Politiikka

Kiista lomalla sairastamisesta antaa työelämästä surullisen kuvan – ex-työministeri: ”Koko ajan on epäluulo, että ihmiset ovat huvikseen poissa”

Thinkstock
Thinkstock

Työtuomioistuin hakee EU-tuomioistuimelta ennakkopäätöstä kiistaan lomalla sairastuneen omavastuupäivistä. Ratkaisu koskee yksityisellä sektorilla työskentelevän oikeutta siirtää lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin, jos hän sairastuu vuosilomallaan, joka on pitempi kuin neljä viikkoa.

Palkansaajapuolta hiertää se, että yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa, mutta vuosilomalaki asettaa nyt näihin lomiin kuusi omavastuupäivää sairausajasta. Näiltä päiviltä on siis turha odottaa sairausajan palkkaa.

Tuomioistuin ratkaisee, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen.

Kansanedustaja, ex-työministeri Tarja Filatov (sd.) pitää hyvänä, että asia tarkistetaan nyt.

– Viiden viikon vuosiloma on Suomessa lakisääteinen. Minä ainakin tulkitsen niin, että se nyt ainakin pitää katsoa 100-prosenttisesti siirto-oikeuden piiriin kuuluvaksi. Minun veikkaukseni – ja toiveeni – on, että EU-tuomioistuin päätyy tälle kannalle.

Filatovin mukaan Suomen pitää muuttaa lainsäädäntöään, mikäli tuomioistuimen ratkaisu osoittaa, että Suomen vuosilomajärjestelmä ei ole direktiivin mukainen.

Maanantait ja perjantait ovat pahimpia. Mikään tutkimus ei tue tätä olettamusta.

Vuosilomalla sairastamisen ongelmaa on venkslattu viime vuosina suuntaan ja toiseen.

Hallitus poisti vuonna 2013 omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Loman välitön siirto-oikeus rajattiin myös koskemaan korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Keskusta halusi jo tuolloin rajaukseksi neljä viikkoa.

Keskustan toive toteutui, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus nousi valtaan. Lakia muutettiin niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Keskusta perusteli näkemystään työnantajien kustannusten ”hurjalla nousulla”.

Filatov ei niele perusteluja. Hänen mukaansa silloiset laskelmat olivat hataria ja kauhuskenaarioita viljeltiin ilman todentamisen häivää.

– Suurin osa ihmisistä sairastaa ne pienet flunssansa lomalla ilman, että lähtee peräämään niistä uusia lomapäiviä.

Hän kaipaisi työelämään enemmän joustoja. Sille olisi perusteita tutkimustenkin mukaan: sairauslomat ovat vähentyneet ja lyhentyneet, kun työntekijän ei tarvitse hakea aina lääkärin kautta lupaa sairastaa.

Filatov pitää epäoikeudenmukaisena epäilyä, että työntekijät lintsaisivat ja jäisivät turhaan kotiin löhöilemään sairastumisen varjolla.

– Koko ajan on epäluulo, että ihmiset ovat huvikseen pois töistä – maanantait ja perjantait ovat niitä pahimpia. Mikään tutkimus ei tue tätä olettamusta, mutta tämä kuvitelma elää hyvin voimakkaasti. Se on surullista.

Oras saa Filatovilta kiitokset ikäohjelmastaan.

Ihmiset ovat hänen mukaansa hyvin työorientoituneita.

– Moni sinnittelee työssä, vaikka olisi syytä pitää edes se yksi sairauslomapäivä. Mutta sitä ei raaskita pitää, ja hetken päästä onkin edessä vakavampi sairaus.

Filatov muistaa nähneensä taannoin seminaarissa kansainvälisen tutkimustuloksen. Sen mukaan työntekijät, jotka pitävät silloin sairauslomapäivän, vaikka ei kovin kauhean hyvää syytä olisikaan, sairastuvat muita harvemmin vakavasti. Heidän kokonaistyöuransa kestää myös muita pitempään.

Hana- ja suihkutuotteita valmistava Oras saa Filatovilta kiitokset ikäohjelmastaan. Työntekijä saa ylimääräisiä vapaapäiviä, kun osallistuu tiettyihin työkykyä ylläpitäviin toimiin tietyssä iässä.

– He sairastavat vähemmän ja työkyky säilyy pitempään. Työantaja sanoi minulle suoraan, että ei tämä mitään hyväntekeväisyyttä ole.

Filatov pitää ylipäänsä suomalaista sairauslomakeskustelua kummallisena. Nykyhallitus olisi halunnut jo ensimmäisen sairauslomapäivän työntekijän omalle vastuulle.

– Se olisi tehnyt ison lovin palkkapussiin pienipalkkaisissa töissä.

Filatovin mielestä venkoilu vuosilomalaista on osa kokonaisuutta, kun hallitus on muutenkin ollut lainsäädännöllisesti työntekijöiden monien oikeuksien kimpussa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat