pfalzer Nordeasta.

Aiemmin taalainmaalainen Norrbärke Sparbank on katkaissut liikesuhteet NMR:n kanssa. Swedbanken ja Paypal ovat kieltäneet NMR:ää pitämästä niissä pankkitiliä.

– Pankki ei tietystikään voi kertoa kuka on sen asiakas ja kuka ei. On selvää, ettemme halua olla liikesuhteessa sellaisten tahojen kanssa, joiden toiminta on rikollista tai ristiriidassa arvojemme kanssa, Suomen Nordeasta kerrotaan STT:lle.

Pankkisalaisuuden vuoksi OP-ryhmä ei kommentoi yksittäistapauksia.

Viime vuonna Yle kertoi, että OP:n tytäryhtiö välittää Suomen vastarintaliikkeen verkkokaupan maksuliikennettä. Uutisen jälkeen OP:n tytäryhtiö katkaisi Suomen vastarintaliikkeen verkkokaupan maksuliikenteen.

Keskustelua aiheesta

Korkmanin palkkamaltti on tätä: ”Sallii kyllä ehkä prosentin, puolentoista prosentin korotuksia”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sixten Korkman uskoo käynnissä olevalla liittokierroksella syntyvän maltilliset ratkaisut, jotka juuri ja juuri turvaavat ostovoiman säilymisen.

Palkkamaltilla on syksyn keskusteluissa ymmärretty monia asioita. Korkman ei tarkoita palkkamaltilla tässä tilanteessa nollakorotuksia, vaan että ratkaisut edelleen jonkin verran vahvistavat Suomen hintakilpailukykyä.

– Se sallii kyllä prosentin, ehkä puolentoista prosentin palkankorotuksia, Suomen näkyvimpiin talousasiantuntijoihin kuuluva Korkman sanoi STT:lle.

Hänen mukaansa palkkamaltin soisi jatkuvan, koska ei voi tietää milloin seuraava kriisi on ovella.

– Kyllä meidän kannattaa edelleen yrittää vahvistaa työvoiman kysyntää, että yhä useampi ihminen pääsisi työhön kiinni ja kyllä palkkamaltti sitä tukee, Korkman sanoi.

Korkmanin mukaan pitäisi mennä jo epätoivoon, jos nyt syntyisi suuri lakkoaalto ja valtavia palkankorotuspaineita.

– Jos 10 vuoden pysähdyksen jälkeen ei olisi minkäänlaista muistia, mitä tässä on koettu, Korkman sanoi.

Työehtosopimus voisi usein olla väljä, ”perälauta”.

Korkmanin uusi kirja, Globalisaatio koetuksella – Miten pärjää Suomi?, julkaistiin tiistaina. Osana kirjaa Korkman käy läpi Suomen talouden taaperrusta kuluneen vajaan kymmenen vuoden aikana. Pysähdyksen tilan syvyydelle ja pituudelle ei Korkmanillakaan ole kattavaa selitystä tarjolla.

– Tilanne on kuitenkin kohenemassa ja Suomi siirtymässä lupaavaan tulevaisuuteen. Menestymiseen onkin hyvät edellytykset – etenkin jos suotuista kehitystä edistetään järkevällä politiikalla, Korkman kirjoittaa.

Hänen mukaansa julkisen vallan pitäisi panostaa tulevaisuuteen investoimalla inhimilliseen pääomaan. Lisäksi Korkman arvioi, että kehitys kohti paikallisempaa sopimista olisi viisas kulkusuunta myös Suomessa.

Työelämän muutokset sekä eurojäsenyys ja globalisaation mukanaan tuomat ulkoistamismahdollisuudet ovat Korkmanin mielestä luoneet tilanteen, jossa yritys- ja työpaikkakohtainen joustavuus palkoissa ja muissa työehdoissa on aiempaa tärkeämpää.

– Työehtosopimus voisi usein olla väljä, lähinnä vähimmäistason palkansaajille turvaava ”perälauta”, joka pätee, jos muusta ei sovita. Palkkojen yleiskorotuksista voisi luopua paitsi alimpien palkkojen osalta, Korkman kirjoittaa.

Pitää edetä neuvotellen ja sopien.

Paikallisen sopimisen lisääntyminen voisi edistää työpaikkojen säilymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Korkmanin mukaan kysymys on lähinnä siitä, miten ja millä reunaehdoilla kehitys olisi mahdollinen.

Sopua haettaessa voisi kiinnittää huomiota siihen, että työntekijöillä on monissa maissa oma edustuksensa suurten yritysten hallinnossa.

– Paikallista sopimista lisättäessä on myös syytä varmistaa pääluottamusmiehen toimintaedellytykset sekä arvioida erorahojen roolia ja muita keinoja työntekijöiden epävarmuuden ja pelkojen vähentämiseksi, Korkman jatkaa kirjassa.

Korkmanin mukaan pitää edetä neuvotellen ja sopien, ei jyräämällä lainsäädännöllä ay-liike tai muuten.

– Meillä on huono historia työmarkkinoilla ja vastakkainasettelun henkeä, vaikkapa metsäteollisuudessa tällä hetkellä, joka joutaisi jo historiaan, hän sanoi.

STT–OLLI KUIVANIEMI

Finnwatch: Wärtsilä parantanut toimintaansa Intiassa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansalaisjärjestö Finnwatch on julkistanut seurantaraportin konepajayhtiö Wärtsilänyritysvastuusta Intiassa. Järjestön mukaan Wärtsilä on parantanut toimintaansa muun muassa siinä, että yhtiön käyttämällä tehtaalla Intian Khopolissa toimii nykyisin vapaa ammattiliitto.

Järjestö kuitenkin moittii Wärtsilää tehtaan sopimustyöntekijöiden alhaisista palkoista ja siitä, että alihankintaketjun valvonnassa on edelleen puutteita.

HS: Asvalttiurakoissa vuosia jatkuneita epäselvyyksiä Helsingissä – kilpailutus, hinnoittelu ja laskutus tarkasteltavaksi

Kuva: Jari Soini
Kuvan työajoneuvoilla ei ole tekemistä jutun aiheen kanssa.

Helsingissä on aloitettu sisäinen tarkastus asvalttiurakoiden kilpailutuksista, hinnoittelusta ja laskutuksesta, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan Helsingin katujen asvaltointiurakoissa on noussut esiin vuosia jatkuneita epäselvyyksiä.

Sisäinen tarkastus kohdistuu Helsingin kaupungin liikelaitokseen Staraan, joka on keskittynyt muun muassa rakentamiseen. HS:n mukaan Starassa on hyväksytty vuosittain laskutuksia, joissa näyttää olevan esimerkiksi ylihintaisia tuotteita ja runsaasti epäselviä tuntitöitä.

Selvitettävänä olevat asvalttiurakat ovat Staran suurimpia jokavuotisia kilpailutuksia, joiden arvo on yhteensä karkeasti arvioituna viisi miljoonaa euroa vuodessa, HS kirjoittaa. Kilpailutuksissa ovat mukana korjausasvaltoinnit ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen asvalttityöt.

STT