tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kirjavisa: Tilaajaetuna ”helppo nakki”

Kuva: Charlotte Estman-Wennström
Seela Sella ja Martti Suosalo hurmasivat Helsingin kaupunginteatterissa esitetyssä Laura Ruohosen lastenrunojen pohjalta tehdyssä näytelmässä Yökyöpelit.

Kun visaukko vihjaili nelosvisassa erilaisilla mahdollisuuksilla helppoon vastauksen löytämiseen, hän ei ehkä tarkoittanut tätä:

”Nyt meni vähän liian helpoksi, ei tarvinnut miettiä, ei muistaa, eikä tietää. Sen kun vain näppäili tietoa internetistä. Runo löytyi ja sen tekijä. No, täytyy myöntää, että on uusi tuttavuus minulle.”

Näin toimi tamperelainen Irma Lehto, eikä siinä mitään, hakukoneiden hyödyntäminen ei visassa ole kiellettyä –  ei toki erityisen kannustettuakaan.

Seremoniamestari tarkoitti ”kädenkäänteillä” ja ”pikasilmäyksillä” tätä jyväskyläläisen Mauri Panhelaisen oivaltamaa juttua:

”Epätavalliset vihjeet kävivät ymmärettäviksi vasta, kun pähkinä hieman yllättäen ratkesi. Tuskin ennen lehdessä on seisonut parin sivun päässä kirjavisan vastaus. Se on tällä kertaa Laura Ruohonen ja hänen lapsille 2011 kirjoittama riimittelykirjansa Allakka pullakka. – – –

Ruohonen on taikonut hatustaan heliseviä riimejä, joista tulee etsimättä mieleen alan kruunaamaton kuningatar, 90-vuotias Kirsi Kunnas ja ihan vähän myös toinen klassikko, Kaija Pakkanen. Ruohosen runoissa on vetävä rytmi, joka ilman muuta viehättää lapsia ja lapsenmielisiä. ”

Myös Ulla Vaara Lahdesta on kolumnin hokannut ja lukenut.

”Demokraatti-lehdessä on Laura Ruohosen kolumni ’Menestys vs. merkitys’. Erinomainen analyysi taiteen ja tieteen merkityksestä, arvosta ja nykytilasta.

Se ei kuitenkaan ole Viikon 4 sitaatin aiheena. Kirjavisassa kysytty kirjailija on kuitenkin juuri näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Laura Ruohonen, joka on monipuolinen osaaja niin teatteritaiteessa kuin nyt kyseessä olevassa lasten runoudessa. Hänen kirjoittamia näytelmiä on esitetty laajasti niin Suomessa kuin ulkomailla. – – –

On todella hienoa, että Suomessa syntyy koko ajan hyvää lasten kirjallisuutta.”

Tamperelainen Unto Vesakin antaa ymmärtää noteeranneensa kolumni-viitteen luonnehtiessaan vihjettä hauskaksi.

Vain verkkolehdestämme visaa seuraaville vihjeet saattoivat kuulostaa siis vähän ylimielisiltä. Mutta sanotaan nyt näin, että kolumniin viittaminen oli ”tilaajaetu” ja kannustus lukemaan paperilehteä.

Toisaalta visaketku päätti ulkoistaa lehden uuden kolumnistin esittelyn lukijoille!

* * *

Tervakoskelainen Ossi Lehtiö haki apua googlea paljon varteenotettavammasta lähteestä. Eikä meinannut edes uskoa vankkaa faktaa!

”Riensin asiaa enempää tarkistamatta kertomaan veljenpoikani tyttärille juttua hienosta runoilijasta, jota kannattaa ehdottomasti kaikkien lukea ja vaikkapa ihan ulkoa oppia. Olin jo kirjoittanut muistiinkin tämän runon ja tietenkin innoissani pikkuneideille (8, 10 ja 12 v.) ääneen lukemaan.

Kaikki kolme tunnistivat runoa ja ilmoittivat, että heillä on jo se kirja, jossa tuo runoa on. Pyysin hakemaan kirjan, jotta voidaan enemmänkin lukea ja keskustella.

Näppärin tytöistä, siis Norppa, lähti hakemaan ja takaisin tultuaan aiheutti isosedälle vähintään uuden aivohalvauksen. Kirjan kannessa luki että Laura Ruohonen, Allakka pullakka, loruja lyyrisille lapsille, kuvittanut Erika Kovanen. Julistin kaikkitietävästi, että nyt neiti  erehtyy, kirjan ja runo ovat ihan toisen hienon riimittelijän tuotantoa.

Kyllä se siellä vaan on, totesivat neidit. Ja toden totta, siellä Mahtimummeli määrää –runo todella oli. Minä väärässä ja nuoret neidit oikeassa. Sitten me luimme yhdessä ne kaikki muutkin runot ja lopuksi vielä lainasin kirjan kotilukemiseksi.”

Helsinkiläisellä Tuulikki Lepomäki-Lahtisella on paitsi tietoa, myös ikävä erästä herraa.

”Runo on tuttu myös näytelmästä Yökyöpelit, jota Helsingin Kaupunginteatteri esitti. Se tuli myös tv-sarjana. Seela Sella oli aivan hurmaava päätäi Väätäinen. Näin yli kuusikymppisen tädinkin oli ihan pakko katsoa koko sarja.

Hyvä, että kirjavisa sentään säilyi lehtiuudistuksessa. Haikealta nimittäin tuntui jättää jäähyväiset Urjalle. Opin lukemaan Urjan myötä lähes 60 vuotta sitten, kun vanhemmat ja isosiskot eivät enää suostuneet sitä minulle lukemaan. Sen jälkeen olenkin lukenut kaikki Urjat ja siinä sivussa koko lehden aina tänne saakka. Täytyy toivoa, että nykylapsillekin jää jotain muistoja digi-Demarista.”

Veikko Huuska Ikaalisista muistaa myös päätäi-Väätäisen.

”Seela Sella on muutenkin tajunnassani kytkeytynyt läheisesti Ruohosen näytelmiin; Tampereen Teatterikesässä taannoin muistan nähneeni Saari jossakin kaukana -muistaakseni nimisen esityksen, jossa Seela ja ainakin vanha ihanteeni monitoimi-ihme Leea Klemola.”

Jos tarkkoja ollaan, niin tv-elokuvaksikin sovitetun näytelmän nimi oli ”Yksinen”.

* * *

Petri Kettunen Helsingistä tarttuu vihjeiden näyttämöosaan..

”Historialliset aiheet vihjeessä viittavat Ruohosen näytelmiin Maria Stuart, Kuningatar K ja Sotaturistit. Näytelmässä kuningatar Kristiinaa esitti Wanda Dubiel, joka on suurelle yleisölle tullut tutuksi Nelosen esittämästä Mustat lesket-sarjasta. – – –

Maan alle mennään Laura Ruohosen näytelmässä Luolasto, joka sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa 2014. Näytelmä on esitetty myös Yle Teemalla.”

Mainittu Sotaturistit on espoolaiselle Pertti Vuorelalle tuttu näytelmä.

”Vuonna 2008 näin Laura Ruohosen näytelmän Sotaturistit Kansallisteatterissa. Näytelmä kertoo nimensä mukaisesti siitä, kun Tukholmasta lähti 1854 viisi höyrylaivaa viemään turisteja katsomaan Ahvenamaalle Bomarsundin linnoituksen pommittamista. Käytiin Krimin sotaa, josta sittemmin laulettiin, että ’Oolannin sota oli kauhea…’. – – –

Sekalainen seurue töllisteli näytelmässä laivan kannelta Bomarsundin pommitusta. Ehdoton johtohahmo oli iäkäs amiraali Black Charlie, jota Seela Sella näytteli mainiosti. Mieleeni jäivät myös sotamuistoja kauppaava Svensson (Kristo Salminen) ja luihu matkanjärjestäjä Nisse (Markku Maalismaa).”

Sirpa Taskiselle, Raila Rinteelle, Taavi Lehtolaiselle ja Juhani Niemelle menevät vielä kiitokset oikeista vastauksista ja Tuulikki Lepomäki-Lahtiselle palkinto. (rb)

Viikon 6 sitaatti

Esillä on jälleen kerran kirjailija, joka on kokenut kesitysleirin järkytykset. Ne myös jättivät jäljet hänen tuotantoonsa, erityisesti tähän visakirjaan, joka ilmestyi aika pian suursodan jälkeen, mutta suomennettiin vasta 1960-luvulla.

Seuraavassa, paljon myöhemmin ilmestyneessä kirjassaan hän kuvaa vapautuksen jälkeistä matkaansa takaisin kotiin halki sekasortoisen Euroopan. Se puolestaan suomennettiin vasta 2000- luvulla.

Kuka hän on, mikä teos? Vastaukset viimeistään 17.2. mennessä osoitteeseen Demokraatti/Kirjavisa, PL 338 00531 Helsinki tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Kaikki oli äänetöntä kuin akvaariossa, tai kuin joissakin unissa. Tiesimme odottaa jotakin kohtalokkaampaa, mutta nämä muistuttivat tavallisia poliiseja. Tämä oli hämmentävää ja rauhoittavaa. niille, jotka eivät halunneet jättää matkatavaroitaan, he sanoivat ’matkatavarat myöhemmin’, niille, jotka eivät halunneet jättä vaimoaan, he sanoivat ’myöhemmin yhdessä’, niille, jotka eivät halunneet jättää lapsiaan, he sanoivat ’hyvä, hyvä, olkaa lasten kanssa’. He esiintyivät kaiken aikaa turvallisen varmoina kuin virkamiehet, jotka hoitivat virkaansa samalla tavalla joka päivä.”

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Poliisi palaa tänään normaalivalmiuteen korotetusta valmiustasosta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo Twitterissä, että poliisi palaa tänään normaalivalmiuteen korotetusta valmiustasosta. Valmiustasoa korotettiin perjantaina Turun puukotusten takia.

Keskustelua aiheesta

Ministeri väläyttää vaihtoehtoa: ”Jopa peruuttamalla kansalaisuus”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon (uv.) mukaan sinisen tulevaisuuden mielestä Suomeen tarvitaan viranomaisten toiminnan tueksi riittävät terroristilait.

– Meillä on syytä muodostaa toimiva kokonaisuus, joka nimenomaan turvaa myös tavallisten kansalaisten näkökulmasta järjestelmän toimivuuden, Terho sanoi.

Terhon mukaan tiedustelulainsäädäntö on tärkeä mutta ei välttämättä riittävä. Hänen mukaansa on oltava lainsäädännölliset keinot laittomasti maassa olevien, turvallisuusuhkaksi luokiteltujen ihmisten säilöönottoon. Ministerin mukaan tarvitaan tarkkaan harkittu kokonaisuus lainsäädäntöä.

– Siihen voi liittyä esimerkiksi turvallisuusuhkiksi luokiteltujen ihmisten säilöönotto ja Suomeen palaavien jihadistitaistelijoiden mahdollinen säilöönotto tai muuten saaminen vastuuseen teoistaan. Jopa peruuttamalla kansalaisuus, Terho sanoi.

Keskustelua aiheesta

Uusi pääsihteeri Simo Rissanen: ”Demarinuoret on viimeisen parin vuoden aikana nostanut entisestään profiiliaan modernin sosialidemokratian äänenä”

Demarinuorten liittohallitus on valinnut Simo Rissasen, 24, liiton pääsihteeriksi. Rissanen aloittaa uudessa tehtävässään syyskuussa.

Tällä hetkellä Rissanen työskentelee Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n järjestöasiantuntijana ja toimii Nuorisoasuntoliitossa varapuheenjohtajana.

”Demarinuoret on viimeisen parin vuoden aikana nostanut entisestään profiiliaan modernin sosialidemokratian äänenä ja on mahtavaa päästä mukaan tiimiin! On tärkeää, että myös tulevaisuudessa meillä on sosialidemokraattisessa liikkeessä osaavia tekijöitä mukana ja juuri tätä voimme Demarinuorissa edistää”, Rissanen toteaa innostuneena.

Demarinuoret on poliittinen nuorisojärjestö, jolla on toimintaa ympäri Suomen. Järjestön kautta nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan sekä paikallisesti että valtakunnan tasolla.

”Hakuprosessin aikana liittohallitus vakuuttui Simon monipuolisesta kokemuksesta ja vahvasta otteesta järjestön uudistamiseen. On ilo saada Simo Ympyrätaloon!”, puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi toteaa.

AVAINSANAT

Poliisin voimankäyttö Turussa ei aiheuta jatkotoimia – pääepäilty taltutettiin yhdellä laukauksella

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Poliisin voimankäyttö Turun puukotusjutussa ei aiheuta toimenpiteitä, Valtakunnansyyttäjänvirasto tiedottaa. Terrorismirikosasian käsittelee apulaisvaltakunnansyyttäjän johtama syyttäjäryhmä, joka pitää tiivistä yhteyttä tutkintaan.

Murhina ja murhan yrityksinä tutkittavina olevia puukotuksia epäillään terroristisessa tarkoituksessa tehdyiksi rikoksiksi, joita koskevan syytteen nostamisesta päättää tavanomaisista rikoksista poiketen valtakunnansyyttäjä. Mukana on kaksi terrorismirikoksiin erikoistuvaa syyttäjää.

”Tuoreet puolueiden kannatusmittausten tulokset ovat ilmeisesti saaneet hien Pekkarisen otsalle”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä ihmettelee Mauri Pekkarisen puheita kaupungistumisen estämisestä.

Keskustan kansanedustaja vaati lauantaisessa puheessaan hallitukselta syksyn budjettiriiheen toimia, joilla estettäisiin väestön keskittymistä erityisesti Uudellemaalle ja Helsinkiin.

Mäkelä toteaa, että Pekkarisen puheet ovat maanantaisten korjaustenkin jälkeen täysin ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.

“Herää kysymys, että onko keskusta sitoutunut hallitusohjelmaan vai maakuntaäänestäjien kosiskeluun. Tuoreet puolueiden kannatusmittausten tulokset ovat ilmeisesti saaneet hien Pekkarisen otsalle. Keskustalaiset luovat puheillaan mielikuvaa, että ikään kuin maakuntien ongelmat olisivat suurten kaupunkien vika. Kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita”, Mäkelä toteaa.

“Keskustan on tunnustettava tosiasiat, sillä kaupungistuminen on globaali megatrendi. Olemme kuulleet vuoden mittaan keskustalaisten suusta huolestuttavia puheenvuoroja, jotka perustuvat enemmän uskomuksille kuin faktoille. Muun muassa pääministeri Juha Sipilä tokaisi kuntavaalien aikana uskovansa kaupungistumisen virran kääntymiseen. Keskustan on aika lopettaa vaalihöpinät ja sitoutua hallitusohjelmaan”, Mäkelä summaa.

Keskustelua aiheesta