Kirjamessuilla voi uppoutua myös kamalan rakkaisiin kansakoulumuistoihin

Kuva: Kari Hulkko
Kirjamuseo Pukstaavin Helsingin kirjamessuille rakentama kansakoulun 150-vuotista historiaa esittelevä näyttely kiinnosti myös tämän päivän peruskoululaisia.

Helsingin kirjamessujen näyttelytarjonnassa ”Rihvelitaulusta tablettiin – Kansakoulu 150 vuotta” herättää oletettavasti kahdenlaisia tuntoja. Digitalisoidun nykypäivän koululaiset, joita näyttelyssä pörräsi torstaina sankoin joukoin, katselevat vanhoja aapisia, liitutauluja, paripulpetteja ja urkuharmoonia vähän säälivinä tai OMG!!-päivittelyjen kera hämmästellen: ”Onks kouluissa tosiaan ollu joskus noin köyhää?” (autenttinen katsojakommentti). Vanhemmille, esimerkiksi ei sen  paleontologisemmille olennoille kuin 1960- ja 70-luvuilla koulutiensä aloittaneille messuvieraille Suomalaisen kirjan museon kokoama näyttely taas tarjoaa nostalfgista aikamatkaa menneisyyteen. Aikaan, jolloin kasvisruokapäivä oli yhtä kuin kaalilaatikkoa ja Spotifyn tilalla oli Koululaulukirja, josta vedettiin ”Sotilaspoikaa” ja ”Kotimaani ompi  Suomea”.

Keisarillinen asetus kansakouluista annettiin Suomen suuriruhtinaskunnassa 1866, mutta oppivelvollisuuslaki astui voimaan vasta 1921. Suomalainen koululaitosjärjestelmä on historian saatossa osoittanut menestystarinaksi, mitä muistetaan aina hehkuttaa, kun on julkaistu erilaisia oppimistulosvertailuja, joissa Suomi keikkuu kärkisijoilla.

Liitutaulusta screenille

Kirjamessujen näyttelyn nimi kertoo varsin tyhjentävästi siitä kehitysvauhdista, jossa koululaitos on  viimeiset neljäkymmentä vuotta eli jälkeen peruskoulu-uudistuksen ollut. Näyttelyssä on on rinnakkain iki-ihania vanhoja opetustauluja sekä tietysti liitutaulu ja sitten esimerkkinä tulevasta kehitystiestä screeni, jolla vilkkuu modernia audiovisuaalista opetusmateriaalia.

Vitriineissä löytyy koko aapiskirjan historiallinen kaari fraktuuralla painetuista 1800-luvun asiapitoisista opuksista nykypäivän värikkäisiin ja monenlaisia virikkeitä tarjoaviin lukukirjoihin ”Aku Ankan kultaista aapista”ja ”Pupu Tupunan loruaapista” myöten.

– Pulpetiton ja kirjaton luokka on yksi tulevaisuudenkuva, joka näyttelyssä tuodaan näkyville. On silti aika epätodennäköistä, että kirjat katoaisivat kouluopetuksesta kokonaan, mutta digiaika luo koko ajan uudenlaisia vaatimuksia, erityisesti monilukutaidon hallitsemisessa, sanoi näyttelyn avannut Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtinen.

Rihvelitaulusta tablettiin -näyttelyosastolla on jokaisena messupäivänä vaihtuva lukujärjestys, jossa on muun muassa pulpettijumppaa, kaunokirjoitus- ja katumusharjoituksia sekä kunkin messupäivän päättävä luokkakuvaus osastolla päsmäröivän opettaja Tarkan kanssa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Heinäluoma ei pyri presidentiksi: ”Urpilaisen ilmoitus ei muuta pohdinnan lopputulosta”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma sanoo Twitterissä, ettei edelleenkään ole pyrkimässä presidentiksi. Hänen mukaansa kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) ilmoitus olla tavoittelematta ehdokkuutta ei muuta hänen viime kesän pohdintansa lopputulosta. Heinäluoma kertoi päätöksestään olla asettumatta ehdokkaaksi jo viime kesäkuussa.

Hän sanoo keskittyvänsä eduskuntatyöhön ja kunnallisvaaleihin.

Heinäluoma oli sanonut antavansa tukensa Urpilaiselle, jos tämä olisi suostunut ehdokkaaksi.

Ruuhkista uupunut Kelan henkilöstö puhkuu turhautumista: ”Jälleen varoittava esimerkki”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kela aikoo palkata toimistoihinsa lisää väkeä – viimein. Perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alussa. Kela arvioi, että homma hoituu 750 henkilöllä. Kunnissa tätä tehtävää hoiti vielä viime vuonna arviolta yli 1 500 henkilöä.

Kelalle tuli oletettavasti yllätyksenä, millainen ruuhka toimistoihin syntyy. Niissä käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Lisäksi puheluita tulee noin 20 000 vuorokaudessa.

Kelan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki kritisoi epäonnistuneita henkilöstölaskelmia.

– Jälleen yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian alhaisiksi.

Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi.

Kelan henkilöstö on ollut valtavan työpaineen alla, kun asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 57 prosenttia. Etuushakemuksia tulee enemmän sisälle kuin mitä niitä ehditään ratkaisemaan.

– Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi, Martinmäki kuvailee nykyistä tilannetta.

Kelan hallituksen ja valtuutettujen lupa palkata lisää väkeä tulikin kreivin aikaan.

– Edellytämme, että lisärekrytoinnit toteutetaan heti. Asiakkaille pitää turvata viimesijaisen etuuden saaminen lakimääräisessä seitsemän päivän käsittelyajassa, toimihenkilöyhdistys korostaa.

Yhdistys vaatii lisäksi, että nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia.

Kelan toimihenkilöyhdistys on valtakunnallinen ammattiyhdistys, joka valvoo Kelan toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. Yhdistyksessä on reilut 4000 jäsentä. Kelan toimihenkilöyhdistys kuuluu palkansaajajärjestö Pardiaan ja STTK:hon.

Urpilaisen ilmoitus sotki SDP:n pasmat – Paatero etsii valtuustolle kokouspäivää

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, Sirpa Paatero kertoo, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero kertoo.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluevaltuusto. Paatero oli kaavaillut kevätkokouksen päivämääräksi 24.3. Uuden ehdokkaan etsimiseen olisi aikaa kuukausi ja se taitaa olla liian vähän.

– Toinen mahdollisuus olisi kutsua ylimääräinen kokous koolle. Olisikin muutenkin hyvä kokoontua vielä ennen huhtikuisía kunnallisvaaleja, Paatero sanoo.

SDP:n puoluevaltuuston kutsuu koolle puoluehallitus, jonka puheenjohtaja on Antti Rinne.

 

”Puoluevaltuuston kokousta ei ole vielä päätetty”

Kuva: Jari Soini
SDP:n vastavalittu puoluesihteeri Antton Rönnholm (oik.) joutuu heti tulikasteeseen. Puolueelle olisi löydyttävä uusi ehdokas presidentinvaaleihin ja aika kiireellä vieläpä.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluekokousten välissä ylintä päätösvaltaa käyttävä puoluevaltuusto. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

– Kevään kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, kertoo SDP:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm Demokraatti.fi:lle aamulla. Kokouksen kutsuu koolle SDP:n puoluehallitus.

– Niin moni olisi toivonut Jutta Urpilaisen ehdokkuutta. Tosin ymmärrän täysin hänen ratkaisunsa, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin mukaan SDP ryhtyy nyt kiireen vilkkaa luotaamaan uutta prsidenttiehdokasta.

Antti Rinne ymmärtää Urpilaisen päätöksen – ”Tämän kevään aikana asia ratkaistaan”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu nyt miettimään SDP:n presidenttiehdokaskuvion uudelleen, kun Jutta Urpilainen ei lähde ehdolle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) toivoi toisenlaista ratkaisua presidenttiehdokkuudesta kieltäytyneeltä Jutta Urpilaiselta. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että Urpilainen valitsi toisin. Urpilainen perustelee perhesyillä kieltäytymistä Demokraatin kolumnissaan.

– Maa kyllä löytää isiä ja äitejä, mutta lapsi on pieni vain hetken, Rinne sanoi aamulla Demokraatti.fi:lle.

Rinteen mukaan SDP jatkaa presidenttiehdokkaan hakemista kevään aikana.

– Puoluevaltuusto kokoontuu keväällä, siellä asia päätetään, Rinne sanoo.