Kisällilaulujen keruukampanja etenee huippuvaudissa

Kuva: Jari Soini
Lauluyhtye Ajantaju esitti Juttutuvassa uutta ja vanhaa kisällilauluperintöä. Äärimmäisenä vasemmalla bassoa pompottelee kisällilaulukeruun ykköspuuhamies Tipi Tuovinen.

Työväen Sivistysliitto tarjosi tarjosi torstai-iltana rempseän prolehenkiset bileet duunaripyhättö Juttutuvassa. Lavalta tykitettiin toinen toistaan tuimempia eri aikakausien laulullisia taisteluviestejä. Kuultujen laulujen aikajana ylsi pitkälti yli sadan vuoden takaa tänä vuonna syntyneeseen, ennen esittämättämään moderniin kisällilauluun.

Liikkeellä oltiin ylevin motiivein, sillä tilaisuuden perimmäinen tarkoitus oli promota TSL:n viime heinäkuun lopulla käynnistämää kisällilaulujen keruuhanketta.

Kampanja on purrut hyvin. Kun virallisesta startista on kulunut vajaa neljä kuukautta, lasketaan kokoon saadun aineiston määrä tietoteknisissä mittayksiköissä jo gigatavuina.

– En ole laskenut kertyneitä lauluja vielä kappalemääräisesti, kyllä niitä varmaan ainakin 1 500 on koossa, enimmillään ehkä jo kolme tuhattakin, kertoi Juttutuvan illassa useammassakin kokoonpanossa itsekin musisoinut hankkeen primus motor Tipi Tuovinen.

Todella hyvässä vauhdissa ollaan, sillä hankkeen suojelija, pitkään sekä työväenliikkeen että musiikin piirissä monitahoisesti vaikuttanut Matti Ahde kertoi tavoittena olevan, että vuoteen 2019 mennessä talteen ja arkistoihin olisi saatu 5 000-6 000 laulua.

Tämä otsikolla ”Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi” toteutettava hanke tulee kytkeytymään myös luontevasti osaksi tulevia merkkivuosia. Vuoden 2017 itsenäisyysjuhlavuotta seuraa kansalaissodan 100-vuotismuistovuosi, ja vuonna 2019 TSL puolestaan saa sata vuotta täyteen.

– Ja vielä 2020 on  juhlavuosi, sillä vuonna 1920 Rajamäen Pojat -ryhmä esitti ensimmäisenä kisällilauluja, kertoi Matti Ahde.

Tuleville vuosillekin riittää siis yllin kyllin motiiveja koluta vielä kerran isovanhempien jäämistöt läpi. Jollain kellastuneella paperiarkilla saattaa olla vaikka Reino Helismaan tai Veikko Lavin rustaama kisällilaulu – sellaisia keruussa on näet  jo löytynyt.

Keruun kohteena on nimenomaan sodanjälkeinen kisällilauluperinne. Sotaa edeltävien vuosikymmmenten työväenlauluthan saatiin kasaan jo 1970-luvun lopulla toteutetussa keruuhankkeessa, jota koordinoivat edesmennyt työväenlaulukulttuurin merkkimies Ilpo Saunio ja, totta kai silloinkin, Tipi Tuovinen.

Harvinaista herkkua: Kuularuiskulaulu ja Palefacen kantaesitys

Juttutuvan illan musiikkianti käsitti kisälli- ja työväenlauluja  monelta vuosikymmeneltä. Vanhimmasta päästä olivat Jussi Raittisen rouheasti vetäisemä ”Perustuslaillisten riemumarssi”, jonka hän esitti myös 1970-luvun alussa julkaistulla klassikko-lp:llä ”Työväen lauluja”. Jussin toinen biisi olikin sitten samoihin aikoihin julkaistulta ”sisarlevyltä” ”Talonpoikaisarmeijan lauluja”: ”’Kuularuiskulaulua” ei taatusti ole monta kertaa Juttarissa livenä esitetty.

Uudempaa kisällilaulukulttuuria illassa edustivat muun muassa lauluyhtye Ajantaju ja Tuutin työläiset sekä tyylikäs ja perinnetietoinen herrakööri Tikkurilan kisällit.

Illan kohokohta oli työväenlaulajain uusinta polvea edustavan Palefacen veto, jossa  kuultiin jopa kantaesitys: ”Laulu veropakolaisuudesta” on Palefacen Jörn Donnerin tulevaan elokuvaan ”Perkele – uusia kuvia Suomesta” kirjoittama pilkkaviisu, joka ilkkui niin ”Rolexander” Stubbille, Ruotsiin paenneelle Wahlroosille kuin muillekin hallintarekisterihenkilöille. Sitä ei ennen torstaita ollut vielä koskaan kuultu livenä – ensiesitys upposi väkeen voimalla. Samoin Mikko Perkoilan mainiolta työväenlaulualbumilta ”Punikin kirjelaatikko” lainattu nimikappale, joka kesti toistakymmentä minuuttia ja kolmattakymmentä säkeistöllistä. Näin se lähti ”Tässäkin ois tarjolla yks iloinen pätkä / arkkiveisun tehnyt eräs punikki ja jätkä / tästä tykkää Rangelli ja lammassilmä-Tanneri / Mannerheimi, Ryti sekä Walldeeni”.

Armollisesti Paleface laulatti yhteislauluna reilut 20 kertaa vain kertosäkeistön viimeisen säkeen, Väinö Tanner -piikki olisikin saattanut takertua demarivetoiselta yleisöltä kurkkuun.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Tommi Kinnusen hittiromaani kääntyy Oulussa oopperaksi

Kuva: Jussi Tuokkola
Näyttelijä Mikko Leskelä ja baritoni Gabriel Suovanen nähdään Oulun kaupungiunteatterin oopperassa Neljäntienristeys.

Oulussa satavuotiaan Suomen juhliminen aloitetaan Heta Haanperän kaupunginteatteriin ohjaamalla oopperalla ”Neljäntienristeys”, joka saa kantaesityksensä suurella näyttämöllä tämän viikon perjantaina.

Neljäntienristeys perustuu kuusamolaissyntyisen Tommi Kinnusen samannimiseen kriitikoiden suitsuttamaan ja lukijoiden rakastamaan esikoisromaaniin. Kirja oli vuonna 2014 Finlandia-ehdokas, ja se voitti seuraavana keväänä journalistigaalan yhteydessä jaetun ensimmäisen Vuoden kirja -palkinnon sekä Kirjakauppaliiton Kiitos kirjasta -mitalin samana vuonna.

Oopperan on säveltänyt kansainvälisesti tunnettu ja useita palkintoja saanut Tapio Tuomela.

– Neljäntienristeyksen sävelmateriaalin pohjalla on minulle läheinen modernistinen eetos, mutta alkuteoksesta löytyvät vihjeet suorastaan velvoittivat käyttämään myös kansanmusiikkia, hengellistä musiikkia ja iskelmää, kertoo Tuomela sävellystyönsä perustasta.

– On hienoa, että tämän ajan esikoiskirjailija pystyy nousemaan kansalliskirjailijoiden rinnalle kertomaan jotain ikiaikaista suomalaisuudesta. Neljäntienristeys on meidän suomalaisten sukujen historian kokoava kokemus. Se käy läpi Suomen historiaa ihmisten mikrotasolla ja pureutuu perheenjäsenten risteyskohtiin, sanoo puolestaan oopperan ohjaaja Heta Haanperä.

Libreton on kirjoittanut palkittu kirjailija, kääntäjä ja dramaturgi Sami Parkkinen. Orkesterina on EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri  Oulu Sinfonia kapellimestarinaan Erkki Lasonpalo. 

Neljäntienristeys on neljän elämän risteys, jossa kohtaavat kolme naista ja yksi mies. Tapahtumien näyttämönä on kolmen sukupolven Suomi, joka ensin vaurastuu ja rakentaa, sitten sotii ja menettää, mutta lopulta rakentaa uudelleen ja taas vaurastuu. Kuva tarkentuu Kuusamoon, pohjoiseen rajapitäjään, jossa elämää säätelevätpienen paikkakunnan käyttäytymisnormit. Siellä rakennetaan, sieltä joudutaan evakkoon, sinne palataan ja paetaan.

Oopperan päärooleissa solisteina esiintyvät Jenny Carlstedt (Lahja), Virpi Räisänen (Maria) ja Gabriel Suovanen (Onni) ja muissa rooleissa liki 20 laulajaa ja näyttelijää.

Oopperalla on esityksiä kaikkiaan vain kymmenen aikavälillä 13.1.–11.2.2017.

 

Keskustelua aiheesta

”Olen menettänyt rakkaan ystävän” — laulaja George Michael on kuollut

Kuva: Lehtikuva

Poptähti George Michael on kuollut. Brittiläisen 53-vuotiaan laulajan ja lauluntekijän kuolemasta ilmoitti tämän tiedottaja.

Solistin managerin mukaan tämä kuoli kotonaan joulupäivän aamuna. Hollywood Reporter uutisoi, että kuolinsyy on sydämenpysähdys.

Tiedottajan mukaan poptähti kuoli rauhallisesti nukkuessaan, Guardian kertoo.

Poliisi ilmoitti, että kuolemaan ei liity mitään rikokseen viittaavaa.

Tähden uran aikana hänen albumeitaan on myyty yli sata miljoonaa kappaletta. Hänen suurimpia menestyksiään oli albumi Faith. Levy nousi listaykköseksi sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa, ja siltä lohkaistut neljä singleä kipusivat nekin myyntilistan kärkipaikalle Yhdysvalloissa.

George Michaelin soolouran isoihin hitteihin lukeutuvat Careless Whisper, Freedom 90, Jesus To a Child sekä Elton Johnin kanssa duettona levytetty Don’t Let The Sun Go Down On Me.

Elton John kommentoi tietoa Michaelin kuolemasta nopeasti Instagramissa.

– Olen syvässä sokissa. Olen menettänyt rakkaan ystävän – kilteimmän ja anteliaimman sielun sekä suurenmoisen artistin.

Valmisteli uutta albumia

Lähes erakkona viime aikoina eläneen Michaelin oli määrä julkaista ensi vuonna dokumenttielokuva.

Aiemmin tässä kuussa julkaistiin myös tieto, että lauluntekijä, tuottaja Naughty Boy, oikealta nimeltään Shahid Khan, oli työstämässä Michaelin kanssa uutta albumia ensi vuodeksi.

Michaelin voinnista on oltu huolissaan aiemminkin.

Michael on jäänyt kiinni poliisille kannabiksen ja crack-kokaiinin hallussapidosta, ja hänet tuomittiin vuonna 2010 kahdeksan viikon vankeuteen rysäytettyään autolla lontoolaiseen kauppaan kannabiksen ja reseptilääkkeiden vaikutuksen alaisena.

Vuonna 2011 hän vietti useita viikkoja sairaalassa Wienissä sairastuttuaan keuhkokuumeeseen.

Myöhemmin hän sanoi olleensa lähellä kuolemaa. Huolet heräsivät myös vuonna 2013. Silloin Michael putosi kuljettajan ajamasta Range Roveristaan moottoritiellä, ja hänet lennätettiin sairaalaan.

Last Christmas joulujen jättihitti

George Michael teki läpimurtonsa Wham-duossa 1980-luvulla. Yhtye muistetaan etenkin joululaulustaan Last Christmas, joka soi Suomessakin radioissa tiiviisti joka joulu.

Kaksikon tuotannon kulmakiviä oli myös single Wake Me Up Before You Go-Go.

Michael toimi myös musiikkituottajana.

Yksityiselämässään George Michael julkisti tiedon homoudestaan vuonna 1998.

Tähden huumeongelma sekä muun muassa alttius erilaisille tapaturmille herättivät kohua ja huomiota.

– Ihmiset haluavat nähdä minut traagisena hahmona. Uskon, että se vähentää heidän kateuttaan (minua kohtaan), Michael sanoi Guardian-lehdelle vuonna 2009.

Laulajalla oli isänsä puolelta kyproksenkreikkalaiset juuret. Hänen syntymänimensä oli Georgios Kyriacos Panayiotou.

Kirottu vuosi?

Moni yhtye ja julkisuuden henkilö liittyi jo tapaninpäivän aamuna George Michaelia julkisesti muistelleiden joukkoon. Useat viittasivat siihen, että vuosi 2016 on harventanut julmalla kädellä popmusiikin konkarien kaartia. Vuoden aikana ovat kuolleet muiden muassa David Bowie, Leonard Cohen ja Prince.

– 2016 – taas menetimme yhden lahjakkaan sielun, kommentoi 1980-luvun menestysyhtye Duran Duran.

Takavuosien Englannin jalkapalloikoni Gary Lineker antoi vuodelle 2016 kyytiä tviitissään.

– Jälleen yksi musiikin suuruus jätti meidät tänä vuonna. 2016 voi painua hittoon.

Kanadalainen musiikkikonkari Bryan Adams puolestaan arvioi, että George Michaelin ura katkesi aivan liian nuorena.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mestarisäveltäjän persoonaan selvyyttä väitöstutkimuksessa: ”Oli miltei sairaalloisen ujo”

Kuva: Getty Images

Pianisti Risto Kyrö pureutuu tohtorintutkinnossaan säveltäjä Franz Schubertin (1797–1828) viimeiseen elinvuoteen ja hänen sävellyskonserttiinsa Wienissä maaliskuussa 1828. Kyrön taiteilijakoulutuksessa valmistuva tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 14.1.2017.

Tohtorintutkintonsa kirjallisessa työssä Kyrö tutkii Schubertin ainoaksi jäänyttä, 26. maaliskuuta 1828 Itävallan Wienissä pidettyä sävellyskonserttia ja sen asemaa kaupungin vilkkaassa musiikkitarjonnassa. Hän kartoitti Wienin musiikkielämää 1800-luvun alkuvuosikymmeninä ja Schubertin tietä nuorena muusikkona aikansa ihmisten ja instituutioiden keskellä.

– Pyrin nostamaan esiin kaiken, mitä sain selville Schubertin sävellyskonsertista miltei kaksisataa vuotta sen jälkeen. Halusin selvittää konkreettisia seikkoja: minkälainen esimerkiksi oli konserttipaikkana Wienin Musikvereinin vanha toimitalo, jossa konsertti järjestettiin. Selvitin myös sitä sosiaalista verkostoa, joka Schubertin mukana tuki ja järjesti tätä konserttia, Kyrö kertoo.

Kyrön viidessä jatkotutkintokonsertissa esitettiin piano- ja kamarimusiikkia sekä liedejä Schubertin viimeisen elinvuoden ajalta. Konserteista viimeinen oli toisinto kirjallisen työn kohteena olleesta Schubertin sävellyskonsertista.

– Näin pääsin sisälle tähän konserttiin aivan toisella tavalla kuin pelkästään siitä lukemalla. Tätä kautta myös historiallinen ja taiteellinen tutkimusote liittyvät työssäni kiinteästi toisiinsa, Kyrö toteaa.

Kiinnostavaksi kysymykseksi tutkinnon myötä nousi muun muassa se, miksei Schubert monien muiden säveltäjien tapaan järjestänyt tuotantoaan esitteleviä konsertteja jo aikaisemmin. Ystävien ja aikalaisten kommenttien perusteella Kyrölle hahmottui Schubertista kuva säveltäjänä, joka oli miltei sairaalloisen ujo, taipuvainen masennukseen ja alkoholismiin ja kykeni huonosti luomaan ajan vaatimia verkostoja.

Keskustelua aiheesta

Saara Aalto tapaa fanejaan lentokentällä

Kuva: lehtikuva/SUB

Britannian X Factorissa toiseksi tullut Saara Aalto tulee tänään Suomeen. Aalto tapaa Helsinki-Vantaan lentokentällä faneja kello 12.20.

Neljältä Aalto pitää tiedotustilaisuuden. Kutsun tilaisuuteen lähetti perjantaina levy-yhtiö Sony Music. Tämä on herättänyt epäilyn siitä, että Aalto saattaisi tilaisuudessa julkistaa allekirjoittaneensa Sonyn kanssa levytyssopimuksen.

Illalla Aallon kotiinpaluuta juhlitaan Helsingin DTM-klubilla.

AVAINSANAT

Hectorille tullut ”vihdoin tilaa kerrata elettyä elämää” – Otava julkaisee lauluntekijän muistelmat ensi vuonna

Kuva: Lehtikuva
Hectorin muistelmia on luvattu ja odotettu pitkään.

Kustannusosakeyhtiö Otava, Heikki ”Hector” Harma ja hänen agenttinsa Tuula Kousa ovat allekirjoittaneet kustannussopimuksen Hectorin muistelmista. Kirja ilmestyy syksyllä 2017.

Hectorin ura laulajana ja lauluntekijänä lähti nousukiitoon alkuvuodesta 1966, jolloin hänen levyttämänsä Palkkasoturi nousi listojen kärkeen. Tänä syksynä Hector on täyttänyt konserttisalit 50-vuotistaiteilijajuhlakiertueellaan ympäri Suomea.

Hector on laulaja-lauluntekijä, jonka monet laulut ovat piirtyneet suomalaisten kollektiiviseen tajuntaan. Hänen luomisvoimansa on tuottanut albumista toiseen menestysbiisejä, joista on tullut klassikoita.

Suomalaisittain ainutlaatuinen ura ei näytä hiipumisen merkkejä.

Hectorin muistelmia on luvattu ja odotettu pitkään, mutta musiikki on vienyt ajan kirjoittamiselta. Nyt vihdoin Hectorille on tullut tilaa kerrata elettyä elämää, johon kuuluu erottamattomasti myös Helsinki, Stadi. Sen musiikkipiirit imaisivat nuoren Heikki Harman mukaansa ensin Les Mirages -yhtyeen soolokitaristina ja sitten folk-klubin jäsenenä. Siitä alkoi suomalaisittain ainutlaatuinen ura, joka ei näytä hiipumisen merkkejä.