Kirkkoa käännytetään päiväkotien ovilta, kirkkohallituksen kansliapäällikkö kommentoi: Jos kehitys jatkuu, ”alkaa pohdinta kirkon päiväkodeista varmasti”

Kuva: Kari Hulkko

”Päiväkodit sulkevat oviaan kirkolta uusien linjausten myötä – Vantaalla järjestetään opetusta, jossa Jeesuksen ja Allahin on mahduttava samaan lauseeseen” otsikoi Helsingin Sanomat tänään hätkähdyttävästi.

Uutisen mukaan päiväkotien ja seurakuntien yhteistyö päättyi monessa kunnassa kuin seinään tänä syksynä, kun Opetushallituksen laatimat uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet astuivat voimaan.

”Päiväkodit sulkivat kirkolta ovensa, koska päivitetty linjaus korostaa katsomuskasvatusta ja sitä, että kaikki uskonnot ovat uskonnottomuuden ohella tasaveroisen tutustumisen kohteena”, HS kirjoitti.

Kirkollisissa piireissä juttu herätti heti keskustelua. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kirjoitti Twitterissä, että ”tähän asti evankelis-luterilainen kirkko on ollut peruskoulun ja julkisen varhaiskasvatuksen vahva tukija mutta jos uskonnonopetus tai uskonnollista ainesta sisältävä katsomuskasvatus ajetaan käytännössä nurkkaan, alkaa pohdinta kirkon päiväkodeista varmasti”.

Uuden arkkipiispan vaalissa mukana oleva Espoon piispa Tapio Luoma kommentoi ajatusta kirkon päiväkodeista kiinnostavaksi.

”Kyllä tätä kannattaa minusta selvittää. Rohkeutta tarvitaan, mutta sitäkin tarvittaessa seurakunnista löytyy”, Luoma kirjoittaa Twitterissä.

Demokraatti tavoitti kansliapäällikkö Keskitalon maanantaina kommentoimaan twiittiään.

Kerroitte, että ”jos uskonnonopetus / uskonnollista ainesta sisältävä katsomuskasvatus ajetaan käytännössä nurkkaan, alkaa pohdinta kirkon päiväkodeista varmasti.” Mitä tämä pohdinta käytännössä tarkoittaisi ja sen konkretisoitumisesta seuraisi?

”Luterilainen kirkko on ollut kaikkia yhdistävän julkisen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vankimpia tukijoita. Sen taustalla on kansankirkkoajatus mutta myös se, että koulussa on ollut sijansa uskonnonopetuksella ja päivähoidossa uskontokasvatuksella. Pohdintani oli vielä periaatteellista ja liittyy siihen, että uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa tulkitaan paikoin aika jyrkästi unohtaen positiivisen uskonnonvapauden periaate. Jos tällainen tulkintamalli leviää, kasvaa paine myös kristilliseltä pohjalta ponnistaville päiväkodeille. Niitäkin sitoo tietysti varhaiskasvatussuunnitelma, mutta kun on olemassa vaikkapa luontopainotteisia päiväkoteja, niin miksei kristillinen perinne voisi olla läpäisevänä teemana jossakin päiväkodissa. Sellaista voisi periaatteessa pyörittää kirkollinen järjestö, seurakunta tai seurakuntaa lähellä oleva yhdistys.”

Mikä merkitys asialla on kirkolle? Kuinka tärkeää kirkon näkyminen päiväkodeissa on kirkolle?

Kyse on isosta ja periaatteellisesta asiasta. Kyse ei kuitenkaan ole ”kirkon näkymisestä” vaan positiivisesta uskonnonvapaudesta (vapaus uskontoon). Nyt monessa julkisuuteen tulleessa käytännön sovelluksessa ajattelua ohjaa negatiivisen uskonnonvapauden periaate (vapaus uskonnosta).

Puhutte katsomuskasvatuksen nurkkaan ajamisesta. Mitä tarkoitatte tarkemmin ja miten se mielestänne voitaisiin välttää?

”Tarkoitan sellaista varhaiskasvatussuunnitelmien yksipuolista tulkintaa, jossa esimerkiksi päiväkodin kirkkokäynnit tehdään niin hankaliksi, että niistä aletaan vähitellen luopua. Toinen aika erikoinen esimerkki on ruokarukouksen korvaaminen ruokalorulla. Ymmärrän sen, että yhdessä lausuttua ruokarukousta ei enää ole, mutta ruokaloru ei kuitenkaan taida olla ratkaisu.”

Kuinka arvioitte, miten erilliset kirkon päiväkodit edistäisivät kirkon asiaa ja asemaa yleisemmin? Oletteko huolissanne mahdollisesta eriytymisestä?

”Olen huolissani mahdollisesta eriytymisestä. Olen ollut aina yhteiskunnan peruskoulun ja varhaiskasvatuksen vahva tukija. Pointti on vain siinä, että uskonnonopetuksen jatkuva vähentäminen ja aseman heikentäminen ja uskonnollispohjaisen aineksen putsaaminen varhaiskasvatuksen katsomusopetuksesta paradoksaalisesti vahvistaa pyrkimyksiä perustaa kristilliseltä taustalta ponnistavia päiväkoteja ja kouluja. Pidän siis kehitystä kokonaisuuden kannalta valitettavana, mutta analysoin tilannetta nyt niin, että kehitys näyttää väistämättömältä.”

Opetushallituksen mukaan kirkon ja päiväkotien yhteistyötä ei ole kielletty. Joissakin päiväkodeissa uutta ohjeistusta on kuitenkin tulkittu kategorisesti. Näettekö vielä ”sovinnon” mahdollisuutta?

”Opetushallituksen ohjeiden kanssa voitaisiin hyvin elää. Ongelmana ovat paikalliset äkkiväärät tulkinnat ja ”seurakunnalle porttikielto päiväkotiin” tyyppiset otsikot. Opetushallituksella on myös mahdollisuus tarkentaa ohjeistusta nähtyään, että seurakuntien ja päiväkotien yhteistyö näyttää käytännössä vaikeutuvan tavalla, joka ei liene ollut ohjeistuksen tarkoitus.”

Elokuun alussa tuli voimaan uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirja, joka muuttaa kuntien ja seurakuntien yhteistyötä. Päiväkodeissa annetaan vastedes katsomuskasvatusta, johon ei kuulu minkään seurakunnan sanan julistaminen. Tekeillä Opetushallituksessa ovat ohjeet katsomuskasvatuksesta. Yhteistyötä seurakuntien kanssa ei olla kieltämässä.

”Ylilyöntejä on tapahtunut”, sanoo Opetushallituksen yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Jorma Kauppinen HS:lle.

Silti enää ei voi tehdä niin kuin aina ennen on tehty.

”Kasvatuksen lähtökohta on sitoutumattomuus, ja päiväkodin on huolella mietittävä, millainen sisältö ajaa tätä tavoitetta. Toisaalta moni seurakunnan tilaisuus voi sopia kaikille, kunhan sisältö on sopiva.”

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Harva suomalainen uskoo omistavansa sähköauton jo 2 vuoden päästä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sähköauton omistamisen uskotaan yleistyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Fortumin kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes joka viides uskoo omistavansa sähköauton kymmenen vuoden päästä. Sähköauton omistamiseen kahden vuoden päästä uskoo neljä prosenttia vastanneista.

Kaksi kolmasosaa vastanneista lataisi sähköautoa mieluiten kotona, esimerkiksi omassa autotallissa tai pihalla. Hieman yli puolet vastanneista valitsisi työsuhdeautoksi mieluummin sähköauton kuin polttoaineella kulkevan auton, jos molempien kustannukset olisivat yhtä suuret.

Yli kaksi kolmasosaa vastanneista on kokonaan tai osittain sitä mieltä, että Suomeen pitäisi saada lisää sähköautoja, koska liikennepäästöt ovat liian suuret.

Kyselyyn vastasi reilu tuhat ihmistä loka-marraskuussa 2017. Kyselyn toteutti Kantar TNS.

AVAINSANAT

Ei näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi, toteaa oikeus

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden mukaan ei ole näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi. Käräjäoikeus tuomitsi tänään kaksi miestä useiden vuosien vankeuteen tapon yrityksestä. Toinen miehistä puukotti uhria toisen ojentamalla veitsellä ja aiheutti hänelle vakavia vammoja.

Syyttäjä vaati rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella. Oikeuden mukaan miehet nimittelivät uhriaan neekeriksi, mutta uhri itse ei katsonut joutuneensa rikoksen kohteeksi etnisen alkuperänsä perusteella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Nyt jo viides ehdokas uudeksi arkkipiispaksi

Kuva: Jari Soini

Teologian tohtori, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) vs. lähetysjohtaja ja Sanansaattaja-lehden päätoimittaja Ville Auvinen on arkkipiispan vaalin viides ehdokas. Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin tänään. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan tarvitaan ehdokkaan suostumus sekä vähintään 30 äänioikeutetun valitsijan esitys.

Auvinen on syntynyt vuonna 1966. Auvinen vihittiin papiksi vuonna 1988. Hän on työskennellyt seurakuntapappina 1988–1994, ja ollut lähetystyössä Sambiassa 2007–2010. Hän väitteli teologian tohtoriksi vuonna 2013. Hän on tällä hetkellä virkavapaudella Suomen teologisen instituutin pääsihteerin tehtävästä, jossa on ollut vuodesta 2013.

Rovasti, teologian tohtori Heli Inkinen (s. 1957), Porvoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Björn Vikström (1963), teologian tohtori Ilkka Kantola (s. 1957) ja Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma (s. 1962) ovat myös ehdolla arkkipiispan vaaliin.

Vaalin ehdokasasettelu päättyy 27.11. Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018.

Työ lapsiperheiden hyväksi toi Vappu Taipaleelle Perheteko-palkinnon

Kuva: Jari Soini

Lääketieteen tohtori Vappu Taipale saa Alli Paasikiven Säätiön Perheteko-palkinnon tänään Lasten oikeuksien päivänä. Palkinto myönnetään myös lääketieteen lisensiaatti Eeva Kuuskoskelle ja Monimuotoiset perheet -verkostolle.

Perheteko-palkinto nostaa esille pitkäjänteisen perhepoliittisen vaikuttamistyön tärkeyttä sekä uusia ja innovatiivisia tapoja edistää perheiden hyvinvointia tämän päivän Suomessa.

Säätiö kiittää palkinnolla suomalaisen perhepolitiikan rohkeita edelläkävijöitä Taipaletta ja Kuuskoskea heidän työstään erityisesti pienten lasten perheiden sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi.

Perusteluissa sanotaan, että he ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että Suomi on jo 1970-luvulta alkaen ohjannut resursseja pienten lasten hoidon tukijärjestelmiin ja lasten varhaisiin vuosiin. Tämä toiminta on ollut kansainvälisesti vertaillenkin vahvaa.

– Näin vanhemmat ovat uskaltaneet perheellistyä ja perheen ja työn yhteensovittaminen on helpottunut erilaisissa perheissä.

Vappu Taipale on ollut määrätietoisesti rakentamassa Suomen korkeatasoista varhaiskasvatusjärjestelmää. Hän on vaikuttanut muun muassa siihen, että suomalaislapset saivat ensimmäisinä maailmassa subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1982–84 ja sen jälkeen 1984–2008 pääjohtajana Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa (vuoteen 1992 asti Sosiaalihallitus).

Eeva Kuuskosken toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1983–87 päivähoitojärjestelmää laajennettiin ja pienten lasten kotihoidon tuen kehitettiin.

Monimuotoiset perheet on innovatiivinen vaikuttamistyön verkosto, joka kokoaa tietoa monimuotoisten perheiden erityistarpeista päättäjien ja palveluntarjoajien tarpeisiin.

Palkinnot myöntää vuonna 1952 perustettu Alli Paasikiven Säätiö. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.

Aamuruuhkan jälkeen alkoivat ongelmat – metro kulkee epäsäännöllisin välein

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Metro ajaa epäsäännöllisin vuorovälein Espoon Tapiolan asemalla ilmenneen teknisen vian vuoksi, kerrotaan metrovalvomosta. Tapiolan asema on yksi länsimetron myötä auenneista uusista asemista, ja se on toisen metrolinjan päätepysäkki.

Valvomon mukaan metrot kulkevat vian vuoksi muutaman minuutin myöhässä. Vian kestoaikaa ei osata arvioida, mutta asiaa tutkitaan parhaillaan.

Lauantaina juhlallisin menoin avatun länsimetron liikennöinti sujui mallikkaasti vielä aamuruuhkassa.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetron aukeaminen ei vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoi autoilijoita olleen aamuliikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.