Kim Berg on aloitteen mies – ajaa Vaasan keskussairaalan asiaa ja sosialidemokratiaa

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Kim Berg on Vaasan keskussairaalan pääluottamusmies.

Vaasalainen Kim Berg on tullut monelle tutuksi ay-aktiivina. Hän työskentelee Vaasan keskussairaalassa Tehyn päätoimisena pääluottamusmiehenä ja hän on ollut kahdesti ehdolla myös ammattiliittonsa puheenjohtajan pestiin.

Viime aikoina hän on ollut julkisuudessa Vaasan keskussairaalalle laajan päivystyksen statusta vaativan kansalaisaloitteen tiimoilta. Aloite keräsi reilussa parissa viikossa 50 000 nimeä ja on siten matkalla eduskunnan käsittelyyn. Kiirettä on pitänyt.

– Puhelin soi paljon ja viestejä tulee koko ajan kaikkien mahdollisten kanavien kautta. Aika yllättävää on ollut se, kuinka laajasti yhteydenottoja on tullut koko Skandinavian alueelta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on töissä paljon sellaisia Pohjanmaalta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka näkevät jossain vaiheessa palaavansa Suomeen ja haluavat siksi allekirjoittaa aloitteen. Yksi allekirjoitus aloitteeseen tuli Skotlannista asti postitse, Berg kertoo.

Eduskunnan hyväksymään lakiin täyden palvelun päivystyksen yksiköistä halutaan selvästi muutosta. Berg korostaa, ettei aloitteella haluta viedä päivystysstatusta yhdeltäkään lakiin kirjatulta 12 yksiköltä. Vaasa halutaan tämän joukon jatkoksi, koska etäisyydet yliopistosairaaloihin ovat pitkät ja sairaanhoitopiirin hoidon laatu on THL:n tilastojenkin valossa kärkikastia. Kenties tärkein peruste on Bergin mukaan turvata potilaan hoito tämän omalla äidinkielellä.

– Välillä tuntuu, ettei sitä muualla Suomessa oikein ymmärretäkään, kuinka tärkeää täällä on, että palvelut ovat tosiasiallisesti kaksikielisiä. Täällä ei oikein palveluammatteihinkaan pääse, jollei osaa suomea ja ruotsia, Berg sanoo.

”Olen kokenut olevani porukassa, joka tuntuu omalta.”

Berg innostui ammattiyhdistystoiminnasta vuonna 1999, kun hän aloitti työt röntgenhoitajana Vaasan keskussairaalassa. Työpaikalla oli ”tiettyjä haasteita” ja halu vaikuttaa ay-toiminnan kautta syttyi. Sitä kautta hän päätyi myös SDP:n toimintaan, mutta demariksi hän ei tullut suorinta tietä.

Ensimmäisen kerran Bergiä pyydettiin ehdolle kunnallisvaaleihin vuonna 2004. Kun perheessä isän puolella vaikuttaa vahva yrittäjäsuku, äidin puolella isovanhemmilla on vasemmistolaista taustaa, appivanhemmat ovat juurtuneet kepulaisuuteen ja omat vanhemmat ovat kristillisdemokraatteja, ei puolueen valinta ollut se kaikkein helpoin nakki. Niinpä hän lähti ensimmäisiin vaaleihinsa poliittisesti sitoutumattoman Pro Vaasan listoilta.

– Vuonna 2007 olin Tehyn työtaistelussa Pohjanmaan keulahahmona, joten vuoden 2008 vaaleissa melkein jokainen puolue pyysi minua ehdokkaakseen. Minulla oli kuitenkin silloin voimakas halu antaa täysi panokseni ay-toimintaan, joten en lähtenyt ehdolle ollenkaan, Berg taustoittaa.

Melko nopeasti Berg huomasi, että SDP on selkeimmin ay-toimintaa tukeva ja duunarin puolia pitävä puolue. Vuoden 2012 vaaleissa hän lähti ensimmäisen kerran demareiden ehdokkaaksi.

– Minulla on ollut tosi positiivinen fiilis, minut on otettu lämpimästi vastaan. Olen kokenut olevani porukassa, joka tuntuu omalta, hän kertoo.

”Arkemme pyörii ihan jumppa-aikataulujen mukaisesti.”

Tyyppinä Berg kuvaa itseään tekijäksi. Kun hän innostuu jostain, niin silloin mennään eikä meinata. Hänen sydämensä palaa epäoikeudenmukaisuutta vastaan taistelulle.

– Kun koen, että jotakuta sorretaan tai jossain asiassa on toimittu väärin ja pitää hakea ratkaisuja, se sytyttää, hän kuvailee.

Berg on myös intohimoinen liikkuja. Jollei jonkinlaista liikuntaa tule harrastettua, tuntuvat aivotkin käyvän puolikierroksilla. Perhe on veistetty samasta puusta.

– Kyllä meidän arkemme pyörii ihan jumppa-aikataulujen mukaisesti. Minulla on kolme tytärtä ja vaimoni on tuomari ja valmentaja joukkuevoimistelupuolella. Jatkuvasti on vauhtia ja harrastuksia, hän kertoo.

Bergin ammatin myötä politiikassa häntä kiinnostavat sote-asiat, mutta edellä kerrotun perusteella ei juuri yllätä, että paloa on myös liikuntaan, koulutukseen ja nuorten asioihin liittyvien kysymysten ratkomiseen. Niihin hän on saanut otetta toimiessaan aiemmin varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa ja nyt vapaa-aikalautakunnan varapuheenjohtajana.

”Toivoisin, että pääsisimme kehittämään uutta.”

Berg haluaisi liikuttaa asioita eteenpäin – kehittää. Hän toivoo, että esimerkiksi nuoret saataisiin nykyistä paremmin mukaan puolueen toimintaan ja myös päätöksentekoon. Hänen mielestään on tarpeen miettiä uusia osallistamisen keinoja.

– Moni sanoo, etteivät nuoret ole kiinnostuneita, mutta kyllä he ovat. Nuoret haluavat kokea voivansa vaikuttaa konkreettisesti. Moni nuori kokee, ettei heitä todellisesti kuunnella, hän sanoo.

– Voisiko esimerkiksi nuorisovaltuustoilla olla mahdollisuus vaikuttaa nykyistä suoremmin esimerkiksi joihinkin nuoria koskeviin osiin budjetista, hän pohtii.
Bergiä harmittaa, että viime vuosina toiminta sekä ay-liikkeessä että politiikassa on tuntunut kehittämisen sijaan jatkuvalta jarruttamiselta. Hallituksen vauhti hyvinvointiyhteiskunnan rapauttamispyrkimyksissä on ollut Bergin mielestä hurja, joten kantapäät on ollut pakko porata maahan. Tiukka taloustilanne on tarkoittanut enemmän leikkauksia ja vähemmän mahdollisuuksia viedä asioita eteenpäin.

–Toivoisin, että pääsisimme kehittämään uutta jatkuvien leikkauksien sijaan, hän sanoo.

Terveisesi sosialidemokraattisen kentän väelle?

–Yhdessä tekemällä saamme hyvää tulosta aikaan. Kuunnellaan aidosti kaikkia ja mietitään yhdessä, miten menemme eteenpäin. Ollaan aidosti ihmisten puolue.

Kim Bergin haastattelu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -juttusarjaa.

Keskustelua aiheesta

Farmarissa Seinäjoella paljon kohtaamisia demariteltalla – kyselyyn vastasi yli 500 messukävijää

Pohjalaisdemarit olivat perinteisesti mukana valtakunnallisessa Farmari -tapahtumassa, joka tänä vuonna järjestettiin Seinäjoella. SDP:n osastolla oli mahdollista osallistua leikkimieliseen kyselyyn sekä lähettää terveisiä SDP:lle.

Enemmistö terveisistä oli tsemppiviestejä, kuten: ”Jatkakaa samaan malliin.”, ”Olette hyvä porukka ja teette paljon hyvää!” ja ”Demarien kanssa pärjää”.

Mm. ajankohtainen sote-uudistus puhutti osastolla kävijoitä ja myös vastuksista löytyy kannustava viesti: ”Teillä on hyvä kanta sote-uudistukseen”. SDP:tä luonnehditaan myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolestapuhujaksi.

– Yrittäkää tsempata, että SDP:stä tulee Suomen suurin puolue, jatkaa messuvieras vastauksessaan.

Myös hyviä neuvoja löytyi kyselylomakkeista.

– Olkaa rohkeammin uudistajia, pitäkää maajussista hyvä huoli, yhteistyötä ja ymmärrystä, vaikka hyviä ideoita tulisi muistakin puolueista, ottakaa huomioon talouden realiteetit, maaseutu ja suomalainen ruoka ovat tärkeitä, vastauksissa lueteltiin.

Leikkimielisessä kyselyssä piti arvata, kuinka monta kotimaista tomaattia mahtuu SDP:n punaiseen jäätelölaukkuun. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 547 Farmarikävijää. Heistä seitsemän arvasi oikean vastauksen. Tomaatteja mahtui laukkuun 85.

Arvonnassa onnettarena toimi Harri Tekari ja toimitusta valvoi Jari Kivimäki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin hyvät palkinnot. Yhden yön tanssipaketin kahdelle Härmän kylpylässä voitti Eija Ahokangas Kokkolasta sekä kesäpikniktarpeet SDP:n kylmälaukun kera Risto Yli-Hannuksela Ilmajoelta. Onnittelut voittajille!

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin kohtaamisia Farmarissa.

Nelipäiväisessä tapahtumassa SDP:n osastolla kävijöiden tavattavissa ja juttuseurana olivat paikallisten demariaktiivien lisäksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sekä piirin kansanedustajat Maria Tolppanen ja Harry Wallin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Meidän vastuullamme on katkaista syrjäytymisen kierre” – Nuoren kirkon Urpilainen kannustaa päättäjiä

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Vuoden alussa perustettu Nuori kirkko ry patistaa kesäkuun alussa työnsä aloittavia kuntien luottamushenkilöitä arvioimaan päätöstensä lapsi- ja sukupolvivaikutuksia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

– Päättäjien on saatava tietoonsa, mitä seurauksia tehtävillä päätöksillä on lasten hyvinvoinnille, yhdistyksen valtuusto korosti ensimmäisessä kokouksessaan.

Nuoren kirkon valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) muistutti, että monessa kunnassa tiukka taloustilanne pakottaa vaikeisiin päätöksiin.

– Silloin on erityisen tärkeää ajatella tulevien sukupolvien etua ja pohdittava päätösten oikeudenmukaisuutta pitkällä aikajänteellä. Lapsi- ja sukupolvivaikutuksia arvioimalla voimme tuoda päätöksentekoon myös niiden äänen, jotka eivät vielä itse pääse vaikuttamaan.

Monessa kunnassa tiukka taloustilanne pakottaa vaikeisiin päätöksiin.

Hän oli huolissaan siitä, miten yhteiskunnan jatkuvasti kasvava polarisaatio vaikuttaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Eriarvoistuminen heijastuu esimerkiksi henkiseen ja fyysiseen terveyteen, tulevaisuuden opiskelu- ja työmahdollisuuksiin sekä tulevaisuususkoon.

– On meidän päätöksentekijöiden vastuulla katkaista tämä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen kierre.

Nuoren kirkon valtuusto korosti myös itse lasten ja nuorten kuulemisen ja osallistamisen tärkeyttä.

Nuori kirkko ry tekee lasten ja nuorten äänestä kuuluvamman sekä kirkossa että yhteiskunnassa. Se syntyi Seurakuntien lapsityön keskuksen, Poikien ja tyttöjen keskuksen ja Nuorten keskuksen yhdistyttyä vuoden 2017 alussa.

Suomi 100 –juhlavuosi näkyy Kannuksessa – Oskari Tokoi -seminaari valottaa historiaa

Kuva: Kansallisarkisto

Maaliskuun lopulla tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Kannuksesta kotoisin oleva maanviljelijä ja kansanedustaja nimitettiin senaatin talousosaston puheenjohtajaksi, maailman ensimmäiseksi sosialistiseksi pääministeriksi. Hän oli ensimmäinen, joka julkisesti eduskunnassa esitti tavoitteeksi Suomen itsenäisyyden. Mutta kuka oli Oskari Tokoi?

SDP:n puoluevaltuutettu, filosofian tohtori Rainer Smedman Kokkolasta tuntee Oskari Tokoin elämäntarinan tarkasti.

– Olen jo useamman vuoden kerännyt ja tallentanut niin koti- kuin ulkomaisista arkistoista tietoa Oskari Tokoista ja hänen elämänvaiheistaan. Tämä materiaali julkaistaan digitaalisena tieteelliskriittisenä lähde-editiona, jossa voi samanaikaisesti lukea Tokoista puhtaaksikirjoitettua materiaalia ja tarkastella alkuperäistä materiaalia kommentaareineen. Yhteistyökumppanina tässä on ollut Työväen arkisto. Hanke on osa Suomen 100-vuotisitsenäisyyden kalenteria, Smedman kertoo.

Rainer Smedmanin Tokoi-esitelmä kuultiin Pohjanmaan sosialidemokraattien kevätpiirikokouksessa.

Oskari Tokoi syntyi Yläviirteen kylässä Kannuksessa 15.5.1873. Isänsä kuoleman jälkeen Tokoi työskenteli palkatta renkinä entisessä kotitalossaan, joka oli isän kuoleman jälkeen siirtynyt hänen sedälleen Matille.

– Tappelu Manta-Kallen kanssa sai Tokoin vuoden 1891 tammikuun puolivälissä lähtemään ”Ameriikkaan”, jossa hän työskenteli kaivosmiehenä hiili- ja kultakaivoksilla ja kaivoksen vuokraajana. Raittiusliikkeen lisäksi Tokoi tutustui myös ammattiyhdistystoimintaan ja osallistui lakkotoimintaan. Suomeen Tokoi perheineen palasi toukokuun lopulla 1900, Smedman kertoo.

Kannukseen palattuaan Tokoi ryhtyi maanviljelijäksi ja kaupanhoitajaksi. Kannuksessa Tokoin yhteiskunnallinen toimeliaisuus alkoi 1900-luvun alussa sortotoimenpiteiden ja kutsuntalakkojen vastustajana. Nopeasti Tokoi kohosi eri luottamustehtävien ansiosta pitäjänsä yhdeksi merkkihenkilöksi. Vuonna 1906 Tokoista tuli vasta perustetun Kannuksen työväenyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.

– Seuraavana vuonna hän nousi Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä SDP:n ainoaksi kansanedustajaksi keräten yli puolet vaalipiirin sosialidemokraattien äänipotista. Tokoi ei vaalipuheissaan pyrkinyt selvittelemään valtiontaloutta ja muita vaikeaselkoisia asioita, vaan puhui lähinnä jokapäiväisistä ja kaikille tutuista aiheista, kuten tilattoman väestön auttamisesta ja torpparien aseman parantamista, Smedman kertaa historiaa.

Pääministerinä Tokoi huhtikuun 20. päivänä 1917 ja toistamiseen 12.6.1917 ensi kerran julkisesti eduskunnassa pitämissään puheissa esitti tavoitteekseen Suomen itsemääräämisoikeuden – itsenäisyyden: ”Minä rohkenen siis luottaa siihen, että Suomen itsemääräämisoikeus, Suomen kansan itsenäisyyden alku on nyt varmalla pohjalla ja meidän velvollisuutemme on kehittää sitä järkähtämättä ja johdonmukaisesti ja sillä tavalla, että Suomen kansan itsenäisyys jo läheisessä tulevaisuudessa tulee taatuksi”.

Juhlaseminaari Kannuksessa

Yli 30 vuotta toiminut Oskari Tokoi -seura ylläpitää Kannuksen komeaa työväentaloa, jonka sisältä löytyy myös Oskari Tokoi -museo. Työväentalolla järjestetään 20.toukokuuta Oskari Tokoi -juhlaseminaari Muutoksen vuodet.

Kaikille kiinnostuneille avoin tapahtuma tuo työväentalolle nimekkään joukon historian professoreita ja muita tutkijoita muun muassa Helsingin, Tampereen ja Joensuun yliopistoista. Valtioneuvoston tervehdyksen tuo ministeri Mika Lintilä (kesk.) ja SDP:n eduskuntaryhmästä seminaariväkeä tervehtii Jutta Urpilainen.

Oskari Tokoi -seuran varapuheenjohtaja Kari Urpilainen kertoo, että Oskari Tokoi-aiheista ohjelmaa on luvassa myös myöhemmin kuluvana vuonna. Tokoi-seura järjestää yhteistyössä SDP:n eduskuntaryhmän kanssa muun muassa Tokoin senaatin toimintaa ja Tokoin työtä kansanedustajana käsittelevän avoimen tilaisuuden eduskunnassa 6.kesäkuuta.

– Suunnittelun alla on myös syksylle seminaaria, jossa käsiteltäisiin Tokoin roolia ammattiyhdistysjohtajana, Urpilainen kertoo.

Juhlavuoden kunniaksi on toteutettu Tokoi-leivos.

Oskari Tokoi -seuran varapuheenjohtajana Kari Urpilainen iloitsee mahdollisuudesta olla mukana Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumien ketjussa. Seuralle juhlavuosi on monin tavoin aktiivinen.

– Olemme muuttamassa talon lämmitysjärjestelmän maalämpöperustaiseksi, olemme kohentaneet ilmettämme sisältä maalaamisella ja tapetoinneilla. Kehittelimme tarjolle myös erityisen Tokoi-leivoksen, joka on jo saanut tosi hyvän vastaanoton erilaisten kokousten kahvipöydillä. Talon juhlasali saa oman erityisnimensä, jota en tässä yhteydessä voi valitettavasti vielä kertoa, toteaa Urpilainen lopuksi.


INFO:

Oskari Tokoi -juhlaseminaari Muutoksen vuodet lauantaina 20.5. kello 14 alkaen Kannuksen työväentalolla.
Tilaisuus on avoin kaikille.

Seminaarissa puhuvat professori Seppo Hentilä ja poliittisen historian yliopistolehtori, dosentti Tauno Saarela Helsingin Yliopistosta, professori Maria Lähteenmäki Joensuun Yliopistosta, professori Pertti Haapala Tampereen Yliopistosta sekä valtiotieteiden tohtori, dosentti Mikko Majander Helsingistä.

Juttua muokattu 16.5.2017: Jutussa kerrottiin aiemmin seminaarin jälkeen järjestettävistä vanhan ajan iltamista, mutta iltamat on jouduttu yhteensattumien vuoksi perumaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Taas yksi persuvaltuutettu käräjillä

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Etelä-Pohjanmaan käräjillä puitiin seinäjokelaisen kaupunginvaltuutetun Erkki Valtamäen (ps.) syytettä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Valtamäki arvosteli helmikuussa 2016 Facebook-sivuillaan Ilkan päätoimittajan Satu Takalan kolumnia, jossa maahanmuuttajia verrattiin evakoihin. Valtamäki kirjoitti, että ”irakilaisnuoret tulevat Suomeen raiskaamaan naisiamme ja tekemään muita tihutöitä”. Lisäksi hän toivoi, että ”seuraava raiskaus kohdistuu Takalan kaltaisiin suvakkeihin”.

Syyttäjän mukaan Valtamäki solvasi irakilaistaustaisia maahanmuuttajia ryhmänä etnisen ja kansallisen alkuperän sekä uskonnon perusteella. Hänelle vaaditaan sakkoja.

Valtamäki kiistää syytteen ja sanoo, ettei tarkoittanut kaikkia irakilaisia, vaan niitä irakilaisnuoria, jotka ovat hänen kertomiinsa laittomuuksiin syyllistyneet.

AVAINSANAT

Pohjanmaan demarit siirtäisivät maakuntavaaleja – inhimillisesti ja taloudellisesti kestävän soten syntyminen edellyttää aikalisää

Piirin puheenjohtaja Matias Mäkynen iloitsi kuntavaalien onnistumisista Pohjanmaalla.

Pohjanmaan sosialidemokraattien viikonloppuisessa kevätpiirikokouksessa Kannuksessa puhutti erityisesti eriarvoisuuden kasvu sekä sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset. Piirikokouksesta kajahti myös tiukat terveiset hallituksen puoliväliriiheen.

Pohjanmaan sosialidemokraattien mielestä maakuntavaalit tulisi siirtää kuntavaalien yhteyteen vuoteen 2021. Vaalivalmistelut Pohjanmaalla kuitenkin aloitetaan, sillä hallituksen ratkaisuja on vaikea ennustaa. Piirin puheenjohtaja ja SDP:n puoluehallituksen jäsen Matias Mäkynen sanoo, että tavoitteena on lähteä vaaleihin Vaasan vaalipiirin kolmessa maakunnassa täysillä listoilla. Teemoiksi nousevat kasvu, työllisyys ja hoiva.

–Kolmella maakunnallamme on omat vahvuutensa, joissa emme kilpaile keskenämme vaan kansainvälisillä markkinoilla. Jokaista alaa on tuettava liikenneväyliä kehittämällä – muun muassa Kokkolan satamaväylän syventämisellä, Vaasa-Uumaja -lautan uusimisella, raideliikenteen kehittämisellä Etelä-Pohjanmaalla sekä tärkeiden maanteiden kunnossapidolla, listasi Mäkynen piirikokouspuheessaan.

Kevätpiirikokous järjestettiin Kannuksen upealla työväentalolla.


Eriarvoisuuden kasvu kuriin

Poliittisessa tilannekatsauksessaan Mäkynen lähetti terveisensä hallituksen puoliväliriiheen. Hallituksella on Mäkysen mukaan mahdollisuus tehdä päätöksiä työllisyyden parantamiseksi sekä tilaisuus tarkistaa linjaansa, jotta eriarvoisuuden kasvu saadaan pysäytettyä.

Sipilän hallituksen tekemät leikkaukset muun muassa koulutukseen ja ihmisten perusturvaan ovat vain vauhdittaneet eriarvoisuuden kasvua. Hallitus on kasvattanut kansalaisten tuloeroja myös veropolitiikallaan, Mäkynen sanoi poliittisessa tilannekatsauksessaan.

–Pelkkä työryhmien asettaminen ei vähennä eriarvoisuutta, vaan tarvitaan oikeudenmukaisia poliittisia päätöksiä, muistutti Mäkynen.

Mäkysen mukaan mikään puolue ei kiistä sote-uudistuksen tarvetta, mutta siinä olisi tarpeen ottaa aikalisä. Hän muistutti, että ”pakolla ja kiireellä” tehtävän ”vuosisadan uudistuksen” tavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta. Asiantuntijatkin varoittavat kasvavista terveyseroista ja nousevista asiakasmaksuista.

–Sote-uudistukselle on yhdessä ja parlamentaarisesti mietittävä inhimillisesti ja taloudellisesti kestävät askelmerkit, Mäkynen sanoi.

Sotesta käydyssä keskustelussa Jukka Pekka Matintupa Alajärveltä kantoi huolta maaseutukaupunkien terveyskeskusten kohtalosta.

–Hallituksen malli uhkaa johtaa palveluverkon supistamiseen, eikä valinnanvapaus tule toteutumaan tasa-arvoisesti kaikkialla. Reuna-alueet kärsivät ja yksityisiä palveluntuottajia nämä seudut eivät kiinnosta, Matintupa ennusti.

Piiri tarjosi piirikokousväelle lounaan soppatykistä kiitokseksi kuntavaalityöstä.


Kuntavaalien onnistumisista iloittiin

Piirikokouksessa riitti myös puhetta kuntavaalien tuloksesta. Vaasan vaalipiirissä SDP:n kannatus kasvoi 0,3 prosenttia ja ääniä saatiin noin tuhat enemmän kuin viime kuntavaaleissa. Vaalipiirin 40 kunnasta 26:ssa SDP nosti kannatustaan.

Heli Hokkanen kertoi kokousväelle, miten Ähtärissä onnistuttiin kasvattamaan kannatusta kuudella prosenttiyksiköllä. Kaksi lisäpaikkaa valtuustosta irtosi ehdokasmäärän kasvun, ikärakenteeltaan monipuolisen listan ja aktiivisen vaalityön ansiosta.

–Ähtärissä pitkästä aikaa oikeasti haravoitiin työpaikat ehdokashankinnan aikana ja järjestettiin aiempaa enemmän vaalitilaisuuksia. Seuraavaksi on huolehdittava uusien luottamushenkilöiden kouluttamisesta ja valittava kummit jokaiselle uudelle valtuutetulle, hän kertoi.

Kari Urpilainen Kokkolasta muistutti poliittisen jännitteen merkityksestä vaalitaistossa – nyt todellinen jännite liittyi koulutusleikkauksiin.

– Keski-Pohjanmaallakin koulutus on ollut se keskeisin voimavara, johon maakunnan myönteinen kehittyminen on perustunut. Onneksi puoluekokous helmikuussa yhtyi puolueosastomme aloitteeseen siitä, että jokaisessa maakunnassa tulee turvata korkeakoulupalvelut, kiitteli Kari Urpilainen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta