Hyönteisiä rakkaudesta tutkivalta Anne Sverdrup-Thygesonilta on myös tiedusteltu, mitä virkaa ylipäänsä  on hyttysten, torakoiden ja raatokärpästen kaltaisilla vastenmielisiksi koetuilla otuksilla. Hän vastasi, että esimerkiksi hyttysen kaltaiset hyönteiset ovat tärkeitä, koska niillä on korvaamaton paikkansa ravintoketjussa, esimerkiksi lintujen ja kalojen saaliina.

Myös ihmisille hyönteisistä voi olla apua.  Raatokärpäsiä voi käyttää haavojen puhdistamiseen ja onpa jopa torakoita koulutettu viemään lääkkeitä romahtaneeseen taloon loukkuun joutuneille.  Globaalin muovijätteen lisääntymisen estämisessä auttavat jauhokärpästen toukat, joille muovi on käypää ravintoa.

Uhkia riittää

Yksin New Yorkista on löydetty yli jo 40 muurahaislajia. Hyönteiset siis ympäröivät muodossa tai toisessa ihmisiä kaikkialla jelly beans -karkeista entisajan gramofonilevyihin, joissa ne toimittavat raaka-aineen tehtävää.

Hyönteiset hallitsevat maailmaa – mutta toisin kuin kauhukirjallisuudessa ja -elokuvissa, ne pitävät maailmaa pystyssä.

Kirjassa myös tartutaan hyönteisiä uhkaaviin seikkoihin. Edes ihminen ei pysty tuhoamaan kaikkia hyönteisiä, mutta ihminen pystyy kyllä hävittämään huomattavissa määrin niiden populaatioita. Kirjassa esitellään kolme uhkatekijää. Suurin on maankäyttö, joka raivaa kukkaniityt ja ikihonkaiset metsät tehotuotannon tieltä. Monet hyönteiset ovat lisäksi niin erikoistuneita, että niille kelpaa vain jokin tietty kasvi. Seuraavaksi tulee ilmastonmuutos ja vieraslajit, jotka kyllä ovat ongelmia kaikille muillekin.

Kaikki maapallon asukkaat kivistä ja kasveista ihmisiin ovat yhteydessä toisiinsa.  Hyönteisten lukumäärä ja tehtävien kirjo on  suurempi kuin muiden yhteensä – siksi näiden pienten suurten eläinten suojelu on elinehto kaikille.