ehdokasmainos

Kirjavisa: Tilaajaetuna ”helppo nakki”

Kuva: Charlotte Estman-Wennström
Laura Ruohonen
YÖKYÖPELIT
Ohjaus: Laura Ruohonen
Visuaalinen suunnittelu: Erika Kallasmaa
Musiikki: Anna-Mari Kähärä
Koreografia Sonya Lindfors
Valosuunnittelu: Mika Haaranen
Äänisuunnittelu: Mauri Siirala
Maskit: Tuula Kuittinen
Kampaukset: Taina Tervo
Animaatiot Maippi Ketola 
Rooleissa: Seppo Halttunen, Vuokko Hovatta, Katja Kortström, Tuukka Leppänen, Emilia Nyman, Seela Sella, Martti Suosalo
Bändi: Sami Kurppa, Sara Puljula, Marko Puro
Ensi-ilta 2.4.2011 Helsingin Kaupungiteatterin pienellä näyttämöllä
Kuvassa Seela Sella, Martti Suosalo
Kuva © Charlotte Estman-Wennström
Seela Sella ja Martti Suosalo hurmasivat Helsingin kaupunginteatterissa esitetyssä Laura Ruohosen lastenrunojen pohjalta tehdyssä näytelmässä Yökyöpelit.

Kun visaukko vihjaili nelosvisassa erilaisilla mahdollisuuksilla helppoon vastauksen löytämiseen, hän ei ehkä tarkoittanut tätä:

”Nyt meni vähän liian helpoksi, ei tarvinnut miettiä, ei muistaa, eikä tietää. Sen kun vain näppäili tietoa internetistä. Runo löytyi ja sen tekijä. No, täytyy myöntää, että on uusi tuttavuus minulle.”

Näin toimi tamperelainen Irma Lehto, eikä siinä mitään, hakukoneiden hyödyntäminen ei visassa ole kiellettyä –  ei toki erityisen kannustettuakaan.

Seremoniamestari tarkoitti ”kädenkäänteillä” ja ”pikasilmäyksillä” tätä jyväskyläläisen Mauri Panhelaisen oivaltamaa juttua:

”Epätavalliset vihjeet kävivät ymmärettäviksi vasta, kun pähkinä hieman yllättäen ratkesi. Tuskin ennen lehdessä on seisonut parin sivun päässä kirjavisan vastaus. Se on tällä kertaa Laura Ruohonen ja hänen lapsille 2011 kirjoittama riimittelykirjansa Allakka pullakka. – – –

Ruohonen on taikonut hatustaan heliseviä riimejä, joista tulee etsimättä mieleen alan kruunaamaton kuningatar, 90-vuotias Kirsi Kunnas ja ihan vähän myös toinen klassikko, Kaija Pakkanen. Ruohosen runoissa on vetävä rytmi, joka ilman muuta viehättää lapsia ja lapsenmielisiä. ”

Myös Ulla Vaara Lahdesta on kolumnin hokannut ja lukenut.

”Demokraatti-lehdessä on Laura Ruohosen kolumni ’Menestys vs. merkitys’. Erinomainen analyysi taiteen ja tieteen merkityksestä, arvosta ja nykytilasta.

Se ei kuitenkaan ole Viikon 4 sitaatin aiheena. Kirjavisassa kysytty kirjailija on kuitenkin juuri näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Laura Ruohonen, joka on monipuolinen osaaja niin teatteritaiteessa kuin nyt kyseessä olevassa lasten runoudessa. Hänen kirjoittamia näytelmiä on esitetty laajasti niin Suomessa kuin ulkomailla. – – –

On todella hienoa, että Suomessa syntyy koko ajan hyvää lasten kirjallisuutta.”

Tamperelainen Unto Vesakin antaa ymmärtää noteeranneensa kolumni-viitteen luonnehtiessaan vihjettä hauskaksi.

Vain verkkolehdestämme visaa seuraaville vihjeet saattoivat kuulostaa siis vähän ylimielisiltä. Mutta sanotaan nyt näin, että kolumniin viittaminen oli ”tilaajaetu” ja kannustus lukemaan paperilehteä.

Toisaalta visaketku päätti ulkoistaa lehden uuden kolumnistin esittelyn lukijoille!

* * *

Tervakoskelainen Ossi Lehtiö haki apua googlea paljon varteenotettavammasta lähteestä. Eikä meinannut edes uskoa vankkaa faktaa!

”Riensin asiaa enempää tarkistamatta kertomaan veljenpoikani tyttärille juttua hienosta runoilijasta, jota kannattaa ehdottomasti kaikkien lukea ja vaikkapa ihan ulkoa oppia. Olin jo kirjoittanut muistiinkin tämän runon ja tietenkin innoissani pikkuneideille (8, 10 ja 12 v.) ääneen lukemaan.

Kaikki kolme tunnistivat runoa ja ilmoittivat, että heillä on jo se kirja, jossa tuo runoa on. Pyysin hakemaan kirjan, jotta voidaan enemmänkin lukea ja keskustella.

Näppärin tytöistä, siis Norppa, lähti hakemaan ja takaisin tultuaan aiheutti isosedälle vähintään uuden aivohalvauksen. Kirjan kannessa luki että Laura Ruohonen, Allakka pullakka, loruja lyyrisille lapsille, kuvittanut Erika Kovanen. Julistin kaikkitietävästi, että nyt neiti  erehtyy, kirjan ja runo ovat ihan toisen hienon riimittelijän tuotantoa.

Kyllä se siellä vaan on, totesivat neidit. Ja toden totta, siellä Mahtimummeli määrää –runo todella oli. Minä väärässä ja nuoret neidit oikeassa. Sitten me luimme yhdessä ne kaikki muutkin runot ja lopuksi vielä lainasin kirjan kotilukemiseksi.”

Helsinkiläisellä Tuulikki Lepomäki-Lahtisella on paitsi tietoa, myös ikävä erästä herraa.

”Runo on tuttu myös näytelmästä Yökyöpelit, jota Helsingin Kaupunginteatteri esitti. Se tuli myös tv-sarjana. Seela Sella oli aivan hurmaava päätäi Väätäinen. Näin yli kuusikymppisen tädinkin oli ihan pakko katsoa koko sarja.

Hyvä, että kirjavisa sentään säilyi lehtiuudistuksessa. Haikealta nimittäin tuntui jättää jäähyväiset Urjalle. Opin lukemaan Urjan myötä lähes 60 vuotta sitten, kun vanhemmat ja isosiskot eivät enää suostuneet sitä minulle lukemaan. Sen jälkeen olenkin lukenut kaikki Urjat ja siinä sivussa koko lehden aina tänne saakka. Täytyy toivoa, että nykylapsillekin jää jotain muistoja digi-Demarista.”

Veikko Huuska Ikaalisista muistaa myös päätäi-Väätäisen.

”Seela Sella on muutenkin tajunnassani kytkeytynyt läheisesti Ruohosen näytelmiin; Tampereen Teatterikesässä taannoin muistan nähneeni Saari jossakin kaukana -muistaakseni nimisen esityksen, jossa Seela ja ainakin vanha ihanteeni monitoimi-ihme Leea Klemola.”

Jos tarkkoja ollaan, niin tv-elokuvaksikin sovitetun näytelmän nimi oli ”Yksinen”.

* * *

Petri Kettunen Helsingistä tarttuu vihjeiden näyttämöosaan..

”Historialliset aiheet vihjeessä viittavat Ruohosen näytelmiin Maria Stuart, Kuningatar K ja Sotaturistit. Näytelmässä kuningatar Kristiinaa esitti Wanda Dubiel, joka on suurelle yleisölle tullut tutuksi Nelosen esittämästä Mustat lesket-sarjasta. – – –

Maan alle mennään Laura Ruohosen näytelmässä Luolasto, joka sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa 2014. Näytelmä on esitetty myös Yle Teemalla.”

Mainittu Sotaturistit on espoolaiselle Pertti Vuorelalle tuttu näytelmä.

”Vuonna 2008 näin Laura Ruohosen näytelmän Sotaturistit Kansallisteatterissa. Näytelmä kertoo nimensä mukaisesti siitä, kun Tukholmasta lähti 1854 viisi höyrylaivaa viemään turisteja katsomaan Ahvenamaalle Bomarsundin linnoituksen pommittamista. Käytiin Krimin sotaa, josta sittemmin laulettiin, että ’Oolannin sota oli kauhea…’. – – –

Sekalainen seurue töllisteli näytelmässä laivan kannelta Bomarsundin pommitusta. Ehdoton johtohahmo oli iäkäs amiraali Black Charlie, jota Seela Sella näytteli mainiosti. Mieleeni jäivät myös sotamuistoja kauppaava Svensson (Kristo Salminen) ja luihu matkanjärjestäjä Nisse (Markku Maalismaa).”

Sirpa Taskiselle, Raila Rinteelle, Taavi Lehtolaiselle ja Juhani Niemelle menevät vielä kiitokset oikeista vastauksista ja Tuulikki Lepomäki-Lahtiselle palkinto. (rb)

Viikon 6 sitaatti

Esillä on jälleen kerran kirjailija, joka on kokenut kesitysleirin järkytykset. Ne myös jättivät jäljet hänen tuotantoonsa, erityisesti tähän visakirjaan, joka ilmestyi aika pian suursodan jälkeen, mutta suomennettiin vasta 1960-luvulla.

Seuraavassa, paljon myöhemmin ilmestyneessä kirjassaan hän kuvaa vapautuksen jälkeistä matkaansa takaisin kotiin halki sekasortoisen Euroopan. Se puolestaan suomennettiin vasta 2000- luvulla.

Kuka hän on, mikä teos? Vastaukset viimeistään 17.2. mennessä osoitteeseen Demokraatti/Kirjavisa, PL 338 00531 Helsinki tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Kaikki oli äänetöntä kuin akvaariossa, tai kuin joissakin unissa. Tiesimme odottaa jotakin kohtalokkaampaa, mutta nämä muistuttivat tavallisia poliiseja. Tämä oli hämmentävää ja rauhoittavaa. niille, jotka eivät halunneet jättää matkatavaroitaan, he sanoivat ’matkatavarat myöhemmin’, niille, jotka eivät halunneet jättä vaimoaan, he sanoivat ’myöhemmin yhdessä’, niille, jotka eivät halunneet jättää lapsiaan, he sanoivat ’hyvä, hyvä, olkaa lasten kanssa’. He esiintyivät kaiken aikaa turvallisen varmoina kuin virkamiehet, jotka hoitivat virkaansa samalla tavalla joka päivä.”

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Espoon valtuuston puheenjohtaja Guzenina: Pääkaupunkiseudulta vedettiin matto alta

guzeninalk7340

Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että Espoolta ja koko pääkaupunkiseudulta vedettiin tänään matto järkevän sote-ratkaisun alta.

“Tänne oltiin yli puoluerajat ja kaupunkirajat ajamassa sote-mallia, jossa ei olisi ollut mukana muualle Suomeen ajettavaa pakköyhtiöittämismallia ja jossa olisi ollut hallituksen esitystä realistisemmat edellytykset tuottavuuden parantamiseen”, hän päivittää

Guzeninan mukaan hallitus sivuuttaa täysin sen tosiasian, että pääkaupunkiseudulla asuu neljännes Suomen väestöstä ja täällä on aivan erityisiä voimavaroja ja ongelmia, joihin erillisratkaisulla olisi ollut paremmat edellytykset vaikuttaa.

“Olen samaa mieltä Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän kanssa. Keskustajohtoisen hallituksen päätös ei ole hyvä pääkaupunkiseudun asukkaille.”

Mäkelän mukaan sotesta uhkaa tulla katastrofi.

Hallitus sanoi tänään ei Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten haaveille omasta sote-alueesta. Valtioneuvosto tiedotti asiasta.

Hallitus perustelee ratkaisuaan perustuslailla. Erillisratkaisulle ei hallituksen mukaan ole sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta riittäviä perusteita.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat esittivät loppukesästä pääkaupunkiseudulle omaa sote-aluetta, joka järjestäisi seudun perustason palvelut.

“Kokoomus käänsi selkänsä yli miljoonalle asukkaalle”

Kuva: Kari Hulkko
verkkoon-lindtman

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on pettynyt, että hallitus tyrmäsi pääkaupunkiseudun yhteisen esityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen erillisratkaisuksi. Hallitus ei halunnut kuulla alueen kuntia ja asukkaita. Erityisesti Kokoomus käänsi selkänsä pääkaupunkiseudulle ja samalla sen yli miljoonalle asukkaalle.

– Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat miljardiluokan kysymys ja volyymit ovat moninkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. Siksi pääkaupunkiseudun alueella olisi tarvittu hallittu ja fiksu sote-ratkaisu. Sen sijaan pääkaupunkiseutu survotaan nyt samaan maakuntamuottiin muun Suomen kanssa.

– Hallituksen päätöksen seurauksena Suomen kasvun veturia uhkaa hyytyminen. Jälleen kerran on päädytty asetelmaan, jossa hallitus asettaa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen edut vastakkain. Tämän vastakkainasettelun sijaan Helsingin seudun pitäisi kilpailla muiden maiden suurten metropolien kanssa. Hallituksen päätöksen myötä Suomen ainoan metropolin kasvun edellytykset ovat selkeästi heikommat.

– Koko hanke ei anna kovin hyvää kuvaa hallituksen toimintakyvystä. Hallitus vatuloi erillisratkaisua lähes vuoden päivät. Kansalaisten palvelujen kannalta tärkeä sote-valmistelu jumitti hallituksen jappastelun vuoksi niin pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla kuin koko Suomessa. Ja mikä on lopputulos? Täysi nolla, koko työ valui hukkaan, Lindtman harmittelee.

Edes elintärkeissä kasvu- ja työllisyyspalveluissa hallituksella ei ole tarjota mitään muuta kuin pelkkiä lisäneuvotteluita.

– Kokoomuksen puheet pääkaupunkiseudun huomioimisesta osoittautuivat tyhjiksi. Viime kädessä ratkaisu kilpistyi siihen, että Kokoomus asetti Mehiläisten ja muiden yksityisten terveysbisnesjättien edun pääkaupunkiseudun asukkaiden edelle, päättää Lindtman.

Sotesta vastaava virkamies pk-seudun ratkaisusta: “Päätös oli poliittisesti hankala”

VTV:n raportti

Juha Sipilän (kesk.) hallitus torjui tänään pääkaupunkiseudun kaupunkien ajaman erillisen sote-alueen, joka olisi estänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtymisen maakuntatasolle. Sote-uudistuksesta vastaava valtioneuvoston alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti myöntää, ettei päätös ollut helppo. Samalla hän vakuuttaa, että hallituksen ratkaisu perustui asiantuntijoiden huolelliseen riskianalyysiin.

– Pääkaupunkiseutu ehdotti tietynlaista pakettia ja hallitus päätyi toisenlaiseen kantaan. Prosessi on ollut hiukkasen hankala sekä substanssin osalta että poliittisesti. Kyllä tässä tovi vierähti ja tämä on nyt se poliittinen sopimus soten osalta eikä se palaa uuteen valmisteluun, Pöysti sanoo.

Oman sote-alueen kaatumiseen pettynyt Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä povasi tiedotteessaan jo tulevaa sote-katastrofia ja oli huolissaan ymmärretäänkö Suomen väkirikkaimmalla alueella hyödyntää sote-palveluiden järjestämisessä parasta mahdollista osaamista. Mäkelä saa Pöystiltä ymmärrystä.

– Jaan semmoisen huolen, että sote-puolen järjestäminen vaatii asiakkaiden aitojen tarpeiden ymmärtämistä. Kaupungeissa on oltu huolissaan, että koko Uudenmaan järjestely saattaisi tapahtua erikoissairaanhoidon johdolla ja perustason palveluiden kustannuksella.

Hallituksen mukaan investointirahoitusta pohditaan kokonaisuudessaan uudelleen.

– On tärkeää, että Uudenmaan alueen valmistelussa edetään ripeästi ja haetaan koko alueen kattavaa järjestelmää, joka pystyy huomioimaan ison asiakasvolyymin ja pääkaupunkiseudun tarpeet, Pöysti sanoo.

Kysymykseen siitä olivatko pääkaupunkiseudun kaupungit huolissaan rahasta, Pöysti tarjoaa kaksi vastausta.

– Valtakunnallinen sote ja sen rahoitusratkaisu eivät ole Uudellemaalle erityisen epäedullisia. Rahoitusasema paranee sen myötä asukasta kohden suhteellisesti ottaen.

Rahahuolet eivät kuitenkaan hälvene, kun rahoitusta katsotaan sotea laajemmin.

– Kun alueelle muuttaa paljon uutta väkeä ja maahanmuuttajia, siitä seuraa palvelu- ja investointitarpeita. Kysymys on, riittääkö rahoitus tulevan väestönkasvun rahoittamiseen. Ongelma ei ole sote itsessään vaan tämä kokonaisuus. Hallituksen mukaan investointirahoitusta pohditaan kokonaisuudessaan uudelleen, Pöysti sanoo mutta täsmentää, ettei kyse ole lisärahoituksen lupaamisesta.

Seuraavaksi edessä on Pöystin mukaan neuvottelut siitä miten kasvupalveluja koskevat järjestelyt hoidetaan työtä ja elinkeinoa, maahanmuuttoa, kotoutusta ja koulutusta ajatellen. Niiden suhteen pääkaupunkiseudun kunnat saivat hallitukselta luvan erillisjärjestelyyn.

– Kaikille ehdolla oleville malleille on yhteistä se, että työ- ja elinkeinopalveluista saisi järjestämisvastuun sovitusti joko Helsinki tai muu kunta, kun muualla niitä ollaan siirtämässä maakuntien vastuulle. Tällaisesta on keskusteltu mutta sitä valmistelua pitäisi nyt jatkaa yhdessä kaupunkien kanssa.

 

Piispa Askola Ylelle: Kiristynyt lainsäädäntö sivistysvaltiolle sopimaton

Kuva: Kari Hulkko
irja-askola

Helsingin piispa Irja Askola ottaa Ylen haastattelussa tiukasti kantaa Suomen turvapaikkapolitiikan kiristyksiin. Askolan mukaan kirkot ovat kautta vuosisatojen tarjonneet suojaa ja turvaa sitä tarvitseville eikä tämä periaate ole myytävissä.

– Maamme kiristynyt lainsäädäntö on inhimillisesti kohtuuton ja sivistysvaltiolle sopimaton. Tässä tilanteessa on haettava viisaita, luovia ratkaisuja sekä lähdettävä dialogiin päättäjien kanssa, Askola sanoo Ylelle.

Askola tarkentaa lausuntoaan Demokraatille ja kertoo viitanneensa muun muassa perheiden yhdistämiseen ja lasten säilöönottoon.

– Perheiden yhdistämisen vaikeuttaminen ei ole inhimillistä eikä viisasta edes oman yhteiskuntamme kannalta. Tuloraja muodostaa ison palkkavaatimuksen jo suomalaisellekin, saati sitten pakolaiselle, jonka työllistyminen on hankalaa.

Myös lasten säilöönotto ja lasten ihmisoikeuksien ohentaminen hipovat Askolan mukaan sietorajoja. Lisäksi oikeusavustajien vähentäminen vaarantaa hänen mukaansa ihmisoikeusperiaatteitamme ja pakolaisten lähtömaiden turvallisuuskriteereiden määrittely tarvitsee suurempaa asiantuntijatarkastelua.

– Haluan kuitenkin korostaa, että Migrin ja vastaanottokeskusten työntekijät ovat suuren paineen alla. Heitä ei kannata syyllistää. Nyt me tarvitsemme kansalaisten mielipiteitä ja poliittista tahtoa siitä, minkälaista Suomea me rakennamme. Asiantuntijoiden mukaan tämä pakolaisaalto on ollut vasta pieni puro. Siksi meillä on nyt hyvä oppimisjakso siihen, miten solidaarisuutemme kasvaa ja miten se viisaasti kanavoidaan. Ilman lainsäädännön uudistumista se ei onnistu, mutta ei myöskään ilman kansalaisten myötätuntoa ja arkitekoja, Askola sanoo Demokraatille.

Suomen luterilaiset piispat ottivat lauantaina Yle Uutisissa kantaa muun muassa siihen pitäisikö kirkon tarjota turvaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ihmisille. Enemmistö piispoista katsoi, ettei kirkko voi kääntää selkäänsä apua tarvitseville.

Pk-seudun haave mureni – Espoon kaupunginjohtaja: “Sotesta uhkaa tulla katastrofi”

Hallitus tiedotti lauantaina iltapäivällä, että pääkaupunkiseudun kaupunkien haaveet omasta, erillisestä sote-alueesta voidaan haudata. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on pettynyt ratkaisuun.

– Olen pahoillani siitä, että kaupunkien yhteinen ehdotus ei edennyt. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallitusten yksimielinen esitys erillisratkaisuksi sisältää hallitun rakenteen seudun palvelutuotannon uudistumiseen.

– Ihmettelen, miten kevyesti pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erilaisiin olosuhteisiin suhtaudutaan. Uusimaa on yli 20 kertaa suurempi kuin pienimmät maakunnat. Sote- ja maakuntauudistuksesta uhkaa tulla tälle seudulle hallinnollinen ja taloudellinen katastrofi, jos pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osaamista ja alueen erityistuntemusta ei hyödynnetä, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä.

– Vastuuministerit pyysivät sotesta erillisratkaisua, ja nyt sitä ei voitu hyväksyä, koska se on erillisratkaisu.

Sote- ja maakuntauudistuksessa ei Mäkelän mukaan huomioida kasvukuntien tarpeita.

– Pidän kestämättömänä tilannetta, jossa hallituksen kasvutavoitteista ja maahanmuutosta vastuuta ottavat kaupungit velkaantuvat voimakkaasti, samalla kun joutuvat rahoittamaan muita Suomen kuntia. Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen haasteet ovat pääkaupunkiseudulla moninkertaiset muuhun maahan verrattuna. Uudistuksen taloudelliset ja palvelutason heikkenemisen riskit koskevat näin ollen lähes neljännestä koko maan väestöstä