tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Kirjavisa: Tilaajaetuna ”helppo nakki”

Kuva: Charlotte Estman-Wennström
Seela Sella ja Martti Suosalo hurmasivat Helsingin kaupunginteatterissa esitetyssä Laura Ruohosen lastenrunojen pohjalta tehdyssä näytelmässä Yökyöpelit.

Kun visaukko vihjaili nelosvisassa erilaisilla mahdollisuuksilla helppoon vastauksen löytämiseen, hän ei ehkä tarkoittanut tätä:

”Nyt meni vähän liian helpoksi, ei tarvinnut miettiä, ei muistaa, eikä tietää. Sen kun vain näppäili tietoa internetistä. Runo löytyi ja sen tekijä. No, täytyy myöntää, että on uusi tuttavuus minulle.”

Näin toimi tamperelainen Irma Lehto, eikä siinä mitään, hakukoneiden hyödyntäminen ei visassa ole kiellettyä –  ei toki erityisen kannustettuakaan.

Seremoniamestari tarkoitti ”kädenkäänteillä” ja ”pikasilmäyksillä” tätä jyväskyläläisen Mauri Panhelaisen oivaltamaa juttua:

”Epätavalliset vihjeet kävivät ymmärettäviksi vasta, kun pähkinä hieman yllättäen ratkesi. Tuskin ennen lehdessä on seisonut parin sivun päässä kirjavisan vastaus. Se on tällä kertaa Laura Ruohonen ja hänen lapsille 2011 kirjoittama riimittelykirjansa Allakka pullakka. – – –

Ruohonen on taikonut hatustaan heliseviä riimejä, joista tulee etsimättä mieleen alan kruunaamaton kuningatar, 90-vuotias Kirsi Kunnas ja ihan vähän myös toinen klassikko, Kaija Pakkanen. Ruohosen runoissa on vetävä rytmi, joka ilman muuta viehättää lapsia ja lapsenmielisiä. ”

Myös Ulla Vaara Lahdesta on kolumnin hokannut ja lukenut.

”Demokraatti-lehdessä on Laura Ruohosen kolumni ’Menestys vs. merkitys’. Erinomainen analyysi taiteen ja tieteen merkityksestä, arvosta ja nykytilasta.

Se ei kuitenkaan ole Viikon 4 sitaatin aiheena. Kirjavisassa kysytty kirjailija on kuitenkin juuri näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Laura Ruohonen, joka on monipuolinen osaaja niin teatteritaiteessa kuin nyt kyseessä olevassa lasten runoudessa. Hänen kirjoittamia näytelmiä on esitetty laajasti niin Suomessa kuin ulkomailla. – – –

On todella hienoa, että Suomessa syntyy koko ajan hyvää lasten kirjallisuutta.”

Tamperelainen Unto Vesakin antaa ymmärtää noteeranneensa kolumni-viitteen luonnehtiessaan vihjettä hauskaksi.

Vain verkkolehdestämme visaa seuraaville vihjeet saattoivat kuulostaa siis vähän ylimielisiltä. Mutta sanotaan nyt näin, että kolumniin viittaminen oli ”tilaajaetu” ja kannustus lukemaan paperilehteä.

Toisaalta visaketku päätti ulkoistaa lehden uuden kolumnistin esittelyn lukijoille!

* * *

Tervakoskelainen Ossi Lehtiö haki apua googlea paljon varteenotettavammasta lähteestä. Eikä meinannut edes uskoa vankkaa faktaa!

”Riensin asiaa enempää tarkistamatta kertomaan veljenpoikani tyttärille juttua hienosta runoilijasta, jota kannattaa ehdottomasti kaikkien lukea ja vaikkapa ihan ulkoa oppia. Olin jo kirjoittanut muistiinkin tämän runon ja tietenkin innoissani pikkuneideille (8, 10 ja 12 v.) ääneen lukemaan.

Kaikki kolme tunnistivat runoa ja ilmoittivat, että heillä on jo se kirja, jossa tuo runoa on. Pyysin hakemaan kirjan, jotta voidaan enemmänkin lukea ja keskustella.

Näppärin tytöistä, siis Norppa, lähti hakemaan ja takaisin tultuaan aiheutti isosedälle vähintään uuden aivohalvauksen. Kirjan kannessa luki että Laura Ruohonen, Allakka pullakka, loruja lyyrisille lapsille, kuvittanut Erika Kovanen. Julistin kaikkitietävästi, että nyt neiti  erehtyy, kirjan ja runo ovat ihan toisen hienon riimittelijän tuotantoa.

Kyllä se siellä vaan on, totesivat neidit. Ja toden totta, siellä Mahtimummeli määrää –runo todella oli. Minä väärässä ja nuoret neidit oikeassa. Sitten me luimme yhdessä ne kaikki muutkin runot ja lopuksi vielä lainasin kirjan kotilukemiseksi.”

Helsinkiläisellä Tuulikki Lepomäki-Lahtisella on paitsi tietoa, myös ikävä erästä herraa.

”Runo on tuttu myös näytelmästä Yökyöpelit, jota Helsingin Kaupunginteatteri esitti. Se tuli myös tv-sarjana. Seela Sella oli aivan hurmaava päätäi Väätäinen. Näin yli kuusikymppisen tädinkin oli ihan pakko katsoa koko sarja.

Hyvä, että kirjavisa sentään säilyi lehtiuudistuksessa. Haikealta nimittäin tuntui jättää jäähyväiset Urjalle. Opin lukemaan Urjan myötä lähes 60 vuotta sitten, kun vanhemmat ja isosiskot eivät enää suostuneet sitä minulle lukemaan. Sen jälkeen olenkin lukenut kaikki Urjat ja siinä sivussa koko lehden aina tänne saakka. Täytyy toivoa, että nykylapsillekin jää jotain muistoja digi-Demarista.”

Veikko Huuska Ikaalisista muistaa myös päätäi-Väätäisen.

”Seela Sella on muutenkin tajunnassani kytkeytynyt läheisesti Ruohosen näytelmiin; Tampereen Teatterikesässä taannoin muistan nähneeni Saari jossakin kaukana -muistaakseni nimisen esityksen, jossa Seela ja ainakin vanha ihanteeni monitoimi-ihme Leea Klemola.”

Jos tarkkoja ollaan, niin tv-elokuvaksikin sovitetun näytelmän nimi oli ”Yksinen”.

* * *

Petri Kettunen Helsingistä tarttuu vihjeiden näyttämöosaan..

”Historialliset aiheet vihjeessä viittavat Ruohosen näytelmiin Maria Stuart, Kuningatar K ja Sotaturistit. Näytelmässä kuningatar Kristiinaa esitti Wanda Dubiel, joka on suurelle yleisölle tullut tutuksi Nelosen esittämästä Mustat lesket-sarjasta. – – –

Maan alle mennään Laura Ruohosen näytelmässä Luolasto, joka sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa 2014. Näytelmä on esitetty myös Yle Teemalla.”

Mainittu Sotaturistit on espoolaiselle Pertti Vuorelalle tuttu näytelmä.

”Vuonna 2008 näin Laura Ruohosen näytelmän Sotaturistit Kansallisteatterissa. Näytelmä kertoo nimensä mukaisesti siitä, kun Tukholmasta lähti 1854 viisi höyrylaivaa viemään turisteja katsomaan Ahvenamaalle Bomarsundin linnoituksen pommittamista. Käytiin Krimin sotaa, josta sittemmin laulettiin, että ’Oolannin sota oli kauhea…’. – – –

Sekalainen seurue töllisteli näytelmässä laivan kannelta Bomarsundin pommitusta. Ehdoton johtohahmo oli iäkäs amiraali Black Charlie, jota Seela Sella näytteli mainiosti. Mieleeni jäivät myös sotamuistoja kauppaava Svensson (Kristo Salminen) ja luihu matkanjärjestäjä Nisse (Markku Maalismaa).”

Sirpa Taskiselle, Raila Rinteelle, Taavi Lehtolaiselle ja Juhani Niemelle menevät vielä kiitokset oikeista vastauksista ja Tuulikki Lepomäki-Lahtiselle palkinto. (rb)

Viikon 6 sitaatti

Esillä on jälleen kerran kirjailija, joka on kokenut kesitysleirin järkytykset. Ne myös jättivät jäljet hänen tuotantoonsa, erityisesti tähän visakirjaan, joka ilmestyi aika pian suursodan jälkeen, mutta suomennettiin vasta 1960-luvulla.

Seuraavassa, paljon myöhemmin ilmestyneessä kirjassaan hän kuvaa vapautuksen jälkeistä matkaansa takaisin kotiin halki sekasortoisen Euroopan. Se puolestaan suomennettiin vasta 2000- luvulla.

Kuka hän on, mikä teos? Vastaukset viimeistään 17.2. mennessä osoitteeseen Demokraatti/Kirjavisa, PL 338 00531 Helsinki tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Kaikki oli äänetöntä kuin akvaariossa, tai kuin joissakin unissa. Tiesimme odottaa jotakin kohtalokkaampaa, mutta nämä muistuttivat tavallisia poliiseja. Tämä oli hämmentävää ja rauhoittavaa. niille, jotka eivät halunneet jättää matkatavaroitaan, he sanoivat ’matkatavarat myöhemmin’, niille, jotka eivät halunneet jättä vaimoaan, he sanoivat ’myöhemmin yhdessä’, niille, jotka eivät halunneet jättää lapsiaan, he sanoivat ’hyvä, hyvä, olkaa lasten kanssa’. He esiintyivät kaiken aikaa turvallisen varmoina kuin virkamiehet, jotka hoitivat virkaansa samalla tavalla joka päivä.”

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Cargotec vähentää 45 työpaikkaa Suomessa

Lastinkäsittely-yhtiö Cargotec vähentää 45 työpaikkaa Suomessa. Yhtiön mukaan työpaikkoja karsitaan Helsingissä, Kaarinassa, Tampereella ja Raisiossa.

Cargotec kertoo virtaviivaistavansa yhteisiä tukitoimintojaan. Lisäksi tietyt rahoitukseen, henkilöstöhallintoon, tietohallintoon ja epäsuoriin hankintoihin liittyvät palvelut tuotetaan vastaisuudessa yhtiön uudesta palvelukeskuksesta, joka sijaitsee Sofiassa Bulgariassa. Järjestelyt alkavat tänä vuonna ja ne on määrä saada päätökseen viimeistään ensi vuoden aikana.

Cargotec kertoi yt-neuvottelujen alkamisesta toukokuussa. Tuolloin tavoiteltiin 50 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä ja vähennystarpeeksi arvioitiin noin 60 työntekijää.

Cargotecillä on Suomessa noin 950 työntekijää. Yhteensä yhtiö työllistää yli 11 000 henkeä.

Keskustelua aiheesta

Hanna Mäntylä sai vapautuksen kansanedustajan toimesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kansanedustaja Hanna Mäntylä siirtyy asiantuntijaksi Euroopan neuvoston sihteeristöön Strasbourgiin.

Eduskunta on myöntänyt kansanedustaja Hanna Mäntylälle (uv.) vapautuksen kansanedustajan tehtävästä. Mäntylä siirtyy asiantuntijaksi Euroopan neuvoston sihteeristöön Strasbourgiin.

Mäntylän tilalle eduskuntaan nousee Lapin vaalipiirissä ensimmäisellä varasijalla ollut Matti Torvinen. Hän on kertonut liittyvänsä perussuomalaisista irtaantuneeseen Uusi vaihtoehto -ryhmään.

IS: Iskelmälaulaja Annikki Tähti on kuollut

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Annikki Tähti.

Iskelmälaulaja Annikki Tähti on kuollut 87-vuotiaana, kertoo Ilta-Sanomat. Lehden tietojen mukaan hän kuoli 19. kesäkuuta. Tähti muistetaan muun muassa Muistatko Monrepos’n -kappaleesta, jonka hän levytti vuonna 1955.

Useita klassikoita levyttänyt artisti muistetaan myös muun muassa iskelmistä Kuningaskobra ja Balladi Olavinlinnasta.

Tähti sai keväällä 2008 aivoinfarktin, jonka jälkeen vetäytyi julkisuudesta.

Kansallisbiografian mukaan Tähti esiintyi yhtäjaksoisesti yli 50 vuotta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Reijo Paanasen uusi asemapaikka on Tukholma – SDP:n ex-puoluesihteeri Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden pääsihteeriksi

Kuva: Kari Hulkko

– Nyt se tapahtui! Minut on juuri valittu Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden pääsihteeriksi.

Näin päivitti SDP:n edellinen puoluesihteeri Reijo Paananen Facebook-sivulleen  ja Twitter-tililleen tänään aamupäivällä. Islannin Reykjavikissa tehdyn päivityksen hymiö kertoo kirjoittajan olevan loistotuulella.

Paanasen uusi asemapaikka on länsinaapurissa.

– Jos valinta toteutuu, edessä on muutto Tukholmaan, missä Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden pääpaikka on. Muutos ei ole suuri. Sisaruksiani on jo pitkään asunut Ruotsissa, Paananen kertoi Demokraatille keväällä.

Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät – Nordic-In on teollisuusliittojen yhteisorganisaatio, jossa on 1,1 miljoonaa eri teollisuusalojen palkansaajaa järjestöjensä kautta. Suomesta on mukana seitsemän liittoa.

Reijo Paananen toimi SDP:n puoluesihteerinä vuodestä 2012 Lahden puoluekokoukseen helmikuussa 2017.

Blues ja jazz soivat taas tanssilavalla Valkeakoskella

Jukka Eskolan (keskellä) soultriossa rumpuja soittaa Teppo Mäkynen ja urkuja Mikko Helevä.

Valkeakosken Kirjaslammen rannalla sijaitseva tanssilava muuttuu jälleen viikonloppuna laadukkaan bluesin ja jazzin areenaksi. Kaksipäiväinen Kirjazz & Blues järjestetään nyt toista kertaa.

Perjantai 30.6. on blues-päivä, jonka pääesiintyjänä nähdään Heikki Silvennoinen Acoustic Time. Heikki Silvennoinen lukeutuu eittämättä maamme kovimpiin blueskitaristeihin ja -laulajiin, vaikka hänet  vielä laajemmin ehkä tunnetaankin Kummeli-koomikkoryhmän jäsenenä.

Silvennoisen lisäksi perjantain ohjelmassa on huippuluokan bluesduo Micke & Lefty eli Micke Björklöf ja Lefty Leppänen. Kaksikko on niittänyt mainetta Micke Björklöf & Blue Strip -bändin riveissä ja kiertänyt myös pienemmällä kokoonpanolla aina Keski-Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Japania myöten. Heti Valkeakosken keikan jälkeen Micke ja Lefty nousevat lauantaina Blue Stripin kanssa kesän bluespäätapahtuman,  Järvenpään Puistobluesin päälavalle.

Perjantaina Valkeakosken blues-ohjelmassa kuullaan myös paikallista comboa Tapsa Tuomisto & Bad Brakes.

Lauantain jazz-päivää tähdittää Jukka Eskola Soul Trio. Trumpetisti Jukka Eskola kuuluu ehdottomasti tämän hetken arvostetuimpien jazzmuusikoiden joukkoon. Moderniin klubijazziin kallellaan oleva Eskola on soittanut lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten artistien kanssa sekä useissa eri kokoonpanoissa, joista tunnetuin lienee kansainvälisestikin mittavaa suosiota nauttinut The Five Corners Quintet. Soul Triossa jhänen rinnallaan soittavat Mikko Helevä (urut) ja Teppo Mäkynen (rummut).

Eskolan lisäksi jazz-päivän ohjelmassa ovat jazz-jamit, joissa vierailee myös laulaja Anna Inginmaa. Inginmaa on vaikuttava musiikintekijä, joka on viime aikoina tehnyt yhteistyötä muun muassa Kauko Röyhkän ja The Hypnomenin kanssa.

Paikallisväriä saadaan myös jazz-päivään, kun Jukka Iisakkilan luotsaama koskilaisbändi The Breed esittää Pekka Pohjolan musiikkia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta