Kirjailijaksi kulissien takaa – ”Siitä teatterimaailmastahan me tamperelaiset olemme aiheestakin ylpeitä”

Kuva: Kari Hulkko
Palmgren Helsingin kirjamessuilla 2004, jolloin myös hänen kakkosromaaninsa Lentämisen alkeet ilmestyi.

”Tuosta se lähtee”, äsähti Koskelan Jussi ja käänsi suon niin että heilahti. Samaa riuskuutta toivotaan visaväeltä, kun on siirrytty tämän lehden historiassa uuteen aikakauteen. Vuoden ensimmäinen vastaaja, tamperelainen visaveteraani Unto Vesa, ainakin toivotteleekin ”hyvää jatkoa Kirjavisalle uudessakin rytmissä”.

”Siinä missä Antti Holman Järjestäjä sijoittuu väitetysti Kansallisteatteria muistuttavaan teatteriin, asettuu Reidar Palmgrenin Lentämisen alkeet (2004) yhtä tunnistettavasti tamperelaiseen teatterimaailmaan. Ja siitä teatterimaailmastahan me tamperelaiset olemme aiheestakin ylpeitä.”

Juuri tuolla Holma-rinnastuksella visaäijä yritti johdatella lukijoita oikeille jäljille. Sen äkkäsi myös helsinkiläinen Raila Rinne, kuten heti kärkeen myös sen toisen perusvihjeen.

”Kirjavisassa esiintynyt isoisä se johdatti arvailijan heti oikeille jäljille: Palmgren. Vaan mistä Reidar Palmgrenin romaanista ote voisi olla, ei ainakaan ’Tunnelista’ jonka hyvin muistan. Ei kun kirjastoon halki lumisateen ja kas vain, rivit löytyivät heti ensimmäisestä avaamastani kirjasta eli Lentämisen alkeista. Tämä 2004 julkaistu romaani on Reidarin toinen ja sen tapahtumat sijoittuvat teatteriin. Päähenkilö on nuorehko näyttelijä Vesa Arola, joka siinä kipuilee muutakin kuin lasisirun haavoittamaa jalkaansa.

Vihjeen tapahtumaympäristö on siis teatteri. Niin on myös 2014 suosiota saavuttaneessa Antti Holman esikoisromaanissa Järjestäjä, joka oli yksi HS:n tuon vuoden kirjallisuuspalkinnon ehdokkaista. – – –

Visatehtävä vietteli lainaamaan kirjastosta samalla Palmgrenin tuoreimmankin romaanin ’Sudenmorsian’. Kaikki hänen neljä kirjaansa ovat sujuvaa ja varmaa kerrontaa, mielenkiintoisia juonia, hyvää viihdettä tammikuun pakkaspäiviin.”

Taas on visa täyttänyt sivistystehtäväänsä, yllyttänyt lukemaan!

***

Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen on vaikuttunut lahjakkuuden äärellä.

”Muistelen aikoinaan ihmetelleeni, miten valmiilta kirjailijalta 2001 esikoisensa julkaissut näyttelijä tuntui kirjansa perusteella. Sujuvana hänen kielensä soljuu myös visakirjaksi yltäneessä toisessa romaanissa, teatterin kulisseihin sijoittuvassa teoksessa Lentämisen alkeet. Maailma on runsaassa vuosikymmenessä muuttunut, sillä viime vuosina kielellisesti taitavia ja muutenkin kypsiä esikoiskirjailijoita on putkahdellut esille tavan takaa.

Reidar Palmgren on kertonut olleensa peruskoulussa ’änkyttävä kiusattu rillipäinen lukutoukka’, joka kyseenalaisti kaiken, mitä opettaja esittivät. Kukaan ei olisi arvannut, että epävarmasta pojasta kehittyisi näyttelijä tai mikään esiintyjä. Lukion äidinkielen opettaja johdatti Reidarin teatterin maailmaan, ja jossain lukioaikojen avautumisessa lienevät palmgreniläisten geenien lisäksi kirjallisen kyvyn juuret.”

Tampereellapa hyvinkin, onhan Reidar Nätyn kasvatteja vuosikurssilta 1989–1993, kurssikavereina muun muassa Esa Latva-Äijö, Helena Kallio, Jari ”Pulkkinen” Salmi ja myöhempien aikojen vihreä apulaispormestari Perttu Pesä.

Pertti Vuorela vastaa tällä kertaa Espoon sijasta Espanjan auringin alta.

”Reidarin kirjailijaura on jäänyt vähäiselle huomiolle hänen näyttelijätyönsä rinnalla. Niinpä minulta hänen romaaninsa ovat jääneet lukematta. Laitetaan ne lukemattomien lukemattomien kirjojen listalle.”

Sirpa Taskinen, Helsinki, tuntuu tarttuneen kirjaan vähän vastentahtoisesti.

”Kirjan takakansiteksti on vähemmän houkutteleva: ’Reidar Palmgrenin toinen romaani on posketon tragikomedia näyttelijästä, lentämisestä ja laitosteatterin kummituksista.’ No, ei se aivan noin kamala ollut, kahlasin/harpoin sen kuuliaisesti lävitse. Kieltämättä Palmgren näyttelijänä tuntee miljöönsä, ja kirjassa on joitain kirpeitä vinoiluja, jotka sisäpiiri varmaan ymmärtää maallikkoa paremminkin.”

Tamperelaisella Jari-Pekka Vuorelalla on kirjailijaan monipolvinen yhteys.

”Kirjoittaja on Reidar Palmgren, jonka visassa esiintynyttä isoisää Raoulia äänestin joskus Koiviston valitsijamieheksi.”

Veikko Huuska Ikaalisista tuumaa näin:

”Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että Suomen paras kirjailijakoulu on Teatterikorkeakoulu. Sieltä pukkaa näitä kuin turkin hihasta, tiukkoja tekstiniekkoja, analysoidun, hallitun, mutta samalla kuitenkin elävän ja mukaansatempaavan tekstin tekijöitä.”

Viikon tietäjiin kuuluivat lisäksi jyväskyläläinen Ilpo Pietilä ja hyvinkääläinen Risto Kaipainen. Vuoden ensimmäinen palkinto menee Unto Vesalle.

VIIKON 3 SITAATTI

Uuden visakauden kolmaskin kirja on tämän vuosituhannen satoa. Tätä teosta on äidytty vertaamaan jopa viime vuosisadan erääseen merkittävimpään romaaniin. Ainakaan mittaluokasta puhuttaessa vertaus ei ole ontuva. Kirjalla on provokatiivinen nimi, ja kirjailija on muutenkin onnistunut hämmentämään sekä kansainvälisesti että kotimaassaan ja jopa kotipiirissään.

Mikä suurteos, kuka sen on kirjoittanut? Vastaukset viimeistään 27.1. mennessä osoitteeseen Demokraatti, PL 338, 00531 tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Olin tuona iltana kahdeksan vuotta vanha, isäni oli kolmekymmentäkaksi. Vaikka en vieläkään voi sanoa että ymmärrän häntä tai tiedän millainen ihminen hän oli, joitakin asioita on helpompi tajuta nyt kun olen seitsemän vuotta vanhempi kuin hän oli silloin. Esimerkiksi miten suuresti päivämme erottuvat toisistaan. Siinä missä minun päiväni olivat täynnä merkitystä jossa jokainen askel avasi mahdollisuuden ja jokainen mahdollisuus täytti minut ääriäni myöten tavalla joka on nyt oikeastaan käsittämätön, isäni päivien merkitys ei ollut yksittäisissä tapahtumissa vaan levällään niin suurilla pinnoilla ettei niitä voinut hahmottaa muuten kuin abstraktien käsitteiden avulla.”

AVAINSANAT

Japanin hallitus saamassa suuren vaalivoiton

Kuva: Lehtikuva

Pääministeri Shinzo Abe näytti sunnuntaina ottavan selvän voiton Japanin parlamenttivaaleissa.

Ennusteen mukaan Aben hallituskoalitio oli saamassa parlamenttiin 311 paikkaa 465:stä. Aben tähtäimessä on ollut kahden kolmasosan määräenemmistö, joka tarkoittaisi 310:tä paikkaa. Sen turvin hän pystyisi ajamaan läpi muun muassa armeijauudistuksen. Perustuslain 9. artikla kieltää Japanilta varsinaisen armeijan ja sotatoimet ulkomailla.

Abe ilmoitti syyskuun lopulla ennenaikaisista vaaleista ja hajotti parlamentin alahuoneen. Vaalien ajankohtaa pidettiin poliittisena taktikointina, sillä liberaalidemokraattipuolue LDP:tä luotsaavan Aben suosio on ollut nousussa ja Japanin oppositio hajaannuksessa.

Vaalivoiton myötä Abesta on tulossa Japanin pitkäaikaisin johtaja.

Thaimaassa lomailevilta odotetaan kunnioittavaa käytöstä: Ei selfieitä hautajaisseremonioista

Kuva: Lehtikuva
Thaimaan kuninkaan hautajaisien seremonioita on harjoiteltu jo pitkään. Kuvassa naistanssijoita perinteisine päähineineen.

Kuninkaan hautajaiset hiljentävät Thaimaata alkavalla viikolla. Viisi päivää kestävien hautajaismenojen tärkein päivä on torstai, jolloin kuningas polttohaudataan suurten seremonioiden saattelemana Bangkokissa.

Lähes jumalan asemaan nostettu kuningas Bhumibol Adulyadej hallitsi Thaimaata seitsemällä vuosikymmenellä. Hänen kuolemastaan viime vuoden lokakuussa alkoi vuoden kestävä suruaika, jonka aikana thaimaalaisia on muun muassa kehotettu pukeutumaan tummiin vaatteisiin ja välttämään riehakasta juhlintaa.

Vaikka tiukimmat ohjeet eivät koske matkailijoita, kunnioittava käytös on tärkeää erityisesti hautajaisviikolla.

– Ehkä turistikohteissa, joissa on paljon ulkomaalaisia, hautajaiset näkyvät vähemmän, mutta samat ohjeistukset esimerkiksi pukeutumisesta ja käyttäytymisestä pätevät sielläkin, kertoo Suomen Thaimaan-suurlähettiläs Satu Suikkari-Kleven.

Seremonioissa kaikkien on pukeuduttava mustaan.

Kuoleman jälkeen kuninkaan ruumis siirrettiin palatsiin Bangkokiin, missä yli 12 miljoonaa ihmistä on käynyt muistamassa häntä vuoden aikana.

Hautajaisten on kerrottu maksavan noin 76 miljoonaa euroa, ja niihin odotetaan neljännesmiljoonaa surijaa.

Seremonioita varten kaupunkiin on rakennettu suuri hautajaisalue. Kuninkaan ruumis asetetaan alueen keskellä olevaan, 50 metriä korkeaan paviljonkiin, jossa se tuhkataan torstai-iltana. Hautaroviota vahtii kaksi patsasta, jotka esittävät kuninkaan lempikoiria.

– Seremonioissa korostuu Thaimaassa perinteinen uskomus kuninkaan jumalallisista yhteyksistä. Uskotaan, että kuningas on tullut vuorelta, joka on buddhalaisuuden keskeisiä paikkoja, ja että hän palaa sinne nyt kuoltuaan. Hautajaisalueen rakennelmat symboloivat tätä, lähettiläs Suikkari-Kleven kertoo.

Hotellit hautajaisalueen lähellä on varattu täyteen, ja ihmisjoukkojen odotetaan alkavan kerääntyä alueelle jo varhain keskiviikkona.

Seremonioissa kaikkien on pukeuduttava mustaan ja muun muassa farkut ja hihattomat paidat on kielletty. Samoin pannassa ovat ”tiukat” vaatteet ja ”luonnottomat” hiusvärit.

Myös selfieiden ottaminen on tiukasti kielletty.

Uudet vaalit aiotaan järjestää ensi vuoden marraskuussa.

Hautajaisten jälkeen kuninkaan poika Maha Vajiralongkorn, 65, kruunataan virallisesti, mutta päivää ei ole vielä ilmoitettu.

Suikkari-Klevenin mukaan monet toivovat, että hautajaisten jälkeen päästäisiin palaamaan normaaliin arkeen myös poliittisesti ja esimerkiksi sotilashallinnon valtaantulon jälkeen vuonna 2014 asetettuja rajoituksia kokoontumisvapauteen purettaisiin.

Hyvänä merkkinä voi pitää sitä, että uudet vaalit aiotaan järjestää ensi vuoden marraskuussa.

– Monet toivovat, että nämä asiat yhdessä vaikuttaisivat siihen, että poliittinen toiminta pikku hiljaa pääsisi käynnistymään normaalisti.

STT–MARIA ROSVALL

Katalonia tulkitsee: ”Vallankaappaus” – puolueet koolle maanantaina

Kuva: Lehtikuva

Katalonian puolueiden odotetaan sopivan maanantaina siitä, milloin alueparlamentti kokoontuu puimaan Espanjan hallituksen aikeita rajoittaa alueen itsehallintoa.

Aluehallinnon tiedottajan mukaan uusien vaalien järjestäminen ei ole asialistalla.

Lauantaina Espanjan hallitus antoi esityksensä itsehallinnon rajoittamiseksi. Hallitus haluaa muun muassa järjestää Kataloniassa uudet vaalit kuuden kuukauden sisällä.

– Lauantaina Katalonian instituutioita vastaan tehtiin täysimittainen vallankaappaus. Kataloniasta päättää sen parlamentti, kansalaisten laillinen edustaja, eivät muut, sanoi tiedottaja Jordi Turull.

Espanjan senaatin odotetaan äänestävän hallituksen esityksistä perjantaina. Esityksillä on suurimpien puolueiden tuki.

”Sain viestejä, että älä huora inise” – kansanedustajat tuntevat usein olevansa vapaata riistaa häirinnälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sosiaalisessa mediassa leviävä Me too -kampanja (minä myös) haluaa kiinnittää huomiota naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään. Kansanedustajatkaan eivät välty epäasialliselta käytökseltä.

Kopelointia, huorittelua, ulkonäön kommentointia ja vihjailua. Seksuaalisen häirinnän monet muodot ovat tuttuja myös poliitikoille. STT:n haastattelemat naispoliitikot kertovat häirintää esiintyvän etenkin sidosryhmätapaamisissa tai kansalaisten keskuudessa.

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) on joutunut nielemään kommentointia ulkonäöstään ja kuuntelemaan epämiellyttävää vihjailua kentällä.

– Sitä tapaa niin valtavan määrän ihmisiä eri paikoissa, eivätkä ne kohtaamiset aina ole pelkästään miellyttäviä. Ihmiset jotenkin tuntevat, että kansanedustajat ovat vapaata riistaa, että heille voi sanoa mitä tahansa.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi eduskunnan ulkopuolella, useimmiten sidosryhmätilaisuuksissa. Hän kertoi yhdestä tapauksesta Facebookissa osana #metoo-kampanjaa.

– En ole aina ihan varma, ymmärtääkö ahdistelija nöyryyttävänsä ja loukkaavansa niissä tilanteissa.

Hänen mielestään kampanjassa on tärkeää muun muassa se, että miehet ymmärtävät ongelman laajuuden.

Saarikko korostaa, että valtaosa työtovereista eduskunnassa on nykyään fiksuja herrasmiehiä, mutta menneistä ajoista on vielä säikeitä jäljellä.

– Eduskunta on ollut perinteisesti hierarkkinen ja miesvaltainen. Tärkeää on myös muistaa, että miehetkin joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo kokeneensa häirintää lähinnä nuorena kansanedustajana eduskunnassa.

– Nuoremmat sukupolvet ovat ehkä siinä mielessä tasa-arvoisempia ja saattavat ymmärtää paremmin, mikä on soveliasta ja mikä ei.

Vehviläisen mielestä on tärkeää, että uhrit ymmärtävät, ettei vika ole heidän, ja tekijät, että heidän toimintansa ei ole hyväksyttävää.

– Ensimmäinen ajatus aina on, että mitä minä tein väärin, kun sellaisen kohteeksi joutuu.

Myös kansanedustaja Sari Raassina (kok.) kertoo kokeneensa erityisesti nuorena poliitikkona runsaasti seksuaalista häirintää.

– Nyt vahvasti keski-ikäisenä häirintä on useimmiten nimittelyä, huorittelua ja ulkonäön pilkkaamista. Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Raassina kertoi pari vuotta sitten julkisesti, kuinka joutui seksuaalisen ahdistelun kohteeksi vaalityössään Kuopion torilla.

– Sen jälkeen sain viestejä, joiden sävy oli, että älä huora inise, että onhan se hyvä, että edes joku on susta kiinnostunut.

Raassina painottaa, että oman puolueen edustajat eivät ole häntä koskaan ahdistelleet.
– Toivon, että seuraavat sukupolvet, tytöt ja pojat, saisivat kasvaa omassa sukupuolessaan sellaiseksi kuin he ovat ilman, että heidän tarvitsee piilottaa tai hävetä kehoaan tai kokea, että heidän kehonsa ja siihen liittyvä seksuaalisuus on väline kiusaamiselle.

Joku saattaa ihastua poliitikkon tavalla, joka ei ole enää normaalia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) uskoo eduskunnassa olevan samalla tavalla häirintää kuin muillakin työpaikoilla. Hänkin arvelee, että eniten poliitikkoja ahdistelevat kansalaiset, esimerkiksi puheluiden ja sähköpostien muodossa.

– On myös ollut sellaista, että joku saattaa ihastua poliitikkoon tavalla, joka ei ole enää normaalia, vaan menee häirinnän puolelle.

Filatov sanoo, että hänelläkin on kokemuksia, mutta hän ei niistä mielellään puhu.

– Ne eivät ole olleet minulle häirintää, mutta jollekin muulle ne olisivat voineet olla tosi rankkoja paikkoja.

STT–SANNA NIKULA

Kritiikki puri: Mugabesta ei tule hyvän tahdon lähettilästä

Kuva: Lehtikuva

Maailman terveysjärjestö WHO perui sunnuntaina Zimbabwen presidentin Robert Mugaben nimittämisen hyvän tahdon lähettilääksi.

Mugaben nimitys ehti parissa päivässä herättää paljon arvostelua ja jopa tyrmistystä. Kanadan pääministeri Justin Trudeau sanoi luulleensa uutista huonoksi aprillipilaksi.

Useat WHO:n jäsenmaat ja aktivistit toivat esille, kuinka Zimbabwen terveydenhuolto on romahtanut itsevaltaisen Mugaben liki 40-vuotisella valtakaudella. Myös 93-vuotias Mugabe käy itse ulkomailla hoitoa saamassa.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoo kuunnelleensa tarkkaan esille tulleita huolenaiheita. Mugaben nimityksen peruminen on hänen mukaansa järjestön edun mukaista.