Kim Berg on aloitteen mies – ajaa Vaasan keskussairaalan asiaa ja sosialidemokratiaa

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Kim Berg on Vaasan keskussairaalan pääluottamusmies.

Vaasalainen Kim Berg on tullut monelle tutuksi ay-aktiivina. Hän työskentelee Vaasan keskussairaalassa Tehyn päätoimisena pääluottamusmiehenä ja hän on ollut kahdesti ehdolla myös ammattiliittonsa puheenjohtajan pestiin.

Viime aikoina hän on ollut julkisuudessa Vaasan keskussairaalalle laajan päivystyksen statusta vaativan kansalaisaloitteen tiimoilta. Aloite keräsi reilussa parissa viikossa 50 000 nimeä ja on siten matkalla eduskunnan käsittelyyn. Kiirettä on pitänyt.

– Puhelin soi paljon ja viestejä tulee koko ajan kaikkien mahdollisten kanavien kautta. Aika yllättävää on ollut se, kuinka laajasti yhteydenottoja on tullut koko Skandinavian alueelta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on töissä paljon sellaisia Pohjanmaalta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka näkevät jossain vaiheessa palaavansa Suomeen ja haluavat siksi allekirjoittaa aloitteen. Yksi allekirjoitus aloitteeseen tuli Skotlannista asti postitse, Berg kertoo.

Eduskunnan hyväksymään lakiin täyden palvelun päivystyksen yksiköistä halutaan selvästi muutosta. Berg korostaa, ettei aloitteella haluta viedä päivystysstatusta yhdeltäkään lakiin kirjatulta 12 yksiköltä. Vaasa halutaan tämän joukon jatkoksi, koska etäisyydet yliopistosairaaloihin ovat pitkät ja sairaanhoitopiirin hoidon laatu on THL:n tilastojenkin valossa kärkikastia. Kenties tärkein peruste on Bergin mukaan turvata potilaan hoito tämän omalla äidinkielellä.

– Välillä tuntuu, ettei sitä muualla Suomessa oikein ymmärretäkään, kuinka tärkeää täällä on, että palvelut ovat tosiasiallisesti kaksikielisiä. Täällä ei oikein palveluammatteihinkaan pääse, jollei osaa suomea ja ruotsia, Berg sanoo.

”Olen kokenut olevani porukassa, joka tuntuu omalta.”

Berg innostui ammattiyhdistystoiminnasta vuonna 1999, kun hän aloitti työt röntgenhoitajana Vaasan keskussairaalassa. Työpaikalla oli ”tiettyjä haasteita” ja halu vaikuttaa ay-toiminnan kautta syttyi. Sitä kautta hän päätyi myös SDP:n toimintaan, mutta demariksi hän ei tullut suorinta tietä.

Ensimmäisen kerran Bergiä pyydettiin ehdolle kunnallisvaaleihin vuonna 2004. Kun perheessä isän puolella vaikuttaa vahva yrittäjäsuku, äidin puolella isovanhemmilla on vasemmistolaista taustaa, appivanhemmat ovat juurtuneet kepulaisuuteen ja omat vanhemmat ovat kristillisdemokraatteja, ei puolueen valinta ollut se kaikkein helpoin nakki. Niinpä hän lähti ensimmäisiin vaaleihinsa poliittisesti sitoutumattoman Pro Vaasan listoilta.

– Vuonna 2007 olin Tehyn työtaistelussa Pohjanmaan keulahahmona, joten vuoden 2008 vaaleissa melkein jokainen puolue pyysi minua ehdokkaakseen. Minulla oli kuitenkin silloin voimakas halu antaa täysi panokseni ay-toimintaan, joten en lähtenyt ehdolle ollenkaan, Berg taustoittaa.

Melko nopeasti Berg huomasi, että SDP on selkeimmin ay-toimintaa tukeva ja duunarin puolia pitävä puolue. Vuoden 2012 vaaleissa hän lähti ensimmäisen kerran demareiden ehdokkaaksi.

– Minulla on ollut tosi positiivinen fiilis, minut on otettu lämpimästi vastaan. Olen kokenut olevani porukassa, joka tuntuu omalta, hän kertoo.

”Arkemme pyörii ihan jumppa-aikataulujen mukaisesti.”

Tyyppinä Berg kuvaa itseään tekijäksi. Kun hän innostuu jostain, niin silloin mennään eikä meinata. Hänen sydämensä palaa epäoikeudenmukaisuutta vastaan taistelulle.

– Kun koen, että jotakuta sorretaan tai jossain asiassa on toimittu väärin ja pitää hakea ratkaisuja, se sytyttää, hän kuvailee.

Berg on myös intohimoinen liikkuja. Jollei jonkinlaista liikuntaa tule harrastettua, tuntuvat aivotkin käyvän puolikierroksilla. Perhe on veistetty samasta puusta.

– Kyllä meidän arkemme pyörii ihan jumppa-aikataulujen mukaisesti. Minulla on kolme tytärtä ja vaimoni on tuomari ja valmentaja joukkuevoimistelupuolella. Jatkuvasti on vauhtia ja harrastuksia, hän kertoo.

Bergin ammatin myötä politiikassa häntä kiinnostavat sote-asiat, mutta edellä kerrotun perusteella ei juuri yllätä, että paloa on myös liikuntaan, koulutukseen ja nuorten asioihin liittyvien kysymysten ratkomiseen. Niihin hän on saanut otetta toimiessaan aiemmin varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa ja nyt vapaa-aikalautakunnan varapuheenjohtajana.

”Toivoisin, että pääsisimme kehittämään uutta.”

Berg haluaisi liikuttaa asioita eteenpäin – kehittää. Hän toivoo, että esimerkiksi nuoret saataisiin nykyistä paremmin mukaan puolueen toimintaan ja myös päätöksentekoon. Hänen mielestään on tarpeen miettiä uusia osallistamisen keinoja.

– Moni sanoo, etteivät nuoret ole kiinnostuneita, mutta kyllä he ovat. Nuoret haluavat kokea voivansa vaikuttaa konkreettisesti. Moni nuori kokee, ettei heitä todellisesti kuunnella, hän sanoo.

– Voisiko esimerkiksi nuorisovaltuustoilla olla mahdollisuus vaikuttaa nykyistä suoremmin esimerkiksi joihinkin nuoria koskeviin osiin budjetista, hän pohtii.
Bergiä harmittaa, että viime vuosina toiminta sekä ay-liikkeessä että politiikassa on tuntunut kehittämisen sijaan jatkuvalta jarruttamiselta. Hallituksen vauhti hyvinvointiyhteiskunnan rapauttamispyrkimyksissä on ollut Bergin mielestä hurja, joten kantapäät on ollut pakko porata maahan. Tiukka taloustilanne on tarkoittanut enemmän leikkauksia ja vähemmän mahdollisuuksia viedä asioita eteenpäin.

–Toivoisin, että pääsisimme kehittämään uutta jatkuvien leikkauksien sijaan, hän sanoo.

Terveisesi sosialidemokraattisen kentän väelle?

–Yhdessä tekemällä saamme hyvää tulosta aikaan. Kuunnellaan aidosti kaikkia ja mietitään yhdessä, miten menemme eteenpäin. Ollaan aidosti ihmisten puolue.

Kim Bergin haastattelu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -juttusarjaa.

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Sari Ala-Heikkilä – ”Kunnissa on oltava rohkeutta kiinnittää huomio myös arkoihin asioihin”

Sari Ala-Heikkilä kehuu Vaasan monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Ne ovat tärkeä osa kuntien ennaltaehkäisevää työtä.

Sari Ala-Heikkilälle viime kevään kuntavaalit olivat ehdokkaana ensimmäiset. Ehdokkuutta hän oli jo itsekin miettinyt, ja kun kiinnostusta kysyttiin, oli helppo vastata myöntävästi. Organisoija-luonne näki kuntapolitiikan suurena haasteena.

– Mikään ei muutu tai kehity ellei joku yritä. Päätin siis laittaa itseni ja persoonani likoon. En ole ennen ollut mukana poliittisella kentällä ja näen sen toisaalta minulle etuna. Saan tulla täysin avoimin mielin uusien asioiden äärelle. Jokainen meistä on joskus jossain ensimmäistä kertaa, Ala-Heikkilä toteaa.

Miksi sitten juuri SDP? Miksipä ei, sillä ovathan SDP:n arvot – vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus –  Ala-Heikkilälle tärkeitä.

– Mielestäni SDP on ihmisläheinen ja helposti lähestyttävä. Tässä puolueessa ei ole unohdettu ihmistä kaiken keskellä. Toisista välittäminen heijastuu kaikessa toiminnassa. Inhimillisyys on pidettävä mukana myös politiikassa, hän sanoo.


Hyvinvointi sydämen asiana

Vaasan keskussairaalassa päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toimiva lähihoitaja, 49-vuotias Sari Ala-Heikkilä nousi heti ensikertalaisena Vaasan kaupunginvaltuustoon. Hän on avoliitossa elävä kahden lapsen äiti ja hän opiskelee työn ohella työ- ja organisaatiopsykologiaa Vaasan yliopistolla.

– Olen erittäin kiinnostunut ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja se onkin minulle sydämen asia. Perhe, ystävät ja arjen pikku asiat ovat minulle tärkeitä. Onni tulee eläen, ei etsimällä, hän sanoo.

Kaupunginvaltuutetun ja kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenen työtä tukee oma positiivinen, energinen ja voimakastahtoinen luonne.

– Tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Pursuan ideoita ja uskallan tarttua vaikeisiinkin asioihin. Elämän realiteetit ja arvot ovat omien traagisten elämänkokemusten myötä mielestäni kohdillaan, Ala-Heikkilä toteaa.


Herkät ja vaikeat aiheet rohkeasti esiin

Sari Ala-Heikkilä haluaa puhua niiden puolesta, jotka eivät saa omaa ääntään kuuluviin. Herkkä ja vaikea aihe on muun muassa vieraannuttaminen ja huoltokiusaaminen. Se aiheuttaa todellista pahoinvointia perheissä.

– Kunnissa on oltava rohkeutta kiinnittää huomio myös tällaisiin arkoihin asioihin. On etsittävä ratkaisuja, miten voimme auttaa muun muassa päiväkodeissa ja kouluissa henkilökuntaa tunnistamaan ja käsittelemään näitä asioita, sekä ymmärtämään, miten tämä näkyy perheiden hyvinvoinnissa, hän muistuttaa.

Tuore kaupunginvaltuutettu puhuu mielellään peruspalvelujen puolesta. Ne tulee olla kaikkien kuntalaisten tavoitettavissa.

–  Haluan vahvasti kiinnittää huomion ennaltaehkäiseviin palveluihin ja saada muutkin päättäjät ymmärtämään niiden vaikutukset pidemmällä aikajaksolla, Ala-Heikkilä toteaa.


Vaasassa ennaltaehkäisyä liikunnasta

SDP oli Vaasassa viime kevään kuntavaaleissa RKP:n jälkeen selvä kakkonen. SDP:n valtuustoryhmän kolmestatoista valtuutetusta Sari Ala-Heikkilä on ainut uusi valtuutettu.

– Toivon saavani tilaisuuden kehittyä. Päättäjille pitäisi suoda riittävästi aikaa perehtyä asioihin. Jo valmistelussa tulisi ottaa laaja-alaisemmin eri näkökulmat huomioon. Avoin ja rehellinen viestintä johtaa parhaaseen lopputulokseen, hän toteaa.

Ala-Heikkilän mukaan Vaasassa on peruspalvelujen ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen liittyvien asioiden lisäksi suuria haasteita muun muassa urheilurakentamisessa, rakennusten kunnon parantamisessa ja sisäilmaongelmien ratkaisemisessa.

– Pitää rohkeasti kysyä, investoimmeko oikeisiin asioihin ja oikealla hetkellä, hän sanoo.

Vaasa on Ala-Heikkilän mielestä kulttuurisesti rikas kaupunki, jossa on paljon erilaisia tapahtumia eri ikäisille. Asukasmäärään nähden Vaasassa on hänen mielestään runsaasti liikuntamahdollisuuksia. On myös useita seuroja, jotka mahdollistavat terveysliikunnan.

– Juuri liikuntamahdollisuudet on se tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä, jolla on kuntalaisten kannalta merkitystä, hän sanoo.

– Koen myös, että Vaasa kaupunkina kuuntelee kuntalaisia ja päätöksenteossa on positiivinen ja me-henkinen ote, Sari Ala-Heikkilä summaa.

Omakuva-juttusarjassa esitellään erilaisia toimijoita alueelta. Juttusarjan alkuun esittelyssä uusia valtuutettuja.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Tiina Isotalus – ”Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yhteiskuntamme selkäranka”

Tiina Isotaluksen mielestä Kokkolan keskustan arvorakennuksia voisi käyttää paremmin kaupungin markkinoinnissa. Kuvassa taustalla Kokkolan Raatihuone.

Tiina Isotalus kertoo erään kokkolalaisen kokoomusjyrän ihmetelleen hänelle, miten yrittäjä voi olla demari. Isotalus myöntää, ettei osannut silloin vastata ihmettelyyn kovin hyvin. Nyt Kokkolan SDP:n ryhmässä uutena valtuutettuna aloittaneella 33-vuotiaalla on vastaus valmiina:

– Yrittäjän roolissa olen ollut vasta hetken. Sitä ennen olen ollut opiskelija, työtön, pienten lasten äiti ja korkeakoulutettu pätkätyöläinen. Haluan puolueen, jonka politiikka turvaa minun ja perheeni hyvinvoinnin siitä riippumatta, mikä roolini on. Haluan olla mukana rakentamassa 2020-luvun SDP:tä, joka entistä vahvemmin tekee juuri näin, Isotalus sanoo.

– Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yhteiskuntamme selkäranka, eikä mikään muu puolue kuin SDP ole ottanut sitä ydinarvokseen, hän jatkaa.

Isotalus perusti viime keväänä startup-yrityksen Cookie Mama, joka myy ”hipster-uskottavaa pakastetaikinaa”. Hän katsoo edustavansa uuden aikakauden työläistä. Itsensä työllistäjää, jonka maailma ja tulevaisuudennäkymät ovat aivan erilaiset kuin omien vanhempien sukupolvella.

–Minua kiinnostaa, miten toteutuu sosiaaliturva meillä, joilla ei ole vain yhtä työnantajaa, hän kuvailee.

Kokkola on koti

Kotikaupunkiaan Isotalus kehuu mielellään. Kokkola on hänestä sopivan kokoinen kaupunki, jossa on vilkas kulttuurielämä, lapsiperheelle hyvät palvelut, kaunis keskusta ja merikin on lähellä. Päättäjänä häntä kiinnostaa erityisesti kaupunkikuvan ja kaupunkikeskustan kehittäminen, kaavoitus ja kaupungin elinvoima.

– Kokkolassa on elämänlaatu korkealla. Uskon, että se houkuttaa tulevaisuuden osaajia asettumaan tänne. Ja ennen kaikkea Kokkola on koti, hän summaa.

Kuntavaaleissa SDP säilytti asemansa toiseksi suurimpana puolueena. Valtuuston koon pienentyessä kutistui myös demariryhmä kahdeksanhenkiseksi, mutta puolueen suhteellinen kannatus pysyi ja äänisaalis kasvoi. Isotalus kuvailee kuntapoliitikon arjen alkaneen täysillä ja ruusuisten kuvitelmien karisseen tiukan politiikan syksyn mittaan.

– Nyt väännetään talouden tasapainottamisen keinoista. Keskeisin asia on kuitenkin kuntalaisten hyvän arjen turvaaminen ja alueen elinvoiman kehittäminen. Vaikka talouden ehdoilla mennään, ei se ole itsetarkoitus. Olisi todella tärkeä muistaa, mitä kunnan tehtävät ovat. Kunta ei ole yritys, hän muistuttaa.

