Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Huippulöytö kisällilaulukeruussa – ehtaa Helismaata kaivautui päivänvaloon

Kuva: Jari Soini
Markku Helismaa kävi katsomassa TSL:n kisällilaulujen keruukampanjan myötä löytyneitä, isänsä Reinoin kirjoittamia kisällilaulutekstejä, ja totesi ne aidoiksi. Keruukampanjan suojelija Matti Ahde on erityisen ilahtunut juuri tästä löydöstä.

”Tupajumit potki Veikon poppoostaan,

mutt’ei Veikko ollut siitä huolissaan.

Hylkäs Arvon, jätti Vienon,

puolueen hän rusnas hienon,

jolla kohentaa voi omaa arvoaan.

 

Singin hai jai juppi juppi jai

oli arki taikka sunnuntai,

Veikko talonpoikiin vetoo

jotta Vienon mieltä etoo –

singing hai jai juppi juppi jai.”

 

Tunnistatteko laulun henkilöt ja tapahtuman?

Suomalaisen poliittisen populismin alkujuurillahan siinä ollaan; Veikko Vennamo on juuri lähtenyt Maalaisliitosta ovet paukkuen riitaannuttueen niin puolueen puheenjohtaja Vieno J. Sukselaisen kuin puoluesihteeri Arvo Korsimonkin kanssa – presidentiksi nousseesta Urho Kekkosesta puhumattakaan. Eletään vuoden 1958 tienoota.

Laulu kulkee tutulla ”Jos mä kuolen vanhan piippuni sä saat…” -laulun sävelellä. Samaista viisua käytti sanoittajamestari Reino Helismaa musiikillisena perustana myös muutamassa muussakin riimittelemässään kisällilaulussa, joita hän teki muun muassa Kulosaaren Kisällittärille.

Hiljattain näitä viittä vaille kadonneita lauluja löytyi kokonainen nippu, kiitos Työväen Sivistysliiton viime kesänä käynnistämän sodanjälkeisten kisällilaulujen keruuhankkeen.

Pienten puolella herroja vastaan

Reino Helismaa (1913–1965) oli nopea mies kirjainten kanssa. Ennen päätoimiseksi laulunikkariksi ryhtymistään hän työskenteli kirjaltajana eli konelatojana kirjapainossa ja oli siinä hommassa kuulemma Suomen nopein.

Nopean maineessa hän oli myös laulujen sanoittajana – ei kai kankealla kädellä ja takkuilevalla ajatuksenjuoksulla olisi pystynyt sanoittamaan noin 5 500 laulua, jotka hänen kynästään lähti vajaan 20 vuoden aikana. ”Repen” poika Markku Helismaa kertoo, että isän periaatteena oli, että ”sen kirjoitin minkä kirjoitin”.

– Ei hän katsonut tarpeelliseksi ruveta tekstiään viilailemaan sen jälkeen, kun oli sen paperille saanut. Hän sitä paitsi kirjoitti lauluja niin paljon, ettei niiden uudestaan ja uudestaan lukemiseen ollut aikaa.

Repen aisapari Toivo Kärki kyllä saattoi joskus korjailla tekstejä jonkin verran ja toimia sensorinakin. Aika 1950-luvulla oli sellainen, että mistä tahansa ei passannut kirjoittaa. Uskonto, politiikka ja viina olivat tabuaiheita.

Radiotoimittajana ja mainosalalla oman työuransa tehnyt Markku Helismaa korostaa, että hänen isänsä ei koskaan sitoutunut puolueisiin, mutta seurasi politiikkaa seurasi laajasti siinä missä muitakin ajankohtaisasioita, urheilua eritoten. Reino Helismaa olikin intohimoinen radionkuuntelija ja sanomalehtien lukija.

– Isän Lahdessa asunut Impi-sisko oli lehtiasiamies, ja isä sekä Kärki olivat varmasti hänen parhaat asiakkaansa. Meillekin tulivat kaikki merkittävät päivälehdet kansandemokraattien Kansan Uutisista kokoomuksen Uuteen Suomeen.

– Tekstejä isä kirjoitti mille vaan puolueelle, joilla oli rahaa, naurahataa Markku Helismaa. – Isä oli tavallisen ihmisen puolella ja herroja vastaan. Hän osasi piikittellä lauluissaan tasaisesti joka suuntaan. 1950-luvun alussa hän kirjoitti Punaisen Myllyn revyisiin poliittisia päivän hupailuja, joissa irvailtiin erityisesti Maalaisliitolle, mutta he antoivat siihen paljon aihetta.

Tekstejä esiin  tasaisin väliajoin

Ennen Topi Kärjen leipiin lähtemistään Helismaa ehti 1940-luvun lopulla työskennellä tovin myös Janne Hakulisen perustamassa demarivetoisessa Työväen Ohjelmapalvelussa. Se välitti esiintyjiä kaikenlaisiin työväenjuhliin, ja Helismaa paitsi esiintyi itse, kirjoitti muun muassa revyytekstejä ja kisällilauluja ohjelmaryhmien tarpeisiin. Näissäkin hommissa Helismaa pitäytyi sosialidemokraattisesta puolueesta irti.

Myös laulut kisälliryhmille syntyivät tarttumalla aikailematta ajan ilmiöihin. Juuri Kulosaaren Kisällittärille Reino Helismaa kirjoitti lauluja siksi, että siihen porukkaan kuului hänen siskontyttärensä.

Kisällittäriä oli myös työväenlaulukulttuurille 50-luvulla merkittävän panoksensa antanut Rauha Jalava, jonka perikunnalta nämä Helismaan tekstit saatiin päivänvaloon TSL:n keruuhankkeen herättelemänä.

Markku Helismaa sanoo, että julkisuudelta piiloon jääneitä Repen tekstejä löytyy yhä yllätävänkin usein.

– Topin poika Kalervo Kärki pitää niistä arkistoa, ja saan häneltä katsottavakseni tekstejä suurin piirtein kerran kuussa. Isähän kirjoitti hyvin paljon niin sanottuja kertakäyttötekstejä esimerkiksi kuntien ja yhdistysten pyynnöstä, ja niitä kaivautuu esiin tasaisin väliajoin.

Keskustelua aiheesta

Rocktähti Sting konsertoi Suomessa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Julio Cesar Aguilar

Rocktähti Sting esiintyy syksyllä Suomessa, kertoo tapahtumajärjestäjä Live Nation. Konsertti järjestetään Helsingin areenalla syyskuun 28. päivänä.

Konsertti on osa Stingin 57th & 9th -kiertuetta, joka alkoi helmikuussa Yhdysvalloista. Ohjelmistossa on uusia kappaleita ja klassikkohittejä sekä Stingiltä että The Police -yhtyeeltä.

Sting julkaisi marraskuussa uuden albumin, joka on muusikon ensimmäinen rockalbumi 13 vuoteen.

Sting on myynyt The Policen riveissä ja soolourallaan yhteensä lähes 100 miljoonaa albumia. Hänet on palkittu muun muassa 10 Grammylla. Musiikin ohella Sting tunnetaan aktiivisesta ihmisoikeustyöstä.

Viimeksi Sting esiintyi Suomessa kesällä 2012.

Syksyn konsertin lipunmyynti käynnistyy ensi maanantaina Ticketmasterissa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

AP: Soundgardenin laulaja menehtyi yllättäen

Kuva: LEHTIKUVA / OSSI AHOLA

Soundgardenin ja myöhemmin Audioslaven laulajana tunnettu rocklaulaja Chris Cornell on kuollut 52-vuotiaana. Kuoleman on vahvistanut Cornellin edustaja Brian Bumbery uutistoimisto AP:lle.

AP:n mukaan Cornell oli kuollessaan kiertueella uudelleen lavoille palanneen Soundgardenin kanssa. Hän kuoli torstain vastaisena yönä Detroitissa. Laulajan edustajan tiedotteen mukaan kuolema tuli yllättäen.

Bumbery kertoo, että Cornellin vaimo ja perhe ovat shokissa kuolemasta. Bumberyn mukaan perhe aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä kuolinsyytutkijan kanssa saadakseen selville, mikä aiheutti laulajan kuoleman.

Chris Cornell oli Soundgarden-yhtyeensä kanssa yksi tunnetuimmista 1990-luvun grungeaallon artisteista. Bändi oli lähtöisin Seattlesta, josta ponnistivat myös Alice in Chains ja Nirvana. Soundgardenin tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa Black Hole Sun ja Spoonman.

Cornell on voittanut urallaan useita musiikkialan palkintoja, muun muassa Grammyn ja Kultaisen maapallon.

Cornellin kuolemasta kertoi Suomessa aiemmin Rumba.

Keskustelua aiheesta

”Tämä on voitto musiikille” – Portugali juhli Euroviisuissa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Portugalia edustanut Salvador Sobral voitti laululla Amar Pelos Dois. Hänen kanssaan voitosta iloitsee lavalla sen säveltäjä, laulajan sisko Luisa.

Portugali on voittanut Euroviisut Ukrainassa Kiovassa. Maata edusti Salvador Sobral, joka kisasi kotimaansa perinteitä kunnioittavalla balladilla Amar Pelos Dois. Sobralin minimalistisesti esittämä voittokappale on hänen siskonsa Luisan kirjoittama.

– Tämä on voitto musiikille, Sobral kommentoi lähetyksessä voiton jälkeen.

Uutistoimisto AFP:n mukaan 27-vuotias Sobral kärsii vakavasta sydänviasta ja hän odottaa parhaillaan sydämensiirtoa.

Yksi Euroviisujen ennakkosuosikeista ollut Portugali sai eniten pisteitä sekä tuomaristolta että yleisöltä. Kaikkiaan pisteitä kertyi 758. Portugali ei ole koskaan aiemmin voittanut Euroviisuja.

– En tiedä kansallissankarista. Mielestäni oikea sankari on (Cristiano) Ronaldo, Sobral vitsaili toimittajille voiton jälkeen.
Sobral perusteli myös päätöstään laulaa portugaliksi englannin kielen sijasta.

– Halusin vain laulaa kauniin laulun sellaisena kuin se on.

– Jos pystyn tuomaan mitään vaihtelua musiikkiin, se riemastuttaisi minua.

Voiton myötä Portugali saa isännöitäväkseen seuraavat Euroviisut toukokuussa 2018.

Bulgaria kakkonen, Moldova kolmas.

Toiseksi raadin ja yleisön pisteiden myötä sijoittui Bulgaria, jota edusti 17-vuotias Kristian Kostov kappaleella Beautiful Mess.

Kolmanneksi tuli Moldova ja sitä edustanut SunStroke Project riemukkaallaan kappaleellaan Hey Mamma. Esityksessä oli mukana aurinkolaseja käyttävä saksofonisti ja häämekkoihin pukeutuneita tanssijoita.

Vielä tuomaristoäänien jälkeen Ruotsi oli kiinni kärkisijoissa. Yleisöäänet kuitenkin pudottivat Ruotsin ja sitä edustaneen Robin Bengtssonin viidenneksi. Bengtsson esitti kappaleen I Can’t Go On.

Suomi antoi finaalin suorassa lähetyksessä Ruotsille 12 pistettä. Raadin pisteet lähetyksessä kertoi Jenni Vartiainen. Ruotsi oli ennemminkin Suomen raadin kuin yleisön suosikki, sillä yleisöäänestyksessä Ruotsi sai Suomelta kuusi pistettä. Yleisöäänestyksen 12 pistettä meni sen sijaan Portugalille.

Ruotsia ennen neljänneksi tuli Belgian Blanche kappaleellaan City Lights.

Euroviisujen ennakkosuosikkeihin kuulunut Italia sijoittui kuudenneksi. Maata edustaneen Francesco Gabbanian menevässä esityksessä nähtiin lavalla tanssiva gorilla.

Lauantain finaalissa oli mukana yhteensä 26 maata. Suomi ei ollut mukana finaalissa, sillä Norma John karsiutui kilpailusta jo ensimmäisessä semifinaalissa.

Euroviisuja varjostivat Itä-Ukrainassa jatkuneet taistelut. Ukrainan Donetsk-edustajan mukaan taistelun repimässä Avdiivkassa kuoli neljä siviiliä vain muutama tunti ennen finaalin alkua, kun Venäjän tukemat separatistit tulittivat kerrostaloa.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenko perui tapahtumien johdosta vierailunsa finaaliin.

Itä-Ukrainassa on toukokuun aikana kuollut taisteluissa 14 siviiliä ja sotilasta.

STT-AFP

”Viisuissa voi käydä näin” – suomalaisduo ei päässyt finaaliin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Norma Johnin Leena Tirronen ja Lasse Piirainen.

Suomea edustanut Norma John -yhtye putosi jatkosta Euroviisujen semifinaalissa Kiovassa. Yhtye esitti viisuissa kappaleen Blackbird.

Euroviisujen ensimmäisen semifinaalin jälkeen suomalaislehdistön eteen käveli kaksikko, joka ei oikeastaan näyttänyt pettyneeltä. Norma John ei päässyt finaaliin, mutta suoritukseensa he olivat tyytyväisiä.

– Olisi ollut kiva olla finaalissa, mutta ei tälle mitään voi, sanoi pianisti Lasse Piirainen.

Piirainen ja laulaja Leena Tirronen vakuuttivat tienneensä, että viisuissa voi käydä näin, sillä musiikilla kilpailu on mielipiteistä ja intuitiosta kiinni.

Lavalla kaikki meni niin kuin pitikin.

Lauantain finaaliin eteni kymmenen parasta semifinalistia. Jatkoon päässeiden joukossa on Ruotsin Robin Bengtsson kappaleella I Can’t Go On. Bengtsson tanssijoineen herätti huomiota lavalla nähdyllä juoksumattoesityksellä.

Ruotsin lisäksi jatkoon etenivät Moldova, Azerbaidzhan, Kreikka, Portugali, Puola, Armenia, Australia, Kypros ja Belgia.

Finalistit valikoituvat yleisöäänten ja kansainvälisten asiantuntijaraatien pisteiden perusteella.

Torstaina järjestetään vielä toinen semifinaali, josta pääsee toiset kymmenen maata lauantain finaaliin.

Perinteiseen tapaan viisi suurta maata, Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Britannia ovat suoraan mukana finaalissa, samoin kuin isäntämaa Ukraina.

Finaali alkaa lauantaina iltakymmeneltä, ja sen lähettää Ylen TV2. Lähetysaikaa finaalille on varattu lähes kolme ja puoli tuntia, ja kisa ratkeaa vasta yöllä.

Ukrainan edustaja Jamala voitti Euroviisut viime vuonna Tukholmassa ja toi kilpailun Kiovaan.

Halonen puhuu Reijo Frankin muistokonsertissa

Kuva: TSL
Reijo Frank oli tuhansien tilaisuuksien luottoesiintyjä.

Työväen laulaja Reijo Frankin (1931–2017) muistoa kunnioitetaan tiistaina konserttilla, jossa esiintyy iso joukko tunnettuja muusikoita. Tilaisuudessa puhuu presidentti Tarja Halonen.

Esiintyjinä ovat Kaj Chydenius & Oona Airola, Ajantaju, Petri Bäckström, Reino Bäckström, Timo Tuovinen, Mauri Saarikoski, Antti Riikonen ja Jonna Pirttijoki, Paleface, Erkki Saarela ja Harri Saksala. Juontaja toimii Jaakko Kuusela. Tilaisuuden järjestävät Työväen Sivistysliitto TSL, KSL-opintokeskus ja TSL:n Helsingin opintojärjestö.

Konsertti järjestetään 16. toukokuuta Paasitornin Sirkus-salissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki, klo 19 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätietoa Reijo Frankista löytyy vappuna avatusta www.tyovaenlaulu.fi -sivustosta, joka kokoaa yhteen työväenmusiikin tekijät ja harrastajat sekä tilaisuuksien järjestäjät. Sivusto on osa Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanketta, joka käynnistyi syksyllä 2015 muutaman työväenmusiikin parissa pitkään työskennelleen aloitteesta.

Pian sata vuotta täyttävä sivistys- ja kulttuurijärjestö Työväen Sivistysliitto TSL hallinnoi hanketta, jossa on mukana yksittäisiä musiikin ystäviä, taiteilijoita ja tutkijoita sekä työväen kulttuurijärjestöjä koko vasemmiston kentästä.