Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kirkon asennetutkimus: Nuorten naisten usko kristittyjen Jumalaan vähenee – jumalanpalvelukset kiinnostavat nuoria miehiä

iStock
Tutkimuksen mukaan nuoret miehet osallistuvat jumalanpalveluksiin ikätovereitaan naisia aktiivisemmin.

Kristillinen usko ja suomalaisten usko Jumalan olemassaoloon ovat vähentyneet entisestään etenkin naisten parissa. Naiset pysyvät silti vakaammin evankelisluterilainen kirkon jäseninä.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Asennemuutoksista kerrotaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uudessa nelivuotiskertomuksessa, joka pohjautuu laajaan kysely- ja tilastoaineistoon.

Suomalaisista vajaat 40 prosenttia uskoo joko kristinuskon opettamaan Jumalaan tai muulla kuin kirkon opettamalla tavalla käsitettyyn jumalaan.

Lisäksi epäilevällä kannalla on heidän lisäkseen noin vajaa viidennes.

Suomalaisten uskonnollisuutta, arvoja ja asenteita selvittäneen ajankohtaistutkimuksen mukaan vähentynyt usko selittyy suurilta osin muutoksella naisten uskonnollisuudessa.

Naisilla jumalauskon heikkeneminen näyttää tapahtuneen paitsi erityisen jyrkästi myös niin, että jokainen ikäluokka on edellisiä askeleen vähemmän sitoutunut jumalauskoon, nelivuotiskertomuksessa todetaan.

VANHEMMISSA ikäluokissa Jumalaan uskoo suurempi osuus naisista kuin miehistä, mutta 18-29-vuotiaiden ikäryhmässä miesten jumalausko on yleisempää kuin samanikäisten naisten.

Lisää aiheesta

Täytyy silti huomioida, että nuorten miesten kristillisyys koskee vähemmistöä, sillä alle 30-vuotiaista miehistä useampi pitää itseään uskonnottomana kuin uskovana.

Naiset kuuluvat evankelis-luterilaiseen kirkkoon kaikissa aikuisissa ikäryhmissä useammin kuin miehet. Viime vuonna Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 63,6 prosenttia Suomen väestöstä.

Kaikissa aikuisissa ikäryhmissä naisia kuului kirkkoon miehiä enemmän.

Alaikäisissä sukupuolten välillä ei ollut eroa, mutta kaikissa aikuisissa ikäryhmissä naisia kuului kirkkoon miehiä enemmän. Kaikkein pienin osuus kirkkoon kuului 30-39-vuotiaista miehistä, joista kirkkoon kuului enää 42 prosenttia.

KRISTILLISEEN Jumalaan uskovat ovat sekä miesten että naisten keskuudessa arvoiltaan lähempänä oikeistokonservatiivisuutta. Tämä kertoo siitä, että monet suomalaiset liittävät kristillisen jumalauskon oikeistokonservatiivisiin arvoihin.

Nuorten naisten ja miesten uskonnollisuuden eron taustalla onkin todennäköisesti se, että naiset ovat sukupolvi sukupolvelta siirtyneet arvokartalla vasemmistoliberaaliin suuntaan.

Kun naiset ottavat oikeistokonservatiivisuuteen etäisyyttä, he samalla asemoituvat kauemmaksi myös kristinuskosta. Joitakin miehiä oikeistokonservatiivisuus voi lähentää kristinuskoon.

Ero nuorten miesten ja naisten välillä näkyy myös jumalanpalveluksissa käymisessä. Luterilaisen seurakunnan jumalanpalveluksissa kävijöiden sukupuolijakauma oli jokseenkin tasainen.

Luterilaisten jumalanpalvelusyhteisöjen ja herätysliikkeiden sekä vapaiden suuntien jumalanpalveluksiin alle 30-vuotiaat ja myös 30-39-vuotiaat miehet osallistuivat huomattavasti ikäryhmiensä naisia aktiivisemmin.

Miehet myös osallistuivat naisia useammin niin ortodoksisten, katolisten kuin karismaattisten seurakuntien sekä lähetyshiippakunnan jumalanpalveluksiin.

Nelivuotiskertomuksen mukaan herätysliikkeet, vapaat liikkeet ja karismaattiset seurakunnat korostavat melko vahvasti konservatiivisia perhearvoja ja kritiikkiä esimerkiksi feminismiä kohtaan. Ne siis tarjoavat linkin uskonnollisuuden ja arvokonservatiivisuuden välillä.

USKONNON oppien välittämisessä lapsille on tapahtumassa muutoksia. Naisten uskonnollisuudessa tapahtuneilla muutoksilla voi olla suuri merkitys myös tähän, koska he ovat olleet perheissä pääasiallisia uskonnollisen perinteen välittäjiä.

Nuoret naiset ovat huomattavasti vähemmän kiinnostuneita esimerkiksi iltarukouksen opettamisesta kuin vanhemmat naiset.

Kahdenkymmenen vuoden aikana kirkollisista toimituksista hautaan siunaamiset ja konfirmoitujen osuudet ovat vähentyneet hitaasti ja kasteiden ja kirkollisten vihkimisten osuudet voimakkaasti. Viime vuonna rippikouluun osallistui kolme neljästä 15-vuotiaasta, mutta vihkimisistä kirkollisia oli noin kolmannes.

Vähiten kirkkoon kuulutaan pääkaupunkiseudulla ja eniten Porvoon, Oulun ja Lapuan hiippakunnissa. Jäsenmäärän väheneminen ei kuitenkaan koske vain pääkaupunkiseutua, vaan vuosien 2019-2023 aikana jäsenosuudet pienentyivät kaikissa hiippakunnissa 4-6 prosenttiyksikköä.

Eroamisen ohella myös kirkkoon liittymisen suosio kasvaa.

Teksti: STT / Emmi Tilvis

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE