Kiista lomalla sairastamisesta antaa työelämästä surullisen kuvan – ex-työministeri: ”Koko ajan on epäluulo, että ihmiset ovat huvikseen poissa”

Kuva: Thinkstock

Työtuomioistuin hakee EU-tuomioistuimelta ennakkopäätöstä kiistaan lomalla sairastuneen omavastuupäivistä. Ratkaisu koskee yksityisellä sektorilla työskentelevän oikeutta siirtää lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin, jos hän sairastuu vuosilomallaan, joka on pitempi kuin neljä viikkoa.

Palkansaajapuolta hiertää se, että yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa, mutta vuosilomalaki asettaa nyt näihin lomiin kuusi omavastuupäivää sairausajasta. Näiltä päiviltä on siis turha odottaa sairausajan palkkaa.

Tuomioistuin ratkaisee, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen.

Kansanedustaja, ex-työministeri Tarja Filatov (sd.) pitää hyvänä, että asia tarkistetaan nyt.

– Viiden viikon vuosiloma on Suomessa lakisääteinen. Minä ainakin tulkitsen niin, että se nyt ainakin pitää katsoa 100-prosenttisesti siirto-oikeuden piiriin kuuluvaksi. Minun veikkaukseni – ja toiveeni – on, että EU-tuomioistuin päätyy tälle kannalle.

Filatovin mukaan Suomen pitää muuttaa lainsäädäntöään, mikäli tuomioistuimen ratkaisu osoittaa, että Suomen vuosilomajärjestelmä ei ole direktiivin mukainen.

Maanantait ja perjantait ovat pahimpia. Mikään tutkimus ei tue tätä olettamusta.

Vuosilomalla sairastamisen ongelmaa on venkslattu viime vuosina suuntaan ja toiseen.

Hallitus poisti vuonna 2013 omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Loman välitön siirto-oikeus rajattiin myös koskemaan korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Keskusta halusi jo tuolloin rajaukseksi neljä viikkoa.

Keskustan toive toteutui, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus nousi valtaan. Lakia muutettiin niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Keskusta perusteli näkemystään työnantajien kustannusten ”hurjalla nousulla”.

Filatov ei niele perusteluja. Hänen mukaansa silloiset laskelmat olivat hataria ja kauhuskenaarioita viljeltiin ilman todentamisen häivää.

– Suurin osa ihmisistä sairastaa ne pienet flunssansa lomalla ilman, että lähtee peräämään niistä uusia lomapäiviä.

Hän kaipaisi työelämään enemmän joustoja. Sille olisi perusteita tutkimustenkin mukaan: sairauslomat ovat vähentyneet ja lyhentyneet, kun työntekijän ei tarvitse hakea aina lääkärin kautta lupaa sairastaa.

Filatov pitää epäoikeudenmukaisena epäilyä, että työntekijät lintsaisivat ja jäisivät turhaan kotiin löhöilemään sairastumisen varjolla.

– Koko ajan on epäluulo, että ihmiset ovat huvikseen pois töistä – maanantait ja perjantait ovat niitä pahimpia. Mikään tutkimus ei tue tätä olettamusta, mutta tämä kuvitelma elää hyvin voimakkaasti. Se on surullista.

Oras saa Filatovilta kiitokset ikäohjelmastaan.

Ihmiset ovat hänen mukaansa hyvin työorientoituneita.

– Moni sinnittelee työssä, vaikka olisi syytä pitää edes se yksi sairauslomapäivä. Mutta sitä ei raaskita pitää, ja hetken päästä onkin edessä vakavampi sairaus.

Filatov muistaa nähneensä taannoin seminaarissa kansainvälisen tutkimustuloksen. Sen mukaan työntekijät, jotka pitävät silloin sairauslomapäivän, vaikka ei kovin kauhean hyvää syytä olisikaan, sairastuvat muita harvemmin vakavasti. Heidän kokonaistyöuransa kestää myös muita pitempään.

Hana- ja suihkutuotteita valmistava Oras saa Filatovilta kiitokset ikäohjelmastaan. Työntekijä saa ylimääräisiä vapaapäiviä, kun osallistuu tiettyihin työkykyä ylläpitäviin toimiin tietyssä iässä.

– He sairastavat vähemmän ja työkyky säilyy pitempään. Työantaja sanoi minulle suoraan, että ei tämä mitään hyväntekeväisyyttä ole.

Filatov pitää ylipäänsä suomalaista sairauslomakeskustelua kummallisena. Nykyhallitus olisi halunnut jo ensimmäisen sairauslomapäivän työntekijän omalle vastuulle.

– Se olisi tehnyt ison lovin palkkapussiin pienipalkkaisissa töissä.

Filatovin mielestä venkoilu vuosilomalaista on osa kokonaisuutta, kun hallitus on muutenkin ollut lainsäädännöllisesti työntekijöiden monien oikeuksien kimpussa.

Perustuslakivaliokunta poistattaa lakiesityksestä alkoholin etämyynnin rangaistukset

Kuva: Kari Hulkko

Perustuslakivaliokunta ei hyväksy alkoholilakiin kaavailtua etämyynnin rangaistavuutta. Valiokunnan mukaan esityksen lakitekstissä etämyynti Suomeen ei ole kiellettyä, mutta lakiesityksen perusteluiden mukaan etämyynnistä pitäisi rangaista. Ristiriidan takia perustuslakivaliokunta vaatii, että lakiesityksestä poistetaan rangaistavuus.

Jos alkoholilain uudistuksesta mietintöä tekevä sosiaali- ja terveysvaliokunta haluaisi kieltää alkoholin etämyynnin, sen pitäisi selvittää, onko kielto edes EU-oikeuden kannalta mahdollinen.

Keskustelua aiheesta

Pääministeri mätkii kansanedustajia: Hämmästyttävän laimeaa EU-keskustelua ja ”höttötason kritiikkiä” 

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Pääministeri Juha Sipilä tapasi toimittajia eduskunnassa Helsingissä keskiviikkona 22. marraskuuta 2017.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kritisoi eduskunnassa tänään käytyä EU-keskustelua hämmästyttävän laimeaksi. Pääministerin mukaan suuren salin EU-keskustelussa esitettiin kritiikkiä yleisellä ”höttötasolla” ja siitä puuttui konkretiaa.

– Aika yhtenäinen tämä EU-kantamme Suomessa on, Sipilä arvioi toimittajatapaamisessa alkuillasta.
Lähinnä perussuomalaisten selvästi kielteinen EU-kanta erottui muista puolueista eduskuntakeskustelussa. Lisäksi esimerkiksi vasemmistoliitosta kritisoitiin EU:n puolustusyhteistyötä.

Sipilä antoi iltapäivällä eduskunnalle pääministerin ilmoituksen EU-politiikasta. Puolueet ja kansanedustajat kävivät sen jälkeen debattia EU-linjasta.

Matias Åberg, STT

Keskustelua aiheesta

”Kello 14.28 tuli pääministerin puheen sisältö” – SDP:ltä kovaa kritiikkiä hallituksen tavalle johtaa Eurooppa-politiikkaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen ei ole tyytyväinen pääministeri Juha Sipilän tapaan hoitaa EU-politiikkaa.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään EU-asioista pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ilmoituksen pohjalta.

Hallituksesta vakuuteltiin, että maamme EU-politiikka on hyvin hallussa ja Suomi on aktiivinen. Eduskunnan tulkittiin olevan yhtenäisesti EU-asioiden takana.

– Kyllä meillä on johtajuus hallituksessa, poltiikkaa on aktiivisempaa kuin koskaan ja parempaa kuin koskaan, se on hyvin johdonmukaista, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho totesi SDP:n kansanedustajille.

Demarileirissä oli aivan toinen kuva hallituksen ja pääministeri Juha Sipilän suoriutumisesta.

EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) osoitti kritiikkinsä suoraan Sipilälle.

– Käytettyjen puheenvuorojen perusteella on vastaansanomatonta, että maamme Eurooppa-politiikka kaipaa johtajuutta. Te pääministeri puhuitte samaan aikaan sekä yhtenäisyydestä että annoitte tukenne unionin eritahtiselle kehitykselle. Eikä tässä vielä mitään. Te kehuitte valittua niin sanottua keskitien linjaa, mutta kun kuuntelin toisen hallituspuolueen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa, siinä sanouduttiin irti keskitien linjasta. Kyllä nyt johtajuus on hukassa, Tuppurainen sanoi.

”Siinä vastuu on teillä.”

Tuppurainen ennusti pääministerille vaikeuksia koota yhteistä linjaa kaikkien näkemysten joukosta etenkin, kun Suomen EU-puheenjohtajakausikin on pian ovella. Silloin hoidettavana on isoja asioita, mahdollisesti muun muassa Brexitin loppusuoran neuvottelut.

– Kyllä nyt täytyy koota yhteistä näkemystä, kansallista Eurooppa-politiikan linjaa. Siinä vastuu on teillä. Eikö nyt olisi todella syytä osallistaa eduskuntaa, kytkeä eduskunnan valiokunnat huomattavasti vahvemmin mukaan Eurooppa-politiikan ison kuvan muotoiluun.

Tuppurainen huomautti, että pienikin maa voi osoittaa myös unionissa johtajuutta kuten Ruotsin pääministeri Stefan Löfven teki kokoamalla päämiehet Göteborgiin sosiaalisen ulottuvuuden huippukokoukseen.

– EU:n on kyettävä osoittamaan johtajuutta maailmassa, mutta ensin on tehtävä läksyt täällä kotona.

”Se ei ole hyvää käytöstä.”

Entinen ulkoministeri, SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi, että Suomeen rakennettiin EU:hun liityttäessä pitkälle menevä parlamentaarinen seuranta-, valvonta- ja ohjausjärjestelmä EU-asioissa.

– Se on edelleenkin paperilla hyvä, mutta on pakko todeta, että tämän hallituksen aikana on tapahtunut selvää lipsumista, Tuomioja sanoi.

Tuomiojan mukaan EU-asioista ei saada riittävästi valiokuntiin tietoa ja esimerkiksi asiakirjoja oikea-aikaisesti.

Niin ikään hän valitti sitä, ettei eduskunnalle ole annettu EU-asioista selontekoa tai tiedonantoa. Niistä olisi voitu käydä laaja keskustelu nimenomaan valiokunnissa.

Pääministerin nyt antamaa ilmoitusta ja siinä jaettuja minuuttin puheenvuoroja kansanedustajille Tuomioja ei kiittänyt:

– Se ei ole hyvää käytöstä, hän tuhahti.

”Tuotaisiin yhteinen näkemys.”

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne kiinnitti huomiota siihen, että pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro EU-asioista saapui kansanedustajien sähköpostiin vasta kello 14 alkaneen täysistunnon jälkeen.

– 14.28 tuli pääministerin puheen sisältö kansanedustajien sähköpostiin … Puoli tuntia siitä, kun tämä keskustelu alkoi, tuli linjaus. Tämä kuvaa sitä hallituksen tahtotilaa keskustella näistä asioista vakavasti.

Rinne hämmästeli myös sitä, että pääministeri ei noteerannut puheessaan arktista ulottuvuutta.

– Se on kuitenkin erittäin merkittävä sekä EU-asia, merkittävä Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta, se on ilmastomuutoksen kannalta tärkeä asia. Minä todella toivoisin sitä, että hallitus miettisi Suomen EU-puheenjohtajakauden ja Eurooppa-politiikan ison linjan tavalla, jossa visio määriteltäisiin täällä eduskunnassa hallituksen esityksen pohjalta. Täällä valiokunnat kävisivät keskustelun, tuotaisiin sitten yhteinen näkemys siitä eteenpäin, että miten Suomi suhtautuu Euroopan unionin kehittämiseen, Rinne sanoi.

Siitä Rinne antoi pääministerille kehut, että tämä sanoi Suomen suhtautuvan positiivisesti Euroopan kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen.

”Tässä hallitus sahaa kyllä omaa oksaansa.”

Kansanedustaja, Tuula Haatainen (sd.) painotti, että on tärkeää puhua puolustusyhteistyöstä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta EU:n yhteydessä.

– Mutta turvallisuus ei ole pelkästään puolustuspoltiikkaa. Minusta huomio EU:ssa pitää nyt keskittää siihen, miten voimme vahvistaa EU:n sisäistä turvallisuutta. Siinä sosiaalinen ulottuvuus ja erityisen nuorten työllisyys ja tulevaisuuden näkymät ovat aivan keskeisiä asioita, hän kuitenkin jatkoi.

Toinen asia, jonka Haatainen nosti esille on se, että maamme globaalit turvallisuusuhkat tulevat yli rajojen. Esimerkiksi Afrikan nuorten tulevaisuus on kiinni myös siitä, miten he pääsevät omissa maissaan koulutukseen ja työhön kiinni.

– Siitä syystä EU:n ja jäsenmaiden kehitysyhteistyöpolitiikka pitää saada linjattua niin, että me voimme auttaa siellä ihmisiä näkemään tulevaisuuteen. Tässä hallitus sahaa kyllä omaa oksaansa, kun olette leikanneet 40 % kehitysyhteistyöstä, mikä on pois tästä kaikesta, Haatainen sanoi.

PAMin Selin pitää työsulkua käsittämättömänä – ”raukkamaista”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
PAMin puheenjohtaja Ann Selin hämmästelee työantajan toimintaa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on käynyt neuvotteluja hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työehtosopimuksista Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa. MaRa katkaisi neuvottelut 14.11. ja ilmoitti tänään työsulusta. PAMin puheenjohtaja Ann Selin pitää työnantajien toimintaa käsittämättömänä.

Työnantajien ilmoitus työsulusta on poikkeuksellista ja osoittaa haluttomuutta sopia pakoista ja työehdoista neuvottelemalla.

– Pidän MaRan toimintaa heille hyvin epätyypillisenä. Ensin katkaistaan neuvottelut ja nyt halutaan siirtää neuvottelujen johtaminen itseltä valtakunnansovittelijalle sulun julistuksella tilanteessa, jossa palkoista neuvottelu osapuolten kesken oli tuskin päässyt alkuun.

– Tätäkö on nyt työnantajien vastuullinen sopimustoiminta?, kysyy Selin.

Matkailualan taloudellinen tilanne on nyt hyvä ja näkymät tulevan talven matkailulle ovat erittäin hyvät. Selin pelkää työnantajien vaarantavan toimillaan kasvun odotukset ja pitää työsulkua provoisointina.

– On käsittämätöntä, että työnantajat haluavat vaarantaa matkailualan kasvun julistamallaan työsulun. Neuvottelutilannetta työsulun julistaminen ei paranna, vaan vaikeuttaa sitä entisestään.  Pidämme työsulun rajaamista vain PAMin jäseniin yhdenvertaisuuslain vastaisena syrjivänä toimenpiteenä, toteaa Selin.

– Olisin toivonut, että olisimme pystyneet neuvottelemaan rakentavassa ja liittokohtaisten neuvottelujen hengessä, jossa lähtökohtana on alan tarpeet ja taloudellinen tilanne.

PAMin hallitus käsittelee tilannetta tarvittaessa hyvinkin nopealla aikataululla.

Keskustelua aiheesta

”Homma on levinnyt kuin kaljalasti S-kaupan portaille” – keskustan kansanedustaja haukkuu kokoomuksen

Kuva: lehtikuva / panu pohjola
Länsi-Pohjan keskussairaalaan osoittava kyltti Kemissä.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä hämmästelee valtiovarainministeri Petteri Orpon sote-uudistuksesta ja Meri-Lapista antamia lausuntoja.

– Nyt on pakko kysyä, kuinka monilla rattailla kokoomus oikeastaan ajaa, Kärnä ihmettelee.

– Orpon mielestä Meri-Lapin ratkaisu ei ollut ”yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevä”, vaikka nimenomaan kokoomus ajaa jääräpäisellä valinnanvapauden vaatimuksillaan tällaisia ulkoistusratkaisuja koko maahan, hän huomauttaa.

Kärnä vaatiikin, että kokoomus irtisanoutuu soteen ajamastaan valinnanvapauslainsäädännöstä.

– Eihän tässä ole muuten mitään järkeä. Toisaalla kokoomuksen sotesta vastaavat sankarit ministeri Paula Risikko ja kansanedustajat Outi Mäkelä sekä Sari Sarkomaa vaativat tällaisten ulkoistusten mahdollistamista, mutta toisaalla ministeri Orpo vaatii lopettamaan tällaisen toiminnan.

– Homma on levinnyt kuin kaljalasti S-kaupan portaille. Kokoomuksen on päätettävä, mitä mieltä se tästä asiasta oikeasti on. Johtaako puolueen puheenjohtaja tätä toimintaa, vai joku muu, hän vielä lopettaa.