Tänä vuonna lainauskorvauksen määrä on 25 senttiä per laina. Kirjailija saa sadasta kirjastolainasta korvausta noin 25 euroa, kääntäjä noin 12,5 euroa.

Tekijät saavat korvaukset huomenna tiistaina 5.12.2017.

Suomessa lainauskorvaus oli pitkään huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen itsenäisyyden juhlavuodeksi eduskunta päätti korottaa määrärahaa tuntuvasti.

Lainauskorvausmääräraha vuonna 2017 on kokonaisuudessaan 14,2 miljoonaa euroa. Siitä Sanaston kautta tekstintekijöille tilitettäväksi tulee noin 80 prosenttia. Koko määrärahaa ei tilitetä heti, vaan osa summasta siirretään odottamaan myöhemmin mukaan liittyviä tekijöitä.

SDP:n kansanedustaja, entinen kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen iloitsee kirjallisuuden tekijöiden nyt saamista kohonneista korvauksista.

Viitanen toimi 2014–2015 kulttuuri- ja asuntoministerinä Kataisen (kok.) ja Stubbin (kok.) hallituksissa. Viitasen toiminnalla oli iso merkitys siihen, että määrärahat ovat huomenna vihdoin nousemassa pohjoismaiselle tasolle.

– Se oli häpeäpilkku, että lainauskorvaukset olivat kovin vaatimattomia. Kuitenkin oli kyse taiteilijoiden ja kirjailijoiden elämäntyöstä. Tuntui hävyttömältä, että heidän työpanoksensa ei saanut riittävästi arvostusta, Viitanen toteaa.

Syksyllä 2014 Viitanen puhui Joutsan kirjaston 150-vuotisjuhlassa ja nosti siellä ensi kertaa ministerinä esiin ajatuksen parlamentaarisesta työryhmästä, jossa olisi myös Sanaston edustus.

– Yhdessä kutsuimme puolueet koolle. Oli tarkoitus, että saamme ennen vaaleja 2015 näkemyksen lainauskorvausten kehittämisen aikataulusta pohjoismaiselle tasolle.

Juuri tuon parlamentaarisen työn seurauksena Sanasto maksaa nyt ensi kerran tänä vuonna yli 14 miljoonaa korvausmäärärahaa.

Jo vuonna 2014 ministeri Viitasen johdolla korvausmäärärahat saatiin tuplattua vuosittaisesta noin 4 miljoonasta 8 miljoonaan täydentävän talousarvioehdotuksen kautta.

Tuolloin piti kehittää työllistäviä ehdotuksia ja Viitanen katsoi, että korvausten korottamisella on myös kirjailijakuntaa työllistävä vaikutus. Silloinen valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) otti esityksen 8 miljoonan määrärahasta valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen. Sekä 2015 että 2016 kirjallisuuden tekijöille tilitettiin 8 miljoonaa euroa.

Viitanen itse korostaa eduskunnan ja Sanaston yhteistyötä siinä, että korvausmäärärahat saatiin tänä vuonna pohjoismaiselle tasolle.

Hän kertoo pitävänsä myös tärkeänä lainauskorvausten korottamisessa silloisen puhemiehen Eero Heinäluoman ja kirjailija Laila Hirvisaaren herättelevää Vieraskynä-kirjoitusta Helsingin Sanomissa keväällä 2014. Siinä vedottiin voimakkaasti, että lainauskorvausten nostamisesta pohjoismaiselle tasolle tehtäisiin ohjelma.

Jo ennen ministeriyttään Viitanen itse tunsi pienien korvausten ongelman työstään eduskunnan sivistysvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa, joissa asia oli ollut paljon ja pitkään kansanedustajien toimesta esillä.

– Kun minusta tuli ministeri, oli itsestään selvää, että tälle asialle yritin tehdä sen, minkä pystyin.

Viitanen muistuttaa, että lainauskorvaukset ovat kirjailijoiden palkkaa työstään, siksikin niiden pitää olla arvostetulla tasolla.

– Olen hyvin iloinen tästä. Upeata, että Suomen itsenäisyyden juhlavuonna on juhlapäivä, kun uuden mittaluokan maksatukset tehdään, Viitanen sanoo.

Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jonka Sanasto opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuttamana maksaa kirjailijoille ja kääntäjille heidän teostensa kirjastolainaamisesta.

Valtion budjetista rahoitettavaa lainauskorvausta hallinnoi Suomessa Sanaston lisäksi kaksi tekijänoikeusjärjestöä: kuvan osalta korvaukset jakaa Kopiosto ja musiikin osalta Teosto.

Korvaukset perustuvat edeltävän vuoden lainaustilastoihin.

Sanasto tilittää lainauskorvauksen lisäksi tekijänoikeuskorvauksia myös muun muassa kirjallisuuden radio- ja tv-käytöstä sekä valtion erikoiskirjasto Celian omakirjalainoista.