Politiikka

Kiljunen ärähtää hallitukselle: Kyse ei ole vain ”normaaleista” lapsista tai ”erityislapsista”

Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljunen pitää ehdottoman tärkeänä, että jokaisella lapsella on yhtäläinen ja tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, eikä sitä rajata vanhempien työttömyyden tai sisaren syntymän takia.

– Laadukas ja kaikkien saatavilla oleva varhaiskasvatus on yksi parhaimmista keinoista vähentää lapsen kehitykseen liittyviä eroja. Sillä pystytään vähentämään koulutuksen ja köyhyyden periytymistä, parantamaan oppimisen edellytyksiä, sekä vaikuttamaan myönteisesti jopa jatko-opintoihin ja näin parantamaan työllisyyttä ja kaventamaan tuloeroja, kansanedustaja Kiljunen toteaa SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kotkassa.

Sipilän hallitus oli viime vuonna aikeissa nostaa päivähoitomaksuja, mutta Kiljusen mukaan onneksi opposition ja järjestöjen määrätietoinen työ tuotti tulosta, kun hallitus päätti korotusten sijaan laskea päivähoitomaksuja.

– Valitettavasti hallituksen muu politiikka varhaiskasvatuksen osalta, kuten subjektiivisen päivähoito-oikeuden romuttaminen ja ryhmäkokojen kasvattaminen, on ollut lyhytaikaista ja haitallista. Kirkkaana tavoitteena on oltava varhaiskasvatuksen maksuttomuus, joka tukee universaalia varhaiskasvatusoikeutta jokaiselle lapselle.

– Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Tästä huolimatta Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen Euroopan heikoimmin. Yli 4-vuotiaista vain 75 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa osallistuminen on lähes 96 prosenttia.

Kiljunen korostaa, että sijoittamalla lapsiin, sijoitamme samalla tulevaisuuteen. Kaikkein tuottavin sijoitus on alle kouluikäisten kohdalla, sillä euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa OECD:n mukaan seitsemän euron hyödyn. Kiljusen mielestä hallituksen lukuisista koulutusleikkauksista varhaiskasvatukseen tehdyt ovatkin kaikkein ikävimpiä. On lyhytnäköistä, että päiväkotiryhmien kokoa voidaan nyt kasvattaa siten, että kolmen aikuisen ryhmässä voi jatkossa olla 24 lasta aiemman 21 lapsen sijasta, osapäivälapsia jopa 39, hän sanoo.

– Meidän tulisi myös selvittää ovatko valtakunnalliset mitoitusmäärittelyt enää tätä päivää. Huomioiko nykyinen mitoitus riittävästi jokaisen lapsen yksilöllisiä tarpeita? Mitoituksessa lähtökohtana tulisi aina olla lasten tarpeet ja hoitajien työhyvinvointi. Nyt mitoituksia tarkastellaan vain keskiarvoina. Kyse ei ole vain ”normaaleista” lapsista tai ”erityislapsista”, kyse on lapsista, jotka tarvitsevat erilaisina päivinä ja hetkinä tutun ja turvallisen aikuisen hoivaa ja syliä, Kiljunen pohtii.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat