Turva – Hymy

”Kilpailuttamismenettelyä käytetään iljettävästi hyväksi” – bulvaanit liikkeellä, hankintalaki tuottaa vammaisille kärsimystä

Pohjois-Suomessa asuvan äidin mukaan hänen vammainen poikansa vietiin viime kevään aikana 42 kertaa ensihoidollisiin toimenpiteisiin ja palauttamaan epileptinen kohtaustilanne. Kun pojan asumisyksikön omistaja oli vaihtunut eikä vastannut hänen tarpeisiin, pojan stressi ja jännitteet olivat kasvavaneet ja epilepsian kohtaustasapaino järkkyi.

Hänet vietiin myös lukuisia kertoja Lapin keskussairaalaan.

Näin kertoo Kehitysvammaisten palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki ja vakuuttaa, että hänellä on lupa tämä äidin todistus saattaa julkisuuteen.

Virkamäki jatkaa myös useista tapauksista, joissa kehitysvammaisten palveluntuottajat ovat vaihtuneet ja kehitysvammaiset ovat joutuneet eroon tutuista hoitohenkilöistä, jotka ovat oppineet ymmärtämään ja kommunikoimaan heidän kanssaan, kun ei puhetta tule.

Yhtäkkiä ei olekaan ketään, jonka kanssa kommunikoida ymmärrettävästi.

Hankintalain ongelmat kuormittavat kuntia.

Miksi Virkamäki kertoo näistä tapauksista?

Syy on jo vuonna 2007 voimaan tulleessa hankintalaissa. Siihen sisällytettiin kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, minkä vuoksi kunnat ryhtyivät kilpailuttamaan vammaisten henkilöittenkin asumispalveluja. Elämänmittaisin, välttämättömiin palveluihin on kilpailutettu lyhytaikaisia sopimuksia ja uusintakilpailutuksia tehdään koko ajan.

Inhimilliset seuraukset ovat olleet murheellisia ja se näkyy Virkamäen mukaan myös kuntien taloudessa. Esimerkiksi epilepsialääkärien hoidon mitätöinti ja jatkuvien epilepsiakohtausten hoito kuormittaa erikoissairaanhoitoa.

Se, ettei vammainen ihminen tule ymmärretyksi, johtaa lopulta kalliimpiin laitossijoituksiin ja hoito palautuu entistä kalliimpana kotikunnan maksettavaksi.

– Nämä siirrettyjen kustannusvaikutukset eivät näy lainkaan kuusikkokuntien vammaispalvelujen vertailukustannuksissa.

Kuusi suurinta kaupunkia kerää vammaispalvelu- sekä kehitysvammalain mukaisista palveluista tietoa.

”Kaikki puolueet vastasivat kyllä.”

Hallitus uudisti hankintalain tämän vuoden alussa. Korjauksia vammaisten asioihin ei kuitenkaan tullut. Nyt monet suomalaiset vammaisjärjestöt ovat käynnistäneet kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan vammaisten henkilöiden elämänmittaisten, välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamista.

Hankintalain uudistuksessa ei huomioitu Martti Virkamäen mukaan vammaisten ihmisten inhimillisiä kokemuksia.

– Aloite on tehty Vammaisfoorumin ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan kautta. Olemme tehneet 2013 vuodesta lähtien yhteistyötä hankintalain muutoksen puolesta. Yle teki maaliskuussa MOT-ohjelman ”Kilpailutuksen kolhimat”. Sen ohjelman jälkeen Yle kysyi kaikilta kahdeksalta puolueelta, pitäisikö vammaisten palveluiden kilpailuttaminen lopettaa. Kaikki puolueet vastasivat kyllä. 12.6. käynnistimme kansalaisaloitteen, Virkamäki kertoo.

– Tähtäämme siihen, että kansalaisaloite tulee eduskunnan käsittelyyn ja puolueet toimivat kantansa mukaisesti.

Markku Virkamäen mukaan Suomi on ainoa EU- maa, joka tällä hetkellä kilpailuttaa vammaisten ihmisten elämänmittaiset, välttämättömät palvelut. Ainoastaan Isossa-Britanniassa kilpailuttaminen oli käytössä, mutta sielläkin se loppui vuonna 2009 kansalaisyhteiskunnan voimakkaan painostuksen vuoksi. Käyttöön otettiin henkilökohtainen budjetointi, joka olisi Suomessakin kannatettava malli.

– Mielenkiintoista on, että eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi juuri sote-lausunnossaaan, että heidän saamansa käsityksen mukaan EU-oikeudessa jäsenvaltiolla on kansallista liikkumatilaa sote-palveluiden järjestämisessä. Se on juuri se evidenssi, mikä meillä on, Virkamäki sanoo ja ampuu tällä alas väitettä, että EU vaatisi myös vammaispalvelujen kilpailuttamista.

– Se on todella mielenkiintoinen asia, että ne tahot, jotka tällaista tulkintaa pitävät esillä, ovat samoja tahoja jotka erityisesti haluavat kilpailutuksen säilyvän lainsäädännössä, Virkamäki sanoo viitaten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan yrityksiin ja edunvalvontajärjestöihin.

– Korostan, että vammaisjärjestöt eivät vastusta palvelujen tuottajien kilpailua mutta kilpailuttamismenettely on täysin kestämätön käyttäjille kohdistuvien inhimillisten vaikutusten ja heidän läheistensä kannalta. Se on erityisen haitallista myös julkiselle taloudella.

”Rakenteelliset edellytykset väkivallalle ja huonolle kohtelulle.”

Kansalaisaloitteen tekijät ovat tehneet taustatyötä. Heidän mukaansa ongelma on siinä, että palvelujen kilpailutuksessa keskustelevat vain kunta ja palveluntuottajat.

Vammaisilla ihmisillä ei sitä vastoin ole vaikutusmahdollisuuksia, mikä luo rakenteelliset edellytykset väkivallalle ja huonolle kohtelulle. Vammaisia henkilöitä ei kuulla omista asioistaan.

Kansalaisaloitteen takana olevat ovat myös sitä mieltä, että vammaisten henkilöiden kilpailutukset ovat olleet valtaosaltaan puhtaita hintakilpailuja. Palvelun laadulle ei panna painoa. Palveluiden ylihinnoittelu on yleistä.

– On iljettävää, että tätä tilaisuutta käyttävät hyväkseen yritykset, joilla ei ole aikomustakaan toimia ihmisten elämänmittaisten palvelujen parissa. Ne tulevat halvoilla hinnoilla mukaan ja myyvät sitten yrityksensä isoille toimijoille. Ja me sallimme yhteiskuntana tämän kaltaisen toiminnan, Virkamäki jyrisee.

– Hoivapalveluissa meillä on pienet yritykset kadonneet, palvelut ovat keskittyneet suurten kansainvälisten pääomasijoitustaustaisten jättien hoidettavaksi, hän jatkaa.

Virkamäen mukaan kunnat tekevät kilpailutuksissa myös hyvin lyhyitä sopimuksia, joita on sitten kilpailutettu uudestaan. Näissä uudelleen kilpailutuksissa ”saalistushinnat” putkahtavat toden teolla esiin.

Käytännössä kansalaisaloite haluaa hankintalakiin soveltamisalan rajoituksia eli tässä tapauksessa sitä, että vammaisten ihmisten elämänmittaisia palveluja ei kilpailuteta. Esimerkiksi vammaispalvelulakiin tehtävät muutokset eivät välttämättä asiaa korjaisi.

– Pelkäämme, että jos tätä ei korjata hankintalakiin, mikään ei estä, ettei kilpailutusta jossain maakunnassa kuitenkin sovellettaisi.

Nykyisillä sinisillä oli kaikki paikat vaikuttaa.

Virkamäki on näreissään hallituspuolueille siitä, ettei vammaisten ihmisten asioita ja oikeuksia otettu huomioon, kun hankintalaki juuri uusittiin.

– Talousvaliokunnasa SDP jätti vastalauseen, joka tuki meidän ajatusta, Virkamäki kiittää.

Kritiikkiä tulee kuitenkin myös demareille siitä, ettei puolue ole pistänyt aiemmissa hallituksissa asiaa kuntoon eikä tahtotila ole ollut selkeä. Kunnissa demarit ovat myös osallistuneet vammaisten palvelujen kilpailuttamiseen.

Hallitusta Virkamäki moittii siitä, että se ajoi vammaisten palveluiden kilpailutusta yhtä itsepintaisesti kuin sote-uudistuksen valinnanvapautta yhtiöittämispakolla.

– Sitä ajettiin kuin käärmettä pyssyyn, kunnes tuli perustuslakivaliokunnan lausunto. Olennainen asia on se, että vammaisten ihmisten inhimillisiä kokemuksia ei haluttu nähdä eikä tunnistaa eikä tehdä niiden pohjalta oikeita johtopäätöksiä.

– Erityisesti nykyisellä Sinisellä vaihtoehdolla oli kaikki avainpaikat, esittelevä ministeri Jari Lindström, ministeri Pirkko Mattila sosiaali-ja terveysministerinä ja kansanedustaja Kaj Turunen talousvaliokunnan puheenjohtajana.

– Lisäksi Timo Soini oli aina todennut, että missä EU siellä ongelma ja melonille ja omenalle ei mahdu sama lippalakki, mutta tässä kohdassa ei mitään johtopäätöksiä tehty, Virkamäki sanoo viitaten väitteisiin, että EU olisi pakottanut kilpailuttamaan vammaisten palvelut.

Vammaisalan järjestöt ovat siinä käsityksessä, että vammaisten palvelujen kilpailuttaminen on ollut suomalainen valinta ja se on perustunut kansalliseen lobbaukseen EU:n vaatimuksilla. Nyt he katsovat, että Suomessa voidaan toimia toisin.

Säätiöllä monipuolista toimintaa.

Toimitusjohtaja Virkamäen edustama Kehitysvammaisten palvelusäätiö tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä ja pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön edistämään kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä hyvän elämän edellytyksiä.

Se tarjoaa myös lyhytaikaishoidon palveluita perheiden ja erityistä tukea tarvitseville ihmisille ja tukee vanhempien ja omaishoitajien jaksamista vapaapäiviä mahdollistamalla.

Säätiö hankkii myös asuntoja tuettuun asumiseen ja itsenäiseen elämään haluaville kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille sekä järjestää koulutusta.

Keskustelua aiheesta

Rahoitusalan sovittelussa vielä paljon neuvoteltavaa

Kuva: Thinkstock

Rahoitusalan työriidan sovittelu jatkuu taas tiistaina. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan maanantaina edistyttiin sovittelussa, mutta paljon neuvoteltavaa on vielä edessä. Kiistaa on erityisesti viikonlopputyön tekemisen ehdoista, mutta myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat Helteen mukaan yhä avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Ammattiliittojen ylityökielto on voimassa.
Palkansaajapuolta edustavat neuvotteluissa Ammattiliitto Pro, Nordean henkilökunnan Nousu ja Ylemmät Toimihenkilöt. Työnantajia edustavat Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat. MyösDanske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.

 

Presidentinvaalien äänestysprosentti kohta 30

Kuva: Lehtikuva

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä on tänään iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti on 29,9 ja ääniä on kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Huomenna on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.

Kyllönen leimasi Haataisen Naton ”optiokaveriksi”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Iltalehden suorassa presidenttitentissä vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen nimesi SDP:n Tuula Haataisen Naton ”optiokaveriksi”. Hän luki itsensä liittoutumattomuuden kannattajaksi sanoin kuin Paavo Väyrysen ja Laura Huhtasaaren.

Nils Torvalds kannattaa Natoa, mutta Matti Vanhanen, Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö kuuluvat Sauli Niinistön ohella optiokavereihin kuten Haatainenkin.

Tuula Haataisen ei annettu vastata, mutta hän on aiemmin ilmoittanut vastustavansa Naton jäsenyyttä, kuten puolueensa SDP:kin.

Keskustelun piti pyöriä istuvan presidentin nato-kannan selventämisen ympärillä, mutta keskustelu kulki kaikkien ehdokkaiden omien kantojen ympärillä.

– Onko sellaisia sopimuksia, jotka eivät ole kansalaisten tiedossa? kysyi Pekka Haavisto.

– Ei ole! huusi Niinistö heti väliin.

Sen jälkeen keskustelu meni jankkaamiseksi heinäkuussa säädetystä laista, jossa päivitettiin Suomen mahdollisuuksia antaa sotilaallista apua ulkovallalle. Laki avunannosta kuuluu Lissabonin sopimukseen, mutta oli aikanaan ”unohtunut” pois. Asia nousi esille Ruotsin viimeisimmän sukellusvenejupakan ansiosta, kun Suomi ei lain puuttumisen takia kyennyt antamaan apua. Laki säädettiin pikavauhtia.

Tähänkään ei sallittu Tuula Haataiselle puheenvuoroa.

EU:n talousintegraatio meni liittovaltiokeskusteluksi

Loppukeskustelu käytiin EU:n talousintegraatiosta, joka tietysti nosti heti esille EU:n liittovaltion. Nyt Haatainenkin sai puheenvuoron. Hän piti vaarallisena jatkuvaa liittovaltiokortilla pelaamista.

– Sillä luodaan pohjaa, ettei mennä eteenpäin millään muullakaan yhteistyön alueella, Haatainen sanoi. Esimerkiksi hän nosti sosiaalisen ulottuvuuden.

Keskustelu päättyi ympäristökysymyksiin.

– Suomessa voidaan tehdä kestävää yhdyskuntarakennetta ja raideliikennettä. Kannatan metsien suojelemista ja nykyinen hakkuiden taso on riittävä sanoi, Haatainen.

Lopuksi pyydettiin kantoja naisten pakolliseen asevelvollisuuteen. Kukaan ei kannattanut.

Haatainen kannatti kansalaispalvelua, jossa naisten vahvuudet voitaisiin ottaa käyttöön.

 

 

Analyysi: Niinistö joutuu toiselle kierrokselle

Kuva: Iltalehti/Accustrore

Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle tekemä presidentinvaaliennusteen mukaan istuva presidentti, valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö saa ensimmäisellä kierroksella 49,2 prosenttia äänistä, eikä häntä valittaisi suoraan ensimmäisellä kierroksella presidentiksi. Suomessa ei ole koskaan valittu presidenttiä suoran kansanvaalin ensimmäisellä kierroksella.

Niinistön ohella toiselle kierrokselle pääsystä kisaavat Accuscoren selvityksen mukaan tasaväkisesti vihreiden Pekka Haavisto 13,6 prosentin kannatuksella, sekä valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen 13,2 prosentin kannatuksellaan.

Analytiikkayhtiö Accuscore on tehnyt Iltalehdelle useita ennusteita viime vaaleista. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli tarkin.

Accuscore ei varsinaisesti tee omia kannatuskyselyjään, vaan käyttää muiden tuottamia kyselyaineistoja ja simuloi niistä oman ennusteensa.

Accuscore muistuttaa Iltalehden mukaan kuitenkin, että presidentinvaalien ennustaminen on muita vaaleja hankalampaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vaihtelut ehdokkaiden kannatuksessa voivat olla suuria gallupeista toiseen.

SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen kannatus oli analyysissä 4,4 prosenttia.

– Tämähän ei perustu haastatteluihin. Tilaísuuksissani on ollut paljon ihmisiä liikkeellä, Haatainen sanoi.

Iltalehden vaalitentti jatkuu klo 20:een saakka. Demokraatti seuraa.

 

 

 

 

 

 

Entä jos Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä? – Antti Rinne kertoo nyt SDP:n kannan kuumaan keskustelunaiheeseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen eli moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson on tullut esiin kannalla, jonka mukaan Ruotsi hakee Nato-jäsenyttä kymmenen vuoden kuluessa.

Suomessa Ruotsin toimia seurataan luonnollisesti äärimmäisen tarkkaan. Maat ovat käytännössä lyöneet kättä päälle, että mikäli jompikumpi Nato-ratkaisuissa etenee, tieto kulkee hyvissä ajoin maiden välillä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut kokonaisharkintaa, ei mitään automaatiota siinä, että Suomi olisi tavoittelemassa Nato-jäsenyyttä, mikäli Ruotsi näin päättäisi tehdä.

– Kyllä se on se kokonaistilanne, joka sillä hetkellä vallitsee, mikä pitää ottaa huomioon. On aika mahdoton lähteä tässä ennakoimaan kaikkia niitä variaatioita, Niinistö on sanonut MTV:lle.

”Minulle on tullut täysin selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole erityisen hämillään Ruotsin porvariblokin johtajan Kristerssonin Nato-lausunnosta.

– Suomessa kokoomuksella on vähän vastaavanlainen puoluekokouspäätös ja samaa koskee RKP:tä, joten ei se sinällään mikään uudenlainen kanta Pohjoismaissa porvareilla ole. Ruotsin porvarikoalition laaja kanta on ollut tiedossa jo pitkään.

Ruotsissa Natoon hakeutuminen vaatisi kuitenkin laajaa konsensusta. Kristersson onkin uhonnut, että ei mene kauaa, kun myös sosialidemokraatit olisivat muuttamassa kantaansa.

Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven on vakuuttanut Ruotsin pysyvän liittoutumattomana.

– Olen paljon jutellut Ruotsin pääministerin kanssa sosialidemokraattien kannasta. Minulle on tullut täysin selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa. Minun mielestäni tilanne Ruotsin suhteen ei ole muuttunut, Rinne summaa.

Ruotsin sosialidemokraateilla hyvin vähän sisäistä debattia Nato-jäsenyydestä.

Kun Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, sosialidemokraattien kansanedustaja Kenneth G Forslund vieraili reilu vuosi sitten Suomessa, hän kertoi Ruotsin demarien Nato-kannoista.

Forslundin mukaan Ruotsin sosialidemokraattisessa puolueessa ei oikeastaan edes käydä sisäistä Nato-debattia.

– Äärimmäisen harvat sosialidemokraattisen puolueen jäsenet puhuvat Naton puolesta ja sen vuoksi meillä on hyvin vähän sisäistä debattia Nato-jäsenyydestä, hän totesi.

Forslund sanoi, että puolueessa, puolueen jäsenissä ja kannattajissa on syvään juurtuneena kanta, ettei Nato-jäsenyyttä haeta.

”Teoreettinen tilanne.”

Entä jos Ruotsi kaikesta huolimatta päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä?

Antti Rinne toteaa alkuun, että asiassa on todellakin monta jos-sanaa.

– Minulla on vahva usko siihen, että Ruotsi haluaisi käydä tilanteen etukäteen Suomen kanssa läpi. Jos Ruotsi yllättäen päättäisi, että se hakee jäsenyyttä, jäsenyys ei tulisi voimaan tuosta noin vaan. Se olisi pitkä prosessi. Se muuttaisi Suomen lähiympäristön turvallisuustilannetta niin, että meidän pitäisi miettiä, onko muutos sellainen, että sen takia pitäisi suhtautua toisella tavalla Nato-kysymykseen.

– Minä en osaa sanoa tällä hetkellä, miten se muuttaisi, koska se (Ruotsin Nato-jäsenyyden hakeminen) on niin teoreettinen tilanne. Joka tapauksessa viime kädessä Suomi päättää kaikissa tilanteissa itsenäisesti sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan tai liittoutumisestaan. Se on meidän oma ulko- ja tuvallisuuspoliittinen ratkaisu, Rinne painottaa.

”Sitä ei edes nykyään erikseen tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys.”

Rinne toteaa ylipäänsä, ettei Nato ole hänelle ideologinen kysymys, vaan arviot suhteesta siihen on tehtävä puhtaasti valtakunnan ja kansalaisten turvallisuuden kannalta.

– Olen sitä mieltä, että Nato-jäsenyys ei lisäisi meidän turvallisuuttamme vaan turvattomuutta. Kun me olemme sotilaallisesti liittoutumattomia, meillä on mahdollisuus huolehtia siitä, ettei aluettamme käytetä ketään vastaan.

– Jos ajattelee puolustuksellista tilaamme puolustusvoimien näkökulmasta, olemme ihan eri mittakaavassa kotimaan puolustuksen suhteen kuin Ruotsi. Emme ole tehneet ratkaisuja, jotka heikentävät omaa puolustustamme. Keskeinen elementtimme on uskottava oma puolustus ja sitä pitää vaalia.

Rinne käy läpi tutut Suomen turvallisuuden kivijalat – sotilaallinen liittoutumattomus, oma uskottava puolustus, yhteistyö Pohjoismaiden kanssa ja EU:ssa sekä Nato-yhteistyö ja syvenevä kumppanuus sen kanssa.

– Suomi kuuluu kaikilla mittareilla mitattuna läntiseen yhteisöön. Sitä ei edes nykyään erikseen tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys. Jos toimintaympäristössämme tapahtuisi merkittävä uudelleenjärjestäytyminen, jota Ruotsin Nato-jäsenyys olisi, ulko ja turvallisuuspolitiikan elementit pitäisi päivittää siihen tilanteeseen.

Millainen olisi Venäjän reaktio?

Rinne toteaa, että Suomella ja Ruotsilla on ollut tiivis, pitkä yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen historia ja varsinkin viime aikoina on otettu yhteisiä askelia.

– Molemmilla yhteistyöhalukkuus on ollut luonnollinen ja hyvä. Mielellään näkisin, että Suomi ja Ruotsi vahvistavat omalla alueellamme vakautta ja rauhaa pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomina. Toiveeni on, että kaikilla ilmansuunnilla kunnioitetaan sitä, että Itämeren ympäristön vakautta ylläpidetään tällä tavalla, Rinne sanoo.

Rinne luonnehtii ulko- ja turvallisuuspolitiikka reaalipolitiikaksi, jossa täytyy olla selkeä oma linja. Linjaa on kuitenkin tarvittaessa kyettävä myös tarkastelemaan sen mukaan, että kaikissa tilanteissa rauha ja ihmisten turvallisuus taataan.

– Suomalaiset yhtä lailla kuin ruotsalaiset tekevät itsenäisesti ratkaisuja, heitä ja meitä ei voi ulkopuolelta ohjailla.

Mikäli Ruotsi hakisi Nato-jäsenyyttä, Rinne arvioisi sen muuttavan maamme poliittista ilmapiiriä. Millainen olisi Venäjän reaktio?

– Kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, liityttäisiinkö Natoon yhdessä tai erikseen tai vain toinen maa liittyisi, Venäjä ei pitäisi ratkaisua hyvänä ja varmaan tulisi sen jollakin tavalla näyttämään. Näinhän he ovat aika avoimesti sen julkisestikin sanoneet. Ei siitä mitään positiivista reaktiota voi Venäjältä odottaa.

– Mutta se miten Venäjä reagoisi olisi vain yksi osa kokonaisharkintaa ja arviointia siihen nähden, mikä on Suomessa ja Ruotsissa järkevää ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta ja kansalaisten turvallisuuden kannalta. Venäjä ei päätä Suomen puolesta Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.