Kirjailijaksi kulissien takaa – “Siitä teatterimaailmastahan me tamperelaiset olemme aiheestakin ylpeitä”

Kuva: Kari Hulkko
Palmgren Helsingin kirjamessuilla 2004, jolloin myös hänen kakkosromaaninsa Lentämisen alkeet ilmestyi.

”Tuosta se lähtee”, äsähti Koskelan Jussi ja käänsi suon niin että heilahti. Samaa riuskuutta toivotaan visaväeltä, kun on siirrytty tämän lehden historiassa uuteen aikakauteen. Vuoden ensimmäinen vastaaja, tamperelainen visaveteraani Unto Vesa, ainakin toivotteleekin ”hyvää jatkoa Kirjavisalle uudessakin rytmissä”.

”Siinä missä Antti Holman Järjestäjä sijoittuu väitetysti Kansallisteatteria muistuttavaan teatteriin, asettuu Reidar Palmgrenin Lentämisen alkeet (2004) yhtä tunnistettavasti tamperelaiseen teatterimaailmaan. Ja siitä teatterimaailmastahan me tamperelaiset olemme aiheestakin ylpeitä.”

Juuri tuolla Holma-rinnastuksella visaäijä yritti johdatella lukijoita oikeille jäljille. Sen äkkäsi myös helsinkiläinen Raila Rinne, kuten heti kärkeen myös sen toisen perusvihjeen.

”Kirjavisassa esiintynyt isoisä se johdatti arvailijan heti oikeille jäljille: Palmgren. Vaan mistä Reidar Palmgrenin romaanista ote voisi olla, ei ainakaan ’Tunnelista’ jonka hyvin muistan. Ei kun kirjastoon halki lumisateen ja kas vain, rivit löytyivät heti ensimmäisestä avaamastani kirjasta eli Lentämisen alkeista. Tämä 2004 julkaistu romaani on Reidarin toinen ja sen tapahtumat sijoittuvat teatteriin. Päähenkilö on nuorehko näyttelijä Vesa Arola, joka siinä kipuilee muutakin kuin lasisirun haavoittamaa jalkaansa.

Vihjeen tapahtumaympäristö on siis teatteri. Niin on myös 2014 suosiota saavuttaneessa Antti Holman esikoisromaanissa Järjestäjä, joka oli yksi HS:n tuon vuoden kirjallisuuspalkinnon ehdokkaista. – – –

Visatehtävä vietteli lainaamaan kirjastosta samalla Palmgrenin tuoreimmankin romaanin ’Sudenmorsian’. Kaikki hänen neljä kirjaansa ovat sujuvaa ja varmaa kerrontaa, mielenkiintoisia juonia, hyvää viihdettä tammikuun pakkaspäiviin.”

Taas on visa täyttänyt sivistystehtäväänsä, yllyttänyt lukemaan!

***

Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen on vaikuttunut lahjakkuuden äärellä.

”Muistelen aikoinaan ihmetelleeni, miten valmiilta kirjailijalta 2001 esikoisensa julkaissut näyttelijä tuntui kirjansa perusteella. Sujuvana hänen kielensä soljuu myös visakirjaksi yltäneessä toisessa romaanissa, teatterin kulisseihin sijoittuvassa teoksessa Lentämisen alkeet. Maailma on runsaassa vuosikymmenessä muuttunut, sillä viime vuosina kielellisesti taitavia ja muutenkin kypsiä esikoiskirjailijoita on putkahdellut esille tavan takaa.

Reidar Palmgren on kertonut olleensa peruskoulussa ’änkyttävä kiusattu rillipäinen lukutoukka’, joka kyseenalaisti kaiken, mitä opettaja esittivät. Kukaan ei olisi arvannut, että epävarmasta pojasta kehittyisi näyttelijä tai mikään esiintyjä. Lukion äidinkielen opettaja johdatti Reidarin teatterin maailmaan, ja jossain lukioaikojen avautumisessa lienevät palmgreniläisten geenien lisäksi kirjallisen kyvyn juuret.”

Tampereellapa hyvinkin, onhan Reidar Nätyn kasvatteja vuosikurssilta 1989–1993, kurssikavereina muun muassa Esa Latva-Äijö, Helena Kallio, Jari ”Pulkkinen” Salmi ja myöhempien aikojen vihreä apulaispormestari Perttu Pesä.

Pertti Vuorela vastaa tällä kertaa Espoon sijasta Espanjan auringin alta.

”Reidarin kirjailijaura on jäänyt vähäiselle huomiolle hänen näyttelijätyönsä rinnalla. Niinpä minulta hänen romaaninsa ovat jääneet lukematta. Laitetaan ne lukemattomien lukemattomien kirjojen listalle.”

Sirpa Taskinen, Helsinki, tuntuu tarttuneen kirjaan vähän vastentahtoisesti.

”Kirjan takakansiteksti on vähemmän houkutteleva: ’Reidar Palmgrenin toinen romaani on posketon tragikomedia näyttelijästä, lentämisestä ja laitosteatterin kummituksista.’ No, ei se aivan noin kamala ollut, kahlasin/harpoin sen kuuliaisesti lävitse. Kieltämättä Palmgren näyttelijänä tuntee miljöönsä, ja kirjassa on joitain kirpeitä vinoiluja, jotka sisäpiiri varmaan ymmärtää maallikkoa paremminkin.”

Tamperelaisella Jari-Pekka Vuorelalla on kirjailijaan monipolvinen yhteys.

”Kirjoittaja on Reidar Palmgren, jonka visassa esiintynyttä isoisää Raoulia äänestin joskus Koiviston valitsijamieheksi.”

Veikko Huuska Ikaalisista tuumaa näin:

”Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että Suomen paras kirjailijakoulu on Teatterikorkeakoulu. Sieltä pukkaa näitä kuin turkin hihasta, tiukkoja tekstiniekkoja, analysoidun, hallitun, mutta samalla kuitenkin elävän ja mukaansatempaavan tekstin tekijöitä.”

Viikon tietäjiin kuuluivat lisäksi jyväskyläläinen Ilpo Pietilä ja hyvinkääläinen Risto Kaipainen. Vuoden ensimmäinen palkinto menee Unto Vesalle.

VIIKON 3 SITAATTI

Uuden visakauden kolmaskin kirja on tämän vuosituhannen satoa. Tätä teosta on äidytty vertaamaan jopa viime vuosisadan erääseen merkittävimpään romaaniin. Ainakaan mittaluokasta puhuttaessa vertaus ei ole ontuva. Kirjalla on provokatiivinen nimi, ja kirjailija on muutenkin onnistunut hämmentämään sekä kansainvälisesti että kotimaassaan ja jopa kotipiirissään.

Mikä suurteos, kuka sen on kirjoittanut? Vastaukset viimeistään 27.1. mennessä osoitteeseen Demokraatti, PL 338, 00531 tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Olin tuona iltana kahdeksan vuotta vanha, isäni oli kolmekymmentäkaksi. Vaikka en vieläkään voi sanoa että ymmärrän häntä tai tiedän millainen ihminen hän oli, joitakin asioita on helpompi tajuta nyt kun olen seitsemän vuotta vanhempi kuin hän oli silloin. Esimerkiksi miten suuresti päivämme erottuvat toisistaan. Siinä missä minun päiväni olivat täynnä merkitystä jossa jokainen askel avasi mahdollisuuden ja jokainen mahdollisuus täytti minut ääriäni myöten tavalla joka on nyt oikeastaan käsittämätön, isäni päivien merkitys ei ollut yksittäisissä tapahtumissa vaan levällään niin suurilla pinnoilla ettei niitä voinut hahmottaa muuten kuin abstraktien käsitteiden avulla.”

AVAINSANAT

Soini lyttää täysin Orpon vaatimuksen — “Perussuomalaiset ei ota käskytystä muilta puolueilta”

Kuva: Lehtikuva
Timo Soini.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaati tänään kokoomuksen puoluevaltuustossa, että perussuomalaisten tulee selvittää julkisuudessa esillä olleet puolueen jäsenten kytkökset äärijärjestöihin.

– Minusta perussuomalaisten pitää käydä nyt keskuudessaan nämä asiat kunnolla läpi. Heidän pitää tehdä täysin selväksi se, että he tuomitsee väkivallan ja rasismin ja se pitää näkyä heidän toiminnassaan, Orpo sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini vastaa blogissaan lauantaina, että perussuomalaiset on itsenäinen  puolue, joka ei ota ohjeita tai käskytystä muilta puolueilta.

— Orpo keskittyköön kokoomuksen hoitamiseen.

Soini kertoo saaneensa kymmeniä viestejä närkästyneeltä perussuomalaisten kentältä koskien Orpon lausuntoa.

— Minä keskityn mieluimmin työntekoon kuin toisten sanomisiin.  Petterille suosittelen Sampo Terhon mielipidekirjoitusta Helsingin Sanomissa. Sen ymmärtää yhdellä lukemisella.

PAMin Selin: Lakisääteinen minimipalkka ei ratkaise toimeentulokysymyksiä

Kuva: Lehtikuva
LKS 201603 Ann Selin valittiin palvelualojen ammattiliitton PAMin puheenjohtajaksi liittokokouksessa Helsingissä 2. kesäkuuta 2015. LEHTIKUVA / Aku Häyrynen Instructions: KUVITUSTA PAM: Neuvotteluissa on epätasainen asetelma
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Työssäkäyvien osuus esimerkiksi asumistuen tai toimeentulotuen saajien joukossa on lisääntynyt viime vuosina ja toimeentulo-ongelmat esimerkiksi yksityisten palvelualojen työntekijöillä ovat hyvin yleisiä. Ilmiö on herättänyt pohdintaa myös siitä, pitäisikö kaikille taata lakisääteinen minimituntipalkka.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin ei lämpene ajatukselle palkkojen määrittämisestä laissa.

– Työehtosopimusten yleissitovuus on Suomessa yli 90 prosenttia, ja se tuo työntekijöille turvaa paljon laajemmin kuin vain alimman mahdollisen palkan osalta. Työehtosopimuksissa on sovittu esimerkiksi lomarahoista, erilaisista palkan lisistä, sairausajan palkasta ja matkakustannusten korvauksista. Lisäksi työehtosopimuksissa voidaan huomioida eli alojen erityispiirteet ja tarpeet paljon joustavammin kuin lainsäädännöllä, sanoo Selin.

Selinin mukaan palkkojen säätäminen laissa johtaisi väistämättä siihen, että palkkakustannuskeskustelu politisoituisi ja voisi johtaa ennakoimattomiin vaihteluihin työvoimakustannuksissa.

Vaadittavan vähimmäispalkan sijaan tulisikin keskittyä siihen, miten paremmin saataisiin yritykset noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.

Malli, jossa olisi sekä lailla määritetty minimipalkka, että työehtosopimuksin yleissitovasti sovitut muut työehdot ja ylemmät palkat, on Selinin mukaan lähes toiveajattelua.

Eurooppalaisessa mittakaavassa työntekijöiden etujärjestöt laajasti tukevat ajattelua, että ensisijaisesti palkoista ja työehdoista sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken ja jollei se onnistu, niin lakisääteinen minimipalkka on hyvä vaihtoehto.

– Vaadittavan vähimmäispalkan sijaan tulisikin keskittyä siihen, miten paremmin saataisiin yritykset noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Perustuu vähimmäispalkka sitten lainsäädäntöön tai työehtosopimuksiin, ei sillä ole työntekijän kannalta juurikaan merkitystä, jos sitä voidaan kiertää käyttämällä nollasopimuksia, erilaisia palkattomia harjoittelijoita tai jättämällä yksinkertaisesti osa palkasta maksamatta. Lakisääteisten minimipalkkojen sijaan olisi siis luotava tehokkaat keinot valvoa nykyisiä järjestelmiä, Selin vaatii.

Työntekijöiden kannalta merkityksellisiä keinoja ansiotason turvaamiseksi ovat Selinin mielestä lisätyön takaaminen osa-aikaisille työntekijöille, nollasopimusten käyttöön puuttuminen, alipalkkauksen kriminalisointi ja sen estäminen, ettei työsuhteista työtä valu yhtään enempää palkattomana tehtäväksi.

– Minipalkan säätäminen lakiin ei ratkaise työntekijöiden toimeentulon ongelmia, jollei työtunteja ole, Selin toteaa.

Jari Lindström kieltäytyi SK:n haastattelusta, koska ei saanut nähdä kysymyksiä etukäteen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Suomen Kuvalehden uusimmassa numerossa on haastateltu perustuslakiasiantuntija, professori Juha Lavapuroa mahdollisuudesta kieltää uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen kaltaiset äärijärjestöt.

Lavapuron mukaan kansainväliset sopimukset suorastaan edellyttävät, että ne kielletään. Lavapuro ja Tuomas Ojanen kirjoittivat aiheesta jo vuosi sitten Perustuslakiblogissa.

SK kertoo Lavapuron haastattelun lopussa yrittäneensä saada haastattelun oikeusministeri Jari Lindströmiltä (ps.). Lehden mukaan ministeri kieltäytyi, koska ei saanut nähdä kysymyksiä etukäteen.

Poliitikoilla ei ole velvollisuutta antaa haastatteluja aina kysyttäessä. Poliitikot asettavat usein myös ehtoja haastatteluille. SK kieltäytyi antamasta kysymyksiä Lindströmin nähtäväksi etukäteen.

Lehden päätöstä julkaista ministerin kieltäytyminen voinee pitää lehden kannanottona ministerin kieltäytymiseen.

Keskustelua aiheesta

“Toivottavasti tämä viesti kuuluu kauas rajojemme ulkopuolelle” – Tarja Halosen puhe toi kaivattua arvojohtajuutta Senaatintorille

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
People demonstrate against rasism and fascism in Helsinki, Finland on September 24, 2016. A man who took exception to a neo-Nazi demonstration in central Helsinki on September 10th died a week after he was assaulted at the demonstration. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Eri puolilla Suomea tuhannet ihmiset vastustivat lauantaina rasismia mielenosoituksissa. Suurin mielenosoitus nähtiin Helsingissä.

Lauantaina puoliltapäivin alkaneeseen Peli poikki -mielenosoitukseen on osallistunut Helsingissä noin 10 000 ihmistä. Kansalaistorilta mielenosoittajat siirtyivät pitkänä kulkueena Senaatintorille, jossa ohjelmassa oli kello 13-15 teemaan liittyviä puheita ja musiikkia.

Tilaisuuden kohokohta oli presidentti Tarja Halosen puhe.

Puhe oli lyhyt, mutta joka sanaltaan painava. Oikea puhe oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Ihmiset keskeyttivät sen useaan otteseen spontaaneilla suosionosoituksilla. Halonen toi tässä ajassa niin kipeästi kaivattua arvojohtajuutta Senaatintorille.

Halonen muistutti, että näitä tapahtumia peilataan myös sitä vasten, että ensi vuonna itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta.

Me emme hyväksy keinoksi väkivaltaa tai sillä uhkaamista.

Presidentti Halosen toivomuksesta Demokraatti julkaisee puheen sanasta sanaan.

Sen viimeistä lausetta Halonen erikseen vielä painotti, kun hän antoi puhereferaatin Demokraatin toimittajalle “back stagella”, joka oli rajattu Suurkirkon kiviportaiden reunaan.

“Meitä on täällä ilahduttavan paljon, useita tuhansia. Se on erinomainen asia, sillä demokratiaa on joukkuepeli, jossa reilun pelin säännöt koskevat meitä kaikkia.

Meidän unelmamme on aktiivinen, solidaarinen yhteiskunta. Me emme hyväksy keinoksi väkivaltaa tai sillä uhkaamista.

Tämä on meidän lahjamme kohta satavuotiaalle Suomelle, joka antoi ensimmäisenä maailmassa sekä naisille että miehille täydet poliittiset oikeudet – sekä äänestää vaaleissa että olla ehdolla eduskuntaan.

Nämä oikeudet ovat luoneet meille kotimaan, joka kansainvälisessä vertailussa on vapaa, solidaarinen ja yhteistyökykyinen.

Tämä on meidän lahjamme, joka kestää myös arjessa.

Toivottavasti tämä viesti kuuluu kauas rajojemme ulkopuolelle.”

img_6729

Presidentti Tarja Halonen puhui Helsingin Senaatintorilla Peli poikki -mielenosoituksessa. Puheen jälkeen hän seurasi tilaisuutta Tuomiokirkon portailla puolisonsa tohtori Pentti Arajärven kanssa. Tilaisuuden väkimäärä, runsas osanotto ilahdutti molempia. (Kuva: Ilkka Yrjä)

LM: Asema-aukion uusnatsilla yhteys vihajulkaisu Magneettimediaan

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneesta pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta epäilty uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen aktiivi Jesse Torniainen on Magneettimedia-verkkojulkaisun taustalla, uutisoi Lännen Media lauantaina.

Magneettimedia-julkaisu tunnetaan äärioikeistolaisista ja juutalaisvastaisista kirjoituksistaan.

Lännen Media kertoo, että Magneettimedia ilmoittaa julkaisijakseen Pohjoinen perinne ry:n.

Yhdistystä hallinnoi Suomen vastarintaliike, ja Torniainen on sen puheenjohtaja. Lännen Media sai tiedon kytköksestä patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteristä.

Lännen Median haastatteleman äärioikeistotutkija Tommi Kotosen mukaan puheenjohtajuus vahvistaa, miten keskeinen Vastarintaliikkeen toimija Torniainen on, eikä hän ole vain rivikatuaktiivi.