Kiljusen mukaan yksityisen pysäköinninvalvonnan rahastusbisnes on estettävä ja valvonta on palautettava kunnalliselle pysäköinninvalvojalle.

Kiljusen lakialoite sai taakseen poikkeuksellisen laajan tuen. Sen allekirjoitti yhteensä 122 kansanedustajaa kaikista eduskuntaryhmistä.

Kiljusen mukaan pysäköinninvalvontayritysten rahastuksen kohteeksi joutuneet ovat reklamoineet yrityksille aiheettomista sakoista, mutta nämä eivät oikaise päätöksiään. Kynnys lähteä peräämään sakkoon muutosta oikeusteitse on korkea, koska prosessi on hidas ja kallis. Lisäksi riidanalaiset saatavat annetaan nopeasti perintäfirmojen karhuttaviksi, minkä vuoksi kansalaiset usein maksavat sakon, vaikka se olisikin annettu epäoikeudenmukaisesti.

Erityisesti lakialoite sai kannatusta perussuomalaisten eduskuntaryhmässä, jonka jäsenistä lähes kaikki allekirjoittivat sen. Myös SDP:n, keskustan ja vasemmistoliiton ryhmissä selvästi yli puolet edustajista allekirjoitti aloitteen.

Kiljusen lakialoite etenee seuraavaksi eduskunnan lakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Kiljunen kertoi lakialoitteen lähetekeskustelussa yksityiskohtaisesti viime kesänä omalle kohdalleen sattuneesta tapauksesta, jossa hän sai pysäköinninvalvontamaksun, koska oli kiinnittänyt pysäköinninmaksulapun autonsa tuulilasinpyyhkimeen eikä auton sisälle kojelaudalle.

Kiljunen kirjelmöi pitkään Parkkipate Oy:n kanssa pysäköinninvalvontamaksun oikeudenmukaisuudesta, mutta yhtiö ei luopunut maksuvaatimuksestaan.

Vasta sen jälkeen, kun Kiljusen tekemä lakialoite oli joulukuussa luovutettu eduskunnalle, hän sai Parkkipate Oy:n toimitusjohtajalta Christian Metsärannalta kirjeen, jossa tämä kertoi, että valvontamaksu oli virheellinen ja että se on mitätöity.

Kiljusen mukaan kansalaiset ovat pysäköinninvalvontayhtiöiden edessä epätasa-arvoisessa asemassa, sillä kaikki eivät voi Kiljusen tavoin tehdä eduskunnalle lakialoitteita.

– Muut kansalaiset eivät tähän valitettavasti pysty, Kiljunen sanoi.

Kiljunen kertoo saaneensa kansalaisilta valtaisan pinon kirjeitä pysäköinninvalvonnan epäkohdista. Hän peräänkuuluttaa pysäköinninvalvontaan kohtuullisuusharkintaa. Kiljunen haluaa päästä eroon mallista, jossa pysäköinninvalvonnan tulos riippuu siitä, kuinka paljon pysäköinninvalvojat rankaisevat ihmisiä.

– Tästä on tullut harvinaisen helppo bisneksen kohde, johon nimenomaan ulkolaiset toimijat ovat investoineet. Enemmistö parkkiyhtiöistä on ulkomaisten pääomasijoittajien omistuksessa, aivan niin kuin hoivabisneksessä ja lastensuojelussa.

Suurin osa lähetekeskusteluun osallistuneista kansanedustajista oli asiassa Kiljusen kannalla. Keskustan Joonas Köntän mielestä yksityiset toimijat voisivat jatkossakin hoitaa pysäköinninvalvontaa kunnallisen toimijan alaisuudessa, mutta niiden ansaintalogiikka ei voi perustua siihen, kuinka paljon pysäköinninvalvontamaksuja annetaan.

– Rahastaminen ja ahneus eivät sovi merkittävän julkisen vallankäytön piiriin, Könttä summasi.

Kokoomuksen Pia Kauma oli yksi harvoista lähetekeskusteluun osallistuneista, joka ei ollut allekirjoittanut lakialoitetta.

– Mietin sitä, onko kyseessä liian raju toimenpide, jos kokonaan kielletään yksityisen pysäköinninvalvonnan toiminta, Kauma sanoi. Hän toivoi, että lakivaliokunnassa pohditaan, millainen pysäköinninvalvonnan järjestelmä on kohtuullinen kaikkien osapuolien kannalta.

Kauman mielestä on syytä pohtia myös sitä, että jos Kiljusen lakiesitys menee läpi, mitä seurannaisvaikutuksia sillä on muille viranomaistehtäville, jotka on luovutettu yksityisten toimijoiden hoidettavaksi.

Keskustan Pasi Kivisaari allekirjoitti lakialoitteen, mutta kysyi, onko kunnilla henkilöstö- ja talousresursseja pysäköinninvalvonnan hoitamiseen, jos pysäköinninvalvonta rajattaisiin lakiesityksen mukaisesti julkiseksi tehtäväksi.

– Tässä kohdassa hyvin oleellinen kysymys on, että me emme toisi lisärasitetta kuntien taloudelliseen ja henkilöstöresurssien toimintaan, Kivisaari sanoi.

STT–Tuomas Savonen