Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Kiistat oman teollisuuden tukemisesta hidastavat EU:n ammusvientiä Ukrainaan

Lehtikuva / AFP

EU on saanut toimitettua Ukrainaan vasta murto-osan lupaamistaan tykistöammuksista. Maat kiistelevät siitä, kenen teollisuus saisi hyötyä uusien kranaattien valmistamisesta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

EU on saanut toimitettua Ukrainaan toistaiseksi vain hyvin pienen osan lupaamistaan 155 millimetrin ammuksista. EU:n ulkoministerikokoukseen osallistuneen Pekka Haaviston (vihr) mukaan raskaita tykistöammuksia pitäisi alkaa kaivaa Ukrainalle sieltä, missä venäläistyyppisiä ammuksia on tuotettu – mikäli muuta tuotantoa ei saada halutusti käyntiin.

Toimitusministeristöstä Suomea edustanut Haavisto kommentoi asiaa maanantaisen kokouksen jälkeen Brysselissä.

Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että Ukrainaan on mennyt vain 60  000 kappaletta 155-millisiä tykistöammuksia sen jälkeen, kun EU-maat lupasivat maaliskuussa toimittaa yhteensä miljoona tällaista ammusta Ukrainaan vuoden aikana.

Myös STT:llä on vastaavat tiedot asiasta. Arviot Ukrainan keskimäärin päivän aikana ampumista tuhansien ammusten määristä ovat vaihdelleet, mutta etenkään odotetussa vastahyökkäyksessä EU:n antama ammusmäärä ei ilmeisesti riittäisi edes viikoiksi.

Haavisto totesi, että Suomen kannan mukaan mistä tahansa Ukrainalle saatavat ammukset ovat hyödyllisiä.

-  Tämähän on edennyt vähän hitaammin tämä ammusten lahjoitus Ukrainalle kuin mitä on toivottu, ja tähän on liittynyt EU:n sisäistä päätöksentekoa. Voidaanko käyttää vain EU:ssa valmistettuja vai muualtakin saatavia ammuksia, Haavisto sanoi.

ETENKIN Ranskan johdolla uudesta ammustuotannosta on tullut teollisuuspolitiikkaa. Käytännössä Ranskan vaatimuksesta EU:n yhteisten ammushankintojen tulee olla eurooppalaista tuotantoa.

Käytännössä Ranskan vaatimuksesta EU:n yhteisten ammushankintojen tulee olla eurooppalaista tuotantoa.

Asiassa oli eriäviä näkemyksiä, ja kompromissiksi tuli lopulta, että ainakin kasausvaiheen täytyy tapahtua Euroopassa.

-  Pidän itse asiassa tärkeänä, että tätä ammusten toimitusta kiirehdittäisiin. Valitettavasti kyseessä on sellainen sota, jossa on valtava ammusten kulutus tällä hetkellä, Haavisto sanoi.

Miljoonan raskaan tykistöammuksen aloite syntyi alkujaan Viron aloitteesta, ja Suomi ryhtyi kannattamaan sitä heti Viron vanavedessä.

EU:lla on ammustuotannon lisäämiseksi kolmiportainen ohjelma. Ensimmäisessä vaiheessa ammuksia pitäisi lähettää varastosta, toisessa vaiheessa hankkia ammuksia yhteishankinnoilla ja kolmannessa vaiheessa saada tuotantoa EU:ssa ja Norjassa ylös.

Käytännössä sekä yhteishankinnat että ammustuotannon lisääminen ovat osoittautuneet kuitenkin vaikeaksi.

-  Euroopan oma tuotantohan on suunniteltu – voisi sanoa sillä tavalla – rauhanoloja varten. Ammukset, joiden viimeinen käyttöpäivä menee umpeen, ne saadaan korvattua. Mutta ei ole tällaiseen tilanteeseen edes omaa ammustuotantoa niin paljon, Haavisto sanoi.

UNIONIN jäsenmaiden pitäisi saada päätös puolen miljardin euron tuen vapauttamiseksi Ukrainan sotilaalliseksi tukemiseksi EU:n rauhanrahastosta. Kokouksesta ei kuitenkaan tullut signaalia tämän päätöksen tai 11. Venäjään kohdistuneen pakotepaketin nytkähtämisestä eteenpäin.

Yksi päätösten jarru uuden Ukraina-tuen ja uusimman pakotepaketin valmistelussa on ollut Unkari, jonka keskinäiset kiistat Ukrainan kanssa ovat läikkyneet EU-pöytiin.

Käytännössä muillakin mailla on silti ollut joihinkin asioihin liittyviä epäilyksiä.

EU:ssa on suunniteltu, että sen asettamien pakotteiden kiertämistä kolmansien maiden kautta estettäisiin tarvittaessa sanktioilla. Diplomaattilähteiden mukaan osa maista on ollut huolissaan siitä, mitä päätöksestä seuraisi.

Teksti: Mikko Gustafsson, STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE