Kirjailijaksi kulissien takaa – ”Siitä teatterimaailmastahan me tamperelaiset olemme aiheestakin ylpeitä”

Kuva: Kari Hulkko
Palmgren Helsingin kirjamessuilla 2004, jolloin myös hänen kakkosromaaninsa Lentämisen alkeet ilmestyi.

”Tuosta se lähtee”, äsähti Koskelan Jussi ja käänsi suon niin että heilahti. Samaa riuskuutta toivotaan visaväeltä, kun on siirrytty tämän lehden historiassa uuteen aikakauteen. Vuoden ensimmäinen vastaaja, tamperelainen visaveteraani Unto Vesa, ainakin toivotteleekin ”hyvää jatkoa Kirjavisalle uudessakin rytmissä”.

”Siinä missä Antti Holman Järjestäjä sijoittuu väitetysti Kansallisteatteria muistuttavaan teatteriin, asettuu Reidar Palmgrenin Lentämisen alkeet (2004) yhtä tunnistettavasti tamperelaiseen teatterimaailmaan. Ja siitä teatterimaailmastahan me tamperelaiset olemme aiheestakin ylpeitä.”

Juuri tuolla Holma-rinnastuksella visaäijä yritti johdatella lukijoita oikeille jäljille. Sen äkkäsi myös helsinkiläinen Raila Rinne, kuten heti kärkeen myös sen toisen perusvihjeen.

”Kirjavisassa esiintynyt isoisä se johdatti arvailijan heti oikeille jäljille: Palmgren. Vaan mistä Reidar Palmgrenin romaanista ote voisi olla, ei ainakaan ’Tunnelista’ jonka hyvin muistan. Ei kun kirjastoon halki lumisateen ja kas vain, rivit löytyivät heti ensimmäisestä avaamastani kirjasta eli Lentämisen alkeista. Tämä 2004 julkaistu romaani on Reidarin toinen ja sen tapahtumat sijoittuvat teatteriin. Päähenkilö on nuorehko näyttelijä Vesa Arola, joka siinä kipuilee muutakin kuin lasisirun haavoittamaa jalkaansa.

Vihjeen tapahtumaympäristö on siis teatteri. Niin on myös 2014 suosiota saavuttaneessa Antti Holman esikoisromaanissa Järjestäjä, joka oli yksi HS:n tuon vuoden kirjallisuuspalkinnon ehdokkaista. – – –

Visatehtävä vietteli lainaamaan kirjastosta samalla Palmgrenin tuoreimmankin romaanin ’Sudenmorsian’. Kaikki hänen neljä kirjaansa ovat sujuvaa ja varmaa kerrontaa, mielenkiintoisia juonia, hyvää viihdettä tammikuun pakkaspäiviin.”

Taas on visa täyttänyt sivistystehtäväänsä, yllyttänyt lukemaan!

***

Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen on vaikuttunut lahjakkuuden äärellä.

”Muistelen aikoinaan ihmetelleeni, miten valmiilta kirjailijalta 2001 esikoisensa julkaissut näyttelijä tuntui kirjansa perusteella. Sujuvana hänen kielensä soljuu myös visakirjaksi yltäneessä toisessa romaanissa, teatterin kulisseihin sijoittuvassa teoksessa Lentämisen alkeet. Maailma on runsaassa vuosikymmenessä muuttunut, sillä viime vuosina kielellisesti taitavia ja muutenkin kypsiä esikoiskirjailijoita on putkahdellut esille tavan takaa.

Reidar Palmgren on kertonut olleensa peruskoulussa ’änkyttävä kiusattu rillipäinen lukutoukka’, joka kyseenalaisti kaiken, mitä opettaja esittivät. Kukaan ei olisi arvannut, että epävarmasta pojasta kehittyisi näyttelijä tai mikään esiintyjä. Lukion äidinkielen opettaja johdatti Reidarin teatterin maailmaan, ja jossain lukioaikojen avautumisessa lienevät palmgreniläisten geenien lisäksi kirjallisen kyvyn juuret.”

Tampereellapa hyvinkin, onhan Reidar Nätyn kasvatteja vuosikurssilta 1989–1993, kurssikavereina muun muassa Esa Latva-Äijö, Helena Kallio, Jari ”Pulkkinen” Salmi ja myöhempien aikojen vihreä apulaispormestari Perttu Pesä.

Pertti Vuorela vastaa tällä kertaa Espoon sijasta Espanjan auringin alta.

”Reidarin kirjailijaura on jäänyt vähäiselle huomiolle hänen näyttelijätyönsä rinnalla. Niinpä minulta hänen romaaninsa ovat jääneet lukematta. Laitetaan ne lukemattomien lukemattomien kirjojen listalle.”

Sirpa Taskinen, Helsinki, tuntuu tarttuneen kirjaan vähän vastentahtoisesti.

”Kirjan takakansiteksti on vähemmän houkutteleva: ’Reidar Palmgrenin toinen romaani on posketon tragikomedia näyttelijästä, lentämisestä ja laitosteatterin kummituksista.’ No, ei se aivan noin kamala ollut, kahlasin/harpoin sen kuuliaisesti lävitse. Kieltämättä Palmgren näyttelijänä tuntee miljöönsä, ja kirjassa on joitain kirpeitä vinoiluja, jotka sisäpiiri varmaan ymmärtää maallikkoa paremminkin.”

Tamperelaisella Jari-Pekka Vuorelalla on kirjailijaan monipolvinen yhteys.

”Kirjoittaja on Reidar Palmgren, jonka visassa esiintynyttä isoisää Raoulia äänestin joskus Koiviston valitsijamieheksi.”

Veikko Huuska Ikaalisista tuumaa näin:

”Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että Suomen paras kirjailijakoulu on Teatterikorkeakoulu. Sieltä pukkaa näitä kuin turkin hihasta, tiukkoja tekstiniekkoja, analysoidun, hallitun, mutta samalla kuitenkin elävän ja mukaansatempaavan tekstin tekijöitä.”

Viikon tietäjiin kuuluivat lisäksi jyväskyläläinen Ilpo Pietilä ja hyvinkääläinen Risto Kaipainen. Vuoden ensimmäinen palkinto menee Unto Vesalle.

VIIKON 3 SITAATTI

Uuden visakauden kolmaskin kirja on tämän vuosituhannen satoa. Tätä teosta on äidytty vertaamaan jopa viime vuosisadan erääseen merkittävimpään romaaniin. Ainakaan mittaluokasta puhuttaessa vertaus ei ole ontuva. Kirjalla on provokatiivinen nimi, ja kirjailija on muutenkin onnistunut hämmentämään sekä kansainvälisesti että kotimaassaan ja jopa kotipiirissään.

Mikä suurteos, kuka sen on kirjoittanut? Vastaukset viimeistään 27.1. mennessä osoitteeseen Demokraatti, PL 338, 00531 tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Olin tuona iltana kahdeksan vuotta vanha, isäni oli kolmekymmentäkaksi. Vaikka en vieläkään voi sanoa että ymmärrän häntä tai tiedän millainen ihminen hän oli, joitakin asioita on helpompi tajuta nyt kun olen seitsemän vuotta vanhempi kuin hän oli silloin. Esimerkiksi miten suuresti päivämme erottuvat toisistaan. Siinä missä minun päiväni olivat täynnä merkitystä jossa jokainen askel avasi mahdollisuuden ja jokainen mahdollisuus täytti minut ääriäni myöten tavalla joka on nyt oikeastaan käsittämätön, isäni päivien merkitys ei ollut yksittäisissä tapahtumissa vaan levällään niin suurilla pinnoilla ettei niitä voinut hahmottaa muuten kuin abstraktien käsitteiden avulla.”

AVAINSANAT

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen: Sauli Niinistöltä ”ei ole paljon puheenvuoroja tästä kuulunut”

Kuva: Meeri Koutaniemi

SDP:n presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen mielestä Suomen pitää ottaa reippaampi ote EU:ssa ja YK:ssa.

– Nyt vallalla on ajattelu, että Suomi käpertyy sisäänpäin ja muu paha maailma pysyy poissa, Haatainen sanoo.

Hänen mielestään tämä ruokkii Suomessa kehää, jossa erilaiset rajat kiinni -puheet saavat lisää kaikupohjaa.

Presidenttinä Haatainen puhuisi sen puolesta, että Suomi on avoin kansainvälinen yhteiskunta, ja puolustaisi hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Minä en puhuisi hyvinvointiyhteiskunnan paisumisesta, Haatainen sanoo STT:n haastattelussa.

Haataisen mukaan istuvalta presidentiltä Sauli Niinistöltä ”ei ole paljon puheenvuoroja tästä kuulunut”.

– Vaikka koko hyvinvointiyhteiskuntaa ollaan viemässä markkinoille, yksityistämässä palvelut, Haatainen sanoo.

Presidentin toimintakentän ytimessä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Haatainen puolustaa sosiaali- ja terveyskysymysten esillä pitämistä, sillä hän lukee osaksi turvallisuutta suhtautumisen hyvinvointiyhteiskuntaan ja palveluihin sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun.

– Nämä ovat turvallisuuspolitiikan ytimessä, meidän oman maan sisäisen turvallisuuden ytimessä. Siksi puhun niistä, Haatainen sanoo.

Varmasti hallitukselle olisi hyvä saada vaihtoehtoja.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kansainväliset puhurit ovat olleet kovia viime vuosina. Ukrainan sota on juuttunut paikoilleen epävakaaseen tilaansa, eikä myönteistä kehitystä ole havaittavissa.

Haataisen mukaan Suomessa ei pidä lietsoa sotahysteriaa ja luoda pelkotiloja.

– Samalla pitää seurata tarkasti, mitä tapahtuu ja huolehtia omasta puolustuksesta, Haatainen sanoo.

Presidentti on myös Puolustusvoimien ylipäällikkö, ja tulevina vuosina puolustuskyvystä huolehtiminen vaatii mittavia panostuksia. 2020-luvusta näyttää julkisessa taloudessa tulevan raju. Väestön ikääntymisestä johtuvat menot kasvavat huomattavasti ja hävittäjä- ja taistelulaivahankintojen arvo voi olla noin 10 miljardia euroa. Useiden poliitikkojen tavoin Haataisenkin mielestä välttämättömät puolustushankinnat eivät voi olla pois hyvinvointivaltion menoista.

Kisassa uusista hävittäjistä on mukana viisi konemallia, ja Haatainen pitää hävittäjähankinnan pohjana olevia arvioita perusteltuina. Konemääriin ja hankinnan yksityiskohtiin Haatainen ei ota vielä kantaa.

Hänen mukaansa olisi hyvä jos asiasta päättävälle hallitukselle olisi seuraavalla vaalikaudella eri vaihtoehtoja tarjolla.

– Varmasti hallitukselle olisi hyvä saada vaihtoehtoja siitä, mikä se kokonaisuus on, millä puolustuskyky voidaan turvata, Haatainen sanoo.

Ilma- ja Merivoimien kalustohankintojen ohella pitää Haataisen mukaan erityisesti pystyä varautumaan ja satsaamaan myös kyberturvallisuuteen ja hybridivaikuttamiseen.

Gallupit ovat gallupeja, minä käyn vaaleihin ihan täysillä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros odottaa jo reilun kuukauden päässä, mutta toistaiseksi vaalikamppailusta on hurmos puuttunut.

– Istuvalla presidentillä näyttää olevan kova kannatus tällä hetkellä, mutta tilanne varmasti tulee vielä muuttumaan kampanjan myötä, Haatainen sanoo.

Tuoreissa gallupeissa istuva presidentti Sauli Niinistö on ollut ylivoimaisessa johdossa ja muut ehdokkaat tulevat kaukana perässä. Haataisenkin kannatus on ollut parissa prosentissa.

– Gallupit ovat gallupeja, minä käyn vaaleihin ihan täysillä, ja sitten äänestäjät ratkaisevat, Haatainen sanoo.

STT–OLLI KUIVANIEMI

Jerusalem-päätös nyt YK:n turvallisuusneuvoston hampaissa

Kuva: Lehtikuva

YK:n turvallisuusneuvosto käsittelee päätöslauselman luonnosta, jonka mukaan millään yksipuolisella päätöksellä Jerusalemin asemasta ei olisi lainvoimaa ja se pitäisi mitätöidä. Tieto perustuu uutistoimisto AFP:n lauantaina saamaan tekstiin.

Turvallisuusneuvostossa keskusteluun tuleva toimenpide-ehdotus on seuraus Yhdysvaltain päätöksestä tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi.

Diplomaattien mukaan turvallisuusneuvosto saattaa äänestää Egyptin kiertämään laittamasta luonnoksesta jo maanantaina. Palestiinan presidentin Mahmud Abbasin Fatah-puolue on ilmoittanut järjestävänsä suuren mielenosoituksen ensi viikolla.

Mielenosoituisessa vastustetaan Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen vierailua Jerusalemiin keskiviikkona. Abbas perui tapaamisen Pencen kanssa Yhdysvaltojen päätöksen vuoksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sauli Niinistö kommentoi kansanedustajalle iltamyöhään: ”Juuri tästä on kysymys”

Kuva: Kari Hulkko
Jyrki Kasvi sai vastauksen presidentiltä.

Salaisten sotilastiedustelutietojen päätyminen julkisuuteen Helsingin Sanomissa sai Suomen poliittisen johdon ärähtämään lauantaina. Presidentti Sauli Niinistö antoi asiasta harvinaisen lausunnon Tasavallan presidentin kanslian kautta.

Keskusrikospoliisi puolestaan aloitti esitutkinnan liittyen lehden julkaisemaan juttuun, jossa kerrottiin sotilasasiakirja-aineiston perusteella tietoa Puolustusvoimien tiedustelusta.

– Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita, presidentti Niinistö sanoi lausunnossaan.

Tapausta on kommentoitu laajasti myös sosiaalisessa mediassa. Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi kirjoitti Twitter-tilillään.

”Helsingin Sanomat näyttäisi varoneen julkaisemasta Suomen turvallisuudelle suoraan haitallisia tietoa. Suurempi vahinko Suomelle onkin se, että salaisia asiakirjoja ylipäätään päätynyt vääriin käsiin, mikä ainakin hieman heikentää Suomen mainetta luottavana tiedustelukumppanina.”

Presidentti Niinistö vastasi iltakymmenen jälkeen Kasville lyhyesti.

”Juuri tästä on kysymys.”

Keskustelua aiheesta

Tunnettu rikostoimittaja myrskyn nostaneesta HS-vuodosta: Tämä seikka paljastaa, että ”myös toimittajat ovat epäiltyinä”

Helsingin Sanomien Puolustusvoimia koskevaan uutisointiin liittyvässä tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen, kertoi keskusrikospoliisi (KRP) Twitterissä aiemmin lauantaina.

MTV:n rikostoimittaja, kirjailija Jarkko Sipilä kommentoi asiaan omalla Twitter-tilillään. Hän jakaa kuvaa ”turvallisuussalaisuuden paljastaminen” koskevasta lainkohdasta:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio. Teon yritys on rangaistava.”

Hän kommentoi samassa yhteydessä:

”Kun krp ilmoitti tutkivansa HS:n viestikoelaitosjuttua turvallisuussalaisuuden paljastamisena, niin se tarkoittaa että myös toimittajat ovat epäiltyinä.”

Sipilä jatkaa seuraavassa twiitissään:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisen maksimituomio on 4 v vankeutta ja rikosnimike avaa krp:lle liudan tutkintakeinoja kotietsinnästä teletietoihin sekä telekuuntelusta tekniseen katseluun. Peitetoimintakin olisi mahdollista.”

Keskustelua aiheesta

Monilla on jatkuva tarve sivaltaa kilpailevien puolueiden päättäjiä ja kerätä irtopisteet kotiin, ja olen syyllistynyt tähän itsekin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Myönnän, olen syyllistynyt tähän itsekin. Toisinaan kiusaus tölväistä Twitterissä typerästi kommentoinutta päättäjää kasvaa liian suureksi. Ajoittain tulee hetkiä, jolloin muiden tekemiä ehdotuksia olisi voinut tulkita hyväntahtoisemminkin.

Kehittynyt viestintäteknologia, politiikan rytmin nopeutuminen ja sosiaalinen media kannustavat räväköihin kommentteihin ja jyrkkiin näkemyksiin. Tämä haastaa isojen kokonaisuudistusten ajamista ja on omiaan nakertamaan kansalaisten luottamusta poliittisiin puolueisiin ja päätöksentekijöihin.

Pääministerin on oltava nykyään lausuntoautomaatti asiaan kuin asiaan.

Sain kimmokkeen ajatteluun, kun luin Marko Junkkarin artikkelin (HS 26.11.2017) edellisistä Suomen pääministereistä ja heidän ajatuksistaan pääministerin työstä. Paine on valtaisaa, epäonnistumisia vahdataan ja melkein mihin tahansa on kyettävä muodostamaan perusteltu näkemys erittäin lyhyellä varoajalla.

Siinä, missä Ahon aikaan 1990-luvun alussa tahti oli verkkainen ja pääministeri sai suurin piirtein itse päättää, milloin puhuu, mistä puhuu ja kenelle puhuu, on pääministerin oltava nykyään lausuntoautomaatti asiaan kuin asiaan.

On oltava virheetön, koska sanoja tulkitaan tarkkaan ja kaikki vanhat kommentit ja teot on kaivettavissa hetkessä esiin.

Sote-uudistus on ollut kuuden edellisen hallituksen pöydällä.

Se vaatii paljon ja epäilemättä kuluttaa ihmistä. Kysymys on kiinnostava inhimillisesti mutta myös siksi, että tämän kehityksen tuloksena on se, että isoja ja yhteiskunnallisesti merkittäviä uudistuksia tuntuu olevan nykyään erittäin vaikeaa saada ajettua läpi. Sote-uudistus on ollut kuuden edellisen hallituksen pöydällä ja vaikealta näyttää nytkin.

Lipponen on muuten pääministeri, joka on ollut viimeksi tehtävässä kautensa alusta loppuun.

Kansalaisten luottamus puolueita, päättäjiä ja instituutioita kohtaan on heikentynyt.

Voisiko tämä johtua luottamuksen puutteesta? Tutkijatohtori Johanna Vuorelma ja Paul-Erik Korvela väittävät kirjassaan Puhun niin totta kuin osaan – Politiikka faktojen jälkeen, että totuudenjälkeisen ajan sijaan elämme luottamuksen jälkeistä aikaa.

Kansalaisten luottamus puolueita, päättäjiä ja instituutioita kohtaan on heikentynyt ja eri maissa turhautumista kanavoidaan tukemalla uusia kansanliikkeitä, jotka eivät edusta mitään vanhaa. Vuoden 2009 Suomen vaalitutkimuksen mukaan 15 prosenttia vastaajista koki luottavansa puolueisiin, kun vastaavasti Sauli Niinistön kannatus oli 76 prosenttia lokakuussa 2017.

Monilla on jatkuva tarve sivaltaa kilpailevien puolueiden päättäjiä.

Ehkä elämmekin totuudenjälkeisen ajan sijaan luottamuksen jälkeistä aikaa. Nopeiden poliittisten irtopisteiden ja pikavoittojen aikaa ainakin elämme.

Monilla on jatkuva tarve sivaltaa kilpailevien puolueiden päättäjiä ja kerätä irtopisteet kotiin. Siinä sivallellessa ei tunnu olevan aina niin justiinsa, että ovatko kaikki faktat kunnossa tai onko esittäjä itsekään johdonmukainen. Tällainen on omiaan heikentämään paitsi päättäjien luottamusta toisiinsa, myös kansalaisten luottamusta päättäjiin.

Ehkä joskus olisi paikallaan säätää twiittisormen herkkyyttä hiukan.

Tarvitsemme lisää dialogia ja ymmärrystä toisiamme kohtaan.

Voi olla paljon toivottu, mutta näin joulun lähestyessä toivoisin lahjaksi vähemmän pahantahtoisia tulkintoja ja tahallista väärinymmärtämistä. Asioista, arvoista ja politiikasta kuuluu haastaa lujastikin, mutta henkilöön ei pidä mennä.

Jotta voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta, tarvitsemme lisää dialogia ja ymmärrystä toisiamme kohtaan. Uudenvuoden lupauksena lupaan olla itsekin armollisempi muita ihmisiä, myös mieltään muuttavia tai huonosti sanansa valinneita poliitikkoja kohtaan.

Keskustelua aiheesta