Tuoreena valtuutettuna Tiina Isotalus sai merkittävän tehtävän kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtajana. Hän kokee olevansa kuntapäättäjänä positiivinen, sisukas ja sanavalmis.

– Saan usein kuulla kehuja naurustani ja aika usein myös naurattaa. Vanhemmuuden myötä olen entistä herkempi ihminen. Ja aikaansaava – jos saan päähäni, että jokin asia pitää toteuttaa, menen vaikka läpi harmaan kiven, hän kuvailee.

Toiveammattina diplomaatti

Tiina Isotaluksella on ollut aina paloa yhteisiin asioihin ja vaikuttamiseen. Jo lapsena hän kirjoitti kaverikirjaan toiveammatikseen ”diplomaatti”. Yläkouluiässä hän oli perustamassa Kokkolaan nuorisovaltuustoa ja oli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Opinnot veivät hallintotieteisiin ja kunta-alalle.

– Olen ollut mukana vaalityössä ja tukemassa Jutta Urpilaista useammissakin eduskuntavaaleissa. Olen myös tehnyt kaupungin kehittämiseen liittyviä asioita niin töiden kautta kuin omaehtoisesti muun muassa järjestämällä kaupunkitapahtumia, hän kertoo.

Isotaluksen isä toimi pitkään Kokkolan kaupunginjohtajana. Silloin tyttärellä ei ollut halua hakeutua kuntapäättäjäksi.

– Nyt kun isäni jäi tehtävästä eläkkeelle, tein viime hetken päätöksen lähteä mukaan kuntavaaleihin. Olen todella iloinen, että uskalsin. Poliitikon rooli on tuntunut luontevalta, hän kertoo.

Jos Isotalukselle annettaisiin valta korjata yksi asia päätöksenteossa, hän toivottaisi vanhat etujärjestölinjat unholaan.

– Poteroista on vaikeaa miettiä, miten asiat olisi oikeasti hyvä järjestää. Näen tätä jähmeyttä niin muissa kuin omassakin puolueessa, Isotalus toteaa.

Omakuva-juttusarjassa esitellään erilaisia toimijoita alueelta. Juttusarjan alkuun esittelyssä uusia valtuutettuja.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Vanhukset joutuvat hengenvaaraan joka yö” – sd-kansanedustaja kauhistui: hoitajalla voi olla jopa 30 ihmistä vastuullaan

Kuva: Thinkstock

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) on huolissaan kylmästä leikkauslinjasta, joka vie vanhuksilta yöhoitajan.

– Vanhukset joutuvat hoitolaitoksissa hengenvaaraan joka yö.

Tolppanen ottaa esimerkiksi Vaasan, jonka palvelutaloissa, kuten Krannilassa, on siirrytty yhden yöhoitajan järjestelmään. Krannilan hoitokodissa asuu paljon dementikkoja, ja yhdellä hoitajalle on vastuullaan öisin 30 jatkuvaa hoitoa ja hoivaa tarvitsevaa vanhusta kahdessa kerroksessa. Vanhukset asuvat hoitokodissa kahdessa eri kerroksessa.

– Tämä on törkeää piittaamattomuutta ja ihmisarvon alentamista. Tämä lähentelee jo heitteillejättöä, sanoo Tolppanen.

Tolppanen korostaa, että hallituksen leikkaukset ja hoitajamitoituksen syrjäyttäminen altistavat vanhat sairaat ihmiset kuolemanvaaraan. Hän muistuttaa, että yksi hoitaja – vaikka olisi kuinka hyvä ja pätevä – ei voi taata 30:n vanhuksen hyvinvointia.

– Palvelutaloista kerrotaan, että hoitajamitoitukseen lasketaan nykyään myös avustava henkilökunta kuten keittäjät, siivoojat ja vartijat. Heistä vain vartijat ovat työssä yöllä. Hekään eivät ole hoitolaitoksissa, he kiertävät koko kaupunkia, Maria Tolppanen huomauttaa.

”Ei tarvitse olla suuri ennustaja” – SDP:n Wallin suree viljelijöiden mustaa päivää

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

– Miksi hyvin toimiva yhtiö on myytävä, SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston puheenjohtaja Harry Wallin kysyy.

Hän viittaa uutiseen, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti tänään listauttaa valtionyhtiö Altian Helsingin pörssiin.

Altian myynnin taustalla on Wallinin mukaan hallituksen kärkihankkeiden rahoitus. Osakkeet myydään Helsingin pörssissä ja osakkeiden ostamista ei voi rajata.

Hän huomauttaa, että Altia on hyvin toimiva yhtiö, joka tuotti liikevoittoa 46,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Ministerivaliokunta päätti säilyttää valtion omistuksessa 30 prosenttia ja myyntiin laitetaan 70 prosenttia.

Kotimainen viljelijä on suurin häviäjä.

Kansanedustaja muistuttaa, että Altia käyttää laajasti kotimaista ohraa – koko maan tuotannosta 12 prosenttia. Altialla on huomattava määrä sopimusviljelijöitä.

Wallin ihmettelee hallituksen toivetta, että myös viljelijät ostaisivat tulevia Altian osakkeita.

– Kuitenkin tällä hetkellä viljelijät ovat todella suuressa ahdingossa. Viime vuosina maataloustulo on ollut laskeva ja tämän kesän sadon kato on edelleen vaikeuttanut viljelijöiden asemaa.

Wallin pitää tulevaisuuden suurimpana uhkana sitä, mistä tuleva raaka-aine, ohra, hankitaan.

– Ei tarvitse olla suuri ennustaja: Altian hallitus hankkii raaka-aineen maailmalta halvimmalla hinnalla. Tällöin kotimainen viljelijä on suurin häviäjä, Harry Wallin maalaa mustia pilviä.

 

Farmarissa Seinäjoella paljon kohtaamisia demariteltalla – kyselyyn vastasi yli 500 messukävijää

Pohjalaisdemarit olivat perinteisesti mukana valtakunnallisessa Farmari -tapahtumassa, joka tänä vuonna järjestettiin Seinäjoella. SDP:n osastolla oli mahdollista osallistua leikkimieliseen kyselyyn sekä lähettää terveisiä SDP:lle.

Enemmistö terveisistä oli tsemppiviestejä, kuten: ”Jatkakaa samaan malliin.”, ”Olette hyvä porukka ja teette paljon hyvää!” ja ”Demarien kanssa pärjää”.

Mm. ajankohtainen sote-uudistus puhutti osastolla kävijoitä ja myös vastuksista löytyy kannustava viesti: ”Teillä on hyvä kanta sote-uudistukseen”. SDP:tä luonnehditaan myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolestapuhujaksi.

– Yrittäkää tsempata, että SDP:stä tulee Suomen suurin puolue, jatkaa messuvieras vastauksessaan.

Myös hyviä neuvoja löytyi kyselylomakkeista.

– Olkaa rohkeammin uudistajia, pitäkää maajussista hyvä huoli, yhteistyötä ja ymmärrystä, vaikka hyviä ideoita tulisi muistakin puolueista, ottakaa huomioon talouden realiteetit, maaseutu ja suomalainen ruoka ovat tärkeitä, vastauksissa lueteltiin.

Leikkimielisessä kyselyssä piti arvata, kuinka monta kotimaista tomaattia mahtuu SDP:n punaiseen jäätelölaukkuun. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 547 Farmarikävijää. Heistä seitsemän arvasi oikean vastauksen. Tomaatteja mahtui laukkuun 85.

Arvonnassa onnettarena toimi Harri Tekari ja toimitusta valvoi Jari Kivimäki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin hyvät palkinnot. Yhden yön tanssipaketin kahdelle Härmän kylpylässä voitti Eija Ahokangas Kokkolasta sekä kesäpikniktarpeet SDP:n kylmälaukun kera Risto Yli-Hannuksela Ilmajoelta. Onnittelut voittajille!

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin kohtaamisia Farmarissa.

Nelipäiväisessä tapahtumassa SDP:n osastolla kävijöiden tavattavissa ja juttuseurana olivat paikallisten demariaktiivien lisäksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sekä piirin kansanedustajat Maria Tolppanen ja Harry Wallin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta