– Kuntatyöntekijöiden työmotivaatiota ja jaksamista on koeteltu. Näihin talkoisiin on annettu ihan tarpeeksi. Se on nyt loppu, Salon kaupungin JHL:läisten varapääluottamusmies, dieettikokki Satu Parttimaa kuvailee tunteita liiton edustajiston kokouksessa.

Kilpailukykysopimukseen liittyvä lomarahan leikkaus oli hänen mukaansa viimeinen niitti.

– Se oli ollut vähän kuin jouluraha keskellä kesää, ansaittua tuloa.

– Työntekijöitä tavallaan harhaanjohdettiin, koska ne tunnit kuuluvat kokonaistyöaikaan tällä hetkellä, ja työntekijät puhuvat kiky-minuuteista edelleen. Kiky-sana tulee jäämään työntekijöiden sanavarastoon kirosanana, Parttimaa vakuuttaa.

– Liitto on sen verran vahva, että pitää työntekijöiden puolta työ- ja virkaehtosopimuksista neuvoteltaessa. Siellä ei anneta kyllä yhtään enää löysää.

Parttimaa pitää kiky-sopimuksen purkamista tärkeimpänä tulevan hallituksen tehtävänä työntekijän kannalta. Lisäksi hoitajamitoitus 0,7 pitää saada lakiin. Hän nostaa esille myös ongelmat, joita koulutuksesta leikkaaminen on aiheuttanut. Ne pitää korjata.

– Koulutusmäärärahoja on leikattu niin paljon, että työpaikoille tulee todella vajavaisilla tiedoilla työhönoppijoita. Se on käsittämätöntä, että me työntekijät joudumme heidän opettajikseen, koska koulussa ei saa riittävästi opetusta. Ja se koskee kaikkia aloja.

Tulevalla liittokierroksella Parttimaa vaatii matalapalkka-aloille sellaisia sopimuksia, että niillä tulee toimeen.

– Ei voi olla niin, että ihmisen täytyy hakea toimeentulo- ja muita tukia, koska ei tule palkallaan toimeen tai toinen työ oheen.

Parttimaa näkee valoa näkyvissä, jos hallituspohja syntyy nyt Säätytalolla neuvottelevista puolueista.

– Nyt loppuisi neljän vuoden piina. Toiveita on, että yhdessä sopien saisimme paljon järkevämpiä ratkaisuja työelämässä. Nyt on tukahdutettu kaikki toiminnan kehittäminen, kun on jouduttu olemaan siilipuolustuksessa koko ajan, hän kuvaa työmarkkinoiden tilannetta edellisen hallituksen synnyttämässä tulehtuneessa ilmapiirissä.

Jarkko Turtiainen edustaa valtionsektoria JHL:n kentässä.

– Onneksi on viimeinen kesä, kun lomarahoista otetaan osa pois. Luotan siihen, että mikä on kirjattu, se pitää, kuopiolainen pääluottamusmies Jarkko Turtiainen Niuvanniemen sairaalasta huokaisee.

Se, ja työajan pidentäminen ovat aiheuttaneet hänen mukaansa nurinaa hänenkin työpaikallaan. Kikyyn liittyvien lisätyötuntien poisto on taatusti neuvottelupöydissä liittokierroksella.

– Eihän työnantaja niitä ilmaiseksi poista. Onko se sitten pois tulevista palkankorotuksista, sitä ei vielä tiedetä, Turtiainen pohtii.

Hän on varma, että työntekijät valitsevat mieluummin isommat palkankorotukset kuin työajan palauttamisen entiselleen, jos nämä ovat vaihtoehdot.

– Terveydenhuoltoalan palkat eivät ole kovin houkuttelevia. Ongelmana on, riittääkö meille työvoimaa, pääluottamusmies huomauttaa.

Hallitusneuvotteluissa Turtiainen toivoo, että valtion psykiatriset sairaalat säilyvät edelleen valtion alaisuudessa. Hän ei näe suurta vaaraa, että tähän puututtaisiin, koska yksityinen ei voi toimia julkisen vallan käyttäjänä. Se jo suojaa ulkoistamiselta.

Yhtenä ongelmana hän pitää sitä, että mielentilatutkimuksia on vähennetty valtavasti. Ne ovat iso rahantulo laitoksille. Siirtyminen yhä enemmän avohoitoon laitoshoidon kustannuksella ei sekään ole sujunut aina odotetusti. Suljetun laitoshoidon tarve on kasvanut ja siellä ollaan pitempään.

– Ja joudutaanko psykiatrisesta hoidosta laskemaan potilaita liian aikaisin avohoidon puolelle? Nämä ovat isoja kysymyksiä, Turtiainen pohtii.

Kaikissa asioissa on joutunut vääntämään tiukasti, Eila Koskinen kuvaa.

– Ei näin vaikeaa hallituskautta ole aiemmin ollut, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Eila Koskinen Alavuden kaupungilta puuskahtaa.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevä Koskinen edustaa koko kaupungin JHL:läisiä lukuunottamatta sote-sektorilla työskenteleviä. Koskisella on kanttia arvioida edellisen hallituksen toimien vaikutuksia, koska hän on toiminut ay-luottamustehtävissä vuodesta 1997.

– Myrskyisää on ollut, kun työntekijöille on tullut tosi paljon heikennyksiä. Kaikissa asioissa on joutunut vääntämään tiukasti.

Hänen mukaansa työntekijät sopeutuivat nopeasti lisätyötunteihin, mutta lomarahan leikkaus on kirpaissut todella paljon.

– Se on se raha, jolla on voinut tehdä lomareissun perheen kanssa. Se rahahan on mennyt yhteiseen hyvään, palvelualoille, jos kotimaassa reissataan – kuten lapsiperheissä on tapana, Koskinen korostaa.

Hän huomauttaa, että erityisen pahalta tuntui se, että lomarahoista vietiin vain pienipalkkaisilta julkisen sektorin työntekijöiltä, jotka ovat pääosin naisia.

– Tulevat työmarkkinaneuvottelut tulevat olemaan rankkoja, mutta toivon, että lomarahat ja kikyn tuomat lisätunnit tullaan hautaamaan.

Hän ihmettelee, miten 24 tunnin lisätyöaika mukamas lisää tuottavuutta kunta-alalla.

– Eräs työntekijä tosin sanoi, että nyt hänellä on kerrankin aikaa käydä vessassa työpäivän aikana, Koskinen naurahtaa.

Varhaiskasvatuslaki lisäsi lastentarhanopettajien määrää. Koskinen toivoo, että lakia muutettaisiin niin, että myös lastenhoitajien ja muun henkilökunnan työtä arvostettaisiin.

– Päiväkodeissa tarvitaan myös pyllyjen pesemistä ja ruoan syöttämistä. Myös päiväkotiapulaiset saisivat tulla takaisin lasten arkipäivään ja näkyville, jotta muut ammattilaiset saisivat keskittyä omiin töihinsä.

Koskinen on toiveikas, että tuleva hallitus ymmärtää myös palkansaajia.

– Kunpa päästäisiin takaisin sopimusyhteiskuntaan, jossa meitä kuunneltaisiin ja arvostettaisiin.