Kirjamessuilla voi uppoutua myös kamalan rakkaisiin kansakoulumuistoihin

Kuva: Kari Hulkko
Kirjamuseo Pukstaavin Helsingin kirjamessuille rakentama kansakoulun 150-vuotista historiaa esittelevä näyttely kiinnosti myös tämän päivän peruskoululaisia.

Helsingin kirjamessujen näyttelytarjonnassa ”Rihvelitaulusta tablettiin – Kansakoulu 150 vuotta” herättää oletettavasti kahdenlaisia tuntoja. Digitalisoidun nykypäivän koululaiset, joita näyttelyssä pörräsi torstaina sankoin joukoin, katselevat vanhoja aapisia, liitutauluja, paripulpetteja ja urkuharmoonia vähän säälivinä tai OMG!!-päivittelyjen kera hämmästellen: ”Onks kouluissa tosiaan ollu joskus noin köyhää?” (autenttinen katsojakommentti). Vanhemmille, esimerkiksi ei sen  paleontologisemmille olennoille kuin 1960- ja 70-luvuilla koulutiensä aloittaneille messuvieraille Suomalaisen kirjan museon kokoama näyttely taas tarjoaa nostalfgista aikamatkaa menneisyyteen. Aikaan, jolloin kasvisruokapäivä oli yhtä kuin kaalilaatikkoa ja Spotifyn tilalla oli Koululaulukirja, josta vedettiin ”Sotilaspoikaa” ja ”Kotimaani ompi  Suomea”.

Keisarillinen asetus kansakouluista annettiin Suomen suuriruhtinaskunnassa 1866, mutta oppivelvollisuuslaki astui voimaan vasta 1921. Suomalainen koululaitosjärjestelmä on historian saatossa osoittanut menestystarinaksi, mitä muistetaan aina hehkuttaa, kun on julkaistu erilaisia oppimistulosvertailuja, joissa Suomi keikkuu kärkisijoilla.

Liitutaulusta screenille

Kirjamessujen näyttelyn nimi kertoo varsin tyhjentävästi siitä kehitysvauhdista, jossa koululaitos on  viimeiset neljäkymmentä vuotta eli jälkeen peruskoulu-uudistuksen ollut. Näyttelyssä on on rinnakkain iki-ihania vanhoja opetustauluja sekä tietysti liitutaulu ja sitten esimerkkinä tulevasta kehitystiestä screeni, jolla vilkkuu modernia audiovisuaalista opetusmateriaalia.

Vitriineissä löytyy koko aapiskirjan historiallinen kaari fraktuuralla painetuista 1800-luvun asiapitoisista opuksista nykypäivän värikkäisiin ja monenlaisia virikkeitä tarjoaviin lukukirjoihin ”Aku Ankan kultaista aapista”ja ”Pupu Tupunan loruaapista” myöten.

– Pulpetiton ja kirjaton luokka on yksi tulevaisuudenkuva, joka näyttelyssä tuodaan näkyville. On silti aika epätodennäköistä, että kirjat katoaisivat kouluopetuksesta kokonaan, mutta digiaika luo koko ajan uudenlaisia vaatimuksia, erityisesti monilukutaidon hallitsemisessa, sanoi näyttelyn avannut Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtinen.

Rihvelitaulusta tablettiin -näyttelyosastolla on jokaisena messupäivänä vaihtuva lukujärjestys, jossa on muun muassa pulpettijumppaa, kaunokirjoitus- ja katumusharjoituksia sekä kunkin messupäivän päättävä luokkakuvaus osastolla päsmäröivän opettaja Tarkan kanssa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Metsäteollisuus brexitistä – ”Pitäisi koittaa erota ystävinä, etteivät lapset hirveästi kärsi”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen

Suomalaisen metsäteollisuuden Saksan jälkeen toiseksi tärkein vientimaa Britannia aikoo sanoa hyvästit EU:n sisämarkkinoille. Asia selvisi tiistaina, kun Britannian pääministeri Theresa May piti brexitiä koskevan linjapuheensa. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Timo Jaatisen mukaan kauppakumppanin lähtöön aletaan nyt varautua.

– Vapaakauppasopimus tarkoittaa pitkiä neuvotteluja, joiden aikana on mahdollista, että Britannia pysyy EU:n sisämarkkinoilla. Kevyempi diili olisi voinut syntyä nopeammin, jolloin myös ratkaisun olisi pitänyt olla nopeammin tiedossa, Jaatinen sanoo. 

Seuraavaksi irtautumisen yksityiskohtia ryhdytään Jaatisen mukaan pohtimaan EU:n ja Suomen viranomaisten kanssa. 

”Olennaista on, ettei tulisi mitään tulleja tai rajoituksia.”

– Tämä on vähän tällainen erotilanne, jossa pitäisi koittaa erota ystävinä, niin etteivät lapset hirveästi kärsisi. Lapsi on tässä vapaakauppasuhteet ja niiden turvaaminen. Olennaista on, ettei tulisi mitään tulleja tai rajoituksia. 

Jaatinen uskoo yhteistyön sujuvan ulkoministeriön kanssa hyvin ja toivoo EU:n komission ja Britannian tuleviin neuvotteluihin pragmaattista otetta. 

– EU:lla on nyt niin paljon haasteita ja niin monesta suunnasta, ettei ylimääräisen EU–Britannia-jännitteen luominen ole järkevää. 

– Britannia on tehnyt tämän päätöksen sisäpoliittisista syistä ja draiverina on ollut maahanmuutto. Piti siitä tai ei, se pitää hyväksyä ja taloudelliset edut puolin ja toisin on turvattava, Jaatinen sanoo.

Metsäteollisuus edustaa noin 40 prosenttia Suomen viennistä Britanniaan. Vastaavasti metsäteollisuuden viennistä hieman vajaa 10 prosenttia suuntautuu Britanniaan.

Menikö tutkijan some-kritiikki Ville Niinistön ihon alle? – Vastasi omaperäisellä kyselyllä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Demokraatti uutisoi hiljattain tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutilan ottaneen pamfletissaan Pilaako eliitti Suomen? kantaa politiikan ammattilaisten some-vastuullisuuteen.

– Puoluepoliittinen kiihkeys on osa kansanvaltaa, mutta sarjatuli sanoilla, kaiken kommentointi ja valehtelua lähestyvä liioittelu syövät poliitikon vaikutusvaltaa ja uskottavuutta, Jutila kirjoitti.

Jutilan mukaan poliittiseen ylikuntoon voi ajautua erityisesti oppositiossa, kun fanit ja gallupit kannustavat eikä vastuu paina.

– Sanojan oma arvostelukyky voi pettää ja vastakkainasettelusta tulee ajattelutapa. Tällä vaalikaudella niin vaikuttaa käyneen vihreiden lahjakkaalle Ville Niinistölle.

Niinistö: Facebookissa viikkokattavuuteni miljoona uniikkia ihmistä.

Ville Niinistö on tarttunut Jutilan kirjoitukseen Twitter-tililleen luomallaan kyselyllä.

– Otan kantaa yhteiskunnan kysymyksiin. Keskustelen somessa. Osaa se häiritsee, Suomessa poliitikot eivät sitä yleensä tee. Kummasta pidät? Niinistö kirjoitti ja julkaisi tämän alla kyselyn, jossa oli kaksi vastausvaihtoehtoa.

Vaihtoehto ”Avoin keskustelu hyvästä” sai 92 prosenttia äänistä ja vaihtoehto ”Turvallisempaa mumista” 8 prosenttia.

– No, kansa on puhunut. 93% tykkää, että asioista keskustellaan avoimesti. Mennään eteenpäin. :) , Niinistö kirjoitti toisessa twiitissään silloisesta äänestystilanteesta.

– Kummastuttaa, jos se häiritsee muitakin kuin kilpailevien puolueiden poliitikkoja ja kannattajia? puheviestinnän professori Pekka Isotalus vastasi twiitissään Niinistölle.

– Lähinnä tuntuu häiritsevän keskustalaisen ajatuspajan johtajaa ja poliittisia kilpailijoita. Mutta siksi ajattelin testata asiaa, Niinistö jatkoi professorille.

Karina Jutila on keskustaliberaalin ajatuspaja e2:n johtaja. Jutila vastasi, muttei lähtenyt Twitter-ketjussa väittelemään aiheesta.

Keskusteluun osallistui useita henkilöitä. Eräässä vaiheessa Ville Niinistö totesi muun muassa, että hänen viikkokattavuutensa Facebook-profiilissa on keskimäärin noin miljoona uniikkia ihmistä.

– Toki kannattaa muistaa, ”kattavuus” tarkoittaa yhden päivityksen jonkinlaista näkymistä feedissä, hän tarkensi toisessa twiitissään.

Kuittaili Rinteelle, keskustalle ja kokoomukselle.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen some-käyttäytyminen sai Karina Jutilan pamfletissa kehuja.

Jutilan mielestä Rinne on valinnut taktiikan, jossa mukana on myös malttia ja vaatimattomuutta.

– Vähemmän on kantanut pidemmälle, eli vaikutusvaltaa Rinteellä on enemmän kuin oppositiokumppanilla. Molemmissa tapauksissa kyse on siitä, mitä politiikalla tavoitellaan: julkisuutta, kannatusta vai päätöksiin vaikuttamista – harva saavuttaa kaikki kolme samaan aikaan.

– Ei Rinne edes käy sitä, kuului Niinistön twiitissä arvio Rinteen somekeskustelusta.

– Käsittääkseni Kok&Kesk toivovat minun ilmaisevan itseäni vähemmän suositulla tavalla ja harvemmin, Niinistö sanoi niin ikään.

Viron ”Gordon Ramsay” Juha Rantanen: ”Jos joku sanoo mulle työhaastattelussa olevansa täysoppinut kokki, lopetan haastattelun siihen”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Juha Rantasella on parhaillaan menossa Virossa tv-nettisarja Köögikubjas Goes Nature.

Virossa kaikkien tuntema keittiömestari Juha Rantanen ihmetteli maahan muuttaessaan 1998, miksi suomalaisilla on niin monia nimityksiä Virossa, kuten Pekka, poro ja kahisev. Taas suomalaisilla ei ole vastaavia virolaisia kohtaan, mutta ruotsalaisista ”rakkaita lempinimiä” on senkin edestä.

— Virolaiset ovat kivikaudella, suomalaiset keskiajalla, ja ruotsalaiset ovat moderneja, keittiömestari kärjistää.

Kateuden syyksi hän arvelee niin Suomen kuin Viron kohdalla sen, että molemmissa tapauksissa se kohdistuu isompaa ja paremmin menestyvää maata kohtaan. Rantanen ihmettelee, mitä nykyisellä taloudellisella menestyksellä Viro yrittää näyttää ja kenelle? Ahneus vain kasvaa.

— Ihmisten kohtelemisesta ei välitetä täällä vielä mitään. Ei yhteiskuntaa kiinnosta, miten kansalainen voi, Rantanen lataa.

Rantanen on nähnyt Virossa, millaisia vaikutuksia kaupallisilla arvoilla on ja mihin suuntaan ne vievät ihmisiä. Elämännäkemyksen- ja kokemuksen kunnioitus puuttuvat.

— Kun kaikki on ostettavissa, ja joka asiassa on kysymys rahasta, ei se kehitä yhteiskuntaa, hän tähdentää.

Viro ei ole Neuvostoliitto, eikä Suomen maakunta. Täällä on oma kulttuuri ja sitä pitää kunnioittaa.

On vaikea viedä eteenpäin mitään, jos ei tunne perusteita ja historiaa. Asioiden kyseenalaistaminen ja punnitseminen ovat oppimisen lähtökohtia.

— Miksi on tärkein kysymys. Pitää ehdollistaa asioita. Jos ei pysty perustelemaan, sitten on hiljaa, Rantanen tähdentää.

Ravintolassa johtajan pitää kuunnella alaisiaan, mutta hänellä tulee olla selkeä johtajan rooli. Yhdessä keskustelemalla ei tule tulosta. Jälkikäteen annosta voi vain yrittää korjailla päällepäin.

— Täällä on helvetisti hyviä kokkeja. Ei ole huonoa henkilökuntaa, vaan huonoa johtajuutta ja bisnesajattelua. Jos ei saa henkilökuntaa kuuntelemaan, hommasta ei tule mitään, Rantanen linjaa.

Ihmiset eivät tule ravintolaan nälän tai janon takia, vaan tapaamaan ihmisiä. Hyvä palvelu on kokonaisvaltaista, jossa ihminen tekee kokemuksia toiselle. Palvelun tulee olla lisäarvo.

— Jos joku sanoo mulle työhaastattelussa olevansa täysoppinut kokki, lopetan haastattelun siihen, Rantanen laukoo.

Tällä hän viittaa siihen, että ihan jokaisella on aina jotain uutta opittavaa. Ilman oppimisen asennetta ei voi kehittyä.

Rantanen hämmästelee yhä uudestaan matkailijoita, jotka kuvittelevat kaikkien virolaisten osaavan suomea. Niin ei todellakaan ole. Suomalaisilla on virolaisilta myös paljon opittavaa.

— Viro ei ole Neuvostoliitto, eikä Suomen maakunta. Täällä on oma kulttuuri ja sitä pitää kunnioittaa,Rantanen selvittää.

Lue koko Juha Rantasen haastattelu torstain 19.1. Demokraatista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Maailmanpolitiikkaa puitiin pj-tentissä Tampereella – ”Hallituksemme on impivaaralainen smurffi”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Timo Harakka, Antti Rinne ja Tytti Tuppurainen tentissä Tampereella.

SDP:n puheenjohtajien tentissä Tampereella pureuduttiin muun muun muassa ulkopoliittisiin kysymyksiin. Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi ja Iso-Britannian erottautuminen EU:sta puhaltavat pyörteitä maailmanpolitiikkaan.

SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Antti Rinne, Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen arvioivat, millainen rooli sosialidemokratialla – ja mahdollisesti sosialidemokraattisella Suomen pääministerillä on kansainvälisellä kentällä.

SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike.

Rinne luonnehti, että kansalaisten keskuudessa on syntynyt käsitys siitä, ettei EU olisi puolellamme. Hän sanoi, että EU koetaan ”eliitin harrasteluna”. Sosialidemokraattien tehtävänä hän näkee tämän käsityksen oikaisemisen.

– SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike. Meidän intresseissämme on vahvistaa EU:ta siten, että se saa kansalaisten keskuudessa mahdollisimman suuren luottamuksen, hän sanoi.

Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni.

Tuppuraisen mukaan on tärkeää, että Suomen pääministeri olisi tukemassa yhteistyön ja luottamuksen linjaa ”näinä epävarmoina aikoina”. Tuppurainen on huolissaan siitä, ettei Trump näytä tukevan eurooppalaisen yhteistyön säilymistä.

– Olemme pieni maa ja meille kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälinen rauha ja vakaus on elinehto. Ei ole mitenkään mahdollista, että selviäisimme vaikkapa turvapaikkakriisistä ilman eurooppalaista yhteistyötä. Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni ja eurooppalainen yhteistyö, Tuppurainen sanoi.

Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö.

Myös Harakka pitää ”hämmentävänä ja historiallisena”, että Yhdysvalloissa virkaan astumassa oleva presidentti on romuttamassa pitkää yhteistyötä Yhdysvaltain ja EU:n välillä. Hän sanoi myös olevansa jopa raivoissaan siitä, että ulkoministeri Timo Soini (ps.) on kuitannut linjanmuutoksen toteamalla, ettei Trumpin puheista tarvitse välittää.

– Toistaiseksi en ole kuullut myöskään pääministerin ja presidentin kommentteja tästä uudesta, vakavasta tilanteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö. Meidän hallituksemme on impivaaralainen smurffi, hän sivalsi.

Harakan mukaan juuri nyt tarvitaan sosialidemokraattista johtajuutta, jotta Euroopassa maiden alistuminen ”äärioikeiston ja kansalliskiihkoisen populismin valtaan” pysäytetään.

Puheenjohtajaehdokkailta kysyttiin myös, pitäisikö Suomen liittyä Natoon, mikäli Ruotsi liittyy. Rinne ja Harakka painottivat, ettei Ruotsi ole liittymässä, eikä Suomenkaan pidä liittyä. Jos Ruotsi kuitenkin liittyisi Natoon, olisi Tuppuraisen mukaan Suomenkin harkittava.

– Päätösten pitää perustua faktaan, oikeaan tilanneanalyysiin ja hyvään, maltilliseen harkintaan. Siksi kysymys Ruotsin Nato-jäsenyydestä on relevantti. Meidän tulee olla tietoisia Ruotsin linjoista. Se tilanne ei saa toistua, mitä tapahtui 1990-luvulla EU-jäsenyyden suhteen, Tuppurainen sanoi.

Verkkouutiset: Veroista vastaava ministeriö kiistää tiedot autoveron poistosta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan Verkkouutisille, ettei valtiovarainministeriössä ole valmisteltu autoveron poistamista. Yle uutisoi tänään, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) esittää torstaina, että liikenteen veroja alennetaan 1,6 miljardia euroa.

Autoveroa kerätään tänä vuonna arviolta 853 miljoonaa euroa. Ylen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö esittää selvityksessään, että autoverosta luovutaan kokonaan.

Lisäksi ajoneuvoveron perusveroa laskettaisiin 547 miljoonalla eurolla. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää myös polttoaineveron laskemista 200 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeriöstä korostetaan Verkkouutisille, että kyse on liikenne- ja viestintäministeriön omasta selvityksestä, jossa valtiovarainministeriö ei ole ollut mukana.

Vastuu valmisteverojen valmistelusta ja veromuutosten esittämisestä kuuluu valtiovarainministeriölle, eikä siellä ole Verkkouutisten saamien tietojen mukaan valmisteilla mitään veromuutoksia.