Kirjailijat vihdoin muiden Pohjoismaiden tasolle lainauskorvauksissa – asiassa ministerinä ahkeroinut Pia Viitanen: ”Se oli häpeäpilkku”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SDP:n kansanedustaja, entinen kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen.

Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto tilittää 5.12. lainauskorvauksia liki 8 miljoonaa euroa yli 7 200 suomalaiselle kirjallisuuden tekijälle.

Tänä vuonna lainauskorvauksen määrä on 25 senttiä per laina. Kirjailija saa sadasta kirjastolainasta korvausta noin 25 euroa, kääntäjä noin 12,5 euroa.

Tekijät saavat korvaukset huomenna tiistaina 5.12.2017.

Suomessa lainauskorvaus oli pitkään huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen itsenäisyyden juhlavuodeksi eduskunta päätti korottaa määrärahaa tuntuvasti.

Tänä vuonna valtion lainauskorvausmääräraha on vuosikymmenten odotusten jälkeen samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Lainauskorvausta maksetaan nyt ensi kertaa myös korkeakoulukirjastojen lainoista.

Lainauskorvausmääräraha vuonna 2017 on kokonaisuudessaan 14,2 miljoonaa euroa. Siitä Sanaston kautta tekstintekijöille tilitettäväksi tulee noin 80 prosenttia. Koko määrärahaa ei tilitetä heti, vaan osa summasta siirretään odottamaan myöhemmin mukaan liittyviä tekijöitä.

”Tuntui hävyttömältä, että heidän työpanoksensa ei saanut riittävästi arvostusta.”

SDP:n kansanedustaja, entinen kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen iloitsee kirjallisuuden tekijöiden nyt saamista kohonneista korvauksista.

Viitanen toimi 2014–2015 kulttuuri- ja asuntoministerinä Kataisen (kok.) ja Stubbin (kok.) hallituksissa. Viitasen toiminnalla oli iso merkitys siihen, että määrärahat ovat huomenna vihdoin nousemassa pohjoismaiselle tasolle.

– Se oli häpeäpilkku, että lainauskorvaukset olivat kovin vaatimattomia. Kuitenkin oli kyse taiteilijoiden ja kirjailijoiden elämäntyöstä. Tuntui hävyttömältä, että heidän työpanoksensa ei saanut riittävästi arvostusta, Viitanen toteaa.

Syksyllä 2014 Viitanen puhui Joutsan kirjaston 150-vuotisjuhlassa ja nosti siellä ensi kertaa ministerinä esiin ajatuksen parlamentaarisesta työryhmästä, jossa olisi myös Sanaston edustus.

– Yhdessä kutsuimme puolueet koolle. Oli tarkoitus, että saamme ennen vaaleja 2015 näkemyksen lainauskorvausten kehittämisen aikataulusta pohjoismaiselle tasolle.

Juuri tuon parlamentaarisen työn seurauksena Sanasto maksaa nyt ensi kerran tänä vuonna yli 14 miljoonaa korvausmäärärahaa.

Palkkaa työstä.

Jo vuonna 2014 ministeri Viitasen johdolla korvausmäärärahat saatiin tuplattua vuosittaisesta noin 4 miljoonasta 8 miljoonaan täydentävän talousarvioehdotuksen kautta.

Tuolloin piti kehittää työllistäviä ehdotuksia ja Viitanen katsoi, että korvausten korottamisella on myös kirjailijakuntaa työllistävä vaikutus. Silloinen valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) otti esityksen 8 miljoonan määrärahasta valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen. Sekä 2015 että 2016 kirjallisuuden tekijöille tilitettiin 8 miljoonaa euroa.

Viitanen itse korostaa eduskunnan ja Sanaston yhteistyötä siinä, että korvausmäärärahat saatiin tänä vuonna pohjoismaiselle tasolle.

Hän kertoo pitävänsä myös tärkeänä lainauskorvausten korottamisessa silloisen puhemiehen Eero Heinäluoman ja kirjailija Laila Hirvisaaren herättelevää Vieraskynä-kirjoitusta Helsingin Sanomissa keväällä 2014. Siinä vedottiin voimakkaasti, että lainauskorvausten nostamisesta pohjoismaiselle tasolle tehtäisiin ohjelma.

Jo ennen ministeriyttään Viitanen itse tunsi pienien korvausten ongelman työstään eduskunnan sivistysvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa, joissa asia oli ollut paljon ja pitkään kansanedustajien toimesta esillä.

– Kun minusta tuli ministeri, oli itsestään selvää, että tälle asialle yritin tehdä sen, minkä pystyin.

Viitanen muistuttaa, että lainauskorvaukset ovat kirjailijoiden palkkaa työstään, siksikin niiden pitää olla arvostetulla tasolla.

– Olen hyvin iloinen tästä. Upeata, että Suomen itsenäisyyden juhlavuonna on juhlapäivä, kun uuden mittaluokan maksatukset tehdään, Viitanen sanoo.

Kyseessä on tekijänoikeuskorvaus.

Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jonka Sanasto opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuttamana maksaa kirjailijoille ja kääntäjille heidän teostensa kirjastolainaamisesta.

Valtion budjetista rahoitettavaa lainauskorvausta hallinnoi Suomessa Sanaston lisäksi kaksi tekijänoikeusjärjestöä: kuvan osalta korvaukset jakaa Kopiosto ja musiikin osalta Teosto.

Korvaukset perustuvat edeltävän vuoden lainaustilastoihin.

Sanasto tilittää lainauskorvauksen lisäksi tekijänoikeuskorvauksia myös muun muassa kirjallisuuden radio- ja tv-käytöstä sekä valtion erikoiskirjasto Celian omakirjalainoista.

Keskustelua aiheesta

Heinäluoma jyrähti keskustalle: ”Mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos?”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Kansanedustaja Eero Heinäluoma (kuva 11.12.).

Budjetin palautekeskustelu on juuri alkanut eduskunnassa. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen käynnistyi debatti, jossa nousivat esiin muun muassa hallituksen perusturvaleikkaukset ja indeksijäädytykset.

Siinä SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma siteerasi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Kaikkosta, joka on kysellyt, voiko olla niin, että mummo joutuu miettimään, riittävätkö rahat ruokaan vai lääkkeisiin.

Kaikkonen on todennut, että talouden kasvun pitäisi näkyä myös perusturvan varassa elävien ihmisten arjessa.

– Kun kuuntelin keskustan puheenvuoroja täällä, jouduin miettimään, että mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos. Kun teidän puheet muuttuvat kokonaan. Täällä te kerrotte, että kaikki on kunnossa. Sitten salin ulkopuolella kyllä pitää perusturvaa parantaa, kun talous kasvaa, Heinäluoma jyrisi.

– Meillä on keskustajohtoinen hallitus, joka leikkaa perusturvaa talouden kasvaessa! Julkisen sektorien ahkerien naisten ja miesten lomarahoja leikataan myös ensi vuonna. Miten tämä mahtuu arvoisa keskusta teidän aatemaailmaanne? hän jatkoi.

”Se kertoo, siitä että sittenkin jakovaraa olisi.”

Demokraatti uutisoi eilen, että keskustassa on halua miettiä uudelleen työttömiä, eläkeläisiä ja vähäosaisia rokottavia indeksijäädytyksiä vuoden 2019 osalta. Kokoomuslainen valtionvarainministeri Petteri Orpo ei sen sijaan olisi tälle lämpenemässä.

SDP on pitkään vaatinut indeksileikkausten perumista.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) kysyi keskustelun aikana Sipilältä, tulevatko indeksijäädytykset sittenkin uudelleen arvioitavaksi.

Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nosti esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo on ehdottanut 5-vuotiaiden varhaiskavatuksen tekemistä osittain maksuttomaksi.

– Se kertoo, siitä että sittenkin jakovaraa olisi, Essayah sanoi.

Hän mainitsi myös keskustan varapuheenjohtajien Katri Kulmunin ja Antti Kurvisen puheet siitä, että perusturvan varassa olevien ihmisten asemaa voisi sittenkin parantaa. Essayah kysyi hallituksen linjan perään, varhaiskasvatukset vai indeksikorotukset.

 

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei vastannut suoraan kysymykseen. Hän sanoi, että 10 miljardin kestävyysvajeen taklaamisesta pidetään kiinni. Sipilä kuitenkin lisäsi, että siitä keskustelu on sallittu, mikä on ensi vuonna mahdollinen pieni liikkumavara.

Orpo sanoi, että kun hän pohti varhaiskasvatuksen maksuttomuutta, että kyse oli ennen kaikkea seuraavan vaalikauden asioista. Hän jatkoi, että kyseisessä Ylen Ykkösaamussa oli pohdittu seuraavan sadan vuoden merkittäviä uudistuksia ja Orpon mukaan kannattaa panostaa lapsiin.

Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen ja sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kritisoivat eilen voimakkaasti Petteri Orpon ulostuloa muun muassa siitä, että tämä on ilmoittanut, ettei jakovaraa ole ja heti perään nostaa esiin 70 miljoonan euron panostuksen varhaiskasvatukseen.

– Tällainen maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille tarkoittaisi sitä, että kansanedustajien ja pankinjohtajien lapset saisivat helpotuksen. Pitää vaan kysyä sillä tavalla retorisesti, että eikö meillä mitään muuta ole korjattavan, keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen kommentoi eilen Orpon lausuntoja Demokraatille.

”On anteeksiantamatonta, että yhteiskuntamme tärkein uudistus on sössitty täydellisesti”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustajat KD:n Peter Östman (vasemmalla), vasemmistoliiton Kari Uotila, SDP:n Krista Kiuru ja vihreiden Ozan Yanar valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä.

Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia, vasemmistoliiton kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotila painotti pitämässään vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa. Eduskunnassa käsitellään tänään vuoden 2018 budjettia.

– On surullista ja anteeksiantamatonta, että hyvinvointiyhteiskuntamme tärkein uudistus eli sote on sössitty täydellisesti pikkusieluisen poliittisen valtapelin ja ideologisen yksityistämisvimman vuoksi, hän kuitenkin huomauttaa.

Uotila perusteli toteamustaan nostamalla esiin Espoon, Suomen toiseksi suurimman kaupungin, kaupunginvaltuuston soten valinnanvapausluonnoksesta antaman lausunnon.

– Kysymyksiin, kaventaako esitys terveys- ja hyvinvointieroja, parantaako se yhdenvertaisuutta, paraneeko asiakkaan mahdollisuus saada yhteensovitettuja palveluita ja toteutuuko palveluiden integraatio, oli Espoon yksiselitteinen vastaus jokaiseen kysymykseen ”ei”.

– Kun kokoomuslaisen kaupungin vastaus on tällainen, voi vain kuvitella, millaista palautetta muista kaupungeista tulee.

Törkein ehdotus ensi vuoden budjettilaeista on aktiivimallin joulupaperiin kääritty työttömien rankaisumalli.

Uotila nosti puheessaan lisäksi esiin maanantaina täysistuntosalissa ensimmäisessä käsittelyssä olleen niin sanotun työttömien aktiivimallin.

– Törkein ehdotus ensi vuoden budjettilaeista on aktiivimallin joulupaperiin kääritty työttömien rankaisumalli, Uotila sanaili Arkadianmäellä.

– Te haluatte rankaista työtöntä työttömyysturvaa leikkaamalla, vaikka hän hakee joka päivä töitä, tekee kymmeniä hakemuksia ja pyrkii turhaan aktiivitoimien piiriin. Tämä ei voi olla oikein.

Uotila vetosikin valtiovarainministeri Petteri Orpoon (kok.). Uotila toivoi, että Orpo peruisi ”kohtuuttoman ja perustuslaillisestikin ongelmallisen” ehdotuksen vielä ennen ratkaisevaa toista käsittelyä.

Vihreiden Yanar: ”Hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kansanedustaja Ozan Yanar (kuva lokakuulta).

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron eduskunnan paraikaa käynnissä olevassa budjetin palautekeskustelussa käytti kansanedustaja Ozan Yanar.

Hän kiinnitti huomiota hallituksen ristiriitaisiin päätöksiin.

Sisäisen turvallisuuden strategiassaan hallitus on sanonut syrjäytymisen olevan Suomen suurin turvallisuusuhka.

– Hallitus ei tee politiikkaa, jolla eriarvoisuus ja syrjäytyminen vähenisivät. Samalla hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan, että se ei edes tavoittele tuloerojen kaventamista, Yanar ihmetteli.

Yanar varoitteli, että antamalla köyhyyden jatkua, hallitus on vaarassa luoda uutta vähäosaisten sukupolvea.

– Nyt elettyä köyhyyttä emme voi heille takaisin maksaa, Yanar sanoi.

Haluatko parempaa palkkaa? – Tekniikan akateemisille viesti: Vaihtakaa työpaikkaa

Kuva: Jari Soini

Diplomi-insinöörien mediaanipalkka on noussut tänä vuonna vain 0,2 prosenttia edellisvuodesta – kiitos kilpailukykysopimuksen.

Tekniikan akateemiset TEK:n jäsenten keskuudessa tehty työmarkkinatutkimus kertoo, että diplomi-insinöörin mediaanipalkka vakituisessa työssä oli vuoden 2017 lokakuussa 4 799 euroa ja keskipalkka 5 247 euroa kuukaudessa. Tämän vuoden aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 379 ja 3 454 euroa.

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 47 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 44 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 4 prosentilla palkka oli laskenut.

TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi huomauttaa, että yleiskorotus on viime vuosina ollut yleisin syy palkankorotukselle.

– Tämän vuoden luvuissa näkyy selvästi ammattiliittojen sopimien palkankorotusten merkitys – tai oikeammin niiden puuttuminen.

Työttömien osuus kaikista vastanneista oli 3,8 prosenttia.

Hänen mukaansa tälle vuodelle ei osunut kiky-sopimuksen takia lainkaan liittojen sopimia korotuksia. Yleinen palkkakehitys jäi siksi huonoksi orastavasta nousukaudesta huolimatta.

TEK on osana Ylemmät toimihenkilöt YTN:ää sopinut tänä syksynä yhteensä 3,2 % palkankorotuksista kahden vuoden aikana suurimmalle osalle jäsenkuntaansa.

Kauppi kannustaa tekniikan akateemisia lisäksi käyttämään noususuhdannetta hyväkseen etsimällä parempia työmahdollisuuksia.

– Pitkäaikainen kokemus osoittaa, että paras palkkakehitys on niillä, jotka vaihtavat työpaikkaa. Oma aktiivisuus yhdessä liittojen sopiman peruskehityksen kanssa takaa parhaan tuloksen, Kauppi perustelee.

Taloustilanteen koheneminen näkyi selvästi työmarkkinatutkimuksen työllisyysluvuissa. Työttömien osuus kaikista vastanneista oli 3,8 prosenttia, kun se on kolmena edellisenä vuonna ollut 6 prosenttia.

Työmarkkinatutkimukseen tuli vastauksia noin 9 200. Vastaajien yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto. Suurin osa työskenteli asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla.

Keskustelua aiheesta

”Hallitus jakaa omille etupiireilleen merkittäviä veroetuuksia” – Kiuru budjettikeskustelussa: ”Kyllä Sipilän hallitus kehtaa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro vuoden 2018 talousarvion palautekeskustelussa piti tänään kansanedusaja Krista Kiuru.

– Suomella ei ole varaa lisätä eriarvoisuutta. Muutoin taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus kasvavat ja luottamus rapautuu. Seuraukset voivat olla yllättäviä ja vakavia, Kiuru varoitti puheessa.

Kiuru muistutti, että hallituskauden alussa pääministeri Sipilä vetosi yhteiskunnan heikoimpiin, sairaimpiin ja köyhimpiin ja vaati heitä antamaan vähistään, jotta Suomi saadaan kuntoon.

Suurituloisia kehotettiin lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen, vaikka verotus olisi ollut keino saada kaikki oikeudenmukaisesti talkoisiin mukaan.

– Hallituksen ankaran, lähes 4 miljardin leikkauslinjan maksajiksi jäivät perheet, lapset, nuoret, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja perusturvan varassa olevat. Kovat leikkaukset jatkuvat joka vuosi syventäen ihmisten ahdinkoa. Ajatelkaa, jopa diabeteslääkkeistä on leikattu ja keliakiakorvaukset on lakkautettu.

– Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Harva uskoisi Kiurun mukaan, että kaiken tämän jälkeen hallitus kehtaa jakaa omille etupiireille merkittäviä veroetuuksia.

– Mutta kyllä Sipilän hallitus kehtaa, hän napautti.

– Hallituksen talouspolitiikasta puuttuu sydän. Vetoomuksista ja lupauksista huolimatta oikeudenmukaisuutta ei ole palautettu, vaikka Suomi saa maailmantaloudesta vetoapua ja maamme talous kasvaa vihdoin.

– Hallitus on perustellut leikkauslinjaansa julkisen talouden kuntoon laittamisella. Samaan aikaan hyvätuloisia suosiva veropolitiikka on heikentänyt hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Suomi ei tule Kiurun mukaan kuntoon, sillä budjettikirjan mukaankin julkisen talouden rakenteellinen alijäämä kasvaa vuodesta 2016 vuoteen 2019.

– Julkisen talouden rakenteellinen tila ei siis suinkaan parane, vaan heikkenee, toisin kuin moni suhdannepölyn sokaisema hallituspuolueen edustaja vielä täällä väittää, hän jatkoi.

Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Koska hallituksen politiikasta puuttuu myös uskottava visio tulevasta,  SDP esittää kolmea tavoitetta eriarvoistavan suunnan kääntämiseksi:

1.  Palautetaan oikeudenmukaisuus

2. Tehdään työllisyyttä nostavia fiksuja uudistuksia

3. Vahvistetaan osaamista ja tuottavuutta

– Ensiksi, oppivelvollisuus on tuotava rohkeasti nykyaikaan. Pelkkä perusasteen tutkinto ei tulevaisuudessa enää riitä työmarkkinoille kiinnittymiseen. Pidennetään oppivelvollisuutta ja tehdään toinen aste maksuttomaksi.

– Toiseksi, varhaiskasvatus on parhaita investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, palautetaan subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja poistetaan maksut pitkällä aikavälillä. Uudistukset maksavat itsensä monin verroin takaisin.

– Kolmanneksi, perhevapaauudistus on toteutettava heti. Perhevapaiden uudistaminen lasten ja perheiden ehdolla on tehokas keino lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja parantaa samalla työllisyyttä.

– Neljänneksi, koulutustaso on käännettävä jälleen kasvuun. Vielä vuosituhannen alussa Suomessa oli maailman koulutetuin väestö. Nyt monet maat ovat menneet ohi. Me haluamme kääntää tämän kehityksen.

– Viidenneksi, me varaamme riittävät resurssit työllisyyden hoitoon. Emme hyväksy sitä, että hallitus jälleen kerran leikkaa työttömiltä, nyt aktiivimallin nimissä. Syyttelyn sijasta työttömät tarvitsevat kunnon palveluja.

”Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja.”

 SDP:n vaihtoehdon suurimmat panostukset tehdään koulutukseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Oppivelvollisuuden pidennyksen lisäksi panostaisimme kaikille koulutusasteille, Kiuru sanoi.

– Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja. Hallitus valitsi linjansa jo vuonna 2015. Vaikka talous kasvaa, mikään ei ole muuttunut, Krista Kiuru totesi.