”Kilpailuttamismenettelyä käytetään iljettävästi hyväksi” – bulvaanit liikkeellä, hankintalaki tuottaa vammaisille kärsimystä

Pohjois-Suomessa asuvan äidin mukaan hänen vammainen poikansa vietiin viime kevään aikana 42 kertaa ensihoidollisiin toimenpiteisiin ja palauttamaan epileptinen kohtaustilanne. Kun pojan asumisyksikön omistaja oli vaihtunut eikä vastannut hänen tarpeisiin, pojan stressi ja jännitteet olivat kasvavaneet ja epilepsian kohtaustasapaino järkkyi.

Hänet vietiin myös lukuisia kertoja Lapin keskussairaalaan.

Näin kertoo Kehitysvammaisten palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki ja vakuuttaa, että hänellä on lupa tämä äidin todistus saattaa julkisuuteen.

Virkamäki jatkaa myös useista tapauksista, joissa kehitysvammaisten palveluntuottajat ovat vaihtuneet ja kehitysvammaiset ovat joutuneet eroon tutuista hoitohenkilöistä, jotka ovat oppineet ymmärtämään ja kommunikoimaan heidän kanssaan, kun ei puhetta tule.

Yhtäkkiä ei olekaan ketään, jonka kanssa kommunikoida ymmärrettävästi.

Hankintalain ongelmat kuormittavat kuntia.

Miksi Virkamäki kertoo näistä tapauksista?

Syy on jo vuonna 2007 voimaan tulleessa hankintalaissa. Siihen sisällytettiin kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, minkä vuoksi kunnat ryhtyivät kilpailuttamaan vammaisten henkilöittenkin asumispalveluja. Elämänmittaisin, välttämättömiin palveluihin on kilpailutettu lyhytaikaisia sopimuksia ja uusintakilpailutuksia tehdään koko ajan.

Inhimilliset seuraukset ovat olleet murheellisia ja se näkyy Virkamäen mukaan myös kuntien taloudessa. Esimerkiksi epilepsialääkärien hoidon mitätöinti ja jatkuvien epilepsiakohtausten hoito kuormittaa erikoissairaanhoitoa.

Se, ettei vammainen ihminen tule ymmärretyksi, johtaa lopulta kalliimpiin laitossijoituksiin ja hoito palautuu entistä kalliimpana kotikunnan maksettavaksi.

– Nämä siirrettyjen kustannusvaikutukset eivät näy lainkaan kuusikkokuntien vammaispalvelujen vertailukustannuksissa.

Kuusi suurinta kaupunkia kerää vammaispalvelu- sekä kehitysvammalain mukaisista palveluista tietoa.

”Kaikki puolueet vastasivat kyllä.”

Hallitus uudisti hankintalain tämän vuoden alussa. Korjauksia vammaisten asioihin ei kuitenkaan tullut. Nyt monet suomalaiset vammaisjärjestöt ovat käynnistäneet kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan vammaisten henkilöiden elämänmittaisten, välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamista.

Hankintalain uudistuksessa ei huomioitu Martti Virkamäen mukaan vammaisten ihmisten inhimillisiä kokemuksia.

– Aloite on tehty Vammaisfoorumin ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan kautta. Olemme tehneet 2013 vuodesta lähtien yhteistyötä hankintalain muutoksen puolesta. Yle teki maaliskuussa MOT-ohjelman ”Kilpailutuksen kolhimat”. Sen ohjelman jälkeen Yle kysyi kaikilta kahdeksalta puolueelta, pitäisikö vammaisten palveluiden kilpailuttaminen lopettaa. Kaikki puolueet vastasivat kyllä. 12.6. käynnistimme kansalaisaloitteen, Virkamäki kertoo.

– Tähtäämme siihen, että kansalaisaloite tulee eduskunnan käsittelyyn ja puolueet toimivat kantansa mukaisesti.

Markku Virkamäen mukaan Suomi on ainoa EU- maa, joka tällä hetkellä kilpailuttaa vammaisten ihmisten elämänmittaiset, välttämättömät palvelut. Ainoastaan Isossa-Britanniassa kilpailuttaminen oli käytössä, mutta sielläkin se loppui vuonna 2009 kansalaisyhteiskunnan voimakkaan painostuksen vuoksi. Käyttöön otettiin henkilökohtainen budjetointi, joka olisi Suomessakin kannatettava malli.

– Mielenkiintoista on, että eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi juuri sote-lausunnossaaan, että heidän saamansa käsityksen mukaan EU-oikeudessa jäsenvaltiolla on kansallista liikkumatilaa sote-palveluiden järjestämisessä. Se on juuri se evidenssi, mikä meillä on, Virkamäki sanoo ja ampuu tällä alas väitettä, että EU vaatisi myös vammaispalvelujen kilpailuttamista.

– Se on todella mielenkiintoinen asia, että ne tahot, jotka tällaista tulkintaa pitävät esillä, ovat samoja tahoja jotka erityisesti haluavat kilpailutuksen säilyvän lainsäädännössä, Virkamäki sanoo viitaten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan yrityksiin ja edunvalvontajärjestöihin.

– Korostan, että vammaisjärjestöt eivät vastusta palvelujen tuottajien kilpailua mutta kilpailuttamismenettely on täysin kestämätön käyttäjille kohdistuvien inhimillisten vaikutusten ja heidän läheistensä kannalta. Se on erityisen haitallista myös julkiselle taloudella.

”Rakenteelliset edellytykset väkivallalle ja huonolle kohtelulle.”

Kansalaisaloitteen tekijät ovat tehneet taustatyötä. Heidän mukaansa ongelma on siinä, että palvelujen kilpailutuksessa keskustelevat vain kunta ja palveluntuottajat.

Vammaisilla ihmisillä ei sitä vastoin ole vaikutusmahdollisuuksia, mikä luo rakenteelliset edellytykset väkivallalle ja huonolle kohtelulle. Vammaisia henkilöitä ei kuulla omista asioistaan.

Kansalaisaloitteen takana olevat ovat myös sitä mieltä, että vammaisten henkilöiden kilpailutukset ovat olleet valtaosaltaan puhtaita hintakilpailuja. Palvelun laadulle ei panna painoa. Palveluiden ylihinnoittelu on yleistä.

– On iljettävää, että tätä tilaisuutta käyttävät hyväkseen yritykset, joilla ei ole aikomustakaan toimia ihmisten elämänmittaisten palvelujen parissa. Ne tulevat halvoilla hinnoilla mukaan ja myyvät sitten yrityksensä isoille toimijoille. Ja me sallimme yhteiskuntana tämän kaltaisen toiminnan, Virkamäki jyrisee.

– Hoivapalveluissa meillä on pienet yritykset kadonneet, palvelut ovat keskittyneet suurten kansainvälisten pääomasijoitustaustaisten jättien hoidettavaksi, hän jatkaa.

Virkamäen mukaan kunnat tekevät kilpailutuksissa myös hyvin lyhyitä sopimuksia, joita on sitten kilpailutettu uudestaan. Näissä uudelleen kilpailutuksissa ”saalistushinnat” putkahtavat toden teolla esiin.

Käytännössä kansalaisaloite haluaa hankintalakiin soveltamisalan rajoituksia eli tässä tapauksessa sitä, että vammaisten ihmisten elämänmittaisia palveluja ei kilpailuteta. Esimerkiksi vammaispalvelulakiin tehtävät muutokset eivät välttämättä asiaa korjaisi.

– Pelkäämme, että jos tätä ei korjata hankintalakiin, mikään ei estä, ettei kilpailutusta jossain maakunnassa kuitenkin sovellettaisi.

Nykyisillä sinisillä oli kaikki paikat vaikuttaa.

Virkamäki on näreissään hallituspuolueille siitä, ettei vammaisten ihmisten asioita ja oikeuksia otettu huomioon, kun hankintalaki juuri uusittiin.

– Talousvaliokunnasa SDP jätti vastalauseen, joka tuki meidän ajatusta, Virkamäki kiittää.

Kritiikkiä tulee kuitenkin myös demareille siitä, ettei puolue ole pistänyt aiemmissa hallituksissa asiaa kuntoon eikä tahtotila ole ollut selkeä. Kunnissa demarit ovat myös osallistuneet vammaisten palvelujen kilpailuttamiseen.

Hallitusta Virkamäki moittii siitä, että se ajoi vammaisten palveluiden kilpailutusta yhtä itsepintaisesti kuin sote-uudistuksen valinnanvapautta yhtiöittämispakolla.

– Sitä ajettiin kuin käärmettä pyssyyn, kunnes tuli perustuslakivaliokunnan lausunto. Olennainen asia on se, että vammaisten ihmisten inhimillisiä kokemuksia ei haluttu nähdä eikä tunnistaa eikä tehdä niiden pohjalta oikeita johtopäätöksiä.

– Erityisesti nykyisellä Sinisellä vaihtoehdolla oli kaikki avainpaikat, esittelevä ministeri Jari Lindström, ministeri Pirkko Mattila sosiaali-ja terveysministerinä ja kansanedustaja Kaj Turunen talousvaliokunnan puheenjohtajana.

– Lisäksi Timo Soini oli aina todennut, että missä EU siellä ongelma ja melonille ja omenalle ei mahdu sama lippalakki, mutta tässä kohdassa ei mitään johtopäätöksiä tehty, Virkamäki sanoo viitaten väitteisiin, että EU olisi pakottanut kilpailuttamaan vammaisten palvelut.

Vammaisalan järjestöt ovat siinä käsityksessä, että vammaisten palvelujen kilpailuttaminen on ollut suomalainen valinta ja se on perustunut kansalliseen lobbaukseen EU:n vaatimuksilla. Nyt he katsovat, että Suomessa voidaan toimia toisin.

Säätiöllä monipuolista toimintaa.

Toimitusjohtaja Virkamäen edustama Kehitysvammaisten palvelusäätiö tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä ja pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön edistämään kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä hyvän elämän edellytyksiä.

Se tarjoaa myös lyhytaikaishoidon palveluita perheiden ja erityistä tukea tarvitseville ihmisille ja tukee vanhempien ja omaishoitajien jaksamista vapaapäiviä mahdollistamalla.

Säätiö hankkii myös asuntoja tuettuun asumiseen ja itsenäiseen elämään haluaville kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille sekä järjestää koulutusta.

Keskustelua aiheesta

Antti Rinne tuohtui Juhana Vartiaiselle: ”Uskomatonta roskaa!”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvostelee jyrkästi kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen puheita.

”Vartiaisen arvio työttömien ”kyvystä” työllistyä on käsittämätön ja epäinhimillinen. Hänen mukaansa vain 40 000 työttömän on mahdollista työllistyä. Uskomatonta roskaa!!!”

Hyvällä tuella ja koulutuksella ehdoton enemmistö työttömistä saadaan takaisin työelämään, kunhan talous kasvaa kestävästi, Rinne kirjoittaa Facebookissa.

”Juhana Vartiainen on monien lähteiden mukaan Kokoomuksen tärkein ”työelämäasiantuntija”. Osoittaa Kokoomuksen täydellistä irtaantumista työttömien arjesta ja todellista ylimielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan.”

Vartiainen vastasi Rinteelle Twitterissä.

”Antti: TEM:in työttömistä työllistyy tunnetusti vuodessa noin 300 000 avoimille työmarkkinoille. Toisaalta uusia työttömiä tulee noin 600 – 700 tuhatta. Isot virrat.”

”Rakenteellinen työttömyysaste (ehkä n 7 %) syntyy siitä, että kun työttömyysaste on laskenut tuolle tasolle, siitä ei enää paljon piitata ja kohoavat palkkavaateet nostavat kustannusinflaation niin korkealle että (netto)työllisyyskasvu tyrehtyy.”

Keskustelua aiheesta

Antti Häkkäsen kohukampanjasta: ”Kertoo surullisella tavalla, miten monelle naiselle häirintä ja pelkoa aiheuttavat tilanteet ovat arkipäivää”

Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan kynnyksen ilmoittaa rikollisesta tai asiattomasta käytöksestä tulisi olla mahdollisimman matala.

”Tätä kynnystä meidän pitää pyrkiä madaltamaan tuomitsemalla kaikki naisiin kohdistuva häirintä.”

Häkkänen kertoo, että yhtenä toimenpiteenä on Suomessa juuri käynnistetty selvitys pakkoavioliittojen poliisille ilmoittamisen esteistä ja viranomaisyhteistyön ja rikosprosessiketjun toimivuudesta avioliittoon pakottamista koskevissa asioissa.

– Lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva väkivalta ovat rikoksia, joissa uhreilla on muita suurempi alttius lisäkärsimyksille, toistuvalle uhriksi joutumiselle, pelottelulle tai kostotoimille. Juuri siksi EU:n uhridirektiivin aikaansaaminen on ollut erittäin tärkeää, Häkkänen painotti.

Häkkäsen mukaan seksuaalinen häirintä on ilmiö, jota on kitkettävä määrätietoisesti.

– Kaikenlainen häirintä on tuomittava voimakkaasti ja häirintään puuttumiseen on kehitettävä entistä tehokkaampia keinoja niin lainsäädännön kuin erilaisten politiikkaohjelmienkin avulla.

Häkkänen huomioi myös viime viikkojen kohukampanjan.

– Sosiaalisessa mediassa viime aikoina nopeasti levinnyt #metoo-kampanja kertoo surullisella tavalla, miten monelle naiselle häirintä ja pelkoa aiheuttavat tilanteet ovat arkipäivää. Meillä on velvollisuus puuttua asiaan, Häkkänen sanoi.

Häkkänen puhui EU:n vuosittaisessa suuressa perusoikeusfoorumissa Brysselissä.

Soini huolestui mutta uskoo: Tilanne ratkaistaan tavalla tai toisella

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) katsoo Saksan tilannetta tietyllä huolestuneisuudella. Hallitusneuvotteluiden katkeaminen lisää hänen mukaansa epävarmuutta. Soinin mukaan Saksa on kuitenkin vahva maa ja vahva demokratia, joten tilanne ratkaistaan tavalla tai toisella.

Saksan kristillisdemokraattien hallitustunnustelut vihreiden ja liberaalipuolue FDP:n kanssa päättyivät tuloksettomina eilen illalla.

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin hallitus on hylännyt viisi kemianalojen neuvottelutulosta

Kuva: Timo Sparf
TEAMin puheenjohtaja Heli Puura.

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin hallitus on hylännyt viisi kemianalojen lokakuun lopulla sovittua neuvottelutulosta.

TEAMin mukaan peruskemian, muovi- ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemian neuvottelutulokset hylättiin äänin 10–6. Ilman äänestystä hylättiin myös Kemianteollisuuden kanssa neuvotellut tulokset, jotka koskevat Fiskars Finlandia ja lasikeraamista alaa.

TEAMin hallitus päätti tulosten hylkäämisestä perjantain kokouksessaan. Samalla myös hyväksyttiin kuusi neuvottelutulosta.

Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Karmeat kohtalot jäävät taka-alalle” – SDP:n Salonen: Pitääkö lastensuojelulakiin kirjata lasten määrä työntekijää kohden?

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen ehdottaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk.) harkittavaksi lastensuojelulain muutosta niin, että lakiin kirjattaisiin enimmäisasiakasmäärä työntekijää kohden.

Salonen sanoo jo vuosia puhutun lastensuojelun kohtuuttomasta työnkuormasta, josta viime kädessä kärsivät ne lapset, joilla muutenkin on jo hätä. Muutosta asiaan ei ole saatu laatusuosituksillakaan. Yli tuhat sosiaalialan ammattilaista ja opiskelijaa on tänään lasten oikeuksien päivänä vedonnut poliitikkoihin, jotta alan ongelmiin puututtaisiin.

– Sosiaali- ja terveysministeriössä on muutama vuosi sitten valmisteltu kunnille ohjeistukseksi lastensuojelun laatusuositus, jota noudattamalla lastensuojelun tilaa olisi mahdollisuus kohentaa. Kuntien todellisuus on kuitenkin yhä toinen kuin mitä suositukset linjaavat. Näyttää siltä, että suositukset eivät riitä, vaan lakiin olisi saatava kirjaus lastensuojelun vastuutyöntekijän enimmäisasiakasmäärästä, sanoo Salonen.

Salosen mukaan liian suuret asiakas- ja työmäärät vaarantavat sekä lasten että työntekijöiden oikeusturvan. Valviran vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan yli viidennes kaikista kunnista oli sellaisia, joissa asiakkaita oli 60 yhtä vastuusosiaalityöntekijää kohden. Työntekijät uupuvat ja vaihtuvat usein, eikä lapsia ja perheitä pystytä välttämättä auttamaan oikea-aikaisesti ja riittävän hyvin.

– Tämä on jatkuva arkipäivän todellisuus monessa Suomen kunnassa, eikä se muutu itsekseen. Mediaan nousee aika ajoin järkyttäviä tragedioita, kuten perhesurmia. Tapauksia surraan muutama viikko julkisuudessa, mutta sitten lasten karmeat kohtalot jäävät taka-alalle, kunnes taas nousee otsikoihin uusi vastaava tapaus. Selvityksiä lasten tarvitsemasta avusta on tehty jo ihan riittämiin. Nyt tarvitaan tekoja, vaatii Kristiina Salonen.

– Lastensuojelun pitäisi pystyä luomaan luottamuksellinen suhde lapseen ja hänen vanhempiinsa. Silloin on oltava aikaa nähdä ja kuulla, miten perheessä todella voidaan. Lapsia voi suojella vain, jos reagoidaan kaikkiin tiedossa oleviin huoliin ajoissa. Usein lapsen tilanteesta tiedetään kyllä jo päivähoidossa, naapurissa tai tuttavaperheissä. Olisi pitänyt -jälkiviisaus on lapselle liian myöhäistä, Kristiina Salonen toteaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta