x

Kirjailijaksi kulissien takaa – ”Siitä teatterimaailmastahan me tamperelaiset olemme aiheestakin ylpeitä”

Kuva: Kari Hulkko
Palmgren Helsingin kirjamessuilla 2004, jolloin myös hänen kakkosromaaninsa Lentämisen alkeet ilmestyi.

”Tuosta se lähtee”, äsähti Koskelan Jussi ja käänsi suon niin että heilahti. Samaa riuskuutta toivotaan visaväeltä, kun on siirrytty tämän lehden historiassa uuteen aikakauteen. Vuoden ensimmäinen vastaaja, tamperelainen visaveteraani Unto Vesa, ainakin toivotteleekin ”hyvää jatkoa Kirjavisalle uudessakin rytmissä”.

”Siinä missä Antti Holman Järjestäjä sijoittuu väitetysti Kansallisteatteria muistuttavaan teatteriin, asettuu Reidar Palmgrenin Lentämisen alkeet (2004) yhtä tunnistettavasti tamperelaiseen teatterimaailmaan. Ja siitä teatterimaailmastahan me tamperelaiset olemme aiheestakin ylpeitä.”

Juuri tuolla Holma-rinnastuksella visaäijä yritti johdatella lukijoita oikeille jäljille. Sen äkkäsi myös helsinkiläinen Raila Rinne, kuten heti kärkeen myös sen toisen perusvihjeen.

”Kirjavisassa esiintynyt isoisä se johdatti arvailijan heti oikeille jäljille: Palmgren. Vaan mistä Reidar Palmgrenin romaanista ote voisi olla, ei ainakaan ’Tunnelista’ jonka hyvin muistan. Ei kun kirjastoon halki lumisateen ja kas vain, rivit löytyivät heti ensimmäisestä avaamastani kirjasta eli Lentämisen alkeista. Tämä 2004 julkaistu romaani on Reidarin toinen ja sen tapahtumat sijoittuvat teatteriin. Päähenkilö on nuorehko näyttelijä Vesa Arola, joka siinä kipuilee muutakin kuin lasisirun haavoittamaa jalkaansa.

Vihjeen tapahtumaympäristö on siis teatteri. Niin on myös 2014 suosiota saavuttaneessa Antti Holman esikoisromaanissa Järjestäjä, joka oli yksi HS:n tuon vuoden kirjallisuuspalkinnon ehdokkaista. – – –

Visatehtävä vietteli lainaamaan kirjastosta samalla Palmgrenin tuoreimmankin romaanin ’Sudenmorsian’. Kaikki hänen neljä kirjaansa ovat sujuvaa ja varmaa kerrontaa, mielenkiintoisia juonia, hyvää viihdettä tammikuun pakkaspäiviin.”

Taas on visa täyttänyt sivistystehtäväänsä, yllyttänyt lukemaan!

***

Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen on vaikuttunut lahjakkuuden äärellä.

”Muistelen aikoinaan ihmetelleeni, miten valmiilta kirjailijalta 2001 esikoisensa julkaissut näyttelijä tuntui kirjansa perusteella. Sujuvana hänen kielensä soljuu myös visakirjaksi yltäneessä toisessa romaanissa, teatterin kulisseihin sijoittuvassa teoksessa Lentämisen alkeet. Maailma on runsaassa vuosikymmenessä muuttunut, sillä viime vuosina kielellisesti taitavia ja muutenkin kypsiä esikoiskirjailijoita on putkahdellut esille tavan takaa.

Reidar Palmgren on kertonut olleensa peruskoulussa ’änkyttävä kiusattu rillipäinen lukutoukka’, joka kyseenalaisti kaiken, mitä opettaja esittivät. Kukaan ei olisi arvannut, että epävarmasta pojasta kehittyisi näyttelijä tai mikään esiintyjä. Lukion äidinkielen opettaja johdatti Reidarin teatterin maailmaan, ja jossain lukioaikojen avautumisessa lienevät palmgreniläisten geenien lisäksi kirjallisen kyvyn juuret.”

Tampereellapa hyvinkin, onhan Reidar Nätyn kasvatteja vuosikurssilta 1989–1993, kurssikavereina muun muassa Esa Latva-Äijö, Helena Kallio, Jari ”Pulkkinen” Salmi ja myöhempien aikojen vihreä apulaispormestari Perttu Pesä.

Pertti Vuorela vastaa tällä kertaa Espoon sijasta Espanjan auringin alta.

”Reidarin kirjailijaura on jäänyt vähäiselle huomiolle hänen näyttelijätyönsä rinnalla. Niinpä minulta hänen romaaninsa ovat jääneet lukematta. Laitetaan ne lukemattomien lukemattomien kirjojen listalle.”

Sirpa Taskinen, Helsinki, tuntuu tarttuneen kirjaan vähän vastentahtoisesti.

”Kirjan takakansiteksti on vähemmän houkutteleva: ’Reidar Palmgrenin toinen romaani on posketon tragikomedia näyttelijästä, lentämisestä ja laitosteatterin kummituksista.’ No, ei se aivan noin kamala ollut, kahlasin/harpoin sen kuuliaisesti lävitse. Kieltämättä Palmgren näyttelijänä tuntee miljöönsä, ja kirjassa on joitain kirpeitä vinoiluja, jotka sisäpiiri varmaan ymmärtää maallikkoa paremminkin.”

Tamperelaisella Jari-Pekka Vuorelalla on kirjailijaan monipolvinen yhteys.

”Kirjoittaja on Reidar Palmgren, jonka visassa esiintynyttä isoisää Raoulia äänestin joskus Koiviston valitsijamieheksi.”

Veikko Huuska Ikaalisista tuumaa näin:

”Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että Suomen paras kirjailijakoulu on Teatterikorkeakoulu. Sieltä pukkaa näitä kuin turkin hihasta, tiukkoja tekstiniekkoja, analysoidun, hallitun, mutta samalla kuitenkin elävän ja mukaansatempaavan tekstin tekijöitä.”

Viikon tietäjiin kuuluivat lisäksi jyväskyläläinen Ilpo Pietilä ja hyvinkääläinen Risto Kaipainen. Vuoden ensimmäinen palkinto menee Unto Vesalle.

VIIKON 3 SITAATTI

Uuden visakauden kolmaskin kirja on tämän vuosituhannen satoa. Tätä teosta on äidytty vertaamaan jopa viime vuosisadan erääseen merkittävimpään romaaniin. Ainakaan mittaluokasta puhuttaessa vertaus ei ole ontuva. Kirjalla on provokatiivinen nimi, ja kirjailija on muutenkin onnistunut hämmentämään sekä kansainvälisesti että kotimaassaan ja jopa kotipiirissään.

Mikä suurteos, kuka sen on kirjoittanut? Vastaukset viimeistään 27.1. mennessä osoitteeseen Demokraatti, PL 338, 00531 tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Olin tuona iltana kahdeksan vuotta vanha, isäni oli kolmekymmentäkaksi. Vaikka en vieläkään voi sanoa että ymmärrän häntä tai tiedän millainen ihminen hän oli, joitakin asioita on helpompi tajuta nyt kun olen seitsemän vuotta vanhempi kuin hän oli silloin. Esimerkiksi miten suuresti päivämme erottuvat toisistaan. Siinä missä minun päiväni olivat täynnä merkitystä jossa jokainen askel avasi mahdollisuuden ja jokainen mahdollisuus täytti minut ääriäni myöten tavalla joka on nyt oikeastaan käsittämätön, isäni päivien merkitys ei ollut yksittäisissä tapahtumissa vaan levällään niin suurilla pinnoilla ettei niitä voinut hahmottaa muuten kuin abstraktien käsitteiden avulla.”

AVAINSANAT

Tämä ei ole uutinen – EK hallituksen linjoilla soten valinnanvapaudesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
EK:n johtaja Ilkka Oksala.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää asiakkaan valinnanvapautta välttämättömänä edistysaskeleena sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. EK:n johtaja Ilkka Oksalan mielestä sote-uudistus on tämän vaalikauden merkittävin lainsäädäntöhanke.

– Asiakkaan mahdollisuus valita palvelunsa tasavertaisten tuottajien joukosta on järkevin keino kannustaa yksityisiä ja julkisia tuottajia parantamaan palvelujen saatavuutta ja laatua. Jos vielä tuottajilla on samat pelisäännöt eli samat korvaukset, asiakasmaksut ja maakuntien tekemät palvelutarpeen arvioinnit, myös kustannusten hallinta tehostuu, johtaja Ilkka Oksala perustelee.

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet reaalisesti yli neljänneksen viimeisen 10 vuoden aikana. Ilman uusia toimia nykyisen 17 miljardin euron menon arvioidaan nousevan reaalisesti noin 4,5 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Hallituksena tavoitteena on leikata menojen kasvua 3 miljardilla eurolla.

Nykyjärjestelmä on johtanut huomattaviin eroihin sote-palvelujen kustannuksissa. Alhaisimmillaan kunnat käyttävät sote-palveluiden järjestämiseen 2 200 euroa ja korkeimmillaan lähes 5 500 euroa asukasta kohti eli erot kuntien välillä ovat jopa 2,5-kertaiset. Nämä erot eivät selity palveluiden laadun vaihteluilla tai väestön alueellisilla terveyseroilla. Erot selittyvät erilaisella kyvyllä järjestää palveluiden tuotanto kustannustehokkaasti.

EK näkee luonnoksen valinnanvapauslainsäädännöksi kokonaisuutena hyvänä. Palvelujen käyttäjien, järjestäjien ja tuottajien oikeudet ja velvollisuudet ovat pääsääntöisesti tasapainossa.

 

 

IL: SDP yhä ykkönen – kisa Kokoomuksen kanssa kovenee

SDP;n johdolla ja kenttäväellä on vielä paljon töitä.

Analytiikkayhtiön Accuscoren Iltalehdelle tekemä viimeisin ennuste näyttää kuntavaalien ykkössijaa edelleen SDP:lle (20,6 %). Demarien käyrä on kuitenkin alaspäin, edellisestä Accuscoren ennusteesta 0,6 prosenttiyksikköä. Tällä menolla taistelu vaalien ykkössijasta voi mennä kokoomuksen kanssa tiukahkoksi.

Iltalehdelle ennusteita tekevä analytiikkayhtiö Accuscore ei tee omia kannatuskyselyjään. Sen käyttää muiden tuottamaan kyselyaineistoa (Alma Media, Yle, HS) ja simuloi niistä oman ennusteensa. Kuntavaaliennuste perustuu viime aikoina tehtyihin mielipidemittauksiin, historiallisiin vaalituloksiin ja mielipidemittausten historialliseen osumatarkkuuteen.

Kokoomukselle Accuscoren ennuste näyttää varovaista nousua, edellisestä ennusteesta 0,3 prosenttiyksikköä. Keskusta on nyt samoissa lukemissa (19,4 %:n kannatus), mutta keskusta on loivassa luisussa alaspäin.

Kokoomuksen ja keskustan välisestä taistelusta voikin tässä vaiheessa ennustaa, että sen voittaa kokoomus.

Tätä analyysiä tukevat arviot siitä, että keskustan ehdokasasettelu ei olisi isommissa kaupungeissa onnistunut kovinkaan hyvin.

Kokoomuksen ja SDP:n tausta-arvioissa pidetään varmana, että keskusta ei ole mukana vaalien kärkikahinassa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi Ylen vaalitentissä tiistaina, että hän on tyytyväinen, jos keskusta menee eteenpäin viime kuntavaalien tuloksesta, kirjoittaa Iltalehti.

Vuoden 2012 vaaleissa keskustan tulos oli 18,7 prosenttia äänistä. Silloin Sipilä oli tuore puheenjohtaja ja tulos torjuntavoitto katastrofaalisten eduskuntavaalien 2011 jälkeen.

SDP:n ja kokoomuksen välisen taiston lopputuloksen ennustaminen on vaikeaa, vaikkakin SDP on yhä ennakkosuosikki. Molemmat ovat isommissa kaupungeissa vahvoja – paitsi Helsingissä ja Espoossa.

Helsingissä tiukka pormestarikamppailu Jan Vapaavuoren ja Anni Sinnemäen välillä nostaa kokoomusta ja vihreitä. Espoo puolestaan on perinteistä kokoomuslääniä.

Entinen kokoomuksen suunnittelupäällikkö, nykyinen viestintätalon tutkimusjohtaja Jukka Manninen muistuttaa blogissaan, että edellisissä kuntavaaleissa joka kymmenes äänestäjä (noin 250 000) vaihtoi puoluetta viimeisellä viikolla. Paljon voi siis rajulla loppurutistuksella saada aikaan.

Manninen arvioi, että ”hyvällä onnella kokoomus ponnistaa uskollisten äänestäjiensä tuella yli 20 prosentin”. Se on mahdollista ja jos demarit samaan aikaan hiipuvat, puolueet ovat lähellä toisiaan.

Nousun tulee tekemään vihreät, vaikkakin sen kuntohuippu meni jo. Kuinka ison voiton vihreät tekee, se riippuu Helsingin ja isojen kaupunkien tuloksesta. Äänestysprosentti jäänee alhaiseksi, se ei suosi vihreitä.

Perussuomalaisille on kyselyjen valossa tulossa vaalitappio.

Vasemmistoliitto on Accuscoren ennusteissa lievässä nousussa, sille voi puheenjohtaja Li Anderssonin johdolla povata vaalivoittoa. RKP ja KD jatkavat näissäkin vaaleissa tutuissa kannatuslukemissa.

Keskustelua aiheesta

KRP on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toimista

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen

Keskusrikospoliisi on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toimista syyttäjälaitoksen koulutushankinnoissa. Häntä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

KRP:n mukaan Nissisen epäillään osallistuneen huolimattomuudesta esteellisenä koulutushankintoihin yhtiöltä, jossa hänen veljensä oli hallituksen puheenjohtaja.

Syyttäjälaitoksen hankinnat olivat yhteensä noin 74 000 euroa ja ajoittuivat vuosille 2007–2015.

AVAINSANAT

 ”Voi jopa heikentää turvallisuutta” – Liikenneturva kritisoi lakiehdotusta

Kuva: Demokraatti
Ehdotus uudeksi tieliikennelaiksi ei tyydytä Liikenneturvaa.

Liikenneturvan mielestä ehdotusta uudeksi tieliikennelaiksi ei ole tehty turvallisuuden lähtökohdista, vaan osa muutoksista voi jopa heikentää liikkujien turvallisuutta.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen kritisoi lakiluonnoksessa ehdotettua liikennevirhemaksua, jota voitaisiin käyttää jopa 30 km/h ylinopeuksiin taajamat mukaan luettuna. Liikennevirhemaksu korvaisi uudistuksessa nykyisen rikesakon. Maksun suuruus olisi teon moitittavuuden mukaan 20–400 euroa.

– Turvallisuuden kannalta ehdotus ei yksinkertaisesti ole perusteltu.

Ylinopeuden merkitys koti- ja koulukaduilla on aivan eri luokkaa kuin moottoriteillä, Tarvainen suomii tiedotteessa.

Järjestö haluaa, että laissa puututaan myös älylaitteiden käyttöön liikenteessä. Nyt käyttö sallitaan liikennevaloissa punaisten valojen aikana.

 

 

Onnibussin ex-pomo tarjoaa nyt taksimatkoja hintaan 2€

Halpataksipalvelu Kyyti aloittaa toimintansa tänään Oulussa. Palvelun kautta saa taksimatkan alkaen kahden euron hintaan, eikä varausmaksua veloiteta.

Edullinen hinta perustuu siihen, että matkan aikana samassa autossa voi olla useita asiakkaita.

Kyyti-palvelun on tarkoitus laajentua kevään aikana myös Tampereelle ja Turkuun ja lisäksi myöhemmin tänä vuonna Helsinkiin.

Palvelun perustaneen Tuup-yrityksen toimitusjohtaja on Pekka Möttö, joka työskenteli aiemmin halpabussiyhtiö Onnibussin toimitusjohtajana.