Kirjavisa: Tilaajaetuna ”helppo nakki”

Kuva: Charlotte Estman-Wennström
Laura Ruohonen
YÖKYÖPELIT
Ohjaus: Laura Ruohonen
Visuaalinen suunnittelu: Erika Kallasmaa
Musiikki: Anna-Mari Kähärä
Koreografia Sonya Lindfors
Valosuunnittelu: Mika Haaranen
Äänisuunnittelu: Mauri Siirala
Maskit: Tuula Kuittinen
Kampaukset: Taina Tervo
Animaatiot Maippi Ketola 
Rooleissa: Seppo Halttunen, Vuokko Hovatta, Katja Kortström, Tuukka Leppänen, Emilia Nyman, Seela Sella, Martti Suosalo
Bändi: Sami Kurppa, Sara Puljula, Marko Puro
Ensi-ilta 2.4.2011 Helsingin Kaupungiteatterin pienellä näyttämöllä
Kuvassa Seela Sella, Martti Suosalo
Kuva © Charlotte Estman-Wennström
Seela Sella ja Martti Suosalo hurmasivat Helsingin kaupunginteatterissa esitetyssä Laura Ruohosen lastenrunojen pohjalta tehdyssä näytelmässä Yökyöpelit.

Kun visaukko vihjaili nelosvisassa erilaisilla mahdollisuuksilla helppoon vastauksen löytämiseen, hän ei ehkä tarkoittanut tätä:

”Nyt meni vähän liian helpoksi, ei tarvinnut miettiä, ei muistaa, eikä tietää. Sen kun vain näppäili tietoa internetistä. Runo löytyi ja sen tekijä. No, täytyy myöntää, että on uusi tuttavuus minulle.”

Näin toimi tamperelainen Irma Lehto, eikä siinä mitään, hakukoneiden hyödyntäminen ei visassa ole kiellettyä –  ei toki erityisen kannustettuakaan.

Seremoniamestari tarkoitti ”kädenkäänteillä” ja ”pikasilmäyksillä” tätä jyväskyläläisen Mauri Panhelaisen oivaltamaa juttua:

”Epätavalliset vihjeet kävivät ymmärettäviksi vasta, kun pähkinä hieman yllättäen ratkesi. Tuskin ennen lehdessä on seisonut parin sivun päässä kirjavisan vastaus. Se on tällä kertaa Laura Ruohonen ja hänen lapsille 2011 kirjoittama riimittelykirjansa Allakka pullakka. – – –

Ruohonen on taikonut hatustaan heliseviä riimejä, joista tulee etsimättä mieleen alan kruunaamaton kuningatar, 90-vuotias Kirsi Kunnas ja ihan vähän myös toinen klassikko, Kaija Pakkanen. Ruohosen runoissa on vetävä rytmi, joka ilman muuta viehättää lapsia ja lapsenmielisiä. ”

Myös Ulla Vaara Lahdesta on kolumnin hokannut ja lukenut.

”Demokraatti-lehdessä on Laura Ruohosen kolumni ’Menestys vs. merkitys’. Erinomainen analyysi taiteen ja tieteen merkityksestä, arvosta ja nykytilasta.

Se ei kuitenkaan ole Viikon 4 sitaatin aiheena. Kirjavisassa kysytty kirjailija on kuitenkin juuri näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Laura Ruohonen, joka on monipuolinen osaaja niin teatteritaiteessa kuin nyt kyseessä olevassa lasten runoudessa. Hänen kirjoittamia näytelmiä on esitetty laajasti niin Suomessa kuin ulkomailla. – – –

On todella hienoa, että Suomessa syntyy koko ajan hyvää lasten kirjallisuutta.”

Tamperelainen Unto Vesakin antaa ymmärtää noteeranneensa kolumni-viitteen luonnehtiessaan vihjettä hauskaksi.

Vain verkkolehdestämme visaa seuraaville vihjeet saattoivat kuulostaa siis vähän ylimielisiltä. Mutta sanotaan nyt näin, että kolumniin viittaminen oli ”tilaajaetu” ja kannustus lukemaan paperilehteä.

Toisaalta visaketku päätti ulkoistaa lehden uuden kolumnistin esittelyn lukijoille!

* * *

Tervakoskelainen Ossi Lehtiö haki apua googlea paljon varteenotettavammasta lähteestä. Eikä meinannut edes uskoa vankkaa faktaa!

”Riensin asiaa enempää tarkistamatta kertomaan veljenpoikani tyttärille juttua hienosta runoilijasta, jota kannattaa ehdottomasti kaikkien lukea ja vaikkapa ihan ulkoa oppia. Olin jo kirjoittanut muistiinkin tämän runon ja tietenkin innoissani pikkuneideille (8, 10 ja 12 v.) ääneen lukemaan.

Kaikki kolme tunnistivat runoa ja ilmoittivat, että heillä on jo se kirja, jossa tuo runoa on. Pyysin hakemaan kirjan, jotta voidaan enemmänkin lukea ja keskustella.

Näppärin tytöistä, siis Norppa, lähti hakemaan ja takaisin tultuaan aiheutti isosedälle vähintään uuden aivohalvauksen. Kirjan kannessa luki että Laura Ruohonen, Allakka pullakka, loruja lyyrisille lapsille, kuvittanut Erika Kovanen. Julistin kaikkitietävästi, että nyt neiti  erehtyy, kirjan ja runo ovat ihan toisen hienon riimittelijän tuotantoa.

Kyllä se siellä vaan on, totesivat neidit. Ja toden totta, siellä Mahtimummeli määrää –runo todella oli. Minä väärässä ja nuoret neidit oikeassa. Sitten me luimme yhdessä ne kaikki muutkin runot ja lopuksi vielä lainasin kirjan kotilukemiseksi.”

Helsinkiläisellä Tuulikki Lepomäki-Lahtisella on paitsi tietoa, myös ikävä erästä herraa.

”Runo on tuttu myös näytelmästä Yökyöpelit, jota Helsingin Kaupunginteatteri esitti. Se tuli myös tv-sarjana. Seela Sella oli aivan hurmaava päätäi Väätäinen. Näin yli kuusikymppisen tädinkin oli ihan pakko katsoa koko sarja.

Hyvä, että kirjavisa sentään säilyi lehtiuudistuksessa. Haikealta nimittäin tuntui jättää jäähyväiset Urjalle. Opin lukemaan Urjan myötä lähes 60 vuotta sitten, kun vanhemmat ja isosiskot eivät enää suostuneet sitä minulle lukemaan. Sen jälkeen olenkin lukenut kaikki Urjat ja siinä sivussa koko lehden aina tänne saakka. Täytyy toivoa, että nykylapsillekin jää jotain muistoja digi-Demarista.”

Veikko Huuska Ikaalisista muistaa myös päätäi-Väätäisen.

”Seela Sella on muutenkin tajunnassani kytkeytynyt läheisesti Ruohosen näytelmiin; Tampereen Teatterikesässä taannoin muistan nähneeni Saari jossakin kaukana -muistaakseni nimisen esityksen, jossa Seela ja ainakin vanha ihanteeni monitoimi-ihme Leea Klemola.”

Jos tarkkoja ollaan, niin tv-elokuvaksikin sovitetun näytelmän nimi oli ”Yksinen”.

* * *

Petri Kettunen Helsingistä tarttuu vihjeiden näyttämöosaan..

”Historialliset aiheet vihjeessä viittavat Ruohosen näytelmiin Maria Stuart, Kuningatar K ja Sotaturistit. Näytelmässä kuningatar Kristiinaa esitti Wanda Dubiel, joka on suurelle yleisölle tullut tutuksi Nelosen esittämästä Mustat lesket-sarjasta. – – –

Maan alle mennään Laura Ruohosen näytelmässä Luolasto, joka sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa 2014. Näytelmä on esitetty myös Yle Teemalla.”

Mainittu Sotaturistit on espoolaiselle Pertti Vuorelalle tuttu näytelmä.

”Vuonna 2008 näin Laura Ruohosen näytelmän Sotaturistit Kansallisteatterissa. Näytelmä kertoo nimensä mukaisesti siitä, kun Tukholmasta lähti 1854 viisi höyrylaivaa viemään turisteja katsomaan Ahvenamaalle Bomarsundin linnoituksen pommittamista. Käytiin Krimin sotaa, josta sittemmin laulettiin, että ’Oolannin sota oli kauhea…’. – – –

Sekalainen seurue töllisteli näytelmässä laivan kannelta Bomarsundin pommitusta. Ehdoton johtohahmo oli iäkäs amiraali Black Charlie, jota Seela Sella näytteli mainiosti. Mieleeni jäivät myös sotamuistoja kauppaava Svensson (Kristo Salminen) ja luihu matkanjärjestäjä Nisse (Markku Maalismaa).”

Sirpa Taskiselle, Raila Rinteelle, Taavi Lehtolaiselle ja Juhani Niemelle menevät vielä kiitokset oikeista vastauksista ja Tuulikki Lepomäki-Lahtiselle palkinto. (rb)

Viikon 6 sitaatti

Esillä on jälleen kerran kirjailija, joka on kokenut kesitysleirin järkytykset. Ne myös jättivät jäljet hänen tuotantoonsa, erityisesti tähän visakirjaan, joka ilmestyi aika pian suursodan jälkeen, mutta suomennettiin vasta 1960-luvulla.

Seuraavassa, paljon myöhemmin ilmestyneessä kirjassaan hän kuvaa vapautuksen jälkeistä matkaansa takaisin kotiin halki sekasortoisen Euroopan. Se puolestaan suomennettiin vasta 2000- luvulla.

Kuka hän on, mikä teos? Vastaukset viimeistään 17.2. mennessä osoitteeseen Demokraatti/Kirjavisa, PL 338 00531 Helsinki tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Kaikki oli äänetöntä kuin akvaariossa, tai kuin joissakin unissa. Tiesimme odottaa jotakin kohtalokkaampaa, mutta nämä muistuttivat tavallisia poliiseja. Tämä oli hämmentävää ja rauhoittavaa. niille, jotka eivät halunneet jättää matkatavaroitaan, he sanoivat ’matkatavarat myöhemmin’, niille, jotka eivät halunneet jättä vaimoaan, he sanoivat ’myöhemmin yhdessä’, niille, jotka eivät halunneet jättää lapsiaan, he sanoivat ’hyvä, hyvä, olkaa lasten kanssa’. He esiintyivät kaiken aikaa turvallisen varmoina kuin virkamiehet, jotka hoitivat virkaansa samalla tavalla joka päivä.”

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hyssälän Kela-paikalle tunkua – hakijoiden joukossa Paivi Räsänen ja VM:n budjettipäällikkö

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
lks 20160827  LKS 20151118  Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen    eduskunnan  täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. 

 LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Hakijoiden joukossa on muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.). Kristillisdemokraattien puheenjohtajana Räsänen toimi 2004–2015.

Kelan pääjohtajan paikkaa tavoittelee 20 hakijaa.

Joukossa ovat muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.), valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, Kelan johtaja, kokoomustaustainen Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Paikkaa hakevat myös sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen, vakuutuspiirin johtaja Arto Rautio Kelasta, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sekä professori Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Muita hakijoita ovat diplomi-insinööri Asko Eerola, diplomi-insinööri Karo Halme, proviisori Tapio Heilala, sosiaalityöntekijä Markku Kekäläinen, lääketieteen lisensiaatti Heikki Kenttä, järjestösihteeri Reima Kultalahti, toimistosihteeri Mikko Naakka, henkilöstöjohtaja Arja Salin, työterveyslääkäri Samu Suominen, chef engineer Jarkko Taavela ja merkonomi Erja Tennilä.

Hakuaika tehtävään päättyi vuorokauden vaihtuessa.

Kelalle haetaan uutta pääjohtajaa Liisa Hyssälän jäädessä paikalta eläkkeelle vuodenvaihteessa.

SDP:n Taavitsainen: Saavatko munuaissyöpää sairastavat parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikastaan riippumatta ?

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on huolissaan munuaissyöpää sairastavien potilaiden yhdenvertaisesta ja hyvästä hoidosta eri puolella Suomea.

Hän on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministerille.

Taavitsainen kysyy, saako jokainen munuaissyöpään sairastunut parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikastaan riippumatta ja mitä ministeri aikoo tehdä, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu kalliiden lääkehoitojen osalta kaikkialla Suomessa.

Hän muistuttaa, että munuaissyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 1000 ihmistä. Täsmälääkkeet ovat kuitenkin kalliita, mutta tällä hetkellä Kela-korvattavia,  yleensä ylemmän erityskorvausluokan mukaisesti sataprosenttisesti lääkkeen hinnasta. Näin jokainen potilas on pystynyt hankkimaan lääkkeensä, mikä on turvannut potilaiden lääkehoidon yhdenvertaisuuden.

— Tutkimus ja lääkehoito edistyvät nykyään nopeasti. Uusien kalliiden lääkkeiden saatavuus potilaille on sairaalakohtaista. Jos lääkehoito tehdään tiputuksena sairaalassa, sen kustannukset jäävät sairaalan suoritettavaksi. Sairaaloihin kohdistuu painetta priorisoida lääkkeiden saajia, mikä on erittäin huolestuttava kehityssuunta potilaiden yhdenvertaisuuden kannalta, Taavitsainen sanoo.

— Kansalaisille vakuutetaan, että ketään hoitoa tarvitsevaa ei jätetä hoitamatta. Munuaissyöpää sairastavat ja heidän läheisensä ovat kuitenkin hyvin huolestuneita sairaaloiden priorisointipaineiden vaikutuksista lääkehoidon saatavuuteen, Taavitsainen kertoo.

– Jos myös sairaalassa annettavien lääkkeiden osalta myönnettäisiin Kela-korvauksen tapainen korvaus, vähentäisi se vakavasti sairaiden potilaiden huolta heille elintärkeästä hoidosta. Potilas voisi luottaa siihen, että sairaala tekee hoitolinjauksen ilman kustannuskysymysarviointia ja jokainen potilas saisi yhtä hyvän hoidon, Taavitsainen ehdottaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

— Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin, kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa.

— Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

— Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Keskustelua aiheesta

Kovaa puhetta ex-ministeriltä Suomen yrittäjille: “Kaikkea liikkuvaa ammutaan ja valitellaan valtioneuvoston linnan edustalla”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen sanoo kannanotossa, että ilman niin sanottua kilpailukykysopimusta ja kolmikantakonseptin uuspaluuta syksy olisi näyttäytynyt työmarkkinoiden suurena epävarmuutena, ilmapiirin kiristymisenä ja lisäleikkausuhkina. Hänen mukaansa kiky-venettä ei pidä heiluttaa.

— Kilpailukykysopimuksen arvo on sen sisällössä, mutta myös siinä, että sopimuspolitiikan tekemisen perusrakenteita ei murrettu. Tällainen poliittinen pyrkimys näkyi erityisesti kokoomuksen supermarkkinaedustajien toiveissa ja tutuksi vuosikymmenten aikana tulleissa Suomen yrittäjien linjauksissa.

— Se mikä SY:n politiikassa on Jussi Järventauksen ajoista muuttunut, on tapa tuoda pyrkimyksiä esille. Kaikkea liikkuvaa ammutaan ja valitellaan valtioneuvoston linnan edustalla, että meitä ei kuunneltu.

Suomen yrittäjiä johtaa nyt Mikael Pentikäinen.

Ihalaisen mukaan budjettiriiheen valmistautuvan hallituksen kannattaa vaalia luottamukseen rakentuvaa yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

— Työttömyyteen suunnattujen varojen saamista työllisyys ja koulutuspolitiikan aktiivisen käyttöön löytyy varmasti myös yhteisiä näkemyksiä, joiden eteen SDP on tehnyt lukuisia esityksiä mm. Rinteen malli.

Ihalainen sanoo myös, että on hyvä, että työministeri Jari Lindström (p.s) on tarttunut SDP:n esitykseen 60 vuotta täyttäneiden, yli viisi vuotta työttömänä olleiden henkilöiden pääsystä eläketuen piiriin. Sen sijaa”nyt ei ole tarve eikä perusteita” tehdä uusia leikkauksia työttömyysturvaan eikä heikentää työlainsäädäntöä.

Ihalaisen mukaan taloudellisen kasvun ajuriksi Suomessa pitää aikaansaada kaikille työpaikoille ulottuva kansallinen tuottavuuden nostamisohjelma.

Keskustelua aiheesta

Pelkkä raha ei ratkaise urheilun menestystä – SDP:n Paatero ja Skinnari iskevät vastapallon Tapio Korjukselle

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
LKS 20160825 Suomen ainoan mitalin, pronssin, Rion olympialaisista saavuttanut nyrkkeilijä Mira Potkonen kotikaupunkinsa Nokian järjestämissä olympiamitalijuhlissa 25. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / KALLE PARKKINEN
Riosta ainoan mitalin Suomeen tuonut nyrkkeilijä Mira Potkonen kotikaupunkinsa Nokian järjestämissä olympiamitalijuhlissa.

SDP:n kansanedustajat Sirpa Paatero ja Ville Skinnari eivät usko Tapio Korjuksen ehdotukseen, että rahoituksen roima lisääminen ratkaisee suomalaisen urheilun ongelmia. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus lupasi (IL 25.8.) Suomelle heti 5-10 mitalia, jos huippu-urheilun rahat tuplattaisiin, tai nostettaisiin jopa 100 miljoonaan euroon. 

– Toivottavasti tämä ei edusta valtion liikuntaneuvoston linjaa, sillä ainakin yleisesti puheissa tavoitteena on ollut saada mahdollisimman laaja joukko ihmisiä liikunnan pariin satsaamalla rahoitus liikunnan perustan, eli seuratyöhön ja avoimiin liikuntapaikkoihin, kansanedustajat Paatero ja Skinnari toteavat.

Viime vuosina on keskusteltu yhä enemmän harrastamisen kalleudesta, johon vaikuttaa muun muassa sali- ja tilavuokrien nousu, seurojen paikallisten avustusten pieneneminen, lisenssit, suuremmat vaatimukset varusteista ja leirityksistä.

– Huippu-urheilulle on jaettu Veikkauksen kautta tulevasta 150 miljoonan potista vuosittain 33 miljoonaa euroa ja liikuntapaikkarakentamiseen noin 25 miljoonaa. Jos yhteiskunnan satsaus huippu-urheiluun nousisi 100 miljoonaan, jäisi kaikkien lajiliittojen perustason sekä kunto- ja terveysliikuntaa edistävien toimintojen kesken jaettavaksi 25 miljoonaa euroa. Suomalainen huippu-urheilu tarvitsee toki rahaa, mutta enemmän kyse on rahojen oikeasta kohdistamisesta.

Rahat siihen, mitä urheilija tarvitsee.

Urheilija tarvitsee rahoitusta erityisesti oman valmentajan ja tukiorganisaation toimintamahdollisuuksiin. Siksi koko järjestelmää pitää sd-kaksikon mielestä uskaltaa muuttaa.

– Se ei auta, että lyödään lisää rahaa systeemiin, jonka tulokset on nyt nähty.

Kansanedustajat viittaavat tällä huippu-urheilun työryhmän aikaansaamiin tuloksiin.

Pelkkiä uusia projekteja ja hallinnon työpaikkoja perustamalla suomalainen urheilu näivettyy entisestään.

Kansanedustajat näkevät urheilun rakenteissa aivan samoja ongelmia kuin muuallakin suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Talo rakennetaan aina hallinto edellä – aivan kuten sote-uudistuksessakin ollaan tekemässä. Potilas on tässä tapauksessa se yksinäinen urheilija, jonka selviytymisen ja menestyksen ratkaisee lähipiirin sitoutuminen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Riosta ainoan mitalin tuonut Mira Potkonen, Paatero ja Skinnari muistuttavat yhteisessä kannanotossaan.