Huippulöytö kisällilaulukeruussa – ehtaa Helismaata kaivautui päivänvaloon

Kuva: Jari Soini
verkkoon-helismaa
Markku Helismaa kävi katsomassa TSL:n kisällilaulujen keruukampanjan myötä löytyneitä, isänsä Reinoin kirjoittamia kisällilaulutekstejä, ja totesi ne aidoiksi. Keruukampanjan suojelija Matti Ahde on erityisen ilahtunut juuri tästä löydöstä.

”Tupajumit potki Veikon poppoostaan,

mutt’ei Veikko ollut siitä huolissaan.

Hylkäs Arvon, jätti Vienon,

puolueen hän rusnas hienon,

jolla kohentaa voi omaa arvoaan.

 

Singin hai jai juppi juppi jai

oli arki taikka sunnuntai,

Veikko talonpoikiin vetoo

jotta Vienon mieltä etoo –

singing hai jai juppi juppi jai.”

 

Tunnistatteko laulun henkilöt ja tapahtuman?

Suomalaisen poliittisen populismin alkujuurillahan siinä ollaan; Veikko Vennamo on juuri lähtenyt Maalaisliitosta ovet paukkuen riitaannuttueen niin puolueen puheenjohtaja Vieno J. Sukselaisen kuin puoluesihteeri Arvo Korsimonkin kanssa – presidentiksi nousseesta Urho Kekkosesta puhumattakaan. Eletään vuoden 1958 tienoota.

Laulu kulkee tutulla ”Jos mä kuolen vanhan piippuni sä saat…” -laulun sävelellä. Samaista viisua käytti sanoittajamestari Reino Helismaa musiikillisena perustana myös muutamassa muussakin riimittelemässään kisällilaulussa, joita hän teki muun muassa Kulosaaren Kisällittärille.

Hiljattain näitä viittä vaille kadonneita lauluja löytyi kokonainen nippu, kiitos Työväen Sivistysliiton viime kesänä käynnistämän sodanjälkeisten kisällilaulujen keruuhankkeen.

Pienten puolella herroja vastaan

Reino Helismaa (1913–1965) oli nopea mies kirjainten kanssa. Ennen päätoimiseksi laulunikkariksi ryhtymistään hän työskenteli kirjaltajana eli konelatojana kirjapainossa ja oli siinä hommassa kuulemma Suomen nopein.

Nopean maineessa hän oli myös laulujen sanoittajana – ei kai kankealla kädellä ja takkuilevalla ajatuksenjuoksulla olisi pystynyt sanoittamaan noin 5 500 laulua, jotka hänen kynästään lähti vajaan 20 vuoden aikana. ”Repen” poika Markku Helismaa kertoo, että isän periaatteena oli, että ”sen kirjoitin minkä kirjoitin”.

– Ei hän katsonut tarpeelliseksi ruveta tekstiään viilailemaan sen jälkeen, kun oli sen paperille saanut. Hän sitä paitsi kirjoitti lauluja niin paljon, ettei niiden uudestaan ja uudestaan lukemiseen ollut aikaa.

Repen aisapari Toivo Kärki kyllä saattoi joskus korjailla tekstejä jonkin verran ja toimia sensorinakin. Aika 1950-luvulla oli sellainen, että mistä tahansa ei passannut kirjoittaa. Uskonto, politiikka ja viina olivat tabuaiheita.

Radiotoimittajana ja mainosalalla oman työuransa tehnyt Markku Helismaa korostaa, että hänen isänsä ei koskaan sitoutunut puolueisiin, mutta seurasi politiikkaa seurasi laajasti siinä missä muitakin ajankohtaisasioita, urheilua eritoten. Reino Helismaa olikin intohimoinen radionkuuntelija ja sanomalehtien lukija.

– Isän Lahdessa asunut Impi-sisko oli lehtiasiamies, ja isä sekä Kärki olivat varmasti hänen parhaat asiakkaansa. Meillekin tulivat kaikki merkittävät päivälehdet kansandemokraattien Kansan Uutisista kokoomuksen Uuteen Suomeen.

– Tekstejä isä kirjoitti mille vaan puolueelle, joilla oli rahaa, naurahataa Markku Helismaa. – Isä oli tavallisen ihmisen puolella ja herroja vastaan. Hän osasi piikittellä lauluissaan tasaisesti joka suuntaan. 1950-luvun alussa hän kirjoitti Punaisen Myllyn revyisiin poliittisia päivän hupailuja, joissa irvailtiin erityisesti Maalaisliitolle, mutta he antoivat siihen paljon aihetta.

Tekstejä esiin  tasaisin väliajoin

Ennen Topi Kärjen leipiin lähtemistään Helismaa ehti 1940-luvun lopulla työskennellä tovin myös Janne Hakulisen perustamassa demarivetoisessa Työväen Ohjelmapalvelussa. Se välitti esiintyjiä kaikenlaisiin työväenjuhliin, ja Helismaa paitsi esiintyi itse, kirjoitti muun muassa revyytekstejä ja kisällilauluja ohjelmaryhmien tarpeisiin. Näissäkin hommissa Helismaa pitäytyi sosialidemokraattisesta puolueesta irti.

Myös laulut kisälliryhmille syntyivät tarttumalla aikailematta ajan ilmiöihin. Juuri Kulosaaren Kisällittärille Reino Helismaa kirjoitti lauluja siksi, että siihen porukkaan kuului hänen siskontyttärensä.

Kisällittäriä oli myös työväenlaulukulttuurille 50-luvulla merkittävän panoksensa antanut Rauha Jalava, jonka perikunnalta nämä Helismaan tekstit saatiin päivänvaloon TSL:n keruuhankkeen herättelemänä.

Markku Helismaa sanoo, että julkisuudelta piiloon jääneitä Repen tekstejä löytyy yhä yllätävänkin usein.

– Topin poika Kalervo Kärki pitää niistä arkistoa, ja saan häneltä katsottavakseni tekstejä suurin piirtein kerran kuussa. Isähän kirjoitti hyvin paljon niin sanottuja kertakäyttötekstejä esimerkiksi kuntien ja yhdistysten pyynnöstä, ja niitä kaivautuu esiin tasaisin väliajoin.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

”Ajattelin, että elän lyhyen elämän” — säveltäjälegenda nappasi elämänohjeensa Karl Marxilta

Kaj Chydenius opiskeli aikoinaan Sibelius-Akatemiassa, kauppakorkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa.

Rakkaus runoihin on saanut Kaj Chydeniuksen syttymään säveltämisestä yhä uudestaan. Joka kerta pitää yrittää tehdä parhaansa, vähempi ei riitä.

Hän oppi intohimoisen suhtautumisen musiikkiin Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori Erik Tawastjernalta, joka opetti myös musiikin historiaa Sibelius-Akatemiassa.

— Edellytän hyvältä laululta, että se on puoleksi viihdyttävä ja puoleksi opettava, Chydenius luonnehtii.

Chydenius on ottanut elämänohjeekseen Karl Marxin Pääomasta ajatuksen ”kulje omaa tietäsi ja anna ihmisten puhua.”

— Kun olet omasta mielestä parempi kuin kenenkään muun mielestä, koko juttu on menetetty, hän tähdentää.

Ei voi tietää, mikä laulu tuntuu vielä kymmenen vuoden jälkeen hyvältä.

Huonoa tekstiä on turha säveltää tai sellaista, mitä ei koe omakseen. Kaikki alkaa rakkaudesta runoihin.

— Hyviä runoja on paljon, mutta ne pitää kaikki löytää. Kun löytää yhdenkin, se on suuri juttu, Chydenius säteilee.

Säveltäjä iloitsee sanoista ja niillä leikittelemisestä. Hän kääntää mielellään temppelin vaikka tomppeliksi. Hän käyttää aikaa sanojen ymmärtämiseen. Sitä hän on teroittanut myös oppilailleen.

— Ei voi tietää, mikä laulu tuntuu vielä kymmenen vuoden jälkeen hyvältä.

Chydeniusta ärsyttää ihmiset, jotka ovat vakuuttuneita oikeassaolemisestaan vakaumuksensa suhteen. Jos on vakuuttunut jostakin asiasta, pitäisi kulkea eteenpäin ja mitata omaa käsitystä, toimiiko se vielä.

— Uskominen on kaipausta. En ole erityisen varma siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Löytäminen on enemmän fulaa kuin etsiminen, Chydenius summaa.

Nuorena poltin paljon tupakkaa ja join olutta. Ajattelin, että elän lyhyen elämän.

Chydenius pitää Lars Huldénin runon ajatuksesta ”jos putoat sateenkaarelta, olet käynyt sateenkaarella”. Hän yrittää elää mahdollisimman täyttä elämää.

— Elämää ei ole enää julmetusti jäljellä. Nuorena poltin paljon tupakkaa ja join olutta. Ajattelin, että elän lyhyen elämän. Niin ei kuitenkaan käynyt, säveltäjä kertoo.

Chydeniuksella on valmisteilla monen muun ohessa konsertti helmikuulle KOM-ravintolassa yhdessä Oona Airolan ja Jussi Chydeniuksen kanssa. Sitä varten hän on tehnyt uusia sävellyksiä vanhoihin työväenrunoihin. Suomen juhlavuodelle säveltäjällä on muutenkin lukuisia suunnitelmia ja konsertteja eri puolille Suomea.

Lue koko Kaj Chydeniuksen haastattelu torstain 8.12. Demokraatista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Paula Vesala ja Jori Sjöroos päivittivät Finlandian — kuuntele kaunis versio

Kuva: Viivi Huuska

PMMP-yhtyeen voimakaksikko, laulaja-sanoittaja Paula Vesala ja säveltäjä Jori Sjöroos ovat tehneet päivitetyn version Jean Sibeliuksen Finlandiasta.

Vesala jakoi teoksen itsenäisyyspäivänä Facebook-tilillään.

Keskustelua aiheesta

”Seuratkaa unelmianne” – X Factor -Saara hullaannutti pikavisiitillään

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
aalto-2
Saara Aalto joutui hurjaan pyöritykseen jo saapuessaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Laulaja Saara Aalto aloitti esiintymisensä Tuomiokirkon portailla Frozen-elokuvasta tutulla kappaleella Let It Go. Kylmästä säästä huolimatta Senaatintori ja sen ympäristö ovat tupaten täynnä ihmisiä.

Yleisö oli huutojen perusteella myös yhtä mieltä siitä, että tänä vuonna Britannian X Factor -laulukilpailun voittaja tulee Suomesta.

Ennen No fear -kappaleensa esittämistä Aalto kehotti kaikkia seuraamaan unelmiaan ja kuuntelemaan sydäntään pelkäämättä.

– Minulla on sellainen taktiikka elämässä, että teen sitä mikä tuntuu hyvältä. Vain sillä on väliä, että olet onnellinen.

Aalto pääsi eilisessä lähetyksessä suoraan finaalikolmikkoon. Aallon lisäksi finaaliin selviytyivät Matt Terry ja ryhmä 5 After Midnight.

Aalto palasi kotimaahansa ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun lähti Lontooseen kisaamaan kaksi ja puoli kuukautta sitten.

– Olen tosi ylpeä, että saan tällä home coming -reissulla näyttää Suomea vielä enemmän maailmalle, kertoo Aalto tiedotteessa.

Huomenna Aalto ja kuvausryhmä palaavat Lontooseen jatkamaan kilpailun harjoituksia.

Ensi lauantaina X Factorissa kilpailee finaalikolmikko ja sunnuntaina esitetään superfinaali, jossa kilpailun voittaja selviää. Finaali esitetään suorana tv-lähetyksenä Sub-kanavalla.

”Ensinnäkin mitä just tapahtui…” — Saara Aalto laulaa tänään Tuomiokirkon portailla Helsingissä

Kuva: Lehtikuva

Britannian X Factor -kilpailun finaaliin selvinnyt Saara Aalto esiintyy Helsingissä Tuomiokirkon portailla kello 19 alkaen. Aalto on luvannut laulaa muutaman kappaleen.

— Ensinnäkin mitä just tapahtui… Oon FINAALISSA 😭Toiseksi, apua… Lennän huomenna Suomeen tekemään X Factorin virallisen ”home coming”-reissun!😱 Kaikki te jotka haluatte tulla moikkaamaan mua TERVETULOA! Yksi mahis on tulla vastaan lentokentälle tai Senaatintorille, missä esiinnyn myöhemmin illalla 😍 Aalto hihkui eilen Facebookissa.

Hän ilmoitti eilen Facebook-sivuillaan tekevänsä pikavisiitin Suomeen osana laulukilpailun finaalia. Aalto pääsi eilisessä lähetyksessä suoraan finaalikolmikkoon. Aallon lisäksi finaaliin selviytyivät Matt Terry ja ryhmä 5 After Midnight.

Aallon mukana Suomeen saapuu myös X Factorin juontaja Dermot O’Leary. Kaksikko esiintyy Senaatintorilla noin puolen tunnin ajan.

Aallon voi tavata jo päivällä Helsinki-Vantaan lentokentällä noin kello 13.30 lähtevien lentojen T2-terminaalissa.

Aalto palaa kotimaahansa ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun lähti Lontooseen kisaamaan kaksi ja puoli kuukautta sitten.

– Olen tosi ylpeä, että saan tällä home coming -reissulla näyttää Suomea vielä enemmän maailmalle, kertoo Aalto tiedotteessa.

Huomenna Aalto ja kuvausryhmä palaavat Lontooseen jatkamaan kilpailun harjoituksia.

Ensi lauantaina X Factorissa kilpailee finaalikolmikko ja sunnuntaina esitetään superfinaali, jossa kilpailun voittaja selviää.

Finaali esitetään suorana tv-lähetyksenä Sub-kanavalla.

AVAINSANAT

Nyt tärähti: Saara Aalto X Factor -finaaliin

Kuva: Lehtikuva

Suomalainen Saara Aalto on selvinnyt X Factor -finaaliin. Asia ratkesi sunnuntaina livelähetyksessä.

Kärkinelikkoon tiensä raivasivat Aallon lisäksi Matt Terry, Emily Middlemas ja 5 After Midnight -ryhmä, joka selvisi tänään ensimmäisenä finaalikolmikkoon.

Aalto lauloi eilen ensin Mariah Careyn hitin All I Want for Christmas Is You. Lähetyksen teemana oli joulu. Aallon toinen laulu oli Sian Chandelier.

Aalto on ollut kilpailun aikana useasti pudotusuhan alla, mutta on raivannut tiensä jo kolmen parhaan joukkoon. Osa vedonlyöntitoimistoista pitää Aaltoa jopa voittajasuosikkina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta