Politiikka

Kirjamessuilla voi uppoutua myös kamalan rakkaisiin kansakoulumuistoihin

Kari Hulkko
Kirjamuseo Pukstaavin Helsingin kirjamessuille rakentama kansakoulun 150-vuotista historiaa esittelevä näyttely kiinnosti myös tämän päivän peruskoululaisia.
Kari Hulkko
Kirjamuseo Pukstaavin Helsingin kirjamessuille rakentama kansakoulun 150-vuotista historiaa esittelevä näyttely kiinnosti myös tämän päivän peruskoululaisia.
Kari Hulkko
Kirjamuseo Pukstaavin Helsingin kirjamessuille rakentama kansakoulun 150-vuotista historiaa esittelevä näyttely kiinnosti myös tämän päivän peruskoululaisia.

Helsingin kirjamessujen näyttelytarjonnassa ”Rihvelitaulusta tablettiin – Kansakoulu 150 vuotta” herättää oletettavasti kahdenlaisia tuntoja. Digitalisoidun nykypäivän koululaiset, joita näyttelyssä pörräsi torstaina sankoin joukoin, katselevat vanhoja aapisia, liitutauluja, paripulpetteja ja urkuharmoonia vähän säälivinä tai OMG!!-päivittelyjen kera hämmästellen: ”Onks kouluissa tosiaan ollu joskus noin köyhää?” (autenttinen katsojakommentti). Vanhemmille, esimerkiksi ei sen  paleontologisemmille olennoille kuin 1960- ja 70-luvuilla koulutiensä aloittaneille messuvieraille Suomalaisen kirjan museon kokoama näyttely taas tarjoaa nostalfgista aikamatkaa menneisyyteen. Aikaan, jolloin kasvisruokapäivä oli yhtä kuin kaalilaatikkoa ja Spotifyn tilalla oli Koululaulukirja, josta vedettiin ”Sotilaspoikaa” ja ”Kotimaani ompi  Suomea”.

Keisarillinen asetus kansakouluista annettiin Suomen suuriruhtinaskunnassa 1866, mutta oppivelvollisuuslaki astui voimaan vasta 1921. Suomalainen koululaitosjärjestelmä on historian saatossa osoittanut menestystarinaksi, mitä muistetaan aina hehkuttaa, kun on julkaistu erilaisia oppimistulosvertailuja, joissa Suomi keikkuu kärkisijoilla.

Liitutaulusta screenille

Kirjamessujen näyttelyn nimi kertoo varsin tyhjentävästi siitä kehitysvauhdista, jossa koululaitos on  viimeiset neljäkymmentä vuotta eli jälkeen peruskoulu-uudistuksen ollut. Näyttelyssä on on rinnakkain iki-ihania vanhoja opetustauluja sekä tietysti liitutaulu ja sitten esimerkkinä tulevasta kehitystiestä screeni, jolla vilkkuu modernia audiovisuaalista opetusmateriaalia.

Vitriineissä löytyy koko aapiskirjan historiallinen kaari fraktuuralla painetuista 1800-luvun asiapitoisista opuksista nykypäivän värikkäisiin ja monenlaisia virikkeitä tarjoaviin lukukirjoihin ”Aku Ankan kultaista aapista”ja ”Pupu Tupunan loruaapista” myöten.

– Pulpetiton ja kirjaton luokka on yksi tulevaisuudenkuva, joka näyttelyssä tuodaan näkyville. On silti aika epätodennäköistä, että kirjat katoaisivat kouluopetuksesta kokonaan, mutta digiaika luo koko ajan uudenlaisia vaatimuksia, erityisesti monilukutaidon hallitsemisessa, sanoi näyttelyn avannut Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtinen.

Rihvelitaulusta tablettiin -näyttelyosastolla on jokaisena messupäivänä vaihtuva lukujärjestys, jossa on muun muassa pulpettijumppaa, kaunokirjoitus- ja katumusharjoituksia sekä kunkin messupäivän päättävä luokkakuvaus osastolla päsmäröivän opettaja Tarkan kanssa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat