Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Kirjallisuus

Kirja-arvio: Ajan kylmä kuilu uhkaa sen narreja

Kustantaja Johnny Kniga suomennuttaa Shakespeare-sarjaa, jossa nykykirjailijat tekevät romaaneja mestarin näytelmistä. Aiemmin ilmestyneitä ovat Anne Tylerin Äkäpussi (Kuinka äkäpussi kesytetään), Jo Nesbøn Macbeth, Margaret Atwoodin Noidan sikiö (Myrsky)  ja Edward St. Aubynin Mediamoguli (Lear).  Seuraavana on vuorossa Howard Jacobsenin Shylock, ikuinen (Venetsian kauppias). Draamat ovat näissä modernisoinneissa alitekstejä, subtekstejä, jotka ohjaavat tapahtumia ja saavat henkilövastineita.

Kari Sallamaa

Jeanette Wintersonilta on suomennettu koko joukko romaaneja, joten hän liittyy luontevasti tähän Shakespeare-modernisointien sarjaan. Talvinen tarina (1611) perustuu Robert Greenen renessanssiromaaniin Pandosto (1588). Tämänkään draaman osalta ei ole täyttä varmuutta, onko stratfordilainen sen itse kirjoittanut, mutta dramatisointi on tietysti hänen käsialaansa.

Koska harva lukija vaivautuu lukemaan alkutekstin, Winterson pohjustaa romaaniaan selostamalla näytelmän. Siirtäessään talvitarinan Sisilian ja Böömin kuningaskunnat tähän päivään kirjailija valitsee hänelle tutun Lontoon Sisilian paikaksi, Böömiksi Yhdysvaltain Lousianan osavaltion New Bohemian piirikunnan. Keskeishenkilöillä on tarkat vastineensa. Sisilian kuningas Leontes on nyt sijoitusmeklari Leo Kaiser omistamassaan rahaa tyhjästä luovassa Sicilia-yhtiössä. Böömin valtias Polixenes on Xeno, nimimotiivin mukaisen virtuaalipelin, Aikakuilun kehittelijä.

Mustan mielen kohtalokkaat teot

Wintersonin Aikakuilu  seuraa yleistäen Stratfordin mestarin draaman kaarta. Molemmissa juonen ytimenä on Leontes/Leon patologinen mustasukkaisuus: hänellä on pakkomielle, että kuningatar Hermionella on suhde valtiovierailulla olevaan Böömin kuninkaaseen. Wintersonilla Hermionen taiteilijanimi on MiMi, hän on ranskalainen laulutähti.

KIRJAT
Jeanette Winterson:
Aikakuilu
Shakespearen Talvinen tarina omin sanoin
Suomentanut Saara Pääkkönen
Johnny Kniga 2020

Tämä mustankipeys johtaa tuhoisiin seurauksiin: Leo ryöstää MiMin synnyttämän tyttären lähettäen vauvan olettamalleen isälle, Xenolle Amerikkaan, mutta konstikkaiden käänteiden jälkeen, näytelmää seuraten gangstereita, jalokiviä ja rahaa, Perdita päätyy mustan lousianalaismiehen, Shepin ottotyttäreksi. Mies vastaa Talvisen tarinan Shepherdiä. Paimen hylätyn lapsen pelastajana on vielä vanhempaa kerrostumaa. Oidipus pelastuu isänsä tappotuomiolta hyväsydämisten paimenten vaihtaessa vauvan keskenään.

Ainoa viite tytön henkilöllisyyteen on mukaan pantu MiMin kirjoittama nuottilehti ”Perdita”, jonka laulu puhuu ajan kylmästä kuilusta vankilana. Aika on molemmissa teoksissa keskeinen motiivi. Shakespearen koomisella Time-vanhuksella on juontajan rooli, joka täyttää juonen aukkokohdat, varsinkin Perditan, kadotetun lapsen syntymän ja neitoikään varttumisen välimatkan. Winterson filosofoi tuon tuosta ajan olemusta, Aikakuilu-pelin kautta laajemminkin aikafilosofiaa, sen kerroksellisuutta ja kulkusuuntaa. Romaanissa viitataan useaan kertaan Christopher Reeven tähdittämään Teräsmies-elokuvaan (1978). Siinä supersankari lentää valoa nopeammin ajassa taaksepäin, jolloin tapahtunut saadaan tekemättömäksi ja tuho peruutetuksi.

Populaarikulttuurilla on romaanissa muutenkin keskeinen osuus, musiikissa, peleissä, merkkituotteissa ja julkkisten namedroppingissa. Anglosaksisessa kirjallisuudessa muu lienee mahdotonta. Se on niin syvällä kulttuurissa, että se imetään äidinmaidossa. Tässä on usein mukana makeaa sentimentaalisuutta. Leon kosiolista MiMille päättyy: ”12) Miksi tahdon kanssasi naimisiin? Olisi kamalaa jos naisit jonkun toisen. 13) Olet kaunis”. Mutta mikäli alkuteksti on klassikko, coverversiollakin on mahdollisuus onnistua. Jeanette Wintersonin mimikry ei ole yhtään huono soittaessan näiden vuosikymmenten säveliä, somea ja tuotemerkkien tunnuksia. Ja onhan teknologinen kehitys jouduttanut rytmiä. Shakespeare tarvitsee airueita ja sanansaattajia, Aikakuilussa riittää älypuhelin ja Skype.

Koska osa tapahtumista liittyy Lousianaan, Winterson toistaa ironisesti rinnat-motiivia, kun Amerikassa vallitsee ylipaisunut tissikulttuuri. Kirjailijan mainio oivallus on siirtää poliittinen valta Talvisen tarinan kuninkaan ruumiista rahaan, jota Leo hallitsee, tai ainakin kuvittelee hallitsevansa, ennen kuin se alkaa hallita häntä. ”Vastuullinen kapitalismi” koristelee bisneksen hyväntekeväisyydellä.

Rakkaudella yhä sijansa maailmassa

Kuten usein Shakespearellakin, romaanin teemana on miehen avuttomuus tunnemaailmassa, hänen kykenemättömyytensä altruistisiin tekoihin. Tämä johtaa eksintentiaaliseen yksinäisyyteen, toisaalta hallitsemattomaan väkivaltaan.

Mutta tämä ei ole ennalta kirjoitetun ehdotonta. Kuten Shakespearen draamoissa ylhäiset ja rahvas elävät eri kerroksissa, Leon patologisen toiminnan vastakohtana on gospelmies Shep, joka sulasta rakkaudesta on kasvattanut käsiinsä joutuneen tuntemattoman tyttölapsen. Ja hänestä kasvaa yhteiskunnallinen julistaja: Leo kuuluu siihen etuoikeutettujen porukkaan, jonka takia maailma on juuri niin vinksallaan kuin on. Tällainen öykkäri kuvittelee kaikkien osattomienkin havittelevan vain rahaa ja valtaa. Näitäkin on, koska kova työ ja toivo eivät riitä: ”Amerikkalainen unelma on historiaa”.

Kun alkuperäisessä Shakespearessa pulmat saavat komediallisen ratkaisun à la ”Loppu hyvin, kaikki hyvin”, Wintersonillakin juonen päätteeksi hyvät ja pahat, ahneet ja hyveelliset syövät ja musisoivat yhdessä. Riidat unohdetaan, ja toisilleen sopivat sivuhenkilöt paritetaan. Kiistakumppanien lapset, Leon Perdita ja Xenon Zel, näytelmän Florizel, kävelevät käsikkäin kuumassa illassa. Voimme uskoa Perditan repliikin: ”Jos tätä tarinaa yrittäisi kertoa jollekulle, kukaan ei uskoisi sitä”.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
29.7.2020
Tässäkö on uusi hoitajamitoitus? – kokoomus ajautui Kainuun korpeen EU-politiikkansa kanssa
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE