Liikkeellä oltiin ylevin motiivein, sillä tilaisuuden perimmäinen tarkoitus oli promota TSL:n viime heinäkuun lopulla käynnistämää kisällilaulujen keruuhanketta.

Kampanja on purrut hyvin. Kun virallisesta startista on kulunut vajaa neljä kuukautta, lasketaan kokoon saadun aineiston määrä tietoteknisissä mittayksiköissä jo gigatavuina.

– En ole laskenut kertyneitä lauluja vielä kappalemääräisesti, kyllä niitä varmaan ainakin 1 500 on koossa, enimmillään ehkä jo kolme tuhattakin, kertoi Juttutuvan illassa useammassakin kokoonpanossa itsekin musisoinut hankkeen primus motor Tipi Tuovinen.

Tämä otsikolla “Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi” toteutettava hanke tulee kytkeytymään myös luontevasti osaksi tulevia merkkivuosia. Vuoden 2017 itsenäisyysjuhlavuotta seuraa kansalaissodan 100-vuotismuistovuosi, ja vuonna 2019 TSL puolestaan saa sata vuotta täyteen.

– Ja vielä 2020 on  juhlavuosi, sillä vuonna 1920 Rajamäen Pojat -ryhmä esitti ensimmäisenä kisällilauluja, kertoi Matti Ahde.

Tuleville vuosillekin riittää siis yllin kyllin motiiveja koluta vielä kerran isovanhempien jäämistöt läpi. Jollain kellastuneella paperiarkilla saattaa olla vaikka Reino Helismaan tai Veikko Lavin rustaama kisällilaulu – sellaisia keruussa on näet  jo löytynyt.

Keruun kohteena on nimenomaan sodanjälkeinen kisällilauluperinne. Sotaa edeltävien vuosikymmmenten työväenlauluthan saatiin kasaan jo 1970-luvun lopulla toteutetussa keruuhankkeessa, jota koordinoivat edesmennyt työväenlaulukulttuurin merkkimies Ilpo Saunio ja, totta kai silloinkin, Tipi Tuovinen.

Harvinaista herkkua: Kuularuiskulaulu ja Palefacen kantaesitys

Juttutuvan illan musiikkianti käsitti kisälli- ja työväenlauluja  monelta vuosikymmeneltä. Vanhimmasta päästä olivat Jussi Raittisen rouheasti vetäisemä “Perustuslaillisten riemumarssi”, jonka hän esitti myös 1970-luvun alussa julkaistulla klassikko-lp:llä “Työväen lauluja”. Jussin toinen biisi olikin sitten samoihin aikoihin julkaistulta “sisarlevyltä” “Talonpoikaisarmeijan lauluja”: “‘Kuularuiskulaulua” ei taatusti ole monta kertaa Juttarissa livenä esitetty.

Uudempaa kisällilaulukulttuuria illassa edustivat muun muassa lauluyhtye Ajantaju ja Tuutin työläiset sekä tyylikäs ja perinnetietoinen herrakööri Tikkurilan kisällit.

Illan kohokohta oli työväenlaulajain uusinta polvea edustavan Palefacen veto, jossa  kuultiin jopa kantaesitys: “Laulu veropakolaisuudesta” on Palefacen Jörn Donnerin tulevaan elokuvaan “Perkele – uusia kuvia Suomesta” kirjoittama pilkkaviisu, joka ilkkui niin “Rolexander” Stubbille, Ruotsiin paenneelle Wahlroosille kuin muillekin hallintarekisterihenkilöille. Sitä ei ennen torstaita ollut vielä koskaan kuultu livenä – ensiesitys upposi väkeen voimalla. Samoin Mikko Perkoilan mainiolta työväenlaulualbumilta “Punikin kirjelaatikko” lainattu nimikappale, joka kesti toistakymmentä minuuttia ja kolmattakymmentä säkeistöllistä. Näin se lähti “Tässäkin ois tarjolla yks iloinen pätkä / arkkiveisun tehnyt eräs punikki ja jätkä / tästä tykkää Rangelli ja lammassilmä-Tanneri / Mannerheimi, Ryti sekä Walldeeni”.

Armollisesti Paleface laulatti yhteislauluna reilut 20 kertaa vain kertosäkeistön viimeisen säkeen, Väinö Tanner -piikki olisikin saattanut takertua demarivetoiselta yleisöltä kurkkuun.