Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

Kirjailijaksi kulissien takaa – ”Siitä teatterimaailmastahan me tamperelaiset olemme aiheestakin ylpeitä”

Kuva: Kari Hulkko
Palmgren Helsingin kirjamessuilla 2004, jolloin myös hänen kakkosromaaninsa Lentämisen alkeet ilmestyi.

”Tuosta se lähtee”, äsähti Koskelan Jussi ja käänsi suon niin että heilahti. Samaa riuskuutta toivotaan visaväeltä, kun on siirrytty tämän lehden historiassa uuteen aikakauteen. Vuoden ensimmäinen vastaaja, tamperelainen visaveteraani Unto Vesa, ainakin toivotteleekin ”hyvää jatkoa Kirjavisalle uudessakin rytmissä”.

”Siinä missä Antti Holman Järjestäjä sijoittuu väitetysti Kansallisteatteria muistuttavaan teatteriin, asettuu Reidar Palmgrenin Lentämisen alkeet (2004) yhtä tunnistettavasti tamperelaiseen teatterimaailmaan. Ja siitä teatterimaailmastahan me tamperelaiset olemme aiheestakin ylpeitä.”

Juuri tuolla Holma-rinnastuksella visaäijä yritti johdatella lukijoita oikeille jäljille. Sen äkkäsi myös helsinkiläinen Raila Rinne, kuten heti kärkeen myös sen toisen perusvihjeen.

”Kirjavisassa esiintynyt isoisä se johdatti arvailijan heti oikeille jäljille: Palmgren. Vaan mistä Reidar Palmgrenin romaanista ote voisi olla, ei ainakaan ’Tunnelista’ jonka hyvin muistan. Ei kun kirjastoon halki lumisateen ja kas vain, rivit löytyivät heti ensimmäisestä avaamastani kirjasta eli Lentämisen alkeista. Tämä 2004 julkaistu romaani on Reidarin toinen ja sen tapahtumat sijoittuvat teatteriin. Päähenkilö on nuorehko näyttelijä Vesa Arola, joka siinä kipuilee muutakin kuin lasisirun haavoittamaa jalkaansa.

Vihjeen tapahtumaympäristö on siis teatteri. Niin on myös 2014 suosiota saavuttaneessa Antti Holman esikoisromaanissa Järjestäjä, joka oli yksi HS:n tuon vuoden kirjallisuuspalkinnon ehdokkaista. – – –

Visatehtävä vietteli lainaamaan kirjastosta samalla Palmgrenin tuoreimmankin romaanin ’Sudenmorsian’. Kaikki hänen neljä kirjaansa ovat sujuvaa ja varmaa kerrontaa, mielenkiintoisia juonia, hyvää viihdettä tammikuun pakkaspäiviin.”

Taas on visa täyttänyt sivistystehtäväänsä, yllyttänyt lukemaan!

***

Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen on vaikuttunut lahjakkuuden äärellä.

”Muistelen aikoinaan ihmetelleeni, miten valmiilta kirjailijalta 2001 esikoisensa julkaissut näyttelijä tuntui kirjansa perusteella. Sujuvana hänen kielensä soljuu myös visakirjaksi yltäneessä toisessa romaanissa, teatterin kulisseihin sijoittuvassa teoksessa Lentämisen alkeet. Maailma on runsaassa vuosikymmenessä muuttunut, sillä viime vuosina kielellisesti taitavia ja muutenkin kypsiä esikoiskirjailijoita on putkahdellut esille tavan takaa.

Reidar Palmgren on kertonut olleensa peruskoulussa ’änkyttävä kiusattu rillipäinen lukutoukka’, joka kyseenalaisti kaiken, mitä opettaja esittivät. Kukaan ei olisi arvannut, että epävarmasta pojasta kehittyisi näyttelijä tai mikään esiintyjä. Lukion äidinkielen opettaja johdatti Reidarin teatterin maailmaan, ja jossain lukioaikojen avautumisessa lienevät palmgreniläisten geenien lisäksi kirjallisen kyvyn juuret.”

Tampereellapa hyvinkin, onhan Reidar Nätyn kasvatteja vuosikurssilta 1989–1993, kurssikavereina muun muassa Esa Latva-Äijö, Helena Kallio, Jari ”Pulkkinen” Salmi ja myöhempien aikojen vihreä apulaispormestari Perttu Pesä.

Pertti Vuorela vastaa tällä kertaa Espoon sijasta Espanjan auringin alta.

”Reidarin kirjailijaura on jäänyt vähäiselle huomiolle hänen näyttelijätyönsä rinnalla. Niinpä minulta hänen romaaninsa ovat jääneet lukematta. Laitetaan ne lukemattomien lukemattomien kirjojen listalle.”

Sirpa Taskinen, Helsinki, tuntuu tarttuneen kirjaan vähän vastentahtoisesti.

”Kirjan takakansiteksti on vähemmän houkutteleva: ’Reidar Palmgrenin toinen romaani on posketon tragikomedia näyttelijästä, lentämisestä ja laitosteatterin kummituksista.’ No, ei se aivan noin kamala ollut, kahlasin/harpoin sen kuuliaisesti lävitse. Kieltämättä Palmgren näyttelijänä tuntee miljöönsä, ja kirjassa on joitain kirpeitä vinoiluja, jotka sisäpiiri varmaan ymmärtää maallikkoa paremminkin.”

Tamperelaisella Jari-Pekka Vuorelalla on kirjailijaan monipolvinen yhteys.

”Kirjoittaja on Reidar Palmgren, jonka visassa esiintynyttä isoisää Raoulia äänestin joskus Koiviston valitsijamieheksi.”

Veikko Huuska Ikaalisista tuumaa näin:

”Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että Suomen paras kirjailijakoulu on Teatterikorkeakoulu. Sieltä pukkaa näitä kuin turkin hihasta, tiukkoja tekstiniekkoja, analysoidun, hallitun, mutta samalla kuitenkin elävän ja mukaansatempaavan tekstin tekijöitä.”

Viikon tietäjiin kuuluivat lisäksi jyväskyläläinen Ilpo Pietilä ja hyvinkääläinen Risto Kaipainen. Vuoden ensimmäinen palkinto menee Unto Vesalle.

VIIKON 3 SITAATTI

Uuden visakauden kolmaskin kirja on tämän vuosituhannen satoa. Tätä teosta on äidytty vertaamaan jopa viime vuosisadan erääseen merkittävimpään romaaniin. Ainakaan mittaluokasta puhuttaessa vertaus ei ole ontuva. Kirjalla on provokatiivinen nimi, ja kirjailija on muutenkin onnistunut hämmentämään sekä kansainvälisesti että kotimaassaan ja jopa kotipiirissään.

Mikä suurteos, kuka sen on kirjoittanut? Vastaukset viimeistään 27.1. mennessä osoitteeseen Demokraatti, PL 338, 00531 tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Olin tuona iltana kahdeksan vuotta vanha, isäni oli kolmekymmentäkaksi. Vaikka en vieläkään voi sanoa että ymmärrän häntä tai tiedän millainen ihminen hän oli, joitakin asioita on helpompi tajuta nyt kun olen seitsemän vuotta vanhempi kuin hän oli silloin. Esimerkiksi miten suuresti päivämme erottuvat toisistaan. Siinä missä minun päiväni olivat täynnä merkitystä jossa jokainen askel avasi mahdollisuuden ja jokainen mahdollisuus täytti minut ääriäni myöten tavalla joka on nyt oikeastaan käsittämätön, isäni päivien merkitys ei ollut yksittäisissä tapahtumissa vaan levällään niin suurilla pinnoilla ettei niitä voinut hahmottaa muuten kuin abstraktien käsitteiden avulla.”

AVAINSANAT

Heinäluoma Yhdysvaltain demokraattien puoluekokoukseen

Kuva: Kari Hulkko
Eero Heinäluoma.

Kansanedustaja, entinen puhemies Eero Heinäluoma (sd.) matkustaa Yhdysvaltoihin osallistuakseen Philadelphiassa pidettävään demokraattien puoluekokoukseen 25.–28. heinäkuuta.

Heinäluoma tapaa konventin yhteydessä demokraattien puoluejohtoa, kongressin jäseniä ja tutkijoita.

Sosialidemokraattisella puolueella on ollut vuodesta 2008 puoluesuhteet Yhdysvaltain demokraatteihin. Heinäluoma osallistui tuolloin Denverissä pidettyyn puoluekokoukseen, joka nimitti Barack Obaman puolueen presidenttiehdokkaaksi.

SDP:n Filatov: Vapaaehtoistyön merkitys on tunnistettava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Kuva: Lehtikuva
LKS 20151209 - Sdp:n Tarja Filatov eduskunnan täysistunnossa 9. joulukuuta 2015. Hallitus vastaa opposition välikysymykseen työllisyyspolitiikasta keskiviikon isunnossa. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa
Tarja Filatov vaatii järjestöjen toimintaedellytyksten turvaamista sote-uudistuksessa.

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov vaatii, että järjestöjen toimintaedellytykset turvataan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Filatov puhui kolmannen sektorin järjestöjen tekemän työn merkityksestä lauantaina Hämeenlinnan seudun invalidien 70-vuotisjuhlassa Rengossa.

– Keskusteluissa sote-uudistuksesta on painottunut kustannusten kasvun hillintä sekä palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen. Osana uudistusta olisi kuitenkin tärkeää huolehtia myös siitä, ettei nykyisen hallituksen yhtiöittämisvimmassa lapsi – eli vapaaehtoistyön tuoma lisäarvo – menisi pesuveden mukana hukkaan.

– Vapaaehtoistyön merkitys koko yhteiskunnalle ja kansalaisten terveyden edistämiselle täytyy tunnistaa uudistuksen valmistelussa, Filatov toteaa.

Meidän tulee aktiivisesti kehittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.

Filatov muistuttaa, että Suomessa yli kolmasosa suomalaisista aikuisista osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Suurin osa vapaaehtoisista toimii liikunnan ja urheilun, sosiaali- ja terveysalan tai nuorten parissa. Vapaaehtoistyö koskettaa monien suomalaisten arkipäivää, eikä yhteiskunta toimisi ilman vapaaehtoisten työpanosta.

– Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten tekemän vapaaehtoistyön kansantaloudellinen arvo nousee yli sataan miljoonaan euroon. Vapaaehtoistyöhön sijoitettu summa siis kuusinkertaistuu. Meidän tulee aktiivisesti kehittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Verkostoituminen, koulutus, yhteiset tilaisuudet ja hyvien käytänteiden jakaminen ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä.

SDP:lle takapakkia HS-gallupissa: 18,7 %

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
2_demaritori

SDP:n alkukesästä alkanut kannatuksen laskusuunta on jatkunut Helsingin Sanomien tänään julkaiseman kyselyn mukaan.

Puolueen kannatus on nyt 18,7 prosenttia. SDP:n kannatus oli viimeksi yhtä alhaalla viime vuoden lokakuussa. SDP säilyy kannatuslaskusta huolimatta edelleen toiseksi suurimpana puolueena.

HS:n mukaan osa sosialidemokraattien kannatuksesta näyttää siirtyneen vasemmistoliitolle, jonka kannatus on nyt yhdeksän prosenttia.

Hallituspuolueet ovat nostaneet kyselyssä  hieman suosiotaan viime kyselystä, ja niillä on nyt yli 48 prosentin kannatus.

Kärjessä on keskusta 21,1 prosentin kannatuksella. Kokoomus on kolmantena, 17,8 prosenttia.

Vihreille HS-gallup mittasi 13,3 prosenttia.

Kyselyn mukaan perussuomalaisten raju pudotus näyttää taittuneen. Puolueen kannatus nousi hieman edellisestä mittauksesta, 9,5 prosenttiin.

TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn haastateltiin kesä-heinäkuussa yli 2 400 ihmistä. Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä.

Mitä EU voi tehdä Turkin suhteen? – kansanedustajat toivovat selkeää kantaa ja vaikuttamista

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160722 7822; Pro Erdogan supporters wave a Turkish national flag during a rally at Bosphorus bridge in Istanbul on July 21, 2016. Thousands of Turkish government supporters on Thursday streamed across one of the two bridges spanning the Bosphorus in Istanbul to protest against the coup that sought to unseat President Recep Tayyip Erdogan one week ago. The Bosphorus Bridge between the Asian and European sides of Istanbul was one of the key battlegrounds in Friday night's coup attempt, as rebel soldiers descended in tanks to block it to traffic and then engaged in battles with opponents. / AFP / UMIT TURHAN COSKUN - LEHTIKUVA / AFP
Turkki julisti keskiviikkona maahan kolmen kuukauden poikkeustilan epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Viikko sitten alkaneen epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa on pidätetty ja erotettu kokonaan tai määräajaksi yli 50 000 ihmistä.

Suomalaiset kansanedustajat toivovat Euroopan unionilta voimakasta puuttumista Turkin tilanteeseen.

STT haastatteli kansanedustajia kaikista eduskuntapuolueista. Haastatellut olivat joko ryhmän puheenjohtajia, puolueen puheenjohtajia tai asiaan muutoin perehtyneitä.

Edustajien mielipiteet vaihtelivat siinä, miten unionin pitäisi vaikuttaa Turkkiin.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ja vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen vaativat EU:lta ennen kaikkea selkeän kannan ottamista.

– Toivon, että EU ei vain odottaisi hiljaa, mitä tapahtuu. EU-tasolla pitäisi tehdä selväksi, että emme voi hyväksyä, mitä Turkissa EU:n lähellä tapahtuu, hän sanoo.

EU:n pitäisi vaikuttaa ennen kaikkea siihen, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan itse ymmärtäisi, ettei nykyisellä linjalla voi jatkaa. Näin sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan EU:n olisi otettava huomioon myös se, että Erdogan ei yleensä kuuntele ulkopuolisia neuvojia.

– Tästä näkökulmasta tarvittaisiin asiallista, mutta tiukkaa keskustelua, Rinne sanoo.

Antti Rinne muistuttaa, että Erdogan ei yleensä kuuntele ulkopuolisia neuvojia.

Osa haastatelluista toivoi, että Yhdysvallat tulisi EU:n kanssa ratkomaan Turkin tilannetta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja RKP:n ryhmän johtaja Stefan Wallin käyttäisivät uhkana myös Turkin EU-neuvotteluita.

– Jos nykyinen kehitys jatkuu, jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa pitäisi keskeyttää. Se olisi EU:n suunnasta hyvin selkeä, johdonmukainen ja jämerä toimenpide, Wallin sanoo.

Osa vastaajista oli jo nyt sitä mieltä, että Turkki voi unohtaa jäsenyysneuvottelunsa EU:n kanssa.

Perussuomalaisten kansanedustajan Tom Packalénin mielestä painostuskeinona voisivat olla myös talouspakotteet.

– Tällaisia päätöksiä ei kuitenkaan pitäisi tehdä kevyin perustein, sillä niillä on kauaskantoisia seurauksia, Packalén sanoo.

Myös vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto pitää talouspakotteita yhtenä vaihtoehtona.

Edustajat sanovat, että Turkin viimeaikaiset toimet ovat vieneet maan entistä kauemmaksi EU:sta. Myös Turkin ja EU:n välinen pakolaissopimus on ajautunut vaikeaan tilanteeseen.

Keväällä solmitun sopimuksen ytimessä on se, että kaikki Turkista laittomasti Kreikkaan saapuneet palautetaan Turkkiin. EU puolestaan lupasi tuolloin vauhdittaa neuvotteluita viisumivapaudesta ja EU-jäsenyydestä.

Kaikki ovat sitä mieltä, että Turkin on turha hetkeen haaveilla viisumivapaudesta. Kristillisdemokraattien Östmanin mielestä unionin pitäisikin tehdä jokin vaihtoehtoinen suunnitelma pakolaissopimukselle.

Viivi Salminen

Suomi on salaillut metsien ympäristötietoa 11 vuotta – EU:n komissio uhkaa oikeudella

Kuva: Jukka-Pekka Flander
metsaflanderi1
Suomen piiloleikki metsien ympäristötiedon julkisuudesta on saamassa lopun.

Euroopan komissio kehottaa Suomea muuttamaan lainsäädäntöään niin, että se takaa täysin kansalaisten oikeuden saada tietoa ympäristön tilasta. Asiaa koskeva direktiivi astui voimaan jo 11 vuotta sitten, mutta Suomi ei ole toiminut asiassa komissiota tyydyttävällä tavalla. Toisin sanoen Suomi yhä salaa metsien ympäristötietoa kansalaisilta ja ne ovat saatavilla vain anomuksesta.

Euroopan komissio kehottaa Suomea saattamaan lainsäädäntönsä vastaamaan täysin EU:n kansalaisten oikeutta saada tietoa ympäristöstä missä tahansa ymmärrettävässä muodossa. Tämä velvollisuus olisi pitänyt täyttää 14. helmikuuta 2005 mennessä. Ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin mukaan kansalaisilla on oikeus saada tietoa ympäristön tilasta, jotta he voivat osallistua päätöksentekoon, joka vaikuttaa heidän terveyteensä ja elämänlaatuunsa.

Asiassa on komission kyse siitä, että Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän ympäristötiedot eivät ole yleisesti saatavilla ilman perusteltua tietopyyntöä. Direktiivin mukaan ympäristötietojen tulisi olla julkisesti saatavilla ilman, että pyyntöä tarvitsee perustella.
Vaikka Suomen viranomaiset ovat suostuneet muuttamaan lainsäädäntöä, muutoksen hyväksyminen on viivästynyt merkittävästi. Komissio on päättänyt lähettää Suomelle perustellun lausunnon. Jos Suomi ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Lisäksi komissio kehottaa Suomea saattamaan EU-maan alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta annetun direktiivin osaksi Suomen lainsäädäntöä. Myös tästä uhkaa tuomioistuin, jollei Suomi ryhdy toimiin.