reijo_frank

Kiristyshaittaohjelma leviää huijausosoitteen posti.org kautta

Kuva: kuvakaappaus
Älä klikkaa tämännäköiseltä sivulta yhtään mitään!

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus on saanut useita ilmoituksia Postin nimissä lähetetyistä huijaussähköposteista, Viestintävirasto kertoo.

Väärennetyillä lähettäjätiedoilla osoitteesta posti.org tulleet viestit kertovat saapuneesta paketista huonolla suomen kielellä.

Viestissä houkutellaan klikkaamaan linkkiä, joka johtaa lopulta Postin sivua muistuttavalle sivulle. Oikea postin osoite kuitenkin on posti.fi. Ei .org.

Todellisuudessa ladatun tiedoston avaamalla ja käynnistämällä tulee samalla käynnistäneeksi kiristyshaittaohjelman, joka salakirjoittaa käyttäjän tiedostot.

AVAINSANAT

Outi Nyytäjä on kuollut

Kuva: lehtikuva / marja airio

Dramaturgi ja käsikirjoittaja Outi Nyytäjä on kuollut.

Lähipiiristä kerrotaan Nyytäjän kuolleen Helsingissä Laakson sairaalassa viime tiistaina.

Outi Nyytäjä oli syntynyt Viipurissa 11. lokakuuta 1935. Uransa varrella Nyytäjä tuli tunnetuksi Ylen Radioteatterin dramaturgina ja päädramaturgina, Teatterikorkeakoulun dramaturgian lehtorina, kirjailijana ja käsikirjoittajana.

Nyytäjä eli suurimman osan vuodesta miehensä Kalevi Nyytäjän kanssa Ranskan Bretagnessa, kunnes terveyssyyt pakottivat pariskunnan jäämään Suomeen vuonna 2013.

Kuolemasta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Jezuz ja vähäpukeinen nainen – kirkkopäivien mainoksesta jälleen kohu

Turussa toukokuussa järjestettävien Kirkkopäivien mainosjuliste herättää porua sosiaalisessa mediassa.  Tienvarsimainoksen kuvassa on vähäpukeinen nainen ja teksti ”Make Him love you”. Tekstin päälle on kirjoitettu ”Sä olet hyvä just sellaisena kuin oot. – Jezuz”

Ruotsinkielisen Kyrkpressen -lehden mukaan mainoksesta ovat sanoutuneet irti suomenruotsalaisten ekumeenisten kirkkopäivien järjestäjät. Mainos on herättänyt aktiivista keskustelua myös sosiaalisessa mediassa.

Kirkkopalvelujen viestintäpäällikkö Salla Peltonen kommentoi Kotimaa24:lle, että mainoskampanja on rohkea ja suunnattu niille, jotka eivät ole aktiivisia seurakuntaelämässä.

Myös Kouvolan kirkkopäivien mainoksista nousi Ylen mukaan kohu vuonna 2015. Tuolloin mainosjulisteissa luki muun muassa ”Tsiisus mitkä bileet.”

Keskustelua aiheesta

Suomen rantoja siivotaan urakalla

Kuva: Kari Hulkko

Suomen rantoja siivotaan urakalla viikon ajan tästä päivästä lähtien. Rantojen siivousaalto -tempauksen tarkoituksena on lisätä tietoa roskaantumisesta ja sen vaikutuksista Suomen vesistöihin.

Kampanja käynnistyy tänään Puhtaat rannat -tapahtumilla Helsingin Herttoniemenrannassa, Turussa ja Tallinnassa. Viikko päättyy Pohjoismaiden yhteiseen Nordic Coastal Clean-up Day -nimiseen tapahtumaan 6. toukokuuta.

Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa. Yksittäisten ihmisten lisäksi oman siivousporukan millä tahansa rannalla voivat muodostaa niin yhdistykset, kerhot kuin harrastusryhmätkin.

Rantatalkoot ovat osa Helsingin ja Turun koordinoiman Itämerihaasteen ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanjaa.

Kolmen aikaisemman vuoden aikana Siisti Biitsi -kampanjan avulla on kerätty yli 117 000 roskaa. Tänä vuonna tavoitteena on saada mukaan joka tuhannes suomalainen ja siivota sata rantaa.

Keskustelua aiheesta

Maanpakoja ja teloituksia – Erkki Tuomioja valottaa vuoden 1917 työväen kansanedustajien vaiheita

Kuva: Kari Hulkko

Suomi 100 -juhlavuosi luo otollisen tilanteen tarkastella Suomen historiaa. Osana juhlavuotta muistellaan vuoden 1917 eduskuntavaaleissa valittujen sosialidemokraattisten kansanedustajien kohtaloita.

Kansanedustaja, poliittisen historian dosentti Erkki Tuomioja (sd.) haluaa alleviivata, kuinka vuonna 1917 sosialidemokraatit olivat itseasiassa johtamassa Suomen itsenäisyyden aatetta. Sosialidemokraattien ”valtalaki”-hankkeella pyrittiin ajamaan itsenäisyyttä jo kesällä 1917 ja monet sosialidemokraatit hakivat tukea Suomen itsenäisyydelle kansainvälisillä kontakteillaan.

Vuoden 1918 alussa puhjennut sisällissota katkaisi eduskuntatyön. Sodan lopputuloksen myötä sosialidemokraattisten kansanedustajien kohtalot olivat värikkäitä.

– Osa edustajista teloitettiin, osa päättyi vankileireille sekä osa pakeni maanpakoon Ruotsiin tai neuvosto-Venäjälle, Tuomioja kertaa.

– Legendaarinen on kuva Matti Paasivuoresta ainoana sosialidemokraattina kesällä 1918 eduskunnassa, kun kaikilta muilta edustajilta osallistuminen estettiin.

Jotkut vuoden 1917 edustajista etenivät myöhemmin myös korkeisiin virkoihin. Muun muassa Otto Wille Kuusinen nousi aina Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyrooseen. Hänet on haudattu ainoana suomalaisena Kremlin muuriin.

Osa edustajista teloitettiin, osa päättyi vankileireille sekä osa pakeni maanpakoon Ruotsiin tai neuvosto-Venäjälle.

Lisäksi useat vuonna 1917 eduskuntaan valituista sosialidemokraattien kansanedustajista tulivat takaisin kotimaan poltiikkaan sekä eduskuntaan sisällissodan jälkeen. Tuomioja kuitenkin lisää, kuinka palaajat eivät suoranaisesti olleet osallistuneet vallankumoukseen.

Tuomioja nostaa palaajista esiin vaiherikkaan poliittisen uran läpikäyneen K.H. Wiikin. Wiik toimi 1920- ja 1930-luvulla SDP:n puoluesihteerinä. Hänet kuitenkin erotettiin vuonna 1940 SDP:n eduskuntaryhmästä ja puolueesta niin kutsuttujen ”kuutosten” johtajana.

Myöhemmin jatkosodan aikana Wiik vangittiin tekaistujen syytteiden nojalla valtiopetoksen valmistelusta, mutta sotien jälkeen hän toimi vielä SKDL:n ensimmäisenä puheenjohtajana.

Vuoden 1917 työväen edustajien muistamisessa ovat Työväen arkiston ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran lisäksi vahvasti mukana SDP:n ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät.

– SDP:n eduskuntaryhmässä monilla on yhteyksiä vuoden 1917 edustajiin, Tuomioja kertoo.

Esimerkiksi kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan isoisän isä Evert Eloranta oli vuoden 1917 eduskunnassa sosialidemokraattien kansanedustajana.

Tuomiojan mielestä on tärkeää, että kaikki käyvät juhlavuotena historiaa lävitse.

On tärkeää, että kaikki käyvät juhlavuotena historiaa lävitse.

Aikaisemmin tällä viikolla kohua herätti Suomi 100 -vuoden kunniaksi julkaistava juhlaraha, jonka kuvassa esitettiin kansalaissodan teloituksia. Valtiovarainministeriö kumosi myöhemmin kohun myötä juhlarahoja koskevan asetuksen.

– Kansalaistunnoissa voi edelleenkin olla tällaisia vereslihalla olevia muistoja suuntaan ja toiseen, mutta yleisesti ottaen historioitsijoilla niitä ei enää ole, Tuomioja arvioi.

Tuomioja pohtii, että arvokasta työtä sisällissodan tapahtumista käytävälle keskustelulle on tehnyt Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana käynnistetty Sotasurmat 1914–1922 -projekti, jossa kartoitettiin kaikkien kyseisen ajanjakson sotatapahtumissa kuolleiden henkilöiden kohtalot ja kuolinsyyt.

Pääosin teoksessa selvitettiin vuonna 1918 kuolleiden kohtaloita.

Keskiviikkona 3.5.2017 järjestetään seminaari, jossa käsitellään vuoden 1917 sosialidemokraattisten kansanedustajien kohtaloita historioitsijoiden johdolla. Kaikista työväen edustajista vuoden 1917 valtiopäivillä kootaan myös pienimuotoinen matrikkeli.

Länsimetro: Kirkko keskelle kylää – YIT maksaa, Länsimetro maksaa

Kuva: Lehtikuva

Länsimetron ja YIT Rakennuksen korvauskiista päättyi oikeudessa lähes nollatulokseen. Molemmat osapuolet vaativat toisiltaan miljoonia. Kiista koski metrotunnelin louhintaurakkaa.

Espoon käräjäoikeus tuomitsi Länsimetron maksamaan YIT:lle noin 420 500 euroa korvauksia. YIT taas joutuu maksamaan Länsimetrolle noin 399 900 euroa oikeudenkäyntikuluja.

YIT Rakennus vaati Länsimetrolta noin kuutta miljoonaa euroa. Pääosa summasta oli yhtiön mukaan virheellisten lähtötietojen aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia.

Länsimetro vaati YIT:ltä yli kahta miljoonaa euroa. Mukana oli muun muassa ylilouhintojen korjauksia ja viivästyssakko